Elintarvikepäivä

Elintarvikepäivä 17.5.2016 Esiin nousseita aihealueita ja puheenvuoroja Future Food tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1), 70201 Kuopio

Sivu 2 (8) 1 Avaus Suomalaisten korkeatasoinen osaaminen, innovaatiot ja puhtaat raaka aineet jäävät osin hyödyntämättä sen vuoksi että panostamme liian vähän markkinointiin eli tuotteistamiseen, kaupallistamiseen, myyntikanaviin ja markkinointiviestintään. Voisimme hyödyntää siitä, mitä meillä Suomessa jo on. Suomalaiset yrittävät yhä kilpailla tuotteiden alhaisilla hinnoilla. Markkinoinnin aitoja kilpailutekijöitä ovat mm. tuotteidende sign, käytön helppous, brändi, sekä mainonnan vetoavuus mitkä mahdollistavat korkeammat hinnat. 2 Bisneksenä Elintarvikeala sijoittajaperspektiivistä Sijoittaja odottaa yrittäjältä tuottoa sijoitetulle pääomalle ja otetulle riskille mitä suurempi riski, sen suurempi tuotto. Yrittäjältä myös odotetaan rohkeutta ottaa riskejä ja kykyä nopeaan kasvuun. Sijoittajaperspektiivistä tuotteet ja brändit voivat olla globaaleja onhan olemassa huippunopeasti kasvavia trendejäkin. Useita yrityskauppoja tapahtuu vuosittain myös lokaaleilla markkinoilla. Aloituskustannukset ovat matalat ja investointien tarve rajallinen. Suomalaiselta yrittäjältä vaaditaan rohkeutta epäonnistua. Paikallisuuden jälkeen tarvitaan kykyä lähteä maailmalle kasvamaan. Brändäys ja tarinankerrontakyky kasvattavat mahdollisuutta luoda globaaleja trendejä. Globaalia menestystä voi kasvattaa aluksi elintarvikeclusterilla, joka tarkoittaa voimien ja osaamisen yhdistämistä. Globaalien trendien tunnistaminen lisää mahdollisuutta luoda uusia. Startup-perspektiivistä katsottuna tarvitaan lisää myynnin ja markkinoinnin osaamista ja koulutuksen lisääminen edesauttaisi kehitystä. Petri Lehmuskoski, Gorillaventures Miksi sijoittaa kasvuyrityksiin? - Tukee Suomen taloutta ja työllistymistä - Innostava ja jännittävä työ - Korkeat tuottomahdollisuudet Juha Kurkinen, Fiban Valtaosaa kuluttajia kiinnostavat kotimaisuus ja lähiruoka Ainakin otsikoissa halutaan kotimaisia tuotteita, jotka ovat lähellä tuotettuja autenttisuus ja lähiruoka ovat tärkeä kilpailuetu Nämä tuotteet ovat useimmin tuoretuotteita kuin teollisia elintarvikkeita Parhailla tuotteilla on kasvun mahdollisuudet myös vientimarkkinoilla synergia on jakeluteissä Risto Jämsén, Makua Foods

Sivu 3 (8) 3 Brändit ja kuluttajan valinnat Yhteistyöllä terveyttä ja hyvää ruokaa kaikille Ravitsemusosaaminen, ruokataju ja mahdollisuudet nauttia ravitsemussuositusten mukaista ruokaa paranevat. Ravitsemusviestintä on monia keinoja käyttävää, positiivista ja vaikuttavaa koko ruokaketjussa sekä huomioi eri kohderyhmät. Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Sosiaali-ja Terveysministeriö Miten terveellisyys näkyy suomalaisten ostoskoreissa? - Neljä kymmenestä noudattaa jotakin ruokavaliota (laktoositon, vähärasvainen..) - Painonhallinnassa luotetaan erityisesti ruokavalioon ja liikuntaan - Enemmistö välttelee sokeria ja rasvaa Sanna Kotakorpi, Nielsen Miten ohjata kulutusta kohti terveellisempiä valintoja? Trendien kaupallistamisessa yhdistetty tieto on valttia. Tärkeitä aiheita joilla houkutella kuluttajia ovat maku, tuttuus ja helppous. Elli Siltala, Valio Asiakaskäyttäytymismalleja päivittäistavarakaupassa 3 yleistä ostosmissiota: - Välipala ja ateria (Ostos kulutetaan viimeistään saman päivän aikana) - Täydennysostot (Unohtunut tai kotoa loppunut tuote lähikaupasta isompien kauppareissujen välissä) - Isot ruokaostokset (Ainekset vähintään kahden päivän ruokailuihin) Joukossa on myös asiakkaita, joille kaupassakäynti kokemus on yhtä tärkeä kuin ostokset. Myymälän layout on tärkeä sen täytyy tarjota mukavia yllätyksiä ja uutuuksia asiakkaille. Sen pitää myös olla tarvittavan selkeä, että tarvittavat asiat löytyvät helposti. Katri Grenman, VTT Satokausikalenteri ja suomalainen kulttuuri - Mitä ja miten Suomessa syödään? - Vastaa jokaiseen yksilön toimintakyvyn osa-alueeseen (fyysinen, psyykkinen, eettinen, sosiaalinen). - Teollisuudessa erittäin tärkeä rooli Samuli Karjula, Satokausikalenteri Miten kuvalla tuupataan? - Maku ja elämys edellä - Parempia reseptejä

Sivu 4 (8) - Uskalla - Aitous kantaa - Liike pysäyttää Pekka Rintamäki, Trust Food 4 Kansainvälistyminen Millaiset tuotteet sopivat rajan ylitykseen? Kansainvälisessä kaupassa pakatut ja tölkitetyt elintarvikkeet on luokiteltu sopiviksi. Pakkaus on tärkeä. Uusien verolainsäädäntöjen nojalla yksilölliset pakkaukset ovat tärkeämpiä kuin massa. Markkina-ikkuna ei suinkaan tilavuus kanava. Pitää löytää hyvä keino päästä markkinoille. Ylimääräiset kanavat ovat suositeltuja. Jonna Wibelius, Food from Finland Kiinan markkinoille? - Ensin varmistettava säädökset ja lisenssit paikallisilta yhteistyökumppaneilta - Investoi brändin kehitykseen, pakkaukseen ja paikalliseen kielimateriaaliin. - Tuo markkinoille luotettavien yhteistyötahojen avulla - Nopea laajeneminen Aasian markkinoilla Jari Vepsäläinen, Fintrade-Mercer Group Food from Finland-ohjelma Food from Finland kasvuohjelmassa suomalaisten yritysten laajapohjainen yhteistyö, yhteinen tarjoama ja suomalaisen kärkiosaamisen kautta tehty markkinointi luovat kasvualustan elintarvikeviennin kasvulle Useilla eri mailla vastaava ohjelma ollut käynnissä jo vuosia. Food from Finland kasvuohjelman toimintaan osallistunut jo yli 100 yritystä. Päämarkkina alueet Skandinavia, Baltia, Venäjä, Saksa, Kiina, Etelä-Korea ja Japani. Euroopassa markkinoita mahdollista avata useille eri tuoteryhmille, erityinen fokus terveysvaikutteisiin tuotteisiin ja lisäarvoon. Esa Wrang, Food from Finland

Sivu 5 (8) 5 Lainsäädäntö Asiakas ensin tähtäimenä vaikuttavuus - Valvonnan asiakkaina ovat sekä valvontakohde että kuluttaja. - Veronmaksaja on omistaja - Lainsäädäntö antaa tavoitteen ja tarkoituksen, valvoja arvioi toimijan keinojen riittävyyden - Valvonnalla autetaan o Menestymään o Parantamaan osaamista o Ymmärtämään vaatimuksia - Omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen kannustaminen Matti Aho, Evira Harmonisoitu EU-lainsäädäntö Elintarvikelainsäädännössä on hyvin pitkälle harmonisoitu EU-lainsäädäntöä. Elintarviketurvallisuus; Omaksuttu ajatus riskiperusteisuudesta Yhteinen maatalous-ja kalastuspolitiikka; riskiperusteisuus ei juuri näy Tuotelainsäädännössä joustavuutta melko vähän Olosuhteita koskeva lainsäädäntö joustavuutta monessa eri muodossa Anne Haikonen, Maa-ja metsätalousministeriö EU:n yleiset tietosuoja-asetukset muuttuvat Asetus sovellettavaksi Toukokuussa 2018 Yleistä tietosuoja-asetusta on sovellettava siirtymäajan jälkeen (25.5.2018 alkaen). Se korvaa henkilötietodirektiivin ja sen täytäntöön panemiseksi annetun henkilötietolain siltä osin, kun henkilötietojen käsittely kuuluu asetuksen soveltamisalaan. Asetus löytyy EU:n virallisessa lehdessä: http://eurlex.europa.eu/legalcontent/fi/txt/pdf/?uri=celex:32016r0679&from=en Niina Harjunheimo, Elinkeinoelämän keskusliitto Vierasainelainsäädäntö EU-asetus (EY N:o 1881/2006) voimassa kaikkialla sellaisenaan. Koskee aineita, joita ei tarkoituksella lisätty (kontaminantit). Lainsäädännön tavoitteena on kuluttajien terveyden suojaaminen. Marika Jestoi, Evira Tarkasteltavat kontaminantit Kemialliset - Alkutuotannosta peräisin olevat - prosesseissa syntyvät - Luonnosta peräisin olevat Vierasesineet Jussi Hautala, Suomen Nestlè

Sivu 6 (8) 6 Teknologia Voiko ruokaa 3-D tulostaa? Pinoamalla 2D kuvia voit tehdä 3D objekteja. Käsitteellisesti yksinkertainen prosessi suuret automaatio mahdollisuudet Tuotteita: Pasta, suklaa, yms. Jouni Partanen, Aalto University 7 Tieteellinen Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa Tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista. Kiertotalous: Mahdollistaa ja haastaa samaan aikaan - Uutta liiketoimintaa; Biomassat ja puhtaat ratkaisut Ilmasto-energiapolitiikka; hillintä ja sopeutuminen - Kierrätämme hiiltä biomassoilla-tuottavassa maassa Ekosysteemipalvelut - Viljelijän ja tuottajan rooli; hiilensidonta biomassaan Liisa Pietola, MTK Uusia proteiinilähteitä Viljelyn monipuolistaminen viljelykierto Uudet proteiinilähteet: vesiviljely, kalatalous, hyönteiset, sienet ja erikoiskasvit Vihreä biojalostamo esim. säiliörehusta korkean arvon rehu Uudet innovatiiviset raaka-ainehankinnan ratkaisumallit Anne Pihlanto, ScenoProt Leväbiomassan käyttö - Biomassana suoraan ravintolisänä tai rehuna - Uutteina, eroteltuina fraktioina - Lipidit/rasvahapot - Hiilihydraatit - Proteiinit, peptidit, entsyymit - Antibiootit? - Biokaasun tuotanto Martin Romantschuk, Helsingin yliopisto Perunankuorista elintarvikkeita Sivuvirroista eritetyille komponenteille voi löytyä uusia käyttökohteita Esim. arvoproteiinit tai perunankuoren fenoliset yhdisteet Sanna Taskila, Oulun yliopisto

Sivu 7 (8) Lähteet Petri Lehmuskoski, Gorillaventures, puhevuorossa Löytyykö elintarviketeollisuudesta uusi SuperCell? Juha Kurkinen, Fiban, puhevuorossa Elintarvikkeet osana biotaloutta. Risto Jämsén, Makua Foods, puhevuorossa Isäntiä ja Renkejä pääomasijoittajan matkassa. Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Sosiaali-ja terveysministeriö, puhevuorossa Yhteistyöllä terveyttä ja hyvää ruokaa kaikille 2025. Sanna Kotakorpi, Nielsen Sensitive Eaters raportti Hyvän omantunnon valintoja: miten terveellisyys näkyy suomalaisten ostoskoreissa. Elli Siltala, Valio, puhevuorossa Pelottava pakotus vai hellä houkuttelu Miten ohjata kulutusta kohti terveellisempiä valintoja? Katri Grenman, VTT, puhevuorossa Hypistelijä vai nopea ostaja? Asiakaskäyttäytymismalleja päivittäistavarakaupassa Samuli Karjula, Satokausikalenteri, puhevuorossa Kuka brändäsi kasvikset? Pekka Rintamäki, Trust Food, puhevuorossa Oikeaa ruokapornoa. Jonna Wibelius, Food from Finland, puhevuorossa Cross border e commerce creates new opportunities for Finnish food companies. Jari Vepsäläinen, Fintrade-Mercer Group, puhevuorossa Exporting Food to China Market entry and regulatory affairs. Esa Wrang, Food from Finland, puhevuorossa Food from Finland-ohjelma vientiohjelmalla vauhtia vientiin. Matti Aho, Evira, puhevuorossa Valvojasta valmentajaksi. Anne Haikonen, Maa-ja metsätalousministeriö, puhevuorossa Normeja puretaan elintarvikealalla-väheneekö hallinnollinen taakka? Niina Harjunheimo, Elinkeinoelämän keskusliitto, puhevuorossa EU:n yleinen tietosuoja-asetus mikä muuttuu. Marika Jestoi, Evira, puhevuorossa Kontaminantit kondikseen omavalvonnassa.

Sivu 8 (8) Jussi Hautala, Suomen Nestlè, puhevuorossa Lisääkö tieto tuskaa vai turvaa? Kontaminanttien käytön hallinta. Jouni Partanen, Aalto University, puhevuorossa Ruoan 3-D tulostus. Liisa Pietola, MTK, puhevuorossa Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa. Anne Pihlanto, ScenoProt, puhevuorossa Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi Martin Romantschuk, Helsingin yliopisto, puhevuorossa Mikrotrofisten mikrolevien hyödyntäminen arvokkaiden biomolekyylien lähteinä. Sanna Taskila, Oulun yliopisto, puhevuorossa Perunankuorien sivutuotteena syntyy elintarvikkeita.