Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viljelykantojen hoitoyksikkö Jyväskylä
Kalojen elinympäristöjen tila Sisävesialueet - paljon pintaa mutta vähän vettä 187 888 järveä ja lampea (> 500 m²) 25 000 km jokia 33 350 km² (10 % Suomen pinta-alasta) = 1,9 Laatokkaa Suomen järvien tilavuus noin 235 km³ = 1/3 Laatokkaa Järvet matalia, keskisyvyys noin 7 m
Kalojen elinympäristöjen tila Sisävesialueet Yli hehtaarin järvistä löytyy tietoa järvirekisteristä Syvyyskartoitukset yli 12 000 km² alalta (36 %) 3 järveä > 1000 km² (Saimaa, Inari, Päijänne) 309 järveä > 10 km², pinta-ala 21 911 km² (65 %) Vuotuinen Pinta-alan vaihtelu on noin 2 350 km² (7 %) Tilavuuden vaihtelu on noin 39,6 km³ (17 %)
Kalojen elinympäristöjen tila Sisävesialueet Säännösteltyjä vesistöjä paljon (1/3 järvipinta-alasta) Jokivesistöissä paljon nousuesteitä Valuma-alueet voimakkaasti muutettuja Uitto- ja muut perkaukset (40 000 km) Metsäojitus Suo-ojitus (metsätalous, turvetuotanto) Maatalous Järvien lasku ja kuivaus Hajakuormitus Pistekuormitus (ravinteet, haitalliset aineet) Laskeuma (ravinteet, happamuus)
Kalojen elinympäristöjen tila
Kalojen elinympäristöjen tila Matalat järvet ovat herkkiä likaantumaan Järvet matalia -> herkkiä likaantumaan Ravinteet (fosfori, typpi), hapan laskeuma tai muut haitalliset aineet Sisävesien kautta haitta-aineita päätyy myös meriin Lähes koko Suomi kuuluu Itämeren valumaalueeseen Pohjoisimmasta Lapista vedet Barentsinmereen Itäisimmältä Koillismaalta vedet Vienanmereen.
Kalojen elinympäristöjen tila Ihmistoiminnan aiheuttama kuormitus on alentunut - muttei tarpeeksi Haitallisten aineiden päästöt alentuneet merkittävästi Silti monien järvien tilassa on edelleen parannettavaa Ongelmana on erityisesti hajakuormitus -> aiheuttaa rehevöitymistä ja levähaittoja
Kalojen elinympäristöjen tila Vedenlaatuluokituksen luokkarajat Mitä vedenlaatuluokituksessa käytetyt muuttujat kertovat veden happipitoisuus - rehevyys ja orgaanisen aineksen kuormitus väri - humuksen määrä näkösyvyys, sameus - rehevyys, kiintoaineksen määrä ravinnepitoisuus, klorofylli a:n määrä, levähaitat - rehevyystaso hygienian indikaattoribakteerit - ulosteperäinen saastuminen haitalliset aineet - riski vesistön käytölle ja vesiluonnolle
Kalojen elinympäristöjen tila Vedenlaatuluokituksen luokkarajat I Erinomainen Luonnontilainen - yleensä karu, kirkas tai lievästi humuspitoinen II Hyvä Lähes luonnontilainen - lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen Paikallisia leväesiintymiä satunnaisesti III Tyydyttävä Jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan lievästi rehevöittämä -> vedenlaatu on muuttunut. Levähaittoja toistuvasti Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä kohonneet luonnontilaisista arvoista
Kalojen elinympäristöjen tila Vedenlaatuluokituksen luokkarajat IV Välttävä Jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan voimakkaasti rehevöittämä Levähaitat ovat yleisiä -> voivat rajoittaa veden käyttöä Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä selvästi luonnontilaisia arvoja korkeampia ph-arvot voivat olla hetkellisesti hyvin alhaisia -> kalakuolemia ajoittain V Huono Jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan pilaama Levähaitat ovat erittäin yleisiä ja runsaita -> estävät veden käytön Happitilanne voi olla heikko Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, sedimentissä tai eliöstössä -> aiheutuu selvä riski vesistön käytölle tai vesiluonnolle ph-arvot voivat olla hyvin alhaisia pitkiä ajanjaksoja -> kalakuolemia usein
Kalojen elinympäristöjen tila I Erinomainen II Hyvä III Tyydyttävä IV Välttävä V Huono Klorofylli-a (µg/l) (sisävedet) <4 <10 <20 20-50 >50 Klorofylli-a (µg/l) (merivesi) <2 2-4 4-12 12-30 >30 Kokonaisfosfori (µg/l) (sisävedet) <12 <30 <50 50-100 >100 Kokonaisfosfori (µg/l) (merivedet) <12 13-20 20-40 40-80 >80 Näkösyvyys (m) >2,5 1-2,5 <1 Sameus (FTU) >1,5 Väriluku <50 50-100 (<200) <150 >150 Happipitoisuus (%) päällysvedessä 80-110 80-110 70-120 40-150 vakavia happiongelmia Alusveden hapettomuus ei ei satunnaista esiintyy yleistä Hygienian indikaattoribakteerit (kpl/100 ml) <10 <50 <100 <1000 >1000 Petokalojen Hg-pitoisuus (mg/kg) >1 As, Cr, Pb (µg/l) <50 >50 Hg (µg/l) <2 >2 Cd (µg/l) <5 >5 Kokonaissyanidi (µg/l) <50 >50 Levähaitat ei satunnaisesti toistuvasti yleisiä runsaita Kalojen makuvirheet ei ei ei yleisiä yleisiä
Kalojen elinympäristöjen tila Pintavesien laatuluokittelun perustaksi luonnontila EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi Tavoitteena: tehostaa vesiensuojelua niin, että vesien tila ei heikkene vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä laaditaan vuoteen 2010 mennessä vesienhoitosuunnitelma Vesien laatukriteerien ja luokittelun uusiminen Vesien tilan arvioinnin perusteena on jatkossa luonnontila, ei veden käyttökelpoisuus ihmisen näkökulmasta Uudessa luokittelussa esimerkiksi luontaisesti rehevä järvi tai humuksen ruskeaksi värjäämä vesistö on ekologisesti hyvässä tilassa, jos ihmisen toiminta ei ole sitä juurikaan muuttanut Pintavedet luokitellaan ihmistoiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuuden perusteella Luokituksessa verrataan esim. kalojen, pohjaeläimien ja vesikasvien tilaa olosuhteisiin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen. Muutokset vedenlaadussa sekä jokien ja järvien rakenteessa ja virtaamassa otetaan tilan arvioinnissa huomioon
Kalojen elinympäristöjen tila Luokitusjaksojen vertailu 1984-2003 Järvet
Kalojen elinympäristöjen tila Luokitusjaksojen vertailu 1984-2003 Joet
Kalojen elinympäristöjen tila Vedenlaatuluokitus 1994-97 -> 2000-03 Luokaltaan parantuneita järviä 1 220 km² jokia 822 km Luokaltaan huonontuneita järviä 690 km² jokia 960 km
Kalojen elinympäristöjen tila Vesistöjen veden laatu Lapin läänissä Järvipinta-alasta I Erinomainen 51 % II Hyvä 25 % III Tyydyttävä 22 % IV Välttävä 1 % Jokivesistä I Erinomainen 25 % II Hyvä 64 % III Tyydyttävä 9 % IV Välttävä 3 % I II III IV I II III IV
Kalojen elinympäristöjen tila
Kalojen elinympäristöjen tila
Kalakantojen tila Ton 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Fish catch in inland water Recreational Fish catch in inland water Professional Fish catch in sea Recreational 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Fish catch in sea Professional
Kalakantojen tila Fish catch in inland waters in Finland 60 000 50 000 Tons 40 000 30 000 20 000 10 000 Recreational Professional 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004
Kalakantojen tila
Kalakantojen tila Muikun ammattikalastus Muikku tavallinen noin 1000 järvessä Muikkukannan kehittymistä seurataan 100 järvessä yhteistyössä kalastajien kanssa Muikku ammattikalastuksen tärkein laji sisävesillä Saalis troolilla ja talvinuotalla Ammattikalastajien (900) saaliista ½ muikkua (tn) ja 2/3 saaliin arvosta Lisäksi Verkoilla siikaa, kuhaa ja ahventa Ammattikalastuksen saaliin arvo sisävesistä 6,5 million (2004) Muu kalastus Yli 1,5 miljoonaa suomalaista osallistuu sisävesien kalastukseen (2005) Saaliin arvo lähes 40 milj..
Kalakantojen tila Kalavarojen arviointi..\data\tutkimus\artikkelit\2005\kalava rat_2004_vedos.pdf
AIKUISTEN MUIKKUJEN RUNSAUS 2006 indeksi 4 3 Heikko Keskimääräinen Runsas Koko Suomi 2 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 indeksi indeksi Lapin lääni 4 3 2 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 Oulun lääni 4 3 Muikkujen runsausseuranta vuodesta 1988 alkaen (aikuiset) 2 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 4 Länsi-Suomi indeksi 3 2 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 4 Itä-Suomi indeksi 3 2 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06
MUIKKUVUOSILUOKAN 2006 RUNSAUS (HOTAT) Heikko Keskimääräinen Runsas 4 Koko Suomi indeksi 4 3 2 Lapin lääni 96 98 00 02 04 06 Muikkujen runsausseuranta vuodesta 1988 alkaen (0+ muikut) indeksi 3 2 96 98 00 02 04 06 4 Oulun lääni indeksi 3 2 96 98 00 02 04 06 4 Länsi-Suomi indeksi 3 2 1,8 1,9 96 98 00 02 04 06 4 Itä-Suomi indeksi 3 2 96 98 00 02 04 06
Esimerkki kalayhteisöstä oligotrofinen järvi: Puruvesi - Tiedot perustuvat koekalastuksiin Nordic-koeverkoilla (useita silmäkokoja, eri syvyysalueet ja eri habitaatit) - HUOM! Muikkukanta poikkeuksellisen heikko pyynnin aikana - EU VPD-seuranta
Kalakantojen tila Kala-Atlas/kalakantarekisteri www.rktl.fi Talouskalalajit + muutama muu (EU) (lohi, taimen, nieriä, siika, muikku, harjus, vimpa, nahkiainen, pikkunahkiainen, toutain, kivisimppu, rantaneula, ankerias, hauki, kuore, särki, säyne, suutari, lahna, made, ahven, kuha, puronieriä, karppi ja peledsiika) Kannan alkuperäisyys: 1= alkuperäinen, 2= sekoittunut, 3= siirretty (istutusperäinen), 4= ei tietoa Kannan luonnonvaraisuus: 1= omavarainen, 2= istutuksin tuettu (on myös luont. lisääntymistä), 3= istutustenvarainen, 4= ei tietoa Kannan uhanalaisuus (voi poiketa lajin statuksesta): 1= erittäin uhanalainen, 2= vaarantunut, 4= puutteellisesti tunnettu, 7= ei arvioitu
Kalakantojen tila Ongelmallisimmat lajit: Vaelluskalat: Lohi (Salmo salar) Järvilohi (Salmo salar m. sebago) Meri- ja järvitaimen (Salmo trutta sl.) Vaellussiika (Corgonus lavaretus sl.) Herkät lajit Nieriä Harjus
30 33 35 37 38 40 42 45 50 55 60 65 70-75 >75 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Taimenen keskikoko solmuväliltään erilaisissa verkoissa Keskipaino (kg) Keskipituus (mm) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 mesh size (bar length) mm keskipaino mean weight (kg) mean length (mm) keskipituus (mm) Verkon solmuväli, mm
Kalakantojen tila Luonnon lohikalakantojen (erityisesti järvilohi, järvitaimen, nieriä) huono tilanne aiheutuu useista tekijöistä ei ainoastaan kalastuksesta Jotta kalakannat voisivat vahvistua tulee niiden kuolleisuutta vähentää: Ajalliset ja alueelliset kalastuskiellot verkkokalastuksessa ja troolauksessa -> nuorten lohikalojen parempi säilyvyys Verkkojen silmäkoon suurentaminen ja laillisen alamitan nosto -> lohikalat saaliiksi kookkaampina (vähintään 1 kutukerta) Laajemmat kalastuskiellot tärkeillä elinalueilla, esim. Saimaan nieriä Kuolimojärvessä
Kalakantojen tila
Kalakantojen tila Virkistyskalatuksen luonne..\data\tutkimus\artikkelit\2002\mmmk rojulkaisu2002_58 Virkistykalastus.pdf
Kalakantojen tila Inarin tapaus
Kalakantojen tila Inarin tapaus Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen istutukset vuosina 1976-2006 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Määrä kpl 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Planktonsiika Pohjasiika Harmaanieriä Nieriä Järvitaimen Järvilohi
Kalakantojen tila Inarin tapaus Inarijärven kalansaalis vuosina 1935-2006 Määrä kg 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 Ahven Made Hauki Harjus Harmaanieriä Nieriä Järvilohi Taimen Muikku Reeska ym. 100 000 0 35-40 60-64 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 2003 2005 Siika
Kalakantojen tila Inarin tapaus Inarijärven punalihaisten petokalojen saalis vuosina 1935-2005 80 000 70 000 60 000 50 000 Määrä kg 40 000 30 000 20 000 10 000 0 35-40 60-64 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 2003 2005 Taimen Järvilohi Nieriä Harmaanieriä
Kalakantojen tila Kireitä siimoja!
Kalakantojen tila