5. KIINTEÄT KUSTANNUKSET

5. KIINTEÄT KUSTANNUKSET 1. Aiheutuvat pitkäkestoisten tuotantovälineiden hankinnasta ja käytöstä 2. Osallistuvat monta kertaa tuotannon saamiseen (verolaki: kestävät yli 3 vuotta) 3. Eivät juuri vaihtele tuotannon mukaan, ellei samalla muuteta tuotantovälineen (yrityksen) kapasiteettia 4. Jäävät jäljelle tuotanto lopetettaessa eli Ovat yhteisiä monelle tuotteelle ja pitkäkestoiset tuotantovälineet luovat yritystoiminnan peruspuitteet (ns. perustamiskustannukset) 2 1

3 KIINTEIDEN KUSTANNUSTEN LASKEMINEN Mitä lasketaan? 1. Pitkäkestoisten omaisuusesineiden kiinteät (vakinaiset, vuotuiset) kustannukset Poisto Korko Kunnossapito Vakuutus 2. Yrittäjäperheen työn arvo 3. Yleiskustannukset 4 2

KIINTEIDEN KUSTANNUSTEN LASKEMINEN Miten lasketaan? Laskentaperusteet (sovinnainen käytäntö) Lait ja asetukset 5 POISTO = pitkäkestoisen esineen hankintakustannuksen (-menon) jaksotettu vuotuiskustannus = käyttöomaisuuden (tukiomaisuuden) suunnitelmallinen arvon alentaminen 6 3

POISTON LASKEMINEN LIIKETALOUDELLINEN POISTO Etukäteislaskelmat, jolloin pitää määritellä: 1. Poiston arvoperusta eli mistä poisto tehdään 1. Poistamattomasta hankintakustannuksesta (HA) Nykyarvosta (NA) 2. Poistoaika eli mille vuosimäärälle HA jaksotetaan 3. Poistomenetelmä eli millä tavoin pitkäkestoisen esineen arvoa alennetaan 7 Poiston arvoperusta (mistä poisto) Poistamaton hankintakustannus (HA) = Alkuperäinen HA aiempien vuosien poistot Nykyarvo (NA) Jos jäännösarvo (JA), se alentaa poiston arvoperustaa 8 4

Huomattava, että jäljempänä kalvoissa esitetyt laskentakaavojen järjestysnumerot eivät täsmää Aimo Turkin luentomonisteen kaavojen numerojen kanssa! 9 POISTETTAVAN ESINEEN NYKYARVON LASKEMINEN N y kyarvo (NA) lasketaan kaavalla 15, kun esineellä ei ole jäännösarvoa ja kaavalla 16, kun esineellä on jäännösarvo (JA) 15: NA 1 = H A Ikä (HA / Pitoaika) 16: NA 2 = H A Ikä [(HA JA) / Pitoaika] 10 5

Poistoaika (n vuotta) eli mille vuosille pitkäkestoisen esineen hankintakustannus jaksotetaan Suoriteperusteisissa laskelmissa taloudellinen pitoaika (Ei tekninen kestoaika, joka voi olla taloudellista pitoaikaa selvästi pidempi) 11 Ohjeelliset taloudelliset pitoajat: Vuotta Koneet ja kalusto Tuotantorakennukset Perusparannukset 10 15 20 30 30 50 12 6

Poistomenetelmä eli millä tavoin pitkäkestoisen omaisuusesineen arvoa alennetaan Tasapoistomenetelmä Alenevat poistomenetelmät Kohoavat poistomenetelmät 13 Arvo Arvo Aleneva poisto Aika Arvo Tasapoisto Aika Eri poistomenetelmät. Kohoava poisto Aika 7

KORKO voi olla a) KUSTANNUS Esinettä hankittaessa siihen sitoutuu pääomaa, jolle lasketaan korkokustannus (pääoma ei ole ilmaista) On osin todellinen (vieraan pääoman korkomeno) ja osin laskennallinen (oman pääoman korkovaatimus) 15 KORKO voi olla b) TUOTTO (tulo) Talletuksen ja sijoituksen korkotuotto Asunnon, pellon yms. vuokratulot Yrittämisen tulos (omalle pääomalle saatava korko) 16 8

KORKOKUSTANNUKSEN LASKEMINEN Korkokustannus (suoriteperusteiset laskelmat) Koko pääoma yhtenä eränä Korkomeno (kassaperusteiset laskelmat) Vieras pääoma ainoana eränä Korkokustannus ja korot (tutkimus) Oma ja vieras pääoma erikseen 17 Koron laskemisessa määritellään: Kaava: (K p t) : 100 missä: Aika (t) Korkokanta (p) Pääoma (K) 18 9

AIKA (t) Kalenterivuosi; t = 1 tai 12/12 Puoli vuotta; t = 0,5 tai 6/12 Neljännesvuosi; t = 0,25 tai 3/12 jne. (kalenterivuodesta poikkeavaa aikaa tarvitaan usein lainan ensimmäisen ja viimeisen vuoden korkomenon laskemisessa) 19 KORKOKANTA (p) Teoria: Voi olla sitä suurempi, mitä suurempi riski ja mitä pitempi tarkastelujakso (esim. peltopääomalle voidaan käyttää pienempää korkokantaa kuin varastoihin sitoutuvalle pääomalle) Käytäntö: Kirjanpitotilat (oma pääoma) 5 % Mallilaskelmat 4-5 % 20 10

PÄÄOMA (K) (2 tapaa määrittää) a) = esineeseen laskentahetkellä sitoutuva pääoma; K = NYKYARVO (NA) Nykyarvo (NA) lasketaan kaavalla 15, kun esineellä ei ole jäännösarvoa ja kaavalla 16, kun esineellä on jäännösarvo (JA) 15: NA 1 = HA Ikä (HA / Pitoaika) 16: NA 2 = HA Ikä [(HA JA) / Pitoaika] Hankinta-arvo (HA) kaavoissa on yleensä esineen arvo uutena (UA) 21 ESINEESEEN KESKIMÄÄRIN SITOUTUVAN PÄÄOMAN ARVO b) = esineeseen sen koko käyttöaikana keskimäärin sitoutuva pääoma; K = KESKI- MÄÄRÄINEN ARVO (KA) Pääoman määrä (K) on puolet esineen hankinta-arvosta (? UA:sta) 22 11

KA:n LASKENTA Keskimääräinen arvo (KA) lasketaan kaavalla 19, kun esineellä ei ole jäännösarvoa, ja kaavalla 20, kun esineellä on jäännösarvo 19: KA 1 = HA / 2 20: KA 2 = [(HA JA) / 2 + JA] = (HA + JA) / 2 Kun korkokustannus lasketaan esineeseen sen pitoaikana keskimäärin sitoutuvan pääoman mukaan, korkokustannus on vakio.. (koska myös pääoma on vakio) 23 Korkokustannuksen laskeminen Korkokustannus (KK) lasketaan kaavoilla 21 (nykyarvosta) ja 22 (keskimääräisestä arvosta), kun esineellä ei ole jäännösarvoa Kaava 21: KK 1 = 0,0p NA 1 Kaava 22: KK 2 = 0,0p HA / 2 mutta kaavoilla 23 (nykyarvosta) ja 24 (keskimääräisestä arvosta), kun on jäännösarvo Kaava 23: KK 3 = 0,0p NA 2 (NA:ssa on huomioitu jäännösarvo) Kaava 24: KA 4 = 0,0p (HA + JA) / 2 24 (Huom.! Kaavoilla 21 ja 23 korkoa ei lasketa kyseisen vuoden poistoa Matti vastaavalle Ylätalo pääomalle). 12

Korkokustannuksen laskeminen Peruskaava: Korkokust. = (K p t) : 100 Huomaa, että t = 1 (12 : 12) p = esim. 5 % K = Pääoma (vuosilaskelma) (p : 100 = 0,0p) (vain se laskettava) eli Korkokustannus = 0,0p K K = nykyarvo tai keskimääräinen arvo 25 Lisäksi esineellä on jäännösarvo tai ei ole jäännösarvoa JÄÄNNÖSARVO (JA) suoriteperusteisissa etukäteislakelmissa 1. Jäännösarvosta ei poistoa (koska JA saadaan takaisin; se ei ole uhraus) HA:sta vähennetään JA 2. Jäännösarvolle lasketaan korkokustannus (koska siihen sitoutuu pääomaa) HA:sta ei vähennetä JA:ta 26 13

JÄÄNNÖSARVO esimerkki HA 30 000 JA 10 000 Käyttöaika 5 vuotta Korkokanta 5 % Poistokustannus (tasapoistona): (30 000 10 000) : 5 = 4 000 /v Korkokustannus (keskimääräiselle arvolle): 0,05 (30 000 + 10 000) : 2 = 1 000 /v 27 KUNNOSSAPITOKUSTANNUS Käsittää esineen korjauksesta ja huollosta aiheutuvat kustannukset Etukäteislaskelmissa normien mukainen keskim. kunnossapitokustannus: >> 28 14

KUNNOSSAPITOKUSTANNUS Koneet Rakennukset Perusparannukset 1 10 % HA:sta 1 1,5 % - - 0,5-2 % - - Verotuksessa otetaan huomioon vain todelliset kunnossapitomenot Kunnossapitokustannus -normit on muodostettu käytäntöä jäljitellen 29 VAKUUTUSKUSTANNUS Huomioidaan vain maksetut vakuutuskustannukset eli vakuutusmenot Muut kuin kasvintuotannon vahinkoriskit voidaan vakuuttaa (USA:ssa satovakuutus järjestelmä) 30 15

VAKUUTUSKUSTANNUS Liikennevakuutus pakollinen (tr ja lp) (ts. kaikki tiellä liikkuvat maatilan ajoneuvot), muut vakuutukset vapaaehtoisia Palovakuutus yleisin Kotieläinvakuutus harvinainen Maatilat yleisesti alivakuutettuja 31 OMAISUUSOSIEN KIINTEÄT KUSTANNUKSET (yhteenveto; (eli mitkä kustannuserät kulloinkin lasketaan?) Korko Poisto K.pito Vak. 1. Maa 2. Perusparann. 3. Sadonvara 4. Puutarhakas. 5. Tuotantorak. X X X x) (x) X X X X X (x) 6. Koneet 7. Kotieläimet 8. Varastot X X X X X X (x) (x) x) Liikepääoman korko 32 16

OMAISUUSOSIEN KIINTEÄT KUSTANNUKSET (yhteenveto; (eli mitkä kustannuserät kulloinkin lasketaan?) Korkokustannus lasketaan kaikkiin omaisuusosiin sitoutuvalle pääomalle Poistokustannus lasketaan niille pitkäkestoisille omaisuusosille, joiden arvo alenee (tukiomaisuus) Kunnossapitokustannus lasketaan kunnossapitoa tarvitseville omaisuusosille Vakuutuskustannus lasketaan vakuutettaville omaisuusosille 33 IHMISTYÖKUSTANNUS a) Viljelijäperhe; laskennallinen kustannus b) Palkatut henkilöt; todellinen meno a) Viljelijäperheen työkustannus (= määrä x yksikköhinta) Määrä saadaan työnmenekkinormeista Yksikköhinta johdetaan seuraavasti: Palkansaajien keskituntiansio ( /tunti) + yrittäjän välilliset kustannukset ( /tunti) = Yksikköhinta ( /tunti) Esim. 12,70 (ProAgria), 12,30 (MTT Taloustutk.) 34 17

TYÖKUSTANNUS-MALLI- LASKELMAT (ProAgria) 1. Kasvintuotanto (työtä 10... 130 tuntia/ha) Kasvi Laidun Rehuviljat, öljykasvit Leipäviljat Nurmik. siem.vilj. Säilörehunurmi Kuiva heinä Sokerijuurikas Ruokaperuna Tuntia/ha Työkustannus 10 12 12-13 14-18 12 17 27 70 144 136 140 180 136 193 306 794 35 TYÖKUSTANNUS-MALLI- LASKELMAT (ProAgria) 2. Kotieläintuotanto (työtä 0,6... 120 h/eläin/v) Eläin Tuntia/eläin Työkustannus Kana Lihasika Lammas Lihasonni Emakko Lypsylehmä 0,6 1 8 24 45 120 7 11 91 272 511 1 362 36 18

YLEISKUSTANNUS Kaikki loput kustannukset Yhteisiä eri tuotannonhaaroille (puhelin-, atk-, auto- ja ammattilehti- yms. menot) a) Normit (esim. 3 % kokonaiskustannuksista) b) Sovinnainen käytäntö (esim. sadontarkkailutilat 135 /ha, mutta siinä yleiskustannusten lisäksi myös perusparannusten kunnossapitokulut, pientyökalujen hankintamenot ja kiinteistövero) 37 KIINTEÄT KUSTANNUKSET (yhteenveto) 1. Pitkäkestoisista omaisuusesineistä aiheutuvat vuotuiskustannukset (poisto, korko, kunnossapito ja vakuutus) 2. Työkustannukset 3. Yleiskustannukset 38 19

KIINTEÄT KUSTANNUKSET (yhteenveto) Ovat kasvinviljelytiloilla keskimäärin 70 % ja kotieläintiloilla 50 % kaikista kustannuksista Erikoiskasveilla suurimmat ja rehuviljoilla pienimmät kiinteät kustannukset ( /ha) 39 6. TUOTTOJEN JA TULOJEN LASKEMISESTA TUOTTO (suoriteperusteinen käsite) = määrä x yksikköhinta Mikä tahansa tuotannon rahamääräinen arvo Viljelmän kaikki tuotot = TUOTOT YHT. Tuoton vastakkaiskäsite kustannus 40 20

TUOTTOJEN JA TULOJEN LASKEMISESTA TULO (kassaperusteinen käsite) Vain myyntitulot Kassa ja/tai saatavat lisääntyvät Tulon vastakkaiskäsite meno 41 TUOTOT (suoriteperusteiset...) 1. PÄÄTUOTTO Päätuotteen arvo (= tuotos x yksikköhinta) + Tuet 2 SIVUTUOTOT Päätuotteen ohella muodostuvien sivutuotteiden arvo Esim. kasvintuotannossa: - olkien arvo tilalla käytettynä - lajittelujätteiden arvo - - Sivutuotot (kun niitä on) erotetaan päätuotosta laskettaessa päätuotteen yksikkökustannus 42 21

7. KANNATTAVUUSLASKENTA Kustannusten (tai menojen) lisäksi huomioidaan tuotot (tai tulot) 43 KANNATTAVUUDEN MÄÄRITELMIÄ Kannattavuus on yrityksen pitkän aikavälin tulontuottamiskyky, jossa huomioidaan menojen ja tulojen aikaviive Yrittäminen kannattaa, kun tuotot ovat vähintään kustannusten suuruiset (voitto laskelma) Rahamääräinen tulos (tuottojen ja kustannusten erotus) osoittaa absoluuttisen kannattavuuden 44 22

KANNATTAVUUDEN MÄÄRITELMIÄ Yrityksen tuloksen vertaaminen tavoitetulokseen tai muiden yritysten vastaaviin tuloksiin ilmaisee suhteellisen kannattavuuden Kannattavuutta arvioidaan objektiivisesti yritystoiminnan kannalta laatimalla voitto/tappio laskelma, ja subjektiivisesti yrittäjän kannalta vertaamalla tulosta yrittäjän tavoitteisiin Maatalous kannattaa, kun viljelijäperhe saa tekemälleen maataloustyölle tavoitteen mukaisen palkan ja maatalouteen sijoittamalleen omalle pääomalle tavoitteen mukaisen koron 45 LASKELMAT (laajuuden mukaan) 1. YLIJÄÄMÄ laskelmat Kohteena toiminnan jokin osa-alue Huomioidaan vain kohteen mukaan vaihtelevat tuotot ja kustannukset (= muuttuvat tuotot ja kustannukset) Esimerkiksi... a) Kasvien katetuotot ( /ha) b) Tuotantomenetelmien keskinäinen suhteellinen edullisuus ------------- Yksinkertaisia, vähiten laskentaa vaativia Vapaaehtoisia, sisäiseen laskentatoimeen kuuluvia 46 23

YLIJÄÄMÄLASKELMAT a) Katetuotto TUOTOT (pää- ja sivutuotot) MUUTTUVAT KUSTANNUKSET =KATETUOTTO Kuvaa suhteellista kannattavuutta On varsinaisesti suunnittelumenetelmä b) Maitotuotto rehukustannus -ylijäämä 47 YLIJÄÄMÄLASKELMAT c) Menetelmävertailu Esim: Kasvien muokkaus-, viljely-, korjuu- ja varastointimenetelmien vertailu Eläinten hoito- ja ruokintamenetelmien vertailu 48 24

Menetelmävertailu, jatkoa Työn vähentämiseksi lasketaan menetelmien keskinäinen suhteellinen kannattavuus eli Otetaan huomioon vain menetelmien mukaan vaihtelevat tuotot ja kustannukset Menetelmiä arvioidaan laskettujen tuotot kustannukset -ylijäämien perusteella Menetelmien keskinäinen edullisuus on sama ylijäämä-, erillis- ja kokonaislaskelmilla 49 https://www.webwisu.fi/tuottopehtori/report.php?id=3652&locale=fi 50 25

YLIJÄÄMÄLASKELMAT -eivät kuvaa kannattavuutta Ehdoton kannattavuus lasketaan: KATETUOTTO KIINTEÄT KUSTANNUKSET = VOITTO (TAPPIO) 51 LASKELMAT (laajuuden mukaan) 2. ERILLIS laskelmat Kohteena jokin erillinen tuote, tuotantoväline tai tuotantomenetelmä Huomioidaan erillisen kohteen kaikki tuotot ja kustannukset Esimerkiksi... a) Tuotteen (mm. ohran) tuotanto- eli keskimääräinen kustannus ( /kg) b) Tuotantovälineen (mm. koneen) yksikkökustannus ( /tunti) c) Panoksen (mm. N-lannoitteen) taloudellisin käyttömäärä (kg/ha) Tietyn erillisen kohteen kokonaislaskelma Ns. analyyttinen laskelma 52 26

ERILLISLASKELMAT a) Tuotteen yksikkökustannuslaskelmat Kokonaisyksikkökustannus eli keskimääräinen kustannus eli tuotantokustannus = Kokonaiskustannukset Sivutuotot Päätuotteen määrä 53 Yksikkökustannuslaskelma, jatkoa Kokonaiskustannukset = Muuttuvat + kiinteät kustannukset Sivutuotot (jos niitä on) vähennetään kokonaiskustannuksista, koska sivutuotteiden kustannukset ovat kokonaiskustannuksissa Oletetaan, että sivutuotot ovat yhtä suuret kuin sivutuotteiden kustannukset 54 27

b) Koneen yksikkökustannuslaskelmat Traktorityön kustannukset Leikkuupuintityön kustannukset Työkoneiden kustannukset 55 Koneen yksikkökustannuslaskelmat Konekustannuksissa otetaan huomioon: 1. Kiinteät kustannukset Lasketaan ensin vuotta ja sen jälkeen käyttötuntia kohti. Ovat usein 80 90 % kokonaiskustannuksista 2. Muuttuvat eli käyttökustannukset Lasketaan suoraan käyttötuntia kohti 56 28

Koneen yksikkökustannuslaskelmat Täydellisessä konekustannuslaskelmassa konekustannusten lisäksi huomioidaan ihmistyökustannus ja ajallisuuskustannus (MAL6-kurssi) 57 Tuotantovälineen taloudellisesti edullisin käyttömäärä Panoksen käyttöön maataloudessa liittyy vähenevän lisätuoton ilmiö eli kun tietyn panoksen käyttöä yksikköä kohti asteittain lisätään muiden panosten käytön ja tekniikan pysyessä ennallaan, kutakin lisättyä panosyksikköä kohti saadaan yhä pienempi lisätuotos (tuotos kohoaa alisuhteellisesti) 58 29

Vähenevän lisätuotoksen ilmiö Sato (kg/ha) ja sen N-pit. (%) Sato a Sadon N-pitoisuus Maitotuotos b (kg/lehmä) Normiruokinta Aliruokinta Yliruokinta Rehua ry/kg maitoa Lannoitus (kg N/ha) 0,30 0,35 0,40 0,45 0,50 Ellei ilmiötä esiinny, panoksen käyttöä lisättäessä tuotos kohoaa suoraviivaisesti ja joskus myös ylisuhteellisesti 59 60 30

Esim. biologisen ja taloudellisen optimin eroavuudesta Y= 2226 +45,73X - 0,1292X 2, R 2 = 0,88 Ratkaistaan tuotantofunktion derivaatan nollakohta eli piste missä rajatuotos on nolla Y= -0,1292X 2 + 45,736X + 2226 Y = 45,736-0,2584X, ratkaistaan X yhtälöstä 45,736-0,2584X = 0, jolloin saadaan biologinen typpioptimi. X=45,736 X = 177 kg 0,2584 Biologinen sato-optimi saatiin sijoittamalla kyseinen tulos tuotantofunktioon esim. jatkuu Esim. biologisen ja taloudellisen optimin eroavuudesta, jatkoa Taloudellinen typpioptimi on pisteessä, jossa rajatuotto on rajakustannus 0.087 x (45,736-0,2584X) = 0,99 3,979032 0,0224808X = 0,99 X =0,99-3,979032 = 133 kg - 0,0224808 Satotulos kerrotaan tuotteen hinnalla, josta vähennetään lannoitteen hinta 31

KOKONAISLASKELMA a) Tulos maataloudesta Aineisto Edustava satunnaisotos kaikista tiloista Edustaa tiloja, joilla viljeltyä peltoa ja puutarhaa vähintään 2 ha ja joita verotetaan MVL:n mukaan Tiedot: 1. Verolomakkeista (muistiinpanovelvollisuus) 2. Tilastolomakkeista Tilastoperusteissa muutoksia 1990- luvulla (aikasarjat?) Tiedot verottajaa varten Maatalous yksi kokonaisuus 63 KOKONAISLASKELMA Laskenta Tulot yhteensä Menot yhteensä =Puhdas tulo Korot =Tulos maataloudesta ( /tila) 64 32

KOKONAISLASKELMA Luokittelut 1. Tilakoko (ha) 2. Alue (mm. tukialue) 3. Omistaja (mm. yksityinen henkilö) 4. Viljelijän ikä 5. Tuotantosuunta 6. Tukimuoto (mm. ympäristötuki) 65 KOKONAIS laskelmat Kohteena yritys, tietty tuotantosuunta (mikrolaskelmat) tai koko sektori (makrolaskelmat) Liittyy ulkoiseen laskentatoimeen(mm. verotukseen pakollinen) tai sisäiseen laskentatoimeen (mm. Kannattavuustutkimukseen vapaaehtoinen.) 66 33

KOKONAIS laskelmat Esimerkiksi: a) Tulos maataloudesta tai koko maatilayrityksestä b) Maatalouden tunnusluvut c) Maataloussektorin (kaikkien tilojen yhteenlaskettu) maataloustulo 67 Tulos maataloudesta, / tila (tuotantosuunnittain) 30000 Tulos maataloudesta /tila 25000 20000 15000 10000 5000 0 Maito Nauta Sika Siipik. Vilja Erikoisk. Lähde: MAATILATALOUDEN YRITYS- ja TULOTILASTO (MYTT) 68 34

KOKONAISLASKELMA b) Maatalouden tunnusluvut Aineisto Kirjanpitotilat (edustavuus?) Alueellinen edustavuus hyvä FADN aineisto, jossa myös puutarhayritykset ja metsätilat 69 KOKONAISLASKELMA Tiedot Toimialat (maa-, metsä-, sivuansio- ja yksityistaloudet) erillään Suoriteperusteinen ja kahdenkertaiseen kirjanpitoon perustuva käsittäen mm.: Varastokirjanpidon (tuote- ja tarvikevarastojen muutokset) - Työkirjanpidon - Kaikkien varojen arvostuksen - Maksuttomat luovutukset ja saannot 70 35

Luokitteluja Tuotantosuunnat (perustuvat FADN-typologiaan) Lypsykarjatilat Muut nautakarjatilat Sikatilat Viljatilat Muut kasvinviljelytilat Puutarhatilat Tulokset esitetään myös naudanliha-, siipikarja- ja luomutiloilta 71 Luokitteluja, jatkuu Alueet A -tukialue B -tukialue C1 -tukialue C2 -tukialue C2p -tukialue C3 -tukialue C4 tukialue Tilakokoluokat 72 36

TUOTOT YHTEENSÄ LIIKEVAIHTO (sis. myyntituotot ja tuet) Maatilan tuloslaskelma Kotieläinom. ja tuotevarastojen muutokset Maksuttomat luovutukset yms. tuotot Muuttuvat kulut Kiinteät kulut Yrittäjäperheen palkkavaati mus Poistot KÄYTTÖKATE LIIKETULOS Korot NETTOTULOS OPO:n korkovaatimus TUOTANTOKUSTANNUKSET YRITTÄJÄN VOITTO 73 Maatilayrityksen tunnuslukuja Maataloustulo = Nettotulos + yrittäjäperheen palkkavaatimus Kannattavuuskerroin = Oman pääoman korkovaatimus Maataloustulo + Yrittäjäperheen palkkavaatimus Työansio ( / h; kk; vuosi) Oman pääoman tuotto 74 37

(MTTTunnusluvut 2008 2007 2006 Lypsykarja Lypsykarja Lypsykarja Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi Tavanomainen Tavanomainen Tavanomainen Tiloja edustettuna 2 470 2 680 3 160 Kirjanpitotiloja 60<n<70 70<n<80 70<n<80 Viljelyala 48 44 43 Yrittäjänvoitto -28 800-30 900-38 100 + Palkkavaatimus 56 300 55 700 54 800 + Korkovaatimus 17 400 15 000 13 700 = Yrittäjätulo 44 900 39 800 30 500 Kannattavuuskerroin 0,61 0,56 0,44 Työn tuotto 7,9 7,1 5,5 Pääoman tuotto 3,0 2,8 2,2 Yrittäjätulo 44 900 39 800 30 500 - Korkovaatimus -17 400-15 000-13 700 =Työansio 27 500 24 800 16 800 Työtunnit 4 330 4 420 4 420 =Työtuntiansio 6,3 5,6 3,8 Oma pääoma 362 200 316 200 280 600 Koko pääoma yhteensä 491 200 397 900 364 400 = Omavaraisuusaste 73,7 79,5 77,0 Korvaus koko pääomalle -7 340-12 800-21 700 Pääoma tilikautena 463 900 383 800 358 000 =Kokonaispääoman tuotto-% -1,6-3,3-6,1 75 Tuloslaskelma 2008 2007 2006 Lypsykarja Lypsykarja Lypsykarja Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi Tavanomainen Tavanomainen Tavanomainen Tiloja edustettuna 2 470 2 680 3 160 Kirjanpitotiloja 60<n<70 70<n<80 70<n<80 Viljelyala 48 44 43 Kotieläintuotto 110 600 86 500 74 700 Kasvinvilj.tuotto 2 570 2 600 1 310 Puutarhatuotto 0 0 0 Muu myyntituotto 2 670 1 940 1 750 Tuet 49 800 43 900 43 500 Liikevaihto 165 600 134 900 121 300 Varaston muutos 1 480 3 950 160 Sisäiset siirrot 330 380 410 Investointiavustus 1 900 1 040 830 Muu tuotto 460 480 190 Kokonaistuotot 169 800 140 800 122 900 Tarvikekulut -43 000-33 900-31 900 Elainten ostot -1 900-1 450-1 420 Ulkopuoliset palvelut -10 500-8 210-6 840 Henkilöstökulut -4 000-3 700-2 290 Konevuokrat -520-670 -540 Muut muuttuvat -4 820-4 640-3 830 Palkkavaatimus -56 300-55 700-54 800 Vuokrat -2 930-2 280-2 290 Vakuutukset -6 630-5 990-5 350 Kunnossapito -9 010-7 830-7 570 Muut kiinteät -6 210-5 240-5 510 Käyttökate 23 900 11 200 530 Rakennuspoistot -11 600-8 860-7 950 Konepoistot -19 200-15 000-14 100 Muut poistot -1 020-880 -880 Liiketulos -8 030-13 600-22 400 Nettorahoituskulut -3 370-2 260-1 970 Nettotulos -11 400-15 800-24 400 76 Korkovaatimus -17 400-15 000-13 700 38

Taseen peruskaava (ei vielä paljonkaan käytetä maatilayrityksissä) Vastaavat Omaisuus Rahoitusomaisuus Vaihto-omaisuus Käyttöomaisuus Vastattavat Pääoma Vieras pääoma Oma pääoma Yhteensä Yhteensä 77 Taselaskelma 2008 2007_ Maidontuotanto Kasvinviljely Maidontuotanto Kasvinviljely _Suomi Suomi Suomi Suomi_ Tiloja edustettuna 12,120 18,170 11,930 18,290 Tiloja otoksessa 200-500 200-500 200-500 200-500 Taloudellinen koko 52.3 24.7 51.6 23.6 VARAT.VASTAAVAA 407,558 320,291 391,330 309,727 Käyttöomaisuus 340,065 269,850 323,245 255,835 Maa. kasvustot. kiintiöt 130,612 170,603 121,501 158,831 Rakennukset 105,276 36,049 104,669 38,638 Koneet ja kalusto 83,785 63,068 77,180 58,230 Tuotantoeläimet 20,392 130 19,895 136 Vaihto-omaisuus 67,493 50,440 68,085 53,892 Muut kotieläimet 8,605 1,438 8,925 1,848 Tuotevarastot 3,620 18,868 4,762 23,281 Muu vaihtuva omaisuus 55,268 30,134 54,398 28,764 PÄÄOMA.VASTATTAVAA 407,558 320,291 391,330 309,727 Velat 115,840 69,142 112,456 58,374 Pitkäaikaiset lainat 112,761 65,970 110,091 55,621 Lyhytaikaiset lainat 3,079 3,172 2,365 2,753 Oma pääoma 291,718 251,148 278,874 251,353 78 39

Development of agricultural income in Finland 1994 2006 Index 110 100 90 80 70 60 50 Nominal Real 40 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006e MTT Economic Research Jyrki Niemi 79 Kannattavuuskertoimen kehitys tuotantosuunnittain kannattavuuskerroin 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e Lypsykarjatilat Viljatilat Sikatilat Muut kasvinviljelytilat Muut nautakarjatilat Puutarhatilat Kaikki tilat 80 40

Viljelijäperheen työtunnit tuotantosuunnittain kirjanpitotiloilla vuosina 2000-2006 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Viljanviljely 1 239 1 304 1 289 1 210 1 139 1 169 1 041 Muu kasvinviljely 1 862 1 894 1 752 1 869 1 747 1 563 1 514 Lypsykarja 4 497 4 395 4 362 4 381 4 338 4 275 4 267 Muu nautakarja 2 998 3 538 2 235 2 484 2 534 2 238 2 351 Sikatalous 3 495 3 170 3 173 3 310 3 177 3 230 3 216 Muu kotieläintal. 2 755 3 201 3 173 2 546 2 450 2 811 2 384 Kaikki tilat 3 102 3 028 2 923 2 913 2 773 2 663 2 531 Lähde: Mtt taloustutkimus Tukien osuus tuotoista (%) 1998-2005e (Painotettuna kannattavuuskirjanpidon aineistosta) 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e Lypsykarja 35 34 37 37 37 37 37 39 Muu nautakarja 49 49 50 57 58 58 57 57 Sikatalous 32 33 33 29 29 33 32 30 Viljanviljely 53 56 54 59 57 61 62 63 Muu kasvinvilj. 37 35 37 37 38 36 39 41 Puutarhatilat 16 15 17 17 16 16 15 16 Kaikki tilat 37 37 39 39 39 39 39 40 Lähde: Mtt taloustutkimus 41

Kannattavuuskerroin tuotantosuunnittain kirjanpitotiloilla vuosina 2000-2006 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Viljanviljely 0,72 0,56 0,54 0,38 0,31 0,25 0,46 Muu kasvinviljely 0,59 0,71 0,59 0,42 0,44 0,46 0,47 Lypsykarja 0,64 0,65 0,53 0,52 0,53 0,46 0,49 Muu nautakarja 0,94 0,89 0,52 0,47 0,48 0,54 0,37 Sikatalous 0,85 1,02 0,72 0,48 0,6 0,75 0,62 Muu kotieläintal. 0,57 0,87 0,17 0,67 0,6 0,58 0,26 Kaikki tilat 0,68 0,67 0,54 0,47 0,47 0,44 0,48 Lähde: Mtt taloustutkimus 2 1.5 1 0.5 0 0.75 0.65 0.71 0.66 0.65 0.61 0.56 0.64 0.53 0.47 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Belgium Denmark Germany Greece Spain France Ireland Italy Luxemburg The Netherlands Austria Portugal Finland Sweden U.K -0.5 Figure 2.1. Profitability ratio for farms in 15 EU member states from 1995 to 2004. Source: MTT Economic Research, Finland (statistics are not available for Cyprus, Czech Republic, Estonia, Hungary, Lithuania, Latvia, Poland, Slovakia, Slovenia between 1005 and 2003. data for 2004 is given in a separate Figure) 84 42

85 Kiitoksia mielenkiinnosta! Hyvää loppuvuotta ja menestystä tenttiin 86 43