Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Transkriptio

1 Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta

2 Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu Eläkejärjestelmän uudistumiskyvystä Kestävyysvaje, julkinen talous ja eläkeuudistus Loppuhuomioita

3 Eläkejärjestelmän tavoitteet à la Barr* 1) Kulutusmahdollisuuksien tasoittaminen elinkaarella 2) Toimeentulon vakuuttaminen työkyvyn menetyksen varalle 3) Vanhusköyhyyden vähentäminen *Nicholas Barr (2001): The Welfare State as Piggy Bank Onko eläkejärjestelmän tavoite työurien pidentäminen? Entä julkisen talouden kestävyysvajeen purkaminen?

4 Eläkepolitiikka - monta näkökulmaa Sosiaalipolitiikkaa - eläkkeet toimeentulon turvaajana (yli 40 % sosiaalimenoista): vanhuus, työkyvyttömyys, perheenhuoltajan kuolema - yli 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa Talouspolitiikkaa - eläkkeet, eläkemaksut ja eläkerahastot vaikuttavat kansantalouden toimintaan (kulutus, säästäminen, työllisyys ) - mikä on eläkejärjestelmälle kuuluva osa julkisen talouden kestävyysvajeen purkamisessa? Ei enää Työvoimapolitiikkaa? - varhaiseläkkeitä on käytetty yritysten saneerausten välineenä - varhaiseläkkeillä vauhtia elinkeinorakenteen muutokseen 1980-l. - varhaiseläkekulttuurista työnteon kannustamiseen 1990-

5 Eläketurva Sosiaalinen kestävyys Riittävän tasoinen eläketurva nykyisille ja tuleville sukupolville Taloudellinen kestävyys Eläkkeiden rahoittamisesta aiheutuvat kustannukset säilyvät kansantalouden kantokyvyn mukaisina Miten eläkemenojen kasvua rajoitetaan oikein väestön ikääntymisen vuoksi? - mm. siten, että luottamus eläketurvan riittävyyteen säilyy

6 Seuraavaksi Viimeiset 10 vuotta: keskimääräinen vanhuuseläke suhteessa keskipalkkaan on lievästi noussut, työkyvyttömyyseläkkeet jääneet jälkeen Eläkeläisten osuus pienituloisista kotitalouksista on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2000 Työeläkeindeksissä on nähty suuria vuosittaisia vaihteluja Eläketulojen verotusta on kevennetty reilusti viimeisen 10 vuoden sisällä Näköpiirissä oleva eläkkeiden korvaussuhteen lasku ruokkii jatkossakin verotuksen kevennyspaineita Eläkkeillä on kuitenkin kasvava merkitys veropohjana

7 Keskimääräinen kokonaiseläke ja sen suhde keskiansioon vuosina Lähde: Eläketurvakeskus

8 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma Lähde: Eläketurvakeskus

9 Pienituloisuusaste: eläkeläiskotitaloudet ja kaikki kotitaloudet 25 Pienituloinen: tulot alle 60% (50%) mediaanituloista Rajat 2013: 1190 euroa/kk (60 %), 990 euroa/kk (50%) % Kaikki50% Eläkeläiset50% Kaikki60% Eläkeläiset60% Lähde: Tilastokeskus

10 Ansiotasoindeksin ja työeläkeindeksin vuosimuutokset * * Palkat Eläkkeet Lähde: Tilastokeskus, STM (2014 ja 2015 TUKUSETOn ansioennusteet), TEL:n taitettu indeksi ennen v. 2005

11 Ansiotasoindeksin ja työeläkeindeksin* kehitys = * 2015* Palkat Eläkkeet Lähde: Tilastokeskus, STM (2014 ja 2015 TUKUSETOn ansioennusteet), *TEL:n taitettu indeksi ennen v. 2005

12 Lähde: Tiedot saatu Veronmaksajien keskusliitolta Veronmaksajat: Tuloverojen osuus veronalaisista eläketuloista 45 41, ,0 30,8 39,9 38,7 37,8 37,2 36,9 32,5 31,4 30,7 30,3 30,1 36,0 35,5 35,2 34,4 34,0 33,9 34,0 36,0 36,4 36,5 Eläketulo vuonna 2015 /kk % ,2 17,2 29,5 29,0 29,2 28,2 27,7 27,4 27,2 27,6 26,7 25,6 26,3 26,1 26,2 26,7 27,2 27,3 26,1 25,3 24,2 23,9 23,9 23,5 23,3 22,4 22,9 22,8 22,9 23,6 24,0 24,2 23,0 23,0 19,8 18,9 18,7 18,7 18,5 19,2 19,4 18,8 15,3 14,7 14,7 14,9 15,0 15,1 15,1 14,4 13,6 12,1 12,1 11,0 11,6 11,8 11, ,2 6,7 6,4 6,4 6,5 6,6 6,6 6,6 5,9 5,5 5 3,5 3,5 2,0 2,6 2,6 1,9 0 Eläketuloja tarkistettu vuosittain eläkeindeksien mukaisesti

13 Eläkeläisen ja palkansaajan tuloveroasteet eri tulotasoilla vuonna ,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Eläkeläinen Palkansaaja

14 Lisää eläkeläisen ja palkansaajan tuloverotuksen kehityksen vertailua Samalla tulotasolla vuonna 2015 olevat: eläke- ja palkkatulo n euroa/kk % TULOVEROASTEET Eläkeläinen Palkansaaja Lähde: Veronmaksajien keskusliiton laskelmat

15 Keskieläke suhteessa keskipalkkaan ,0 % 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30, Ilman uudistusta Uudistus huomioiden Lähde: ETK:n arvio eläkeuudistuksesta, data

16 Eläkkeillä kasvava merkitys veropohjana 25 % Eläketulojen osuus veronalaisista ansiotuloista Lähde: Veronalaiset tulot, Tilastokeskus

17 Muutoksen iso kuva: muutos on iso

18 Työeläkemenot suhteessa palkkasummaan Lähde: Pekkarisen eläketyöryhmän raportti (ETK)

19 Yksityisen sektorin työeläkemenon ja -maksujen toteutunut ja ennakoitu kehitys % suhteessa palkkasummaan Maksu Meno Lähde: Eläturvakeskus, arvio eläkeuudistuksen vaikutuksista

20 Väestörakenteen muutos ja työeläkemenon ja maksun kehitys % Ikäsuhde = 65 + / vuotiaat Eläkemaksu Eläkemeno Ikäsuhde Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja ennuste, Eläketurvakeskus ( arvio)

21 Vastasyntyneen elinajanodotteen muutos ja eläkkeellesiirtymisiän muutos* vuodesta 1983, toteutunut ja ennakoitu kehitys * 2033* 2043* Eläkkeellesiirtymisikä Elinajan odote * 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote, tulevien vuosien osalta ETK:n arvio Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja ETK

22 Julkisen talouden kestävyysvaje eläkeuudistuksen tahdittajana Sopimuksen valmistelussa hallituksella oli ohjaava rooli, joka perustui työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtyyn sopimukseen ja valtiovarainministeriön aktiivisuuteen selvitystyössä. Ratkaisu sidottiin julkisen talouden kestävyyteen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Tällä mallilla kolmikanta osoitti kykynsä saada aikaan politiikkatavoitteiden mukaisia päätöksiä, mikä saattaa ennakoida myös tulevaa päätöksentekoa. Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

23 Eläkejärjestelmä osana julkista taloutta Osa lakisääteisen sosiaaliturvan kokonaisuutta - eläkeajan toimeentulo: kokonaisuus ratkaisee (eläkkeet, verotus, muu sosiaaliturva) - työnteon kannustimet: kokonaisuus ratkaisee (eläkejärjestelmä, verotus) Kytkökset muuhun julkisen sektorin rahoitukseen - työn verotuksen kokonaistaso, työeläkemaksut vähennyskelpoisia verotuksessa Budjettikurisäännöt euroalueella koko julkisen sektorin tasolla - alijäämäkriteeri: eläkesektorin ylijäämä pitänyt julkisen sektorin sallituissa rajoissa - velkakriteeri: työeläkesektorin sijoitukset valtion joukkovelkakirjoihin sulattavat julkisen sektorin velkaa EMU-velan laskennassa Kysymys: Kuinka suuri on eläkesektorin vastuu muun julkisen talouden ongelmista?

24 Julkisen EMU-velan vuosimuutokset ja julkisen sektorin sisäisten velkojen rooli Muutokset työeläkelaitosten sijoituksissa valtion joukkovelkakirjalainoihin heijastuvat julkisen talouden EMU-velan kehitykseen Mrd euroa Velan muutos EMU-velan muutos Sisäisten velkojen muutos Lähde: Tilastokeskus

25 Kestävyysvajeen (S2) laskenta S2 = r D 0 - PB 0 + r (1/(1+r)) i (I i - I 0 ) - r (1/(1+r)) i (O i - O 0 ) lähtötila ikämenojen kasvu omaisuustulojen vaikutus D velka/bkt PB jäämä/bkt (ilman korkomenoja) I ikämenot/bkt O omaisuustulot/bkt r = (R - G)/(1 + G), missä R julkisen velan korko G BKT:n kasvuvauhti

26 Eläkemenot suhteessa bruttokansantuotteeseen valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmissa 17,0 % 16,0 15,0 14,0 13,0 uusi arvio vanha arvio 12,0 11,0 10,0 Lähde: VM:n aineisto * Uusi arvio pitää sisällään eläkeuudistuksen vaikutuksen (ETK:n arvio)

27 Kestävyysvaje ja eläkeuudistus Eläkemenojen kehitys pienentää kestävyysvajetta uudistuksen jälkeen 1,2 %-yksikköä, aikaisemman arvion mukaan 0,5 %-yksikköä Mikä on riittävästi: mikä on kohtuullinen eläkejärjestelmän tuottama kestävyysylijäämä? Osatekijä Ilman eläkeuudistusta Vaikutus Eläkeuudistus huomioiden Vaikutus Velan hoitomenot 0,9 0,7 Perusjäämä -1,8-1,8 Ikäsidonnaiset menot eläkkeet hoito&hoiva muut 2,2-0,5 2,5 0,2 1,2-1,2 2,2 0,2 Eläkeuudistuksen vaikutus yhteensä: -0,6 + -0,4 = 1,0 Omaisuustulot (väheneminen) 1,7 1,9 Kestävyysvaje 3,0 % 2,0 % Lähde: ministeriöltä saatu aineisto, omat laskelmat

28 Valtiovarainministeriön kestävyysvajearviot % suhteessa bruttokansantuotteeseen I 2013 II 2014 I 2014 II Kestävyysvajearviot: isoja eroja vuodesta toiseen - kannattaako kuitenkaan sitoa eläkeuudistukset desimaaleihin?

29 Muodostuuko politiikkatoimien kokonaisuus pelkästään kovista työn tarjonnan lääkkeistä? Kova politiikka : Varsinaiset eläkejärjestelmän uudistukset - varhaiseläkereittien karsiminen, vanhuuseläkeiän nostot - karttumien ja indeksien heikennykset, elinaikakerroin Pehmeä politiikka : Työelämän laadun parantaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen - kansallinen ikäohjelma, Työssä jaksamisen ohjelma, (aiemmin) - työeläkekuntoutuksen laajennukset, työterveyshuollon tehostaminen Huomiota myös työvoiman kysyntään: Lähtökohta: työnantajat pikemminkin penseitä eläkeiän korotukselle - jatkossa työuria pidennetään todennäköisesti heikomman työvoiman kysynnän tilanteessa kuin esimerkiksi 2000-luvun alussa - uudistusten kohteena yli 60-vuotiaat, joiden uudelleen työllistyminen vaikeampaa kuin vuotiaiden - esimerkki uudistuksista: ikääntyneiden työttömien pitkäaikainen palkkatuki - työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusmallin vaikutukset rekrytoineihin syytä arvioida

30 Työllisen ajan, työttömyys- ja eläkeajan odotteet eri palkansaajaryhmissä vuonna 2007, 50-vuotiaat miehet Lähde: Myrskylä et al. (2013), ETK Working Papers 2/2013

31 Ikääntyneiden työttömyydestä Työttömille tai muusta syystä työtä vailla oleville vanhuuseläkeikärajan nousulla ei välttämättä ole suurta merkitystä. Eläkepäivät siirtyvät, mutta muu sosiaaliturva säilyy. Johtaja Mikko Kautto, Eläketurvakeskus Vastaväite: Työttömyys on yhteydessä moniin hyvinvointivajeisiin: - toimeentulo-ongelmat, terveys, yksinäisyys, itsetunto,

32 3 POINTTIA Eläketulojen verotukseen kohdistuu huomattava paine tulevina vuosina Julkisen talouden kestävyysvaje on huojuva tienviitta eläkejärjestelmälle Työn tarjonnan politiikan rinnalle tarvitaan ikääntyneen työvoiman kysyntää lisäävää politiikkaa

33 Kiitos!