Julkinen talous ja pitenevät eliniät Jukka Lassila Dosentti, Helsingin yliopisto Tutkimusneuvonantaja, ETLA 30.10.2014
Juoni Eliniät ennen ja nyt, ja kuvia tulevaisuudesta. Julkinen talous ja eliniät Terveys ja hoiva Eläkkeet Työurat Eliniät, kestävyysvaje, ja kenen pitäisi maksaa
Elinajanodote Vuosien määrä, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. 5
63-v. kokonaiselinajan odote ja alin vanhuuseläkeikä
65-vuotiaan elinajanodotteen ennuste vuosille 1998 2050 (Lindell, 1999) ja toteutunut 1998-2011
Mihin julkisessa taloudessa eliniät vaikuttavat? Valtio: yhteiskuntajärjestelmän jatkuvuus Kunnat: terveydenhuolto, perusopetus, päivähoito, sosiaalihuolto (lastensuojelu, vanhusten-, vammaisten- ja päihdehuolto, toimeentulotuki). Työeläkejärjestelmä: lakisääteiset työeläkkeet EU: toimivaltaan kuuluvat mm. sisämarkkinaalue, maatalous ja kauppapolitiikka. Sosiaaliturva ei kuulu. Potilasdirektiivi!
Kokonaiseläke v. 2013 Lähde: Eläketurvakeskus
Mitkä ovat työeläkejärjestelmän tavoitteet? Kulutustason turvaaminen, eliniän pituudesta riippumatta Saada ikääntyneet pois työelämästä haittaamasta nuorempien työntekoa (Kansaneläke: köyhyyden lievittäminen, tulojen tasaus) 12
Eläkkeet jakojärjestelmässä Ajatellaanpa eläkejärjestelmää ravintolana. Siellä vietetään elämän iltaa. Syötävää ja juotavaa tuodaan pöytään säännöllisin väliajoin. Tarjoilu ei lopu, venyypä istunto kuinka pitkäksi tahansa. Ravintolan erityispiirre on sen laskutus. Se, mitä asiakkaat syövät ja juovat, ei vaikuta heidän laskunsa suuruuteen. Seuraavan illan asiakkaat maksavat laskun. Tämän illan asiakkaat ovat maksaneet eilisillan asiakkaiden laskun.
Eläkkeet, eliniät ja työurat Vanhuuseläkeiän nosto elinikien kohotessa on tavoiteltava asia kahdesta syystä. Jos työurat eivät pitene mutta eliniät kyllä, elinaikakerroin leikkaa enenevässä määrin kuukausieläkkeitä, ja ne saattavat jäädä pieniksi siihen nähden, mitä eläkejärjestelmällä tavoitellaan. Työurien pituus vaikuttaa valtion ja kuntien talouteen mitä pitemmät työurat, sitä enemmän verotuloja.
I have two fixed ideas (William Oslerin läksiäisluento 1905) The first is the comparative uselessness of men above forty years of age. My second fixed idea is the uselessness of men above sixty years of age, and the incalculable benefit it would be in commercial, political and in professional life if, as a matter of course, men stopped working at this age 16
Sala-i-Martin (1996) Vaikka ikääntyneiden oma tuottavuus on positiivinen, vaikutus muitten työtehoon voi olla negatiivinen, ja tärkeämpi. Siksi eläkkeelle pistäminen voi nostaa tuotantoa. Nykyisin keskeinen eläkepolitiikan tavoite on työurien pidentäminen. Onko tässä ristiriitaa? 17
Pitempiä työuria? Oma tuottavuus ja vaikutus muitten työtehoon (Sala-i-Martin) Milloin pidentyvä ura ei laske muiden tuottavuutta? Oma yhden hengen yritys. Siirto toisenlaisiin tehtäviin. Jos ei ole keskeinen tiimipelaaja, jonka panoksesta muidenkin tuotos riippuu. Kuinka joustavia tai jäykkiä ovat työorganisaatiot? 18
Tarkoittaako edellä oleva sitä, että vanhojen pitäisi mennä eläkkeelle, jotta nuoremmille riittäisi töitä? Ei! 19
Pitenevät eliniät ja julkinen talous Eletään pitempään tarvitaan enemmän terveydenhoitoa ja hoivaa. Eletään pitempään ollaan pitempään eläkkeellä. Elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkkeitä. Eletään pitempään ollaan siis terveempiä. Vähemmän työkyvyttömyyttä, pidemmät työurat. Eletään pitempään sidotaan vanhuuseläkeikä elinajan odotteeseen ja pidennetään työuria lisää. (esimerkkilaskelma ei kuvaa syyskuussa 2014 sovittua uudistusta) ETLA
Sustainability is basically about good housekeeping. It is essentially about whether, based on the policy currently on books, a government is headed towards excessive debt accumulation. (Blanchard et al. 1990).
Stokastinen elinkaarimalli (Määttänen 2013) Tavoite: Arvioida etukäteen mahdollisten eläkeuudistusten vaikutuksia työn tarjontaan ja tulonjakoon. Yksilöiden vuotuinen työntarjontapäätös perustuu kulutuksesta ja vapaa-ajasta saatavan hyödyn maksimoimiseen erilaisten rajoitteiden puitteissa. Yksilöt kohtaavat riskejä: palkkaepävarmuus, irtisanomisriski, tkriski, elinaikaepävarmuus. 6 ryhmää koulutuksen ja sukupuolen mukaan. Kaikilla erilainen ikäpalkkaprofiili, työkyvyttömyysriski ja kuolleisuus. Mallin täsmentämisessä hyödynnetään laajoja aineistoja. Työvoimatutkimus 2008-2010, EK:n palkka-aineisto, Tilastokeskuksen kuolleisuustaulukot. Mallin tuottamat työurat realistisia verrattuna aineistoon.
Yksilön vaihtoehdot stokastisessa elinkaarimallissa 1. työtön 2. osa-aikatyö 3. täyspäivätyö 4. osa-aikaeläke (nykysäännöin 61+) 5. osa-aikatyö + vanhuuseläke (63+) 6. täyspäivätyö + vanhuuseläke (63+) 7. vanhuuseläke, ei töissä (63+) Yksilö huomioi miten päätös vaikuttaa tuleviin eläkkeisiin ja työttömyyskorvauksiin. Tärkein yksinkertaistava oletus: ei yksityistä säästämistä, ts. kulutus=nettotulot.
Vanhuuseläkeiän sitominen aikuisiän odotteeseen Vanhuuseläkeiän sitominen vaikuttaa työurien pituuteen. Määttänen: eläkeiät (ml. putki) +2 v. -> työurat +7 kk. Elinaikakerrointa lievennetään. Karttumia muutetaan. ETLA
The OLG model Open-economy Auerbach Kotlikoff type general equilibrium model Overlapping-generations, life-cycle optimization, endogenous labour supply Forward-looking firms, maximizing sharevalue Perfect foresight, except an option for demographics where forecasts are believed in A new demographic forecast every period
32
Demography-related features in the OLG model Earnings-related pensions (DB, with longevity adjustment) and their funding National pensions, means-tested on earnings-related pensions Health and LTC costs, depending both on age and proximity to death Average effective retirement age (depends on longevity, based on Määttänen (2013)) Public education costs Tax bases and some transfers
Mitä jos hyvinvointimenot rahoitetaan seuraavasti: Julkiset palvelut ja tulonsiirrot tarjotaan ja rahoitetaan nykyisten käytäntöjen mukaisesti. Esimerkiksi terveys- ja hoivapalvelut rahoitetaan kunnallisveroilla ja valtionosuuksilla. Väestön ikääntyminen vaikuttaa palveluiden tarpeen lisäksi mm. työllisyyteen, palkkoihin, eläkkeisiin, kulutukseen, ja kaikkiin veropohjiin. Kestävyysvaje = välitön veroasteen nostotarve (tai menojen leikkaustarve), joka tasapainottaa velan. Julkisen talouden kestävyyttä arvioidaan 500:lla eri väestöpolulla joissa eliniät vaihtelevat
Kirjallisuutta Andersen, Torben M. (2012): Fiscal sustainability and fiscal policy targets. Aarhus University Economics Working Papers 2012 15. Auerbach, A J Kotlikoff, L J (1987): Dynamic Fiscal Policy. Cambridge: Cambridge University Press. Blanchard, O J Chouraqui, J-C Hagemann, R P. Sartor, N (1990): The sustainability of fiscal policy: New answers to an old question. OECD Economic Studies No. 15. Axel Börsch- Supan and Reinhold Schnabel:." Early Retirement and Employment of the Young in Germany. In Jonathan Gruber and David A. Wise, editors: Social Security Programs and Retirement around the World: The Relationship to Youth Employment. 2010, University of Chicago Press, NBER Lassila, Jukka - Valkonen, Tarmo (2014): Longevity, Working Lives and Public Finances, ETLA Working Papers 24 Lassila, J. (2013): Sukupolvet ja eläkepolitiikka. Teoksessa Tenhunen ja Vaittinen (toim., 2013). Mikko Myrskylä Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pidempään. http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-02-18_001.html?s=0 Määttänen, teoksessa Lassila, Määttänen ja Valkonen: Eläkeiän sitominen elinaikaan miten käy työurien ja tulonjaon? ETLA 2013 Tenhunen, Sanna Vaittinen, Risto (toim., 2013): Eläketalous. FINVA.