Teknologiateollisuuden selvitys esteistä jätteiden ja materiaalien hyödyntämisessä. sekä kansallinen materiaalitehokkuusohjelma

Samankaltaiset tiedostot
Kiertotalous ja uusiomateriaalit jätelainsäädännössä lähtökohtia jäteluokittelun poistamiselle kansallisessa päätöksenteossa

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma - Arviointimenetelmät ja keskeiset tulokset I Riina Känkänen, Ramboll VN TEAS 4.

BAT JA JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Rakennusjätteiden kierrätys

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Kiertotalouteen liittyvä lainsäädäntö. Kati Suomalainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes SIRKKU-työpaja

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

Resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta Hukat hyötykäyttöön Keski-Suomessa

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

Jätelaki - pääpiirteitä

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO TIEDONANTO

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen SVHC ja POP -aineet kiertotaloudessa

Jätedirektiivi ja jätelaki

PIMA-OHJEEN JÄTELUKUJEN PÄIVITTÄMINEN KÄYNNISSÄ

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

Kiertotalous rakentamisen ohjauksessa. Harri Hakaste ympäristöministeriö Puu rakentamisen kiertotaloudessa

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

EU:n kiertotalouspaketti, toimintasuunnitelma. Merja Saarnilehto, YM Eduskunta, SuV työjaoston ja YVa yhteiskokous

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa projektipäällikkö Tuula Raukola

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Mitä on materiaalitehokkuus materiaalikatselmustoiminnan esittely

ALKUTUOTANTO KAIVOKSET / MATERIAALIEN VALMISTUS

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Kaivosten sivuvirrat - ympäristölainsäädännön näkökulmaa

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

Uusiomateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa esteet ja mahdollisuudet

Komission kiertotalouspaketti Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen. Mari Pantsar

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely

Mpankki kierrätysmateriaalien sekatavarakauppa

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?


Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

L 86/6 Euroopan unionin virallinen lehti (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) KOMISSIO

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Uu#a jätelainsäädännöstä EU:ssa ja Suomessa. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos 27. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Tampere

Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION DIREKTIIVI (EU).../...

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Ympäristölainsäädännön velvoitteiden kustannukset tuotteen elinkaaren aikana

Jätedirektiivin rakennusalaa koskevat muutokset. Riitta Levinen Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - SIRKKU

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

Ajankohtaista EU:n jätedirektiivien toimeenpanosta. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö

Materiaalitehokkuus valvojan näkökulmasta

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Rakentamisen materiaalitehokkuus Puujätteet kierrätykseen -seminaari

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0317/118. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU Tuusulan kunnantalo

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Viranomaisten tietoaineistojen hyödyntämisen edistäminen tutkimuskäytössä

KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu ,

POHJOIS-KARJALAN TEOLLISET SYMBIOOSIT

Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Transkriptio:

Teknologiateollisuuden selvitys esteistä jätteiden ja materiaalien hyödyntämisessä sekä kansallinen materiaalitehokkuusohjelma

Selvitys: Tuotteiden ainerajoitusten vaikutukset tuotteen elinkaaren aikana 17.3.2014 2

Selvitys: Tuotteiden ainerajoitusten vaikutukset tuotteen elinkaaren aikana REACH kuormittavin ainerajoituksia aiheuttava säännös (PKyrityskysely 2012) Kierrätystalouden edistäminen vaatisi laaja-alaista esteiden hahmottamista kemikaalilainsäädännön, jätelainsäädännön, muiden ympäristölainsäädäntöjen (ilmanpäästöt, vesi) osalta Esim. lyijy metalleissa estää kierrätysmetallin käytön Resurssitehokkuusajattelu toivottavasti mahdollistaa suljettujen kiertojen ja kierrätyksen edistämisen 17.3.2014 3

Yritysten esille tuomat asiat 113 yritystä vastasi kyselyyn 59 % ilmoitti hyödyntävänsä kierrätettyä materiaalia tuotannossa Kierrätettyjä komponentteja ei kuitenkaan käytetty Esteenä energiatehokkuusvaatimukset ja elektroniikan nopea kehittyminen Suurimmat kierrätystä estävät tekijät Materiaalin heikompi laatu ja soveltumattomuus Lainsäädäntö Materiaalien saatavuus Edistävät tekijät Riittävä laatu ja soveltuvuus Saatavuus, hinta ja kustannusvaikutus Asiakkaiden hyväksyntä on avainkysymys 17.3.2014 4

Ainerajoitukset Erityisesti tapaukset, jossa jäte lakkaa olematta jätettä, ovat ongelmallisia - > REACH tulee voimaan REACHissä annetaan vapautus rekisteröintivelvoitteesta liitteen V aineille (ei haittaa REACHin tavoitetta) Sivutuotteen määritelmä (sivutuote keino ehkäistä jätettä) Aineen tai esineen katkokäsittelystä on varmuus Ainetta tai esinettä voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti Aine tai esine syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana Aine tai esine täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Sivutuote-määritelmää sovelletaan hallintopäätöksissä (ympäristöluvissa) 17.3.2014 5

Jätteeksi luokittelun päättyminen Jätepuitedirektiivin 6 artikla (jätelaki 5 ). Käytävä läpi hyödyntämistoimet: Ainetta tai esinettä käytetään yleisesti tiettyihin tarkoituksiin Aineella tai esineellä on olemassa markkinat tai kysyntää Aine tai esine täyttää tiettyjen tarkoituksen mukaiset tekniset vaatimukset ja on tuotteisiin sovellettavien olemassa olevien säännösten ja standardien mukainen Aineen tai esineen käytöstä ei aiheudu haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle eikä ihmisten terveydelle. Jäsenvaltiot voivat päättää tapauskohtaisesti, onko jokin jäte lakannut olemasta jätettä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan jätelajeittain antaa tarkempia säännöksiä, milloin aine tai esine ei ole enää jätettä. Annettava ilmoitus komissiolle. Hyödyntämistoimi voi yksinkertaisimmillaan olla jätteen tarkastaminen sen toteamiseksi, että täyttää kriteerit. Yleensä osa materiaalista voidaan luokitella ei-jätteeksi. 17.3.2014 6

Jätteen, sivutuotteen ja jätteeksi luokittelun päättymisen kriteerit JÄTE TUOTE Jätteen kriteerit (yhden täytyttävä) Sivutuotteen kriteerit (kaikkien täytyttävä) EoW-kriteerit (kaikkien täytyttävä) käytöstä poistaminen voi käyttää suoraan sellaisenaan tai läpikäyneet hyödyntämistoimen tavanomaisen teollisen käsittelyn jälkeen aikomus poistaa käytöstä syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana yleinen käyttö tiettyihin tarkoituksiin velvollisuus poistaa käytöstä varmuus jatkokäytöstä markkinat tai kysyntää täyttää suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta täyttää tekniset vaatimukset, sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat tuotelainsäädännön vaatimukset, vaatimukset standardit ei haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle tai terveydelle ei haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle tai terveydelle luokituksen muutos ympäristöluvassa tuoteryhmäkohtaiset EU-kriteerit täyttyvät tai kansallinen päätös jätteeksi luokittelun päättymisestä 17.3.2014 7

Yritysten näkemyksiä REACH-veloitteet halutaan välttää loppuun asti. Jätelaki helpompi kuin REACH. Kaatopaikka joissakin tapauksissa edelleen toimiva loppusijoituskohde. Sivutuote käytännön kannalta hankala määritelmä. Oltava olemassa selkeä käyttökohde, mikä myös määrää vaatimustenmukaisuuden. REACH tässäkin ongelmallinen. End-of-Waste ei ole auttanut. Baselin vihreän listan alaiset jätteen siirrot helpompia. Yleinen ilmapiiri ja asenne ei Suomessa suosi tuotteistamista Hallinto miettii koko ajan miten hyötykäyttö saadaan estettyä Rakennusjätteet, valimohiekat, metallinjalostuksen jätejakeet voisi hyödyntää 17.3.2014 8

Esimerkkejä Valimohiekan hyödyntämistä vaikeuttaa fluoridipitoisuus Toive, että Mara-asetuksessa huomioitaisiin Metallinjalostuksen kuona vaatii Cr-liukoisuutensa takia tapauskohtaisen sijoitusluvan Luvan hakeminen mahdollista, tuotteistaminen hankalaa Autonromutuksen fluffi (kumit, muovit jne.) määritellään ongelmajätteiksi (POP-yhdisteitä) Tavallisena jätteenä hyödyntäminen mahdollistuisi Sinkitty rautaromu olisi mahdollista käyttää prosessissa mutta sinkin päästöraja tulee vastaan 17.3.2014 9

Yhteenveto Miten jätteestä resurssi? Määrittyykö materiaali liian helposti jätteeksi? Määritelmät vaativat uudistusta: uudelleenkäytön valmistelu, säilyykö jätteenä vai ei (tuleeko REACH-vaikutus vai ei) Onko ylipäätään järkevää jakaa jäte ja ei-jäte? Kemikaalilainsäädäntö tuntee vain aineen. Onko järkevää säädellä näin tiukasti ainepitoisuuksien perusteella, jos tuotteen käyttötarkoituksessa tuote ei ole terveysvaarakosketuksessa, esim. lyijy riippulukossa? Kierrätysmateriaaleissa olevat aineet ovat kierrossa 10-20 vuotta. Jos niitä halutaan hyödyntää neitseellisen raaka-aineen sijaan, niin voidaanko ottaa politiikassa huomioon Kuinka Suomessa hyödynnetään mahdollisuudet poiketa REACHrajoituksista ja määritellä End-of-Waste kriteereitä? Kuinka hallinto tukee hyötykäytön edistämistä? Yritysten motivaatio ottaa jälleenkäyttö tuotesuunnitteluun 17.3.2014 10

Kansallinen materiaalitehokkuusohejlma 17.3.2014 11

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella Ohjelma julkaistu 2.1.2014 Tavoitteena 1. Tieto, osaaminen ja asenteet ja 2. Kannustava toimintaympäristö Sisältä 8 toimenpide-ehdotusta Teknologiateollisuuden kanta: Antaa mahdollisuuden aktiivisesti edistää yritysten kilpailukykyä ja esteiden purkamista mutta vaatii toimenpiteiden konkreettista edistämistä. 17.3.2014 12

Tutkimus ja koulutus 1. Käynnistetään kokoava tutkimusohjelma materiaalitehokkuuden edistämiseksi - kehittämis- ja pilottihankkeita - Arviointimenetelmiä - Potentiaalien ja pullonkaulojen tutkiminen 17.3.2014 13

Yritysten työkalut 2. Toteutetaan teollisia symbiooseja vauhdittava kansallinen toimintamalli kolmivuotisena hankkeena - Sitran ja Motivan kokeilun pohjalta www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus - Hyödyntää ylijäämämateriaalit - Tukee yritysten alueellista, kansallista ja kansainvälistä verkottumista 3. Kehitetään toimintamalli resurssiviisaan alueellisen yhteistyön vahvistamiseen - Kokonaisvaltaisen alueellisen toiminnan edistämistä, jossa kunnat, maakuntaliitto, viranomaiset, yritykset ja eri toimijat, tarkastelevat resurssivirtoja ja hahmottavat resurssitehokkuuden parantamista - Esim. Varsinais-Suomen malli www.resurssitehokkuus.fi (RESUhanke) 17.3.2014 14

4. Käynnistetään tuettu materiaalikatselmushanke viideksi vuodeksi - Tehdään yrityksen valitseman konsultin kanssa - Kustannussäätöjä raaka-ainehankinnoissa, jätemaksuissa, energia- ja työkustannuksissa - Mahdollisuus myös kevyempiin menettelyihin PK-yrityksillä: katselmus-tarkistuslista, Eostart, neuvonta 5. Kokeillaan materiaalitehokkuussopimuksia materiaaliviisauden vauhdittajana - Selvitetään miten sopimuksilla voisi edistää materiaaliviisautta - Yritys tai yritysryhmä voisi sitoutua ympäristö- ja materiaalitehokkuuden kehittämiseen. Tavoitteena tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikainen vaikutus. Vaikutukset voisivat olla laajempia kuin vain omalla toimialalla. 17.3.2014 15

Lainsäädäntö ja sujuva hallinto 6. Toteutetaan ympäristölupien keventämis- ja selkeyttämishanke - Lupakäytäntöjen kehittäminen ja nopeuttaminen uusien materiaalien ja ympäristötehokkaiden teknologioiden ja liiketoimintakonseptien käyttöönotossa, tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa, mm. teolliset symbioosit, uusiomateriaaleja ja suljettuja kiertoja hyödyntävät laitokset 17.3.2014 16

KV- ja EU-vaikuttaminen 7. Ennakoidaan kansainvälistä materiaalitehokkuuspolitiikkaa ja vaikutetaan EU:n materiaalitehokkuuspolitiikan muotoutumiseen - EU:ssa resurssitehokkuusaloite (irtikytkeytyminen) ja valmisteilla indikaattorit (Eurostat jo julkaisi) - Keskeisiä asioita tuotemääräykset, jätelainsäädäntö ja rakentamisen säädökset - Kehitteillä organisaatioiden ja tuotteiden ympäristöjalanjälkimalli 8. Vahvistetaan EU:n Life-ohjelman rahoitusta suomalaisiin materiaalitehokkuushankkeisiin - Integroidut hankkeet kattavat laajoja kokonaisuuksia, ml. Resurssitehokkuus (asetus vahvistamatta) - Suomessa ollaan perustamassa hankekonsortiota, jolla toteutetaan resurssitehokkuutta edistäviä kokeiluja - EU-rahoitus 60 % kokonaiskustannuksista 17.3.2014 17