Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Samankaltaiset tiedostot
Suometsätalouden vesistövaikutukset

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

KUSTAA -työkalu valuma-alueen vesistökuormituksen

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

VALUMA-ALUEEN ERI LÄHTEISTÄ TULEVAN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTI JA VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Vesiensuojelukosteikot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

äärä ja laatu Suomessa

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsäisten valuma-alueiden vesistökuormituksen laskenta

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Vesienhoidon suunnittelu

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Esitys maa- ja metsätalousministeriölle metsätalouden vesistökuormituksen seurannan järjestämisestä

Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos

KANKAISTENJÄRVEN RAVINNEKUORMITUS

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Transkriptio:

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin Taustakuorma: typen, fosforin, kiintoaineen huuhtouma luonnontilassa Maankäytön ja muun ihmistoiminnan aiheuttama kuormitus Metsätalous Maatalous Turvetuotanto Haja-asutus Kaatopaikat, liikenne, muut pistekuormittajat Kokonaiskuormitus on summa miten eri kuormittajien osuuksia voidaan arvioida?

Kuormituksen ja kuormittajien osuuksien arviointi valuma-alueella 1. Mittaukset purkupisteessä kokonaiskuormitus Eri maankäyttöä / kuormittajia edustavat mittaukset kustannukset, työläys, soveltuu vain tutkimustarkoituksiin (?) 2. Mallinnus Prosessimallit Ominaiskuormitusmenetelmä Kuva: Sauli Jaakkola Kuva: Jorma Issakainen

KUSTAA - kuormituslaskuri Ominaiskuormituslukuihin perustuva työkalu vesistökuormituksen arviointiin Kokonaiskuormitus valuma-alueella Kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori Ominaiskuormitusluvut kerätty kirjallisuudesta Taustakuormitus Taustakuormitus maa-alueilta Laskeuma vesistöihin Maankäyttö ja hajakuormitus Metsätalous Maatalous Turvetuotanto Haja-asutus Muut pistekuormittajat voidaan lisätä Suuruusluokka-arvio eri kuormittajien osuuksista

Tarvittavat tausta-aineistot Valuma-alueen rajaus Korkeusmalli: laserkeilaus tms. (MML) Maaperätiedot Kallioperä ja maaperä (GTK): ei käytännössä voida käyttää hyväksi kuin maatalouden osalta, ominaiskuormituslukujen saatavuus rajoittaa Metsätaloustoimenpiteiden pinta-alat ja ajallinen jakauma Pienen mittakaavan (esim. 3. jakovaiheen tai pienemmät valuma-alueet) vaikeasti saatavilla Kuviokohtaiset käsittelytiedot VMI valtion metsien inventointi (METLA) Maatalous: peltoviljely, karjatalous Viljelykäytännöt, pinta-alat, peltojen maalaji, kaltevuus jne. CORINE, SLICES, Tike-peltolohkorekisteri, maastokatselmukset Tarkka arvioiminen pienessä mittakaavassa työlästä Haja-asutus Arvio asukasmäärästä, talousvesien ja jätevesien käsittelystä

1 14 27 40 53 66 79 92 105 118 131 144 Pinta-ala ha Metsätaloustoimenpiteet: monilähde VMI Hyödyntää VMI - koealaverkon tietoa, satelliittikuvia ja muita numeerisia kartta-aineistoja Tuotteena mm. puuston ikäluokka ja kasvupaikkatyyppi 20 x 20 m hilassa (rasteriaineisto) Ikäluokkajakaumasta uudistamisajankohta (vuosi) kasvupaikka (kivennäismaa / turvemaa) Saadaan arvioitua vuosittaiset uudistamispinta-alat valuma-alueella Ei saada uudis- / kunnostusojituksia eikä lannoitustietoja jotka tulee arvioida muilla menetelmillä http://www.metla.fi/ohjelma/vmi/vmi-moni.htm 14 12 10 8 6 Kankaat 4 Suot 2 0 Ikä

Savijoen valuma-alue - maankäyttö pinta-ala (ha) Osuus (%) metsä- / maatalousmaan alasta Savijoen valuma-alue 1541 Metsät 894 Kivennäismailla 853 95 Turvemailla 41 5 Metsätaloustoimenpiteitä (2000-2010) noin 80 9 Maatalousmaat 594 Syyskyntö 216 36 Kevennetty muokkaus 154 26 Talviaikainen sänki 27 5 Syysvilja 130 22 Nurmi ja kesanto 61 10

Vertailu mittaustulokset ja KUSTAA-laskelma Maatalouden kuormitus (kg/pelto ha/a) Kiintoaine Kokonaisfosfori KUSTAA kuormituslaskelma* 546 1.36 15.71 Kokonaistyppi Savijoen Mittapato (Väisänen & Puustinen, Suomen Ympäristö 23 / 2010), 6/2007-5/2009 1090-1470 1.75-2.4 Nitraattityppi 13.7-16.5 * Edustaa viljelypinta-aloilla painotettua ominaiskuormituslukua Metsäisiltä alueilta kuormitustuloksia on vasta yhdeltä vuodelta ja KUSTAAlla laskettu ja padoilta mitattu kuormitus ovat lähellä toisiaan.

Savijoki: kuormittajien suhteelliset osuudet

Maataloudesta, haja-asutuksesta ja taustakuormituksesta kertyy suurin kuormitus Toistuvat vuosittain Suuret pinta-alat Peltoviljelyn suuri ominaiskuormitus Metsätaloustoimenpiteiden aiheuttama kuormitus Savijoella on marginaalista Toistuvat harvoin, ominaiskuormitusluvut pieniä Savijoella myös toimenpidepinta-alat pieniä Epävarmuudet: Yhteenveto Taustakuormituksen tunteminen tärkeää Viljelymuotojen, pinta-alojen ja maatalouden kuormituslukujen arviointi Peltoviljelyn kuormituksen suuri hajonta maalajin, kaltevuuden, viljelykäytäntöjen arviointi tärkeää jotta voidaan valita oikea ominaiskuormitusluku Ominaisukuormituslukuihin perustuvat kuormitusarviot voivat poiketa merkittävästi todellisista ainakin maatalouden osalta