PALVELUTOIMINNAN PROJEKTI

7081097 Palvelutoiminnan projekti Sosiaalialan koulutusohjelma 2014 Jarkko Kaijanen, Pirkko Lehto, Hanne Leinonen, Noora Niemi, Susanna Salin, Taru Tulonen ja Leena Uuppo PALVELUTOIMINNAN PROJEKTI HALATEN-hankkeen kohderyhmän vapaa-ajan palveluiden kartoitus

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 PALVELUTOIMINNAN PROJEKTIN TAVOITTEET 4 3 TAUSTATIETOA 4 3.1 Kotouttaminen 6 3.2 Vapaa-ajan palveluiden merkitys maahanmuuttanuorille 6 3.3 Integrointi 7 3.4 Yleistä tukihenkilötoiminnasta 8 3.5 Tukihenkilötoiminta maahanmuuttajien parissa 9 3.6 Markkinointi 9 4 PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN JA TOIMINTATAVAT 10 5 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN HAASTATTELUT 10 5.1 Yleiset kysymykset työntekijöille 11 5.2 Vapaa-ajan palveluihin liittyvät kysymykset 14 5.3 Tukimuotoihin liittyvät kysymykset 16 5.4 Haastattelujen analysointi 18 6 NUORTEN HAASTATTELUT 19 6.1 Haastateltavat nuoret 19 6.2 Haastattelut 19 6.3 Nuorten haastattelujen analysointi 20 7 PROJEKTIN ARVIOINTI 21 7.1 Ryhmän toiminnan arviointi 21 7.2 Riskitekijät 22 7.3 Haastattelulomake 23 8 LOPUKSI 24 LÄHTEET 27 LIITTEET Liite 1. Haastattelulomake Yhteistyökumppanit Liite 2. Haastattelulomake Nuoret Liite 3. HALATEN-esite

3 1 JOHDANTO Tehtävänämme oli kartoittaa yksin maahantulleiden nuorten vapaa-ajan palveluita Turun seudulla. Aluksi kartoitimme Turun, Raision ja Kaarinan kaupungissa toimivia tahoja, jotka tekevät työtä maahanmuuttajanuorten parissa. Päädyimme haastattelemaan 15 eri toimijaa. Lisäksi haastattelimme neljää yksin maahantullutta nuorta. Alun perin ryhmäämme kuului kahdeksan Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaa, mutta yksi jättäytyi ryhmästä pois kesken projektin. Tutkimuksemme oli osa HALATEN-hanketta. HALATEN haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen -hanke tukee alaikäisten, yksin Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista ja kehittää heidän parissaan toimivien ammattilaisten osaamista Varsinais-Suomessa. HALATEN-hankkeen tavoitteena on luoda yksintulleille maahanmuuttajanuorille sosiaalisia tukiverkostoja ja ehkäistä syrjäytymistä. Hankkeen avulla autetaan nuoria integroitumaan yhteiskuntaan. Hanke tarjoaa koulutusta ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään erityisesti yksintulleita maahanmuuttajanuoria. HALATENhankkeen tuloksena saadaan tutkimustietoa alaikäisten, ilman huoltajaa Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten kokemuksista ja heidän tuen tarpeestaan kotoutumisessa. Hankkeessa pyritään kehittämään uusia tukimuotoja nuorten itsenäistymisen ja kotoutumisen tueksi. (Halaten.) Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Teimme puolistrukturoidun teemahaastattelun, jonka apuna käytimme haastattelulomaketta. Tavoitteena oli saada tietoa maahanmuuttajanuorten vapaa-ajan palveluista ja tukihenkilötoiminnoista nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten sekä nuorten itsensä näkökulmasta. Projektimme tuotoksena tämän raportin lisäksi laadimme esitteen (Liite 2), joka on tarkoitettu sekä nuorten että työntekijöiden käyttöön. HALATEN-esite sisältää tietoja vapaa-ajan palveluista ja harrastusmahdollisuuksista erityisesti maahanmuuttajanuorille. Esitteeseen on koottu vapaa-ajan palveluita tuottavien

4 toimijoiden yhteystietoja. Esitteen sisältämät tiedot löytyvät myös HALATENhankkeen loppuseminaarissa esillä olevasta posterista. 2 PALVELUTOIMINNAN PROJEKTIN TAVOITTEET Ryhmämme tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevia vapaa-ajan palveluita. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten vapaa-ajan palveluita voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin yksin, alaikäisenä tulleiden maahanmuuttajanuorten, mutta myös muiden maahanmuuttajanuorten tarpeisiin. Kolmantena tavoitteena oli kartoittaa yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten kokemuksia vapaa-ajan palveluiden tarpeesta ja kokemuksia jo olemassa olevista vapaa-ajan palveluista. Neljäntenä tavoitteena oli selvittää, saavatko alaikäisinä yksintulleet maahanmuuttajanuoret vapaa-ajan toimintoihinsa liittyvää ohjausta erilaisten tukitoimintojen avulla, esimerkiksi tukihenkilötoimintana. Viides tavoite oli saada aikaan keskustelua vapaa-ajan palveluiden ja osallisuuden merkityksestä yksintulleiden maahanmuuttajanuorten integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. 3 TAUSTATIETOA Yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten juuret Suomessa ulottuvat 1980-luvun loppupuolelle. Perniön vastaanottokeskuksen ammattihenkilöstö koki näiden maahanmuuttajanuorten olemassaolon konkreettisena alkusokkina 1990- luvun alkupuolella. Eräs ohjaaja kuvaili tilannetta näin: yhtenä päivänä huomattiin, että meillä on 200 alaikäistä yksin tullutta. Valmista vastaanottoon liittyvää toimintamallia ei ollut olemassa, joten vastaanottokeskuksessa työskentelevät oivalsivat, että oli välttämätöntä kehittää ja resurssoida vastaanottomenetelmä ilman huoltajaa maahantulleille nuorille. Vuodesta 1993 alkaen pyrittiin lastenoikeuksien sopimuksen myötä turvaamaan näille maahanmuuttajanuorille oikeudet nimeämällä heille turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyjen ajaksi niin sanottu uskottu mies, joka oli käytännössä vastaanottokeskuksessa toimiva työntekijä. (Björklund 2014, 49

5 50.) Henkilölle määrätty uskottu mies edustaa ja auttaa häntä esimerkiksi taloutta koskevissa kysymyksissä. Uskotun miehen tehtävänä on valvoa, että henkilö saa yhteiskunnalta ne toimenpiteet ja korvaukset, joihin hänellä on oikeus ja tarve. (Göteborgs stad 2014.) Kotouttamislain keinoin pyrittiin turvaamaan yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten yksilöllinen kotoutumisprosessin eteneminen. Laki pyrkii turvaamaan yleisesti esimerkiksi maahanmuuttajanuorten yksilöllisen identiteetin kehittymisen näkökulman kotoutumisprosessissa. Laki velvoittaa kuntia laatimaan kotouttamissuunnitelmia sekä seuraamaan ja arvioimaan niiden toteutumista ja vaikutusta käytännössä. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.) Kuntien välillä ilmeni suuria asenteellisia eroja maahanmuuttajia kohtaan (Björklund 2014, 49). Vuonna 1999 kotouttamislaki nosti esille puutteet uskotun miehen käyttämisestä yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten edustajana. Lakimuutoksen myötä pakollinen, ulkopuolinen ja puolueeton edustajajärjestelmä kirjattiin lakiin; edustajan nimeäminen ja hänen tehtävänsä. (Björklund 2014, 50.) Yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten määrä moninkertaistui Suomessa yllättäen vuonna 2008, jolloin hakijoita oli 706. Heistä somalialaisia oli yli puolet ja irakilaisia oli noin kolmasosa. (Heikkilä 2014, 38 39). Syyt taustalla äkilliseen hakijamäärien nousuun liittyivät esimerkiksi yleisesti täysi-ikäisten maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen ja Ruotsin tiukentuneeseen maahanmuuttajapolitiikkaan. Ruotsi ei ottanut vastaan maahanmuuttajia, kuten aikaisempina vuosina. Yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten taustalla ovat esimerkiksi sodat, vainot, omaisten kuolema, väkivalta, elämän ahdinko ja perhetilanne (Björklund 2014, 49.) Vuonna 2009 yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten määrä tasoittui aikaisempien vuosien tasolle nopeasti. Saapumista hillitsivät laajentunut ikätestien käyttöönotto ja ulkomaalaislain muutokset vuosien 2010 2012 aikana. (Björklund 2014, 54.)

6 3.1 Kotouttaminen Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1.9.2011. Laki koskee kaikkia Suomeen muuttaneita henkilöitä riippumatta muuttosyistä. Erityisesti alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, koulutuksesta ja työnhausta sekä oppia suomea tai ruotsia. Kotouttamisen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien mahdollisuutta saavuttaa muun väestön kanssa tasavertainen asema yhteiskunnassa sekä yksilön oikeuksien että velvollisuuksien osalta. (Björklund 2014, 29.) Yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille tehdään oleskeluluvan myöntämisen jälkeen alkukartoitus palvelutarpeista sekä kotoutumissuunnitelma. Varsinais-Suomessa alaikäisille tehdään kielitason alkukartoitus jo vastaanottokeskuksessa, jossa nuoret aloittavat opiskelupolkunsa. Varsinais- Suomen TE-toimistossa Turussa tehdään kotoutumissuunnitelma nuorille sinä vuonna, kun he täyttävät 17 vuotta. Lisäksi jokaiselle nuorelle tehdään kotoutumissuunnitelma ulkomaalaistoimistossa sosiaalityöntekijän toimesta. Alaikäisen kotoutumissuunnitelma voi sisältää muun muassa suunnitelmia koulutuksesta. Nuoria voidaan myös ohjata harrastusten ja vapaa-ajan toiminnan pariin. Alaikäisen kotoutumissuunnitelma laaditaan paikallisten viranomaisten monialaisena yhteistyönä. (Björklund 2014, 34.) 3.2 Vapaa-ajan palveluiden merkitys maahanmuuttanuorille Yksin, alaikäisenä tullut maahanmuuttajanuori on kadottanut vanhempiensa lisäksi monia elämäänsä jäsentäviä tukiverkostoja. Erityisesti yhteisökulttuurista saapunut nuori on vailla turvaa ja tukea, jota suurperhe on aiemmin antanut. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1995,18.) Näiden maahanmuuttajanuoren asema on monella tavalla erityinen. Hyvinvoinnin kannalta merkittävänä tekijänä pidetään ympärillä olevien aikuisten ja oman kulttuurin jäsenten tukea. Nuoret kuvaavat suurimmaksi tarpeekseen tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi sekä kuulua ryhmään. (Haasjoki & Ollikainen 2010, 34.)

7 Vapaa-ajan palveluita voidaan ajatella myös vertaisryhmätoimintana. Vertaisryhmien keskeinen tavoite maahanmuttajatyössä on tukea vuorovaikutusta uudessa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Uusi ympäristö luo sosiaalisissa tilanteissa helposti ulkopuolisuuden tunnetta. Aktiivinen vuorovaikutus ja osallisuus yhteiskunnassa auttaa maahanmuuttajaa tuntemaan, että hän kuuluu johonkin. (Alitolppa-Niitamo & Sirkiä 2007, 10.) Harrastukset ja vapaa-ajan toiminta kehittää lapsen sosiaalisia taitoja sekä muita, esimerkiksi liikunnallisia ja taiteellisia taitoja. Samalla nuori saa uusia ystäviä, joilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Harrastuksen ohjaaja saattaa myös olla tärkeä aikuiskontakti, jonka kautta harrastus antaa onnistumisen kokemuksia. Näillä hyvillä onnistumisen kokemuksilla on itsetuntoa kohottava vaikutus. Lisäksi urheiluharrastuksilla on terveyttä ylläpitävää vaikutusta. (Alitolppa-Niitamo & Sirkiä 2007, 77 79.) 3.3 Integrointi Vapaa-ajan palveluiden tuottajien olisi hyödyllistä arvioida omia palveluita suunnitellessa sitä, että tukeeko vai syrjäyttääkö toiminta maahanmuuttajanuoria. Maahanmuuttajalla tulee olla hyvä ja toimiva suhde omaan etniseen taustaryhmäänsä kuin myös valtayhteisöön. Yksilön hyvinvoinnin kannalta integraatio on suotuisin ratkaisu silloin, kun maahanmuuttaja aloittelee elämäänsä uudessa maassa. (Forsander 1994, 43 44.) Integroinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon jokaisen asiakkaan tausta ja kulttuuri, kun suunnitellaan yhteisiä vapaa-ajan toimintoja. Kulttuuri ja uskonto asettavat omia reunaehtojaan esimerkiksi uimahallivuoroille. Tasapuolisuus sukupuolten välillä tulee myös huomioida kaikessa toiminnassa. Sukupuolisensitiivisyys on herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset. Sukupuolisensitiivisessä työotteessa sukupuolirooleja ja sukupuolittuneita käyttäytymismalleja pyritään purkamaan, avaamaan ja laajentamaan. Kulttuurisensitiivisyys puolestaan merkitsee herkkyyttä huomata eri kulttuurien erityispiirteitä. Esimerkiksi tyttötyössä tämä tarkoittaa sitä, että eri kulttuureista tulevat tytöt eivät keskenään muodosta yhtenäistä ryhmää. Kulttuuri

8 on paljon muutakin kuin etnisyyttä. Se ilmenee erilaisina olemisen tapoina, joita määrittelevät muun muassa elämäntavat, nuorisokulttuuri, seksuaalinen suuntautuminen tai yhteiskunnallinen osallistuminen. (Suomen Setlementtiliitto ry 2011 2013.) 3.4 Yleistä tukihenkilötoiminnasta Lehtisen (1997, 51 53) mukaan tukihenkilötoiminta on vapaaehtoista ja tasavertaista kumppanuutta, jonka tarkoitus on auttaa tuettavaa henkilöä rakentamaan ja vahvistamaan sosiaalista tukiverkkoaan hankalissa elämäntilanteissa. Lehtinen myös korostaa, ettei tukihenkilötoiminta ole terapiaa, hoitoa tai kotipalvelua. Se poikkeaa myös ystävätoiminnasta tavoitteellisuudellaan. Tukihenkilötoiminnalla on aina tavoite, joka sovitaan yhdessä eri osapuolten kesken. Tukihenkilösuhde päättyy, kun tavoitteeseen on päästy. Tukihenkilöt toimivat tiiviissä yhteistyössä ammattityöntekijöiden kanssa, mikä poikkeaa muista vapaaehtoistyön toimintatavoista. Tukihenkilö voi toimia esimerkiksi asiointiapuna, keskustelukumppanina, kuuntelijana ja henkisenä tukena kriisitilanteissa (Lehtinen 1997, 51). Tuki ei kuitenkaan ole vain toimintaa, vaan myös välittämiseen perustuva suhde. Tuki on aina subjektiivinen kokemus, joka toteutuu tuettavan ja tukihenkilön välisessä vuorovaikutuksessa. Asia tai ele, jonka toinen kokee tueksi, ei välttämättä merkitse sitä toiselle. (Lahtinen 2004, 46.) Koulutus on tärkeä osa tukihenkilötoimintaa. Tukihenkilöinä voivat toimia myös henkilöt, joilla ei ole sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Tukihenkilökoulutusta on mahdollisuus saada ennen tukihenkilötoimintaan ryhtymistä. (Lahtinen 2004, 13.) Maahanmuuttajanuoren tukihenkilön tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan olla ammatillinen tukihenkilö. Tukihenkilö saattaa joutua kuulemaan ja käsittelemään niin voimakkaita tunteita maahanmuuttajan kokemuksista, että ammatillinen suhtautuminen traumaattisiin kokemuksiin on usein tarpeen. (Anna Lehtonen. Haastattelu 28.10.2014)

9 3.5 Tukihenkilötoiminta maahanmuuttajien parissa Oleellista maahanmuuttajataustaisten henkilöiden parissa tehtävässä työssä on luottamuksellisuus, toisen kuunteleminen, hyväksyminen ja ymmärtäminen. Tärkeää on myös tuettavan motivaatio ja kyky arvioida omaa elämäntilannettaan. Tukihenkilön tuella maahanmuuttaja voi sopeutua suomalaisen yhteiskunnan sääntöihin, käytäntöihin ja tapoihin nopeasti ja luontevasti, koska saa tukihenkilöstä arkielämän oppaan. (Kankaanranta 1999, 38.) Maahanmuuttajan tukeminen vaatii tukihenkilöltä erityistä tilannetajua ja hienotunteisuutta, koska kulttuuriperustat ovat erilaisia. Myös kielelliset haasteet tuovat oman piirteensä maahanmuuttajien parissa tehtävään tukihenkilötoimintaan. Yhteisen kielen puuttuminen osittain tai kokonaan ei kuitenkaan estä tukisuhteen kehittymistä, vaikka saattaakin hankaloittaa sitä. Tällöin kielellisen kommunikaation tilalle voi kehittää muita vuorovaikutustapoja. (Kankaanranta 1999, 38.) Toisenlaisesta kulttuurista tuleva maahanmuuttaja arvottaa ja tarkastelee ympäröivää maailmaa eri tavalla kuin Suomessa syntynyt. Esimerkiksi käsitykset tasa-arvosta voivat poiketa suuresti toisistaan. Myös suomalaiseen kulttuuriin kuuluva asiakeskeinen ja suora tapa puhua asioista voi aiheuttaa ongelmia. Monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa molemminpuolinen arvostus on tärkeää. (Kankaanranta 1999, 38.) 3.6 Markkinointi Raportin yhteydessä teimme esitteen vapaa-ajan palveluiden saatavuudesta. Markkinoinnissa asiakkaita yleensä määritellään asiakasryhmien avulla. Asiakkaita ryhmitellään erilaisten käytännöllisten tekijöiden mukaan, joita ovat esimerkiksi sosioekonomiset, alueelliset, kulttuuriset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Sosioekonomisia tekijöitä ovat muun muassa ikä, koulutus, sukupuoli ja perhemuoto. Sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin taas luetaan kansallisuus, kieli, kulutustottumukset ja perinteet. (Kainlauri 2007, 80 81.)

10 Markkinoinnin suunnittelun lähtökohtana käytetään asiakasryhmien tarpeiden ja toiveiden tuntemusta, jotta saavutetaan vaikuttavuus juuri kyseiselle kohderyhmälle. (Kainlauri 2007, 80 81.) Alaikäiselle markkinointia suunnattaessa on otettava huomioon, että alaikäisellä ei ole samanlaista kykyä ymmärtää mainonnan tarkoitusta kuin aikuisella (Kuluttajavirasto & Kuluttajaasiamies 2004). 4 PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN JA TOIMINTATAVAT HALATEN-hankkeen toimeksianto toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen pyrkimyksenä oli koota aineisto niiltä ihmisiltä, joita tutkimusteema todellisuudessa koskettaa. Tässä tapauksessa se tarkoitti Suomeen alaikäisinä yksintulleita maahanmuuttajanuoria ja heidän kanssaan toimivia ammattilaisia. Tutkimustavaksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Kysymysten asettaminen puolistrukturoiduiksi teemoiksi edesauttaa kaikkien haastattelujen fokusoimista ja yhdenmukaistaa haastattelulomakkeen rakennetta, kun teemat ovat kaikille haastateltaville samat (Hirsjärvi ym. 2011, 47 48). Näin haastateltavalle jäi enemmän tilaa vapaalle kerronnalle. Haastattelut toteutettiin pääosin parityöskentelynä. Haastattelut perustuivat vapaaehtoisuuteen ja painottuivat HALATEN-hankkeen yhteistyöverkoston ammattilaisiin. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ja aikapulan takia osa haastatteluista päädyttiin tekemään myös sähköpostitse. Lisäksi haastattelimme neljää yksintullutta maahanmuuttajanuorta. 5 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN HAASTATTELUT Haastattelimme 15 työntekijää. Haastattelu sisälsi 23 kysymystä jaoteltuna kolmeen teemaan: yleisiin kysymyksiin, vapaa-ajan palveluita käsitteleviin kysymyksiin sekä tukimuotoihin liittyviin kysymyksiin (Liite 1). Haastattelimme seuraavia tahoja:

11 1. Turun kaupunki, nuorten palvelut. Toiminnanjohtaja, monikulttuurinen ja kansainvälinen toiminta. 2. Turun kaupunki, hyvinvointitoimiala. Erityissosiaalityöntekijä, vastaanottovaiheen sosiaalipalvelut ja kotouttamispalvelut. 3. Lounais-Suomen Mielenterveysseura, Turun Kriisikeskus, Serene-hanke. Projektivastaava, maahanmuuttajille suunnattu hanke. 4. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry. Monikulttuurinen lapsi- ja perhetointa -hanke 2014 2016. Projektipäällikkö. 5. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry. Perhetoiminnan ohjaaja. 6. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry. Onnistuneeseen perheeseen - projekti. Projektityöntekijä. 7. Turun ensi- ja turvakoti ry. Perheryhmäkodin ohjaaja. 8. Care Component. Koordinaattori. 9. Turun Tyttöjen Talo. Ohjaaja. 10. Raision kaupunki, nuorten palvelut. Nuorisotyöntekijä. 11. Turun kaupunki, nuorten palvelut. Nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö. 12. YHDESSÄ-yhdistys ry. Toiminnanohjaaja. 13. Kaarinan kaupunki, nuorten palvelut. Nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö. 14. Turun kaupunki, liikuntapalvelut. Liikunnanohjaaja. 15. Sondip ry. Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry. Puheenjohtaja. 5.1 Yleiset kysymykset työntekijöille Haastattelu sisälsi 23 kysymystä jaoteltuna kolmeen teemaan; yleisiin kysymyksiin, vapaa-ajan palveluita käsitteleviin kysymyksiin sekä tukimuotoihin liittyviin kysymyksiin (Liite 1). Kysymykset yksi, kaksi, kolme ja yhdeksän antoivat taustatietoja esitettä (Liite 2) varten. Ne on avattu tarkemmin tämän luvun alussa. Kysymyksessä yksi kartoitettiin haastateltavan ammattinimikettä. Kysymyksessä kaksi tiedusteltiin haastateltavan edustaman yrityksen, yhdistyksen tai toimialan toimenkuvaa. Kysymyksessä kolme kysyttiin yhteystietoja esitettä varten ja kysymyksessä

12 yhdeksän kartoitettiin haastateltavan ammattiroolia maahanmuuttajanuorten parissa. Kysymykseen neljä Minkä ikäisiä asiakkaanne ovat? saimme lähes 15 erilaista vastausta. Joissakin haastattelupaikoissa ikärajat ovat hyvin selkeästi määritelty ja jotkut paikat tarjoavat toimintaa vauvasta vaariin. Kuusi haastateltavaa totesi nuorisolain määrittelevän heidän asiakkuutensa iän perusteella alle 29 vuoteen (Nuorisolaki 2006, 2 ). Neljä haastateltavaa toi esille, että heillä on toimintaa kaikenikäisille. Yksi haastalteltava kertoi, että heillä ei ole asiakkaina yksityisiä henkilöitä, vaan yhdistyksiä ja järjestöjä. Haastatelluista neljätoista kertoi, että heillä on asiakkaana maahanmuuttajanuoria. (Kuvio1.) 5. Onko teillä asiakkaana maahanmuuttajanuoria? Ei 7 % Kyllä 93 % Kuvio 1. Maahanmuuttajanuoret asiakkaana. Kysymyksessä kuusi tiedusteltiin maahanmuuttanuorten määrää asiakkaana vuositasolla. Vastaukset vaihtelivat muutamasta nuoresta noin 50 maahanmuuttajanuoreen. Kaksi haastateltavaa vastasi maahanmuuttajanuorten määrään prosentteina. Maahanmuuttajanuorten osuudet asiakkaista olivat 25 30 %. Neljä haastateltavaa vastasi, että heillä ei ole tilastoja maahanmuuttajanuorten määrästä asiakkaina.

13 7. Onko teillä asiakkaana ilman huoltajaa tulleita maahanmuuttajanuoria? Ei tietoa 27 % Ei 13 % Kyllä 60 % Kuvio 2. Asiakkaana ilman huoltajaa tulleet maahanmuuttajanuoret. Yhdeksän haastateltavaa kertoi, että heillä on asiakkaana ilman huoltajaa tulleita maahanmuuttajanuoria ja kaksi haastateltavaa sanoi, että heillä ei ole yksintulleita nuoria. Neljä vastaajaa kertoi, että heillä ei ole tietoa tai he eivät tilastoi asiakkaana olevien nuorten kotitaustaa. (Kuvio 2.)

14 8 7 6 5 4 3 2 1 0 8. Ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorten määrä asiakkaista Muutamia Noin 5 / vuosi Noin 10 / vuosi Ei yhtään Ei tilastoa Kuvio 3. Ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorten määrä asiakkaina. Kysymyksessä kahdeksan tiedusteltiin ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorien määrää asiakkaista vuositasolla (kuvio 3). Ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorten määrät asiakkaista vaihtelivat muutamasta (yksi haastateltava) noin 10 nuoreen (kaksi haastateltavaa). Kolme haastateltavaa kertoi, että heillä ei ole yhtään ilman huoltajaa maahantullutta nuorta asiakkaana. Seitsemän haastateltavaa vastasi, että heillä ei ole tilastoja tai tietoja nuorten taustoista, joten he eivät voi vastata kysymykseen. 5.2 Vapaa-ajan palveluihin liittyvät kysymykset Vapaa-ajan palveluita koskevat kysymykset kartoittivat 1) palveluita yleisesti, 2) vapaa-ajan palveluiden merkitystä nuorille, 3) maahanmuuttajanuorille suunnattujen palveluiden integrointia muihin palveluihin, 4) vapaa-ajan palveluiden integroinnin tietoisuutta, 5) vapaa-ajan palveluiden markkinointia, 6) vapaa-ajan palveluiden saatavuutta ja tavoitettavuutta sekä 7) vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen liittyviä tarpeita ja toiveita. Kolme vastaajaa viidestätoista vastasi, että he eivät järjestä vapaa-ajan palveluita laisinkaan. Muiden vastaajien järjestämistä vapaa-ajan palveluista

15 yleisintä oli järjestää avointa toimintaa. Vastaajista 3/15 järjesti kerhoja, vastaajista 4/15 kertoi järjestävänsä leirejä ja retkiä. Liikuntapalveluita, musiikkitoimintaa ja erilaisia vertaistukiryhmiä ilmoitti järjestävänsä 3/15 vastaajasta. Lisäksi vastaajat kertoivat järjestävänsä paja- ja kaveritoimintaa, tukihenkilöpalveluita, nuorisotilatoimintaa sekä erilaisia kursseja ja tapahtumia. Maahanmuuttajanuorille suunnatut vapaa-ajan palvelut oli integroitu muihin palveluihin kokonaan 10/15 tapauksessa ja osittain 3/15 tapauksessa. Vastaajista 3/15 ilmoitti, että ei järjestä vapaa-ajan palveluita, kuitenkin yksi näistä kolmesta vastasi, että maahanmuuttajille suunnatut vapaa-ajan palvelut on integroitu muuhun palvelutarjontaan. Vastaajista 1/15 ilmoitti, että vapaa-ajan palveluiden integrointi on tietoinen ratkaisu. Yksi vastaaja viidestätoista ei osannut sanoa ja yksi ilmoitti, että integrointi ei ole tietoista. Neljäs vapaa-ajan palveluita kartoittava kysymys koski vapaa-ajan palveluiden merkityksellisyyttä nuorille. Vastaajista 6/15 ei osannut määritellä palveluiden merkitystä nuorille. Muilta vastaajilta saimme erilaisia vastauksia, joista ei juuri ilmennyt säännönmukaisuuksia, kuten verkostoituminen, suomen kielen käyttö, valtaväestöön ja suomalaiseen nuorisokulttuuriin tutustuminen, turvallisen vapaa-ajan viettopaikan löytyminen ja mahdollisuus viettää aikaa muiden samanikäisten kanssa. Kaksi vastaajaa kertoi palveluiden maksuttomuudella olevan suuri merkitys osallistumisen kannalta. Kaksi vastaaja toi lisäksi ilmi sen, että vapaa-ajan harrastaminen ja sen merkitys on maahanmuuttajille osittain epäselvä. Erityisesti tyttöjen rooli maahanmuuttajaperheissä on ollut lähinnä kodinhoidollinen. Pojat taas kokevat työnteon aloittamisen usein mielekkäämpänä kuin vapaa-ajan harrastamisen. Viides vapaa-ajan palveluita koskeva kysymys kartoitti kanavia, joiden kautta vapaa-ajan palveluita järjestävät tahot mainostavat toimintaansa. Suosituinta mainostaminen ja tiedottaminen oli Facebookissa ja kunnan tai yhdistyksen kotisivuilla, joita 7/15 ilmoitti käyttävänsä. Lisäksi kouluissa tapahtuvaa mainontaa sekä yksilömarkkinointia ilmoitti käyttävänsä 6/15 vastaajaa. Kaksi vastaajaa ei mainostanut palveluitaan lainkaan. Muita mainonnan keinoja

16 vastaajat kertoivat olevan esitteet ja flyerit, ilmoitustaulumainonta, uutiskirjeet, tiedotuslehdet ja Instagram. Suuri osa vastaajista, 6/15, ilmoitti, että he eivät tiedä, miten nuoret pääsevät mukaan järjestämiinsä vapaa-ajan palveluihin. Kaksi vastaajaa uskoi nuorten löytävän palvelut ilmoitusten ja mainonnan kautta. Vastaajista 2/15 kertoi nuorten tulevan toimintaan ohjaajan tai viranomaisen lähettämänä. Kaksi viimeistä kysymystä koskivat palveluntarjoajien toiveita ja tarpeita vapaaajan palveluiden tuottamiseen liittyen. Vastaajista 6/15 ilmoitti toiveekseen lisäresurssien saamisen. Vastaajista 4/15 toivoi lisärahoitusta toiminnalleen. Muita esiintulleita toiveita ja tarpeita olivat toiminnan lisääminen, tilaratkaisujen parantaminen, toimintaan osallistumisen kynnyksen madaltaminen, viestinnän tehostaminen, maksuttomien palveluiden lisääminen, nuorten tavoitettavuuden parantaminen ja asiakaslähtöisemmän toiminnan lisääminen. 5.3 Tukimuotoihin liittyvät kysymykset Haastatelluista 15 toimijasta vain viidellä oli tukihenkilötoimintaa. Näistä viidestä vain Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry (MLL) tuottaa vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa ja kaveritoimintaa myös maahanmuuttajille. MLL:n tukihenkilötoiminnasta tai kaveritoiminnasta ei heidän nettisivuiltaan löytynyt tietoa. Tukea tarvitsevan maahanmuuttajan tai -nuoren on tarvittaessa vaikea löytää toimintaa, jos siitä ei kerrota missään. Kaarinan kaupungin nuorten palvelut, EHJÄ ry, Turun ensi- ja turvakoti ja Turun Tyttöjen Talo tarjoavat ammatillista tukihenkilötoimintaa. Ammatillinen tukihenkilötoiminta pitää sisällään psykososiaalista tukea ja asiointiapua, esimerkiksi sosiaalitoimistossa ja Kelassa. Ammatillinen tukihenkilö tukee nuoria arjessa selviytymisessä kuten kodinhoidossa, ruuanlaitossa, rahankäytössä ja koulunkäynnissä. Lisäksi tukitoiminta sisältää palveluohjausta ja avustamista työnhaussa ja harrastustoiminnassa sekä sosiaalisen tukiverkoston rakentamisessa ja ylläpidossa.

17 Yleisesti maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat apua/tukea asioiden hoitamisessa (Kela, työkkäri, työpaikka, opiskelupaikka jne). Ongelma on, että kaikista palveluista, kuten nuorisotyöstä ja kouluista, leikataan kokoajan enemmän kun tarvetta olisi päinvastoin lisätä. Ammatillinen tukihenkilötoiminta on Turun ensi- ja turvakodissa suunnattu siellä asuville tai aikaisemmin siellä asuneille maahanmuuttajanuorille. EHJÄ ry:ssä ammatillinen tukihenkilötoiminta on suunnattu heidän asiakkainaan oleville maahanmuuttajanuorille, jotka tulevat kuntien sosiaalitoimiston kautta. Turun Tyttöjen Talossa toiminta on suunnattu kaikille mukana oleville tytöille. Myös etsivä nuorisotyö tarjoaa keskusteluapua tarvittaessa. Turun Kriisikeskuksen Serene-hanke tarjoaa vertaistukitoimintaa, jossa Suomessa kauemmin asuneet maahanmuuttajat toimivat vertaistukihenkilöinä. Hanke on alkanut vuonna 2012 ja kestää vuoteen 2016 saakka. Serenellä on prosentuaalisesti pieni osa nuoria ja hankkeessa on ollut alaikäisiä vähän. Kysymykseen Tarjoatteko tukihenkilöpalvelua vapaa-ajan palveluihinne osallistuville?, kaikki vastasivat etteivät he tarjoa. EHJÄ ry:n ja Turun ensi- ja turvakodin ohjaajilla on mahdollisuus lähteä tukihenkilöksi asiakkailleen vapaaajan harrastuksiin tutustumiskäynneille. Nuori saa sen jälkeen jatkaa itsenäisesti harrastamista. Kysyttäessä tukihenkilötoiminnan tarpeellisuudesta oman toiminnan yhtenä muotona, kaikki vastanneet totesivat, ettei siihen ole tarvetta. Vastaajat totesivat nuorten löytävän harrastuksiin joko itsenäisesti tai muiden maahanmuuttajanuorten tuella. Kysymykseen tukihenkilötoiminnan kehittämisen tarpeesta Turun Tyttöjen Talon henkilöstö oli sitä mieltä, että omaa toimintaa tukihenkilöpalvelujen osalta on tarve kehittää. MLL:lla on menossa Monikulttuurinen lapsi ja perhetyö -hanke, jonka avulla pyritään kehittämään tukihenkilötoimintaa maahanmuuttajille.

18 Kehittämisehdotuksia tuli haastatteluissa esille, vaikka oman toiminnan osalta ei koettukaan mahdollisuutta tai tarvetta sen kehittämiseen. 5.4 Haastattelujen analysointi Tehtävänannon mukaisesti tehtävänämme oli haastatella sekä julkisen sektorin että kolmannen sektorin toimijoita, jotka tuottavat vapaa-ajan palveluita. Haastateltavia oli yhteensä N=15 Turusta, Kaarinasta ja Raisiosta. Haastatteluista 11 teimme puolistrukturoituna teemahaastatteluina ja aikapulan vuoksi neljä haastattelua sähköpostitse. Haastattelut aloitimme HALATEN-hankkeen yhteistyökumppaneista toimeksiantajan toiveen mukaan. Ensimmäisten haastattelujen aikana huomasimme, etteivät haastattelujen kohderyhmänä olleet toimijat olleet kaikkein parhaimpia vastaamaan tutkimuksen pääteemaan, sillä heidän edustamansa organisaatiot eivät järjestäneet vapaa-ajan palveluita. Tästä johtuen laajensimme haastateltaviemme kohderyhmää koskemaan kaupunkien toimijoita (nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimia). Rajasimme yhteistyökumppaneiden haastattelujen jälkeen haastattelut koskemaan vain julkisen sektorin eli Turun, Raision ja Kaarinan omien palveluntuottajien tarjoamaa vapaa-aikatoimintaa. Aikapulan vuoksi lähetimme näiden kaupunkien nuoriso-, kulttuuri-, liikunta ja vapaa-aikatoimialojen työntekijöille (yhteensä 10 kpl) haastattelukysymykset sähköpostitse saatekirjeen kera. Vastauksia sähköposteihin saapui määräaikaan mennessä neljä. Emme esitestanneet kysymyksiä, joten testaus jäi käytännössä haastattelujen yhteyteen. Kysymyksiä emme voineet enää jalostaa ja kehittää. Jatkossa on hyvä paneutua enemmän kysymysten pohdintaan ja myös esitestata ne hyvissä ajoin, sillä nyt kysymyslomakkeen heikkoudet tulivat esille vasta analysointivaiheessa. Aineiston purun jaoimme kolmeen eri osa-alueeseen: yleiset kysymykset, vapaaajan palveluita koskevat kysymykset ja tukihenkilöihin liittyvät kysymykset.

19 Aineiston purku osoittautui samaan aikaan tapahtuvaksi aineiston analysoinniksi. Hirsjärvi 2011, 136.) 6 NUORTEN HAASTATTELUT Haastattelimme neljää maahanmuuttajanuorta, yhtä tyttöä ja kolmea poikaa. Haastettelut teimme yksilöhaastatteluina. 6.1 Haastateltavat nuoret Jotta haastateltavat säilyttävät oman anonyymiutensa, käytämme haastattelijoista nimien sijaan H1, H2, H3 ja H4 nimityksiä. Haastattelimme kolmea irakilaista nuorta miestä (H1, H2 ja H3) ja yhtä somalialaista nuorta naista (H4). Iältään nuoret ovat 19 21-vuotiaita ja yhden haastateltavan ikätiedot puuttuivat. H1 ja H2 olivat tulleet Suomeen kolme vuotta sitten, H4 oli tullut neljä vuotta sitten ja H3 oli tullut viisi vuotta sitten. H2:lle suomen kieli tuotti vielä vaikeuksia ja hänen kaverinsa oli haastattelussa tukena. Kaksi haastateltavista asuu Raisiossa ja kaksi Turussa. 6.2 Haastattelut Kukaan haastateltavista ei harrastunut ohjattuja vapaa-ajan harrastuksia, kun olivat asuneet Suomessa. Kaikki haastatellut miehet käyvät kuntosalilla. Tämän lisäksi H1 tapailee vapaa-ajallaan kavereitaan ja H3 pelaa biljardia. H2 käy välillä uimassa, mutta hänen liikuntarajoitteisuutensa tuo haasteita erilaisissa vapaaajan harrastuksissa. H4 harrastaa säännöllisesti uintia kavereidensa kanssa naisten vuorolla Rehtoripellon uimahallissa, ja hän käy myös Turun Tyttöjen Talolla sekä Vimmassa ompelemassa ja seurustelemassa. Haastateltavien päähuolenaihe ei liittynyt niinkään vapaa-ajan harrastuksiin, vaan he ilmaisivat erityisesti halunsa päästä työelämään. H1 opiskelee parhaillaan ammattikoulussa kokki-tarjoilija-linjalla. H2 suorittaa suomen kielen kurssia Topeliuksen koulussa. H3 on aloittanut hiljattain Turun aikuiskoulutuskeskuksessa kiinteistöpuolella. Haastateltavien päivittäiset

20 koulutuntimäärät vaihtelivat viiden ja kahdeksan tunnin välillä. H1 haastateltava ei lukeutunut yksin, ilman huoltajaa tulleisiin maahanmuuttajanuoriin, sillä hänen äitinsä oli tullut Suomeen häntä aikaisemmin. H4 suoritti tällä hetkellä opintoja maahanmuuttajien valmistavassa ammattikoulussa. Tietoa vapaa-ajan palveluista haastatellut nuoret kertovat saavansa enimmäkseen Internetin välityksellä ja/tai kaveripiiristä. Kaikki haastateltavat kokivat suomen kielen oppimisen tärkeäksi kotoutumisen kannalta. H3 olisi pitänyt tukihenkilön merkitystä tärkeänä heti Suomeen tulovaiheessa. H4 ei kaipaa tukihenkilöä niinkään vapaa-ajan harrastusten vuoksi, vaan hän kokee tarvitsevansa sitä käytännön asioiden hoitamisessa, esimerkiksi Kelan tai sosiaalitoimen kaavakkeiden täyttämisessä. Haastateltava H4 on nainen ja hän kokee tärkeäksi, että tytöille on omat vapaa-ajan toiminnot, esimerkiksi naisten vuoro uimahallissa. Kaikki haastateltavat kokevat, että tarvetta eriyttää vapaaajan toimintoja maahanmuuttajille ei ole tai sillä ei ole väliä, sillä heidän mielestään ystävystyminen kantaväestöön mahdollistuu paremmin kaikille yhteisten harrastusten kautta. 6.3 Nuorten haastattelujen analysointi Tehtävänannon mukaisesti meidän tuli haastatella alaikäisinä yksintulleita maahanmuuttajanuoria. Haastateltavista yksi ei kuulunut tähän kohderyhmään suoranaisesti. Lisäksi haastateltavia oli vain neljä, joten tulosten yleistäminen on mahdotonta. Haastattelut voidaan luokitella yksittäisiksi ja tapauskohtaisiksi kokemuksiksi. Nuorille suunnatut kysymykset osoittautuivat jälkikäteen pinnallisiksi. Emme esitestanneet kysymyksiä, joten testaus jäi käytännössä haastattelujen yhteyteen. Luonnollisesti kysymyksiä emme voineet enää muokata ja kehittää. Jatkossa on hyvä paneutua enemmän kysymysten pohdintaan ja myös esitestata ne hyvissä ajoin. Haastattelukysymysten asettelu ja projektiryhmän jäsenten erilaiset näkemykset teemahaastattelusta aiheuttivat sen, että saimme niukasti raportoitavaa aineistoa analysoitavaksi. Teemahaastattelussa keskiössä on haastateltavien kerronnan sisältö ja lisäkysymyksiä voidaan tarvittaessa esittää,