Uusiomateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa esteet ja mahdollisuudet

Transkriptio

1 Uusiomateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa esteet ja mahdollisuudet Rakennusjätteistä kohti kierrätysmateriaaleja lisää kiertotaloutta Pohjois-Savoon Kuopio Anne Kaiser, Saint-Gobain Finland Oy Rakennusteollisuus RT ry:n puolesta

2 Rakentamisen raaka-aineet ja jätteet - kiertotalouden arvokasta raaka-ainetta Rakennettuun ympäristöön on sidottu valtava määrä resursseja Urban mining Kaikki alkaa maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta, ja siitä, kuinka kestävästi elinkaari huomioiden - rakennamme Jo nyt rakennamme (ja kohta kaavoitamme) energiatehokkaasti; jatkossa myös materiaalitehokkaasti kiertotalouden pelisäännöillä? Jäteasetus 15 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten, että jätelain 8 :n mukaisesti otetaan talteen ja käytetään uudelleen käyttökelpoiset esineet ja aineet ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä. RT

3 EU-komission kiertotalouspaketti Kiertotalouden toimintaohjelma Closing the loop COM(2015)614 Tuotanto: ekosuunnitteludirektiivin ja laajemmin tuotelainsäädännön kehittäminen, tietouden lisääminen SVHC-aineiden (REACH) korvaamiseksi Kulutus: mm. takuuaikoja koskeva sääntely, ympäristömerkinnät, ympäristöjalanjälki-työkalu, kestävien julkisten hankintojen edistäminen Kierrätysmateriaalien markkinat: mm. toisioraaka-aineiden laatustandardit, kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapintojen analysointi (mm. kemikaalien jäljitettävyys) Sektorikohtaiset toimet (mm.) rakentaminen ja purkaminen (purkuohjeet Pre-demolition Audit / EC DG GROW, rakennusten elinkaarivaikutusten indikaattorit) RT

4 Rakentamisen kiertotalouden yksinkertainen malli Kiertotalous = talousmalli Vastuutahon ja sen vastuiden hahmottaminen ja ymmärtäminen Kiertotaloutta ei ole ilman toimivia peruselementtejä Tarjonnan ja kysynnän aito kohtaaminen Uudelleenkäyttö, kierrätys Materiaalien/tuotteiden kelpoisuus Materiaalitehokkuuden edistäminen, esteiden poistaminen Ennakoitava lainsäädäntö, toimivat markkinat RT

5 Rakennusteollisuus on pieni jätteen tuottaja ja sen suuri hyödyntäjä Kiertotalous on megatrendi materiaalien kierrätyksellä merkittävä rooli Tavoitteet Luonnonvarojen resurssitehokas käyttö Jätteen määrän minimoiminen Yritystoiminnan geeniperimään kuuluu Edullisempien raaka-aineiden etsiminen Hukan määrän pienentäminen Uusien markkinoiden etsiminen, myös teollisuuden sivuvirroille Teollisuutta kiinnostaa jäte- ja ylijäämämateriaalien sekä eri hyödyntäminen (uudelleenkäyttö, kierrätys) jo kustannussyistä. RT

6 Jätteiden kokonaismäärä ja rakentamisen jätteet 2016 Jätteiden kertymät sektoreittain ja jätelajeittain v. 2016, 1000 tonnia vuodessa Lähde: Tilastokeskus 2018 V jätteiden kokonaismäärä noin 123 miljoonaa tonnia. Mineraalien kaivun osuus (kaivostoiminta) kokonaisjätekertymästä runsas 93 miljoonaa tonnia Rakentamisen jätteet noin 13,8 miljoonaa tonnia eli noin 11 % kokonaismäärästä jätteiksi luokiteltavien maamassojen määrä noin 12 miljoonaa tonnia muiden rakennusjätteiden( = rakennusja purkujätteet) määrä noin 1,8 miljoonaa tonnia 13 % Rakentamisesta kertyneiden ylijäämämaiden materiaalihyötykäyttö ei näytä tilastojen valossa lisääntyneen, ja kertyneitä maamassoja on jouduttu läjittämään maankaatopaikoille entistä enemmän Suuri potentiaali mm. alueellisen hyödyntämisen kautta (ns. massakoordinointi) EU:ssa kertyvistä jätteistä prosenttia syntyy eri arvioiden mukaan rakentamisessa. RT

7 Kiertotalous rakentamisessa Uusiomateriaalien hyödyntäminen Pyritään materiaalikiertoihin sekä tuotevalmistuksessa että materiaalien ja tuotteiden uusiokäytössä käytöstä poistamisen (purkamisen) jälkeen RT

8 Kiertotalous sementtiteollisuudessa Kierrätyspolttoaineet sementin tuotannossa RT

9 Materiaalien aito kierrätys osa kestävää rakentamista - lainsäädäntö ja velvoitteet ohjaavat jatkossa toimintaa Rakentamisesta ja rakenteiden purusta syntyvä jäte Betoni n t / v Kierrätysaste n. 80% Kaikki metallit haluttua Puu n t/v Suurin osa hyödynnetään energiana Kierrätyskäyttömahdollisuuksia ei ole tunnistettu Lasi t/v Kierrätysaste n. 50% Muovit??? t/v Haastaa logistisen toimitusketjun, sillä hyödynnettävää materiaalia joudutaan usein keräämään monista eri lähteistä mahdollisimman kustannustehokkaasti. RT

10 Kiertotalous rakentamisessa Helsingin kaupungin massakoordinointi RT

11 Kiertotalouden edistämistä käsijarru päällä Puhtaidenkin jätteiden hyötykäyttö on erittäin byrokraattista - Ei valmista EoW-hakukäytäntöä - Viranomaisten tuki heikko, pääsääntöisesti yritysten omin voimin - Käsittelyn ja jalostuksen mahdollisuudet eri materialeille (jäte vs. tuote) Luvitusprosessien monimutkaisuus ja kesto Käytön rajoitukset Jäteverokäytäntö Reach yms. Ohjeistusta, osaamista ja tietoa tarvitaan RT

12 Kiertotalouden menestys syntyy koko rakentamisen ketjun aidosta kiinnostuksesta Ekologisuus ja kierrätys on myyntiargumentti ja etu mutta ei itseisarvo Tuoteominaisuuksien tulee selkeästi erota positiivisesti markkinoilla olevista tuotteista tarvitaan rohkeaa ajattelua ja kannusteita uudistumiselle Ihmisten asenteet ovat muuttuneet, mutta toiminta ja käyttäytyminen eivät Käyttäjä haluaa ympäristöystävällisemmän tuotteen/palvelun mutta siitä ei olla valmiita maksamaan Koetaan, että kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden tulisi olla edullisempia kuin vastaavat luonnonmateriaaleista valmistetut tuotteet Asiakkaat suhtautuvat jätteiden käyttämiseen raaka-aineena varauksella Halukkuutta uusiomateriaalien käyttöön vähentää epäily materiaalien haitallisista vaikutuksista. Eniten huolta aiheuttaa mahdolliset haitalliset terveysvaikutukset. Myös materiaalien toimivuus, kestävyys sekä ulkonäkö mietityttää. Tällä hetkellä kysyntä on verrattain pientä, vaatii massiivista markkinointia riittävän markkinaosuuden saamiseksi Mahdollinen yhteistyö markkinoinnissa muiden alan toimijoiden kanssa vallitsevien käsitysten muokkaamiseksi RT

13 ja vaikuttavuus yhteisillä tavoilla toimia Rakennusalalla on suuri tarve kestävän kehityksen yhteisille toimintatavoille Rakennetun ympäristön kestävyyden arviointiin tarvitaan yksinkertaisia ja tehokkaita työkaluja Yhteisten, vakiintuneiden käytäntöjen muodostuminen on tärkeää vaikuttavuuden saavuttamiseksi siirrytään piloteista tavaksi toimia! Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tarve yhteisille, tehokkaille, sopivan yksinkertaisille ja konkreettisille toimintatavoille on suurin Kun uusi toimintatapa todetaan lähes vakiintuneeksi, tarkoittaa se usein alan kehittymistä tältä osin paremmaksi Ympäristön kannalta tärkeintä on löytää toimivia, kestäviä ja turvallisia ratkaisuja Alan on pyrittävä yhdessä vaikuttamaan myös lainsäädännön esteiden purkamiseksi. RT

14 'Paradigm shift' needed for circular economy Pietikainen says the circular economy requires rules (Photo: European Parliament) RT

15 Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen