1/2013 Menetetty Halvalla on vallankumous? hintansa Kaupan IIhmisoikeusloukkaukset hmisoikomien eusloumerkkien kkaukset ark arkipäivää tuotteiden kipäivää B Bangladeshin vastuullisuus angladeshin naisille ttekstiiliteollisuudessa ekstiiliteollisuudessa ttyöskenteleville yösken sk ken nteleville n aisille
Selvitys on tuotettu osana Finnwatchin Ihmisarvoisen työn tutkimusohjelmaa. Ohjelmaa tukevat: Finnwatch on suomalaisen yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö. Finnwatchin taustalla vaikuttaa kahdeksan kehitys-, ympäristö- ja ay-järjestöä: Solidaarisuus, Eettisen kaupan puolesta, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Attac, Kirkon Ulkomaanapu, Kepa, Kehys ja Maan ystävät. Selvityksen tekijät: Sonja Vartiala, Henri Purje, Andy Hall, Katariina Vihersalo, Anu Aukeala Taitto: Petri Clusius/Amfibi Ky Julkaisuajankohta: tammikuu 2013 Kuvat: Mikko Jaakkola
Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 4 JOHDANTO... 5 1. PRIVATE LABEL -TUOTTEET KAUPAN STRATEGIANA... 6 2. PRIVATE LABEL -TUOTTEET SUOMESSA... 7 3. KANSAINVÄLISET OSTORENKAAT PRIVATE LABEL -TUOTTEIDEN HANKINNASSA... 8 3.1 AMS Sourcing... 8 3.2 Coop Trading... 9 3.3 United Nordic... 9 3.4 EMD... 9 4. SUUROSTAJILLA ON HAITALLISEN PALJON VALTAA MARKKINOILLA... 10 4.1 Laskujen maksujen viivästyttäminen... 11 4.2 Hintojen polkeminen... 12 4.3 Ehdolliset ostovaatimukset... 14 4.4 Korkeat (kosmeettiset) laatuvaatimukset... 14 4.5 Pientuottajien syrjäyttäminen markkinoilta... 14 4.6 Vain harvat kaupan ketjut sääntelevät ostokäytäntöjensä vastuullisuutta... 15 5. SUURIMPIEN SUOMALAISTEN VÄHITTÄISKAUPPOJEN OMIEN MERKKIEN VASTUULLISUUS... 16 5.1 S-ryhmä... 16 5.2 Kesko... 18 5.3 Suomen Lähikauppa Oy/Tuko Logistics... 20 5.4 Lidl... 21 5.5 Vertailua vähittäiskauppojen vastuullisuudesta... 21 6. VÄHITTÄISKAUPAN VASTUU ALIHANKINTAKETJUSTA... 23 7. ESIMERKKI: PRIVATE LABEL -TONNIKALAA TUOTETAAN SIIRTOTYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUKSIA POLKEMALLA... 25 7.1 Yritysesittelyt: Thai Union Manufacturing (TUM) ja Unicord Public Company Limited... 26 7.2 Tonnikalan tuotantoprosessi TUMin ja Unicord 2:n tehtailla... 27 7.3 Työn tekeminen tulee työntekijöille kalliiksi... 27 7.4 työntekijöiden palkat eivät riitä elämiseen ja vuosilomien korvaamisessa on epäselvyyksiä... 28 7.5 Ongelmia sairasvakuutuksissa, työturvallisuudessa ja järjestäytymisessä... 28 7.6 Tehtailla käytetään lapsityövoimaa... 30 7.7 Siirtotyöläiset kokevat häirintää ja syrjintää... 30 7.8 Yritysten vastaukset... 30 8. ESIMERKKI: KAUPAN OMIEN MERKKIEN MEHUJA TEHDÄÄN PAKKOTYÖLLÄ... 34 8.1 Kukaan ei halua työskennellä täällä... 35 8.2 Työntekijöille maksetaan laittoman pieniä palkkoja ja teetetään mielivaltaisesti ylitöitä... 36 8.3 Siirtotyöntekijöitä syrjitään ja kohdellaan väkivaltaisesti... 37 8.4 Tehtaan työolot ovat vaarallisia... 37 9. SUOSITUKSET... 38 3
Tiivistelmä Tämä selvitys tarkastelee suurimpien Suomessa toimivien vähittäiskauppojen omien merkkien eli niin sanottujen private label -tuotteiden vastuullisuutta. Tarkastelussa on neljä vähittäiskaupan ketjua: S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi. Selvitys tarkastelee vähittäiskaupan käytäntöjä ja prosesseja alihankintaketjun vastuullisuuden varmistamisessa sekä kartoittaa ostajavoiman haitallisia vaikutuksia kehittyvien maiden tuottajiin. Suomessa markkinoitavien private label -tuotteiden vastuullisuuden haasteita kehittyvissä maissa havainnollistetaan kahdella tapaustutkimuksella. Tutkittujen vähittäiskaupan ketjujen vastuullisuuskäytäntöjä vertailtiin kuudella osaalueella: yritysvastuutyön asema organisaatioissa, vastuullisuusperiaatteet private label -tuotteiden ostoissa, vastuullisuusperiaatteiden valvonta, vastuullisuusperiaatteiden kommunikointi alihankkijoille, ostotoiminnan vastuullisuusperiaatteet ja ostorenkaan vastuullisuusperiaatteita. Lisäksi arvioitiin ketjujen avoimuutta ja valmiutta antaa tietoja vastuullisuustyöstä. Suomalaiset vähittäiskaupan ketjut ovat integroituneet kansainvälisille elintarvikemarkkinoille ja monet niistä kasvattavat erilaisten ostorenkaiden kautta tehtävää hankintaa. Enenevässä määrin keskittyvä ja ostoyhteistyötä harjoittava vähittäiskauppa aiheuttaa vakavia haasteita erityisesti kehittyvien maiden pientuottajille. Kasvavat paineet halvempaan tuotantohintaan näkyvät myös tuotannollisten työntekijöiden arjessa. Kenttätutkimuksen esimerkkituotteiksi valittiin Thaimaassa prosessoitavat tonnikalasäilykkeet ja ananasmehu. Kaupan omat merkit ovat perinteisesti vahvoja molemmissa tuoteryhmissä. Tonnikalatutkimus havainnollistaa vähittäiskaupan suorien ja ananasmehu epäsuorien riskimaaostojen vastuullisuushaasteita. Kenttätutkimuksen löydökset ovat huolestuttavia. Tutkituissa tonnikalatehtaissa (Thai Union Manufacturing ja Unicord 2) kaikilla haastatelluilla työntekijöillä ei ollut kirjallisia työsopimuksia, työntekijät joutuivat maksamaan korkeita rekrytointimaksuja, tehtaissa työskenteli alaikäisiä, ammatillisessa järjestäytymisessä oli ongelmia ja siirtotyöntekijöitä syrjittiin erilaisin tavoin. Thai Union Manufacturingin työntekijöille maksettiin kuitenkin isohkoja vuosittaisia bonuksia ja tehtaat noudattivat muun muassa minimipalkkoja koskevaa lainsäädäntöä. Tutkitussa ananasmehukonsentraattia tuottavassa Natural Fruit -tehtaassa rikottiin räikeästi Thaimaan lakeja ja loukattiin ihmisoikeuksia. Tehtaassa työskenteli maahan salakuljetettuja paperittomia siirtolaisia ja alaikäisiä lapsia. Tehdas ei maksanut työntekijöille lakien mukaisia minimipalkkoja, teetti pakollisia ylitöitä eikä myöntänyt työntekijöille vuosilomia. Tehdas oli takavarikoinut siirtotyöntekijöiltä passit ja työluvat ja esti heitä vaihtamasta työpaikkaa. Siirtotyöntekijöitä syrjittiin ja he kohtasivat työpaikalla myös väkivaltaa. Tehtaan olosuhteet täyttävät monelta osin pakkotyön ja ihmiskaupan määritelmän. Selvityksen löydösten perusteella Finn watch suosittelee suomalaisille vähittäiskaupan ketjuille erilaisia toimenpiteitä niiden alihankintaketjujen vastuullisuuden varmistamiseksi. Tuottajasuhteiden katkaisemisen sijaan yritysten tulee tehdä yhteistyötä erityisesti hyvin vakaviin rikkomuksiin syyllistyneen ananasmehukonsentraattia valmistavan tehtaan toimintatapojen muuttamiseksi. Vähittäiskaupan tulee myös sitoutua private label -tuotteiden vastuullisuuden kehittämiseen koko tuotantoketjussa ja määritellä riskimaatoimittajat uudella tavalla. 4
Johdanto Taloudellisesti vaikeina aikoina kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota päivittäistavaroiden hintaan. Vähittäiskaupan hintakilpailussa keskeiseksi strategiaksi on muodostunut kaupan omien merkkien tuotteiden eli niin sanottujen private label -tuotteiden kehittäminen. Kaupan omien merkkien osuus Suomen ja koko Euroopan vähittäiskaupasta kasvaa jatkuvasti. Yritysten yhteiskuntavastuun näkökulmasta kaupan oman merkin tuotteisiin liittyy monia haasteita. Vähittäiskaupan ostajavoimaa kasvattavan, alati laajenevan kansainvälisen ostoyhteistyön on esimerkiksi nähty heikentävän heikoimmassa asemassa olevien tuottajien asemaa erityisesti kehittyvissä maissa. Tätä ilmiötä käsitellään tarkemmin luvussa neljä. Halvimman hinnan etsiminen saattaa myös johtaa siihen, että tuotannon vastuullisuuteen alkutuottajamaissa ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Tämä selvitys tarkastelee suurimpien Suomessa toimivien vähittäiskauppojen omien merkkien tuotteiden ostotoiminnan vastuullisuutta. Selvitys kartoittaa kauppojen ostotoiminnan ihmisoikeusriskien arvioinnin riittävyyttä ja vertailee kauppojen vastuullisuuskäytäntöjä. Vastuullisuustoiminnan haasteita havainnollistetaan kahdella esimerkillä kaupan omien merkkien tuotteiden valmistuksesta kehittyvissä maissa. Tarkastelun kohteena ovat tonnikalasäilykkeiden ja ananasmehun tuotanto Thaimaassa. Selvitys on tuotettu osana Finn watchin Ihmisarvoisen työn tutkimusohjelmaa. Ohjelmaa ovat tukeneet Ammattiliitto Pro, Tehy, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Solidaarisuus ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL. 5
1. Private label -tuotteet kaupan strategiana Vähittäiskaupan omilla merkkituotteilla eli niin sanotuilla private label -tuotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka myydään kaupan omalla tuotemerkillä. Suomessa tunnettuja private label -tuotemerkkejä ovat elintarvikepuolella esimerkiksi Pirkka, Rainbow sekä Euro Shopper. Kauppojen omia merkkituotteita on kasvavassa määrin myös muissa tuoteryhmissä. Private label -tuotteet valmistetaan toisen yrityksen omistamissa tuotantolaitoksissa, joissa saatetaan samaan aikaan valmistaa myös muita private label -tuotteita tai toimittajayrityksen omien merkkien tuotteita. Kaupan omat tuotemerkit kilpailevat brändivalmistajien tuotteiden kanssa ja niillä on useita strategisia tavoitteita. Omien tuotemerkkien avulla kaupat pyrkivät muun muassa lisäämään asiakasuskollisuutta, vahvistamaan sekä erilaistamaan omaa ketjubrändiään, erottumaan kilpailijoista, parantamaan markkina-asemaansa ja lisäämään vähittäiskaupan katetta. 1 Euroopassa private label -tuotteet ovat keskimäärin noin 30 prosenttia edullisempia kuin valmistajien tarjoamat brändituotteet 2. Tuotteiden edullisuus perustuu muun muassa siihen, että kauppojen ei tarvitse markkinoida private label -tuotteitaan, jolloin markkinointikustannukset jäävät pieniksi tai jopa kokonaan pois. Kustannuksissa säästetään myös suurten ostovolyymien ja tuotteistamisvaiheiden karsinnan avulla. Kaupan omille tuotemerkeille löytyy aina valmis jakelukanava, jolloin tuotteiden pääsy näkyvälle paikalle myyntihyllyyn on taattu. 3 Euroopassa private label -tuotteiden markkinaosuudet ovat kasvaneet kaikissa elintarvikeryhmissä. Ne ovat erityisen vahvoja sellaisissa tuoteryhmissä, joissa tuotteiden välillä on vain vähän eroja esimerkiksi ominaisuuksien ja pakkausten suhteen 4. Elintarvikepakasteissa ja -säilykkeissä kaupan omat tuotemerkit ovat vahvoja koko Euroopassa. Suomessa niiden markkinaosuus on reilu 40 prosenttia, Espanjassa ja Sveitsissä yli 70 prosenttia. Suomessa private label -tuotteiden myyntiosuudet ovat suurimpia esimerkiksi kalasäilykkeissä (88 %), hedelmäsäilykkeissä (81 %) ja kalapakasteissa (70 %). 5 1 Päivittäistavarakauppa ry, Päivittäistavarakauppa 2012 2013, saatavilla osoitteessa: http://www.pty. fi/fileadmin/pty_tiedostot/julkaisut/pty_vuosijulkaisu_2012_web.pdf 2 SymphonyIRI Group, Private Label in Europe 2012 Is there a limit to growth?, Executive Summary, lokakuu 2012, saatavilla osoitteessa: www. symphonyiri.eu/portals/0/articlepdfs/privatelabel/ PrivateLabel_2012_Executive_Summary_Final.pdf 3 mm. Renato S. et al, Accenture 2011, Private Label: Don t Fight It, Thrive In It, saatavilla osoitteessa: http://consumergoods.edgl.com/getmedia/ ade75401-cdf4-4ec4-a256-bd5217431004/accenture_cgbtlc11.pdf 4 SymphonyIRI Group, Private Label in Europe 2012 Is there a limit to growth?, Executive Summary, lokakuu 2012, saatavilla osoitteessa: www. symphonyiri.eu/portals/0/articlepdfs/privatelabel/ PrivateLabel_2012_Executive_Summary_Final.pdf; The Nielsen Company, The global staying power of private label, http://blog.nielsen.com/nielsenwire/ consumer/the-global-staying-power-of- privatelabel/ (viitattu 6.11.2012) 5 Peltoniemi, Elintarvikkeiden hintakehitys Suomessa, Kuluttajatutkimuskeskus 2012, saatavilla osoitteessa: http://www.kuluttajatutkimuskeskus. fi/files/5609/2012_137_tyoseloste_elintarvikkeiden_hintakehitys.pdf 6
2. Private label -tuotteet Suomessa Private label -tuotteiden osuus Suomen vähittäiskaupasta on kasvussa. Tutkimusten mukaan kuluttajat siirtyvät ostamaan kaupan omia tuotemerkkejä erityisesti taantuman aikana säästösyistä. Markkinatutkimusyritys Nielsenin maaliskuussa 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista kuluttajista kertoi ostavansa taantuman aikana tavanomaista enemmän private label -tuotteita. 95 prosenttia haastatelluista ilmoitti jatkavansa samalla linjalla myös taantuman jälkeen. 6 Private label -tuotteiden tarjonta vaihtelee paljon ketjuittain. Ruokakeskon valikoimasta löytyy yli 2 000 tuotetta omien tuotemerkkien alla. Kesko on ilmoittanut pyrkivänsä noin sadan uuden tuotteen lisäykseen vuosittain. S-ryhmällä on noin 1 800 private label -tuotetta, kun taas Lidlissä tuotteita on noin 1 500. 7 Lidlin valikoimista noin 80 prosenttia on private label -tuotteita 8. S-ryhmän tavoitteena on, että private label -tuotteiden osuus olisi lähivuosina viidennes kaikesta päivittäistavarakaupan myynnistä 9. Tällä hetkellä private label -tuotteiden osuus SOK:n liikevaihdosta on päivittäistavarakaupassa 13 prosenttia ja tavarakaupassa kahdeksan prosenttia 10. Keskon päivittäistavarakaupasta private label -tuotteet muodostavat noin 17 prosenttia ja tavarakaupasta muutamia prosentteja 11. Suomen Lähikaupan omien merkkien osuus vuonna 2011 oli 7,2 prosenttia (73 miljoonaa euroa) koko liikevaihdosta 12. Lidl ei liikesalaisuuksiin vedoten kerro private label -tuotteidensa myyntiosuuksia. Valtaosa Lidlin tuotteista on kuitenkin yhtiön omien merkkien tuotteita. 13. Private label -tuotteet jakautuvat useaan laatuluokkaan, joita ovat halvimman hintaryhmän discount-tuotteet, keskihintaiset tuotteet sekä premium-tuotteet. Kaikki kauppaketjut tarjoavat tuotteita monessa eri hintasekä laatuluokassa. 14 Esimerkiksi S-ryhmä sanoo Rainbow-tuotteiden vastaavan laadultaan vastaavia merkkituotteita, mutta olevan 20 40 prosenttia halvempia. X-tra on vielä tätä edullisempi vaihtoehto. 15 6 Päivittäistavarakauppa ry, Päivittäistavarakauppa 2012 2013, saatavilla osoitteessa: http://www.pty. fi/fileadmin/pty_tiedostot/julkaisut/pty_vuosijulkaisu_2012_web.pdf 7 Turun Sanomat, Kaupan omat merkit jyräävät, http://www.ts.fi/teemat/kuluttaja/382983/ Kaupan+omat+merkit+jyraavat (viitattu 5.11.2012) 8 USDA, Retail Food Sector Report for Sweden and Finland, 2012, saatavilla osoitteessa: http://gain. fas.usda.gov/recent%20gain%20publications/ Retail%20Food%20Sector%20Report%20for%20 Sweden%20and%20Finland_Stockholm_Finland_9-6-2012.pdf 9 SOK, Sanni Pekkala, sähköposti 5.2012 10 SOK, Sanni Pekkala, sähköposti 5.2012 11 Kesko, Matti Kalervo, sähköposti 14.8.2012 12 Suomen Lähikauppa, Aki Erkkilä, sähköposti 15.8.2012 13 Lidl, Timo Hansio, sähköposti 18.5.2012 14 Ernst & Young, 2010, Miksi et vaihtaisi halvempaan? Kaupan omien merkkien asema, kehitys ja tulevaisuus Suomessa 15 Inex Partners, http://www.inex.fi/omatmerkit/ (viitattu 6.11.2012) 7
3. Kansainväliset ostorenkaat private label -tuotteiden hankinnassa Päivittäistavarakaupan alalle on ominaista ketjuuntuminen sekä hankinnan ja logistiikan voimakas keskittyminen. Yleisesti Euroopassa ostajapuoli on keskittynyt enemmän kuin tuotanto ja myynti 16. Kansainvälisten osto-organisaatioiden voimakas kehitys ja ostovolyymien kasvu on laskenut kaupan private label -tuotteiden hintaa. 17 Suomalaiset elintarvikemarkkinat ovat integroituneet vahvasti globaaleihin elintarvikemarkkinoihin. Kaupan ketjut hoitavat merkittävän osan private label -tuotteiden hankinnoista isojen kansainvälisten osto-organisaatioiden kautta, jolloin tuotteiden ostovolyymit muodostuvat erittäin suuriksi. Useiden ostajien muodostamalla yhteenliittymällä on enemmän neuvotteluvoimaa kuin yksittäisellä ostajalla, minkä ansiosta ostoyhteenliittymät pystyvät neuvottelemaan alhaisempia hintoja. Kaupparyhmät ovatkin hankkineet neuvotteluvoimaa elintarvikemarkkinoilla hyödyntämällä paitsi kansainvälisiä ostoorganisaatioita, myös yhteisiä logistisia järjestelyitä sekä eri kaupan ketjujen yhteisiä tuotemerkkejä. 18 Ostovolyymeja kasvattavan yhteistyön ansiosta kaupan neuvotteluasema elintarvikeketjussa on vahvistunut, mikä on parantanut sen mahdollisuuksia käyttää hyväksi voimakasta ostaja-asemaansa suhteessa elintarviketeollisuuteen ja alkutuottajiin. 19 Kaupan 16 European Comission. 2011, The impact of private labels on the competitiveness of the European food supply chain, saatavilla osoitteessa: http:// ec.europa.eu/enterprise/sectors/food/files/ study_privlab04042011_en.pdf 17 Ibid; Björkroth T, Frosterus H, Kajova M & Palo E, 2012, Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskeva selvitys: Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin? 18 Pellervon tutkimuskeskus, Arovuori K. et al, Voimasuhteet ruokamarkkinoilla - Bruttomarginaalien muodostuminen ja kehitys Suomen elintarvikeketjussa, 2012 19 Ibid. osuus esimerkiksi ruuan hinnasta onkin kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. 20 Suurimpia suomalaisten kauppaketjujen käyttämiä kansainvälisiä ostorenkaita ovat eurooppalaiset AMS Sourcing ja EMD sekä yhteispohjoismaiset Coop Trading ja United Nordic. Ruokakesko on mukana AMS Sourcing -yhteenliittymässä. SOK:n tytäryhtiö Inex Partners puolestaan on Coop Tradingin jäsen. Inex hankkii ja jakelee suurimman osan S-ryhmän päivittäis- ja käyttötavarasta. Tuko Logistics kuuluu United Nordiciin ja EMD:hen. Tuko Logistics tarjoaa hankinta- ja logistiikkapalveluja omistaja-asiakkailleen Wihurille, Suomen Lähikaupalle, Stockmannille ja Heinon Tukulle. 21 Lidl ei tee yhteistyötä ostorenkaiden kanssa 22. 3.1 AMS SOURCING Vuonna 1987 perustettu AMS Sourcing on yksi Euroopan suurimmista ostoyhteenliittymistä. Sen jäsenten myynnin yhteenlaskettu arvo ylitti 127 miljardia euroa vuonna 2010. AMS:n ostamia tuotteita myydään 14 Euroopan maassa, ja sen jäsenyrityksillä on 80 miljoonaa asiakasta. AMS koordinoi jäsentensä ostotoimintaa ja pyrkii jäsenyritysten osto-osaamista ja -volyymeita hyödyntäen neuvottelemaan halvimmat mahdolliset hinnat. Kesko on yksi AMS:n omistajista. Muita omistajia ovat muun muassa ICA ja Migros. 23 20 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kaupan asema vahvistunut ruokaketjussa, tiedote 10.11.2011 21 Björkroth T. et al, Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskeva selvitys: Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin? 22 Lidl Suomi Ky, Timo Hansio, sähköposti 18.5.2012 23 AMS Sourcing, http://www.ams-sourcing.com/ AboutAMS.aspx (viitattu 12.12.2012) 8
Euro Shopper on AMS:n jäsenilleen kehittämä private label -merkki. Euro Shopper -tuotteita myydään 11 Euroopan maassa. Suomessa niitä löytyy vain Keskon valikoimista. 24 3.2 COOP TRADING Suomen, Tanskan, Ruotsin ja Norjan osuuskauppojen yhteisistä ostoista vastaa Coop Trading. Sen jäsenillä on yhteensä yli 13 miljoonaa asiakasta. SOK on yksi Coop Tradingin osaomistajista. 25 Coop Tradingin jäsenilleen kehittämiä tuotemerkkejä ovat muun muassa Xtra ja Coop 26. S-ryhmän valikoimista löytyy lähes 300 erilaista Xtra-tuotetta. 27 United Nordicin jäsenillä on yhteensä lähes 40 omaa tuotemerkkiä, joiden alla on yli 4 000 private label -tuotetta. United Nordicin omia tuotemerkkejä ovat myös Suomessa myynnissä olevat Aware ja First Price. Aware on Reilu kauppa -sertifioituihin tuotteisiin keskittynyt tuotesarja, jonka tuotteista on Suomessa myynnissä muun muassa suklaata, mehua, pikakahvia ja teetä. First Price -ruokaja kodintuotteita on Suomen markkinoilla myynnissä kymmeniä ja ne kilpailevat halvalla hinnallaan. 28 Suomessa United Nordicin tuotemerkkejä löytyy Tuko Logisticsin asiakkaiden Wihurin, Suomen Lähikaupan, Stockmannin sekä Heinon Tukun valikoimista 29. 3.3 UNITED NORDIC Vuonna 1964 perustetun United Nordicin omistajia ovat suomalainen Tuko Logistics, tanskalainen Dagrofa, ruotsalainen Axfood sekä norjalainen NorgesGruppen. Omistajayritysten yhteenlaskettu liikevaihto on vuosittain 9 miljardia euroa. 3.4 EMD Suurin suomalaisketjujen käyttämä ostoyhteenliittymä EMD koostuu 15 jäsenyrityksestä, ja sen hankkimia tuotteita myydään 16 maassa. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 130 miljardia euroa, ja niillä on noin 12 prosentin markkinaosuus Euroopan vähittäiskaupasta. Suomalaisista kaupan ketjuista EMD:hen kuuluu Tuko Logistics. 30 24 AMS Sourcing, http://www.ams-sourcing. com/euroshopper%e2%84%a2/ EUROSHOPPER%E2%84%A2brandsucces.aspx (viitattu 5.12.2012) 25 Coop Trading, http://www.cooptrading.com (viitattu 30.10.2012) 26 Ibid. 27 Rainbow.fi, http://www.rainbow.fi/xtra-tuotteet/ selaa-tuotteita/ (viitattu 10.12.2012) 28 First Price, http://www.firstprice.fi/fi_fi/etusivu/ (viitattu 10.12.2012); Tuko Logistics, http://www. tuko.fi/tuotteet/fi_fi/tuoteluettelo/ (viitattu 10.12.2012) 29 First Price, http://www.firstprice.fi/tuko_logistics/ fi_fi/tuko_logistics/ (viitattu 10.12.2012) 30 EMD, http://www.emd-ag.com/26-0-emd-infigures.html (viitattu 30.10.2012) 9
4. Suurostajilla on haitallisen paljon valtaa markkinoilla Vähittäiskaupan voimakas keskittyminen niin Suomessa kuin Euroopassa on luonut markkinat, joissa kaupan ostajilla on entistä enemmän ostajavoimaa. Ostajavoimalla tarkoitetaan ostajan kykyä laskea tuotteen hinta toimittajan normaalin myyntihinnan alapuolelle tai yleisemmin kykyä saada neuvoteltua toimittajalta tavallista paremmat kauppaehdot 31. Suurten kauppaketjujen ostajavoima saattaa hyödyttää kaupoissa asioivia kuluttajia 32, mutta on olemassa näyttöä siitä, että voimakkaassa asemassa olevat vähittäiskaupat siirtävät kestämättömällä tavalla riskejä ja kustannuksia tuottajaportaan kannettavaksi. Kansainväliseen keskusteluun vähittäiskaupan ketjujen haitallinen ostajavoima on noussut vasta viime vuosina. Vuonna 2008 Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa se pyysi Euroopan komissiota puuttumaan vähittäiskaupan ostajavoiman väärinkäytöksiin. Britannian kilpailuvirasto on tutkinut maan vähittäiskaupan ostajavoiman vaikutuksia vuonna 2000 ja 2008 ilmestyneillä raporteilla 33. Myös Suomen Kilpailuvirasto julkaisi keväällä 2012 selvityksen kaupan ostajavoiman vaikutuksesta kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin. 34 Yleisimpiä erilaisissa kaupan haitallisia ostokäytäntöjä Euroopassa tarkastelleissa selvityksissä esiin nostettuja ongelmia ovat muun 31 Muun muassa Kilpailuvirasto, http://www.kilpai- luvirasto.fi/tiedostot/kilpailuviraston-selvityksia- 1-2012-PT-kauppa.pdf; Ganesh R, The Right to Food and Buyer Power, German Law Journal, vol 11, nro 11, 2010 32 Ostajavoiman hyödyt kuluttajille eivät ole yksiselitteisiä ja ostajavoiman haitallisia vaikutuksia kuluttajiin on käsitelty useissa tutkimuksissa (esim. Kilpailuvirasto, http://www.kilpailuvirasto.fi/tiedostot/kilpailuviraston-selvityksia-1-2012-pt-kauppa. pdf). Tässä tutkimuksessa keskitytään kuitenkin ostajavoiman vaikutuksiin tuottajaportaassa. 33 Competition Commission, The supply of groceries in the UK market investigation, 2008 34 Kilpailuvirasto, 1/2012, Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskeva selvitys - Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin? http://www.kilpailuvirasto.fi/tiedostot/ Kilpailuviraston-Selvityksia-1-2012-PT-kauppa.pdf (27.12.2012). muassa laskujen maksamisen viivästyttäminen, ehdottoman toimitusvarmuuden vaatimus, takaisinostovaatimukset, hintojen polkeminen, ehdolliset ostosopimukset ja korkeat (kosmeettiset) laatuvaatimukset. Näitä kuvataan tarkemmin tämän luvun alaluvuissa. Kehitysyhteistyöjärjestöjen raportit vahvistavat, että myös kehitysmaiden maataloustuottajat kohtaavat vastaavia ongelmia ostoneuvotteluissa. Kehitysmaatuottajien mahdollisuudet sopeutua ketjujen ostopolitiikan epäkohtiin ovat kuitenkin vähäiset muun muassa puutteellisen yhteiskunnallisen turvaverkon ja alhaisen peruselintason takia. Suurostajien epäreilut ostokäytännöt eurooppalaista teollisuutta kohtaan aiheuttavat välillisiä negatiivisia vaikutuksia myös tuotantoketjun alemmilla portailla ja vaikeuttavat usein köyhissä maissa toimivien raaka-aineiden toimittajien asemaa. 35 Alkutuottajien kohtaamien epäreilujen ostokäytänteiden dokumentointi on osoittautunut hankalaksi epäsuhtaisten valta-asetelmien vuoksi. Kansainvälisen kuluttajajärjestön Consumers Internationalin kauppaketjujen ostovoimaa käsitelleessä tutkimuksessa lähestyttiin 200 kehittyvien maiden toimittajaa. Yksikään niistä ei antanut tietoja tutkimusryhmälle mustalle listalle joutumisen pelossa 36. Tuottajien pelkoon puhua ongelmista törmättiin myös Britannian kilpailuviraston vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa, jossa luonnehdittiin tuottajien keskuudessa vallitsevan pelon ilmapiiri 37. Suomen päivittäistavaramarkkinat ovat poikkeuksellisen keskittyneet. Euroopan 35 South Center & Traidcraft, Rebalancing the supply chain: Buyer power, commodities and competition policy, 2008 36 Consumers International, Checked out - Are European supermarkets living up to their responsibilities for labour conditions in the developing world?, 2010, saatavilla osoitteessa: http://www. consumersinternational.org/media/394236/ checkedout-english-02.pdf 37 South Center & Traidcraft, Rebalancing the supply chain: Buyer power, commodities and competition policy, 2008 10
keskuspankin vuonna 2011 tekemässä vertailussa Suomi ja Slovenia olivat euromaiden joukossa omassa luokassaan. Kolmen suurimman päivittäistavarakaupparyhmän yhteenlaskettu markkinaosuus euromaissa on keskimäärin reilut 44 prosenttia, mutta Suomessa S-ryhmä ja Kesko hallitsevat keskenään noin 80 prosenttia markkinoista. 38 Deloitten ja STORES Magazinen koostaman Global Powers of Retailing -listan perusteella S-ryhmä on maailman 68. suurin vähittäiskaupan ketju. Kesko on listan sijalla 82. Lidl kuuluu Schwarz-konserniin, jonka on maailman viidenneksi suurin vähittäiskaupan toimija. Suomalaiset toimijat ovat kaukana Wal-Martin kaltaisista globaaleista jäteistä. 39 S-ryhmän ja Keskon ostajavoimaa kuitenkin lisäävät niiden käyttämät ostorenkaat. Esimerkiksi Keskon käyttämän ostorenkaan AMS Sourcingin muita omistajia ovat maailman 41. suurin Migros sekä 71. suurin ICA. Onkin vaikeaa arvioida millaisia vaikutuksia Suomessa toimivien vähittäiskauppojen ostoilla ja ostajavoimalla on kehittyvien maiden tuottajiin. Finnwatchin tutkimukseen osallistuneet thaimaalaiset yritykset (ks. luvut 7 ja 8) eivät vastanneet ostajavoiman mahdollisiin vaikutuksiin liittyviin kysymyksiin. Seuraavissa kappaleissa käsitellään yleisimpiä kaupan haitallisia ostokäytäntöjä, joilla on suoraan tai välillisesti vaikutusta myös kehittyvien maiden tuottajiin. Vähittäiskaupan keskittyminen lisää tuottajaportaan keskittymistä Vähittäiskaupan voimakkaalla keskittymisellä ja ostajavoiman lisääntymisellä on vaikutuksia myös tuottajaportaaseen. Vastatakseen vähittäiskaupan kilpailuun brändituotteita valmistavat yritykset liittyvät entistä isompiin yksiköihin. Esimerkiksi Procter & Gamblen päätöksen ostaa 57 miljardin arvoisella sopimuksella ranskalainen Gillette on arvioitu olleen vastareaktio vähittäiskaupan kilpailuun 40. Myös banaanijätti Dole päätti alkaa itse jatkojalostamaan hedelmiä vastatakseen kaupan kilpailuun. 41 Kehittyville maille ostajien koon kasvaminen niin kaupan kuin teollisuuden alalla on huolestuttavaa. Elintarvikkeissa monikansalliset yritykset kontrolloivat jo noin 60 prosenttia koko globaalista kaupasta. Esimerkiksi vain kolme yritystä vastaa 60 prosentista koko kahvikaupasta ja 85 prosentista teekaupasta. Puolet banaanikaupasta on kahden yhtiön hallussa. Myös yksittäisissä maissa kaupan keskittyminen on huomattavaa. Esimerkiksi Norsunluurannikon kaakaonprosessointi on 95-prosenttisesti neljän yrityksen kontrolloimaa. Perussa yksi monikansallinen yritys vastaa 80 prosentista maidontuotannosta. 42 Ostajien vähentyessä ja niiden vallan lisääntyessä tuottajat ovat entistä heikommissa neuvotteluasemissa. Erityisesti pientuottajat ovat vaarassa marginalisoitua. 4.1 LASKUJEN MAKSUJEN VIIVÄSTYTTÄMINEN Vastuulliseen kauppaan keskittyneen tutkimusorganisaation Trade Knowledge Networkin vuonna 2007 laatiman tutkimuksen mukaan kaupan ketjut saattoivat maksaa hyväksytyt tilaukset vasta 60 päivän päästä 38 Kilpailuvirasto, Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin? http://www.kilpailuvirasto.fi/tiedostot/ Kilpailuviraston-Selvityksia-1-2012-PT-kauppa. pdf; Euroopan keskuspankki, Structural features of distributive trades and their impact on prices in the Euro area. Structural issues report, September 2011. (27.12.2012). 39 Yhdysvaltalainen Wal-Mart on maailman suurin vähittäiskaupan ketju, jonka vuosittainen liikevaihto on yli 400 miljardia dollaria. 40 Ibid; NBC News, http://www.msnbc.msn.com/ id/6878219/ns/business-us_business/t/proctergamble-buy-gillette-billion/#.ujjou4webgw (viitattu 20.11.2012) 41 ISouth Center & Traidcraft, Rebalancing the supply chain: Buyer power, commodities and competition policy, 2008 42 ActionAid & South Centre, Commodity dependence and development Suggestions to tackle the commodities problems, 2008 11
tavaroiden toimituksesta 43. Vastaavia erittäin pitkiä maksuaikoja on raportoitu myös Ranskassa, Pohjoismaissa, Unkarissa, Slovakiassa ja Britanniassa. Eräät ketjut pidentävät maksuaikoja investoidakseen kuluttajilta saamiaan myyntituloja ennen tuottajalle maksamista. Ranskassa tämän toiminnan arveltiin tuovan ketjuille enemmän voittoja kuin tuotteiden vähittäismyynnin. 44 Eurooppalaisten teollisuusjärjestöjen CIAA:n ja AIM:n 45 kaupan haitallisia ostokäytäntöjä selvittäneen, vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan Suomen elintarviketeollisuuden toimijat kokivat yhdeksi haitallisimmista käytännöistä sen, ettei kauppa kunnioita sopimusehtoja eli maksa laskuja ajallaan 46. Erityisesti kehitysmaiden pientuottajille pidentyneet maksuajat ovat kohtuuttomia ja estävät taloudellisesti ja ekologisesti kestävän tuotannon harjoittamisen 47. 4.2 HINTOJEN POLKEMINEN Kaupan ketjujen ostoyhteistyön tavoitteena on pyrkiä neuvottelemaan halvimmat mahdolliset hinnat käyttäen hyväksi jäsenyritysten osto-osaamista ja volyymeita 48. Yksi iso ostaja käyttää huomattavasti suurempaa ostajavoimaa kuin monta pientä itsenäistä ostajaa. Useiden kehitysmaista tuotavien raaka-aineiden kohdalla on raportoitu negatiivisia seurauksia tuottajille silloin, kun ostajien määrä 43 Trade Knowledge Network, Supermarket Buying Power Global Supply Chains and Smallholder Farmers, 2007, saatavilla osoitteessa: http://www. iisd.org/tkn/pdf/tkn_supermarket.pdf 44 SOMO, The Abuse of Supermarket Buyer Power in the EU Food Retail Sector, 2009, saatavilla osoitteessa: http://somo.nl/publications-en/ Publication_3279 45 Confederation of the Food and Drink Industries in Europe CIAA ja European Brands Association AIM 46 AIM-CIAA Survey, Unfair commercial practises in Europe, 3/2011, saatavilla osoitteessa: http://www. dlf.no/filestore/ciaaaimsurveyonucp-europe.pdf 47 Trade Knowledge Network, Supermarket Buying Power Global Supply Chains and Smallholder Farmers, 2007, saatavilla osoitteessa: http://www. iisd.org/tkn/pdf/tkn_supermarket.pdf 48 Mm. AMS Sourcing kertoo tavoittelevansa halpoja hintoja toiminnallaan: AMS provides its members a unique service in creating synergy, realizing best buying prices and improving profitability. on hyvin vähäinen. Esimerkiksi ActionAidin ja South Centren vuonna 2008 tekemä tutkimus kahvista osoitti, että ostajien lukumäärän väheneminen ja kahvimarkkinoiden keskittyminen on johtanut tuottajan kahvimyynnistä saaman osuuden rajuun pienenemiseen. Kun tuottajamaiden osuus kahvinmyynnistä oli 1970-luvun lopulla viisi dollaria kymmentä dollaria kohden, oli osuus vuonna 2006 enää kaksi dollaria. 49 Hintoja pyritään alentamaan myös kattavilla globaaleilla toimitusketjuilla, joiden ansioista tuottajamaita voidaan kilpailuttaa toisiaan vastaan. Kun suuri ostaja ei ole riippuvainen yksittäisestä tuottajasta vaan voi hyvin nopeasti vaihtaa toimittajaa, vähenevät tuottajan neuvottelumahdollisuudet kaupan ehdoista entisestään. Globaali, eri maissa sijaitsevien toimittajien keskinäinen kilpailuttaminen on yleisintä raaka-ainemarkkinoilla, joissa tuotedifferointia ei ole tai se on hyvin vähäistä. Näillä markkinoilla toimivat alkutuottajat sijaitsevat hyvin tavallisesti kehittyvissä maissa. 50 Kaupat polkevat hintoja myös alihinnoittelemalla tuotteita kuluttajille. Miinuskatteella myytävät tuotteet muokkaavat pitkällä aikavälillä mielikuvaa oikeasta hinnasta alaspäin, mikä ajaa alkutuottajat entistä ahtaammalle. Esimerkiksi brittiläinen kauppaketju Asda laski irtobanaaniensa hinnan vuonna 2009 ennätyksellisen alas, noin 0,5 euroon kilolta. Kauppaketjujen välinen hintakilpailu banaaneissa sai tuottajaorganisaatiot huolestumaan hintojen polkemisen vaikutuksista tulevina vuosina solmittaviin uusiin sopimuksiin. Tuottajien mukaan Asdan alhaiset myyntihinnat eivät riittäneet kattamaan edes banaanien kuljetuskustannuksia. 51 49 ActionAid & South Centre, Commodity dependence and development Suggestions to tackle the commodities problems, 2008 50 Ibid. 51 The Guardian, UK supermarkets warned over banana price war, http://www.guardian.co.uk/environment/2009/oct/11/banana-price-war-supermarkets (viitattu 6.11.2012) 12
Kaavio 1: Vihannesmarkkinoiden arvoketju Keniassa a) 1970 1980-luvuilla ja b) 1990-luvun lopulla. Vähittäiskaupan ostojen keskittyminen on muuttanut tuottajarakenteita Keniassa. 52 a) Vähittäiskaupan ketjut Yksittäiset vähittäiskaupat Horeca-sektori 53 Perinteinen kauppasuhde Omistussuhde Tukkukaupat Riippuvuussuhde Maahantuojat, pörssit, välittäjät Sopimussuhde Pienet vientikauppaa harjoittavat yritykset Isot vientikauppaa harjoittavat yritykset Paikalliset tukkukaupat ja välittäjät Pientuottajat (viljely ja sadonkorjuu) Keskisuuret tuottajat (viljely ja sadonkorjuu) b) Suuret vähittäiskaupan ketjut (markkinointi, tuotemerkinnät, valvonta) Pienet vihannes-ja hedelmämyymälät Ravintolat Tukkukaupat Suuret tuontiyritykset (tuotekehitys, tukkukauppa, laadunvarmistus) Itsenäiset välittäjät Muut vientimarkkinat Suuret vientiyritykset Keniassa ja Zimbabwessa Pienet vientiyritykset Plantaasit Suuret sopimusviljelijät Vuokraviljelijät Pientuottajat ja pienet tuotantotilat 52 Dolan C, Humprey J, Changing governance patterns in the trade in fresh vegetables between Africa and the United Kingdom 53 hotelli-, ravintola- ja catering-sektori 13
4.3 EHDOLLISET OSTOVAATIMUKSET Vähittäiskaupat saattavat asettaa toimittajille erilaisia ehdollisia ostovaatimuksia, jotka edellyttävät merkittäviä myönnytyksiä. Toimittajalta saatetaan vaatia muun muassa toimituksia yksinoikeudella, minimitoimitusmääriä tai raaka-aineostojen sitomista tiettyyn tahoon. Kyseeseen saattavat tulla myös lisämaksut tai erikoisalennukset, jotka ovat edellytys jakeluverkossa pysymiselle. Lisäksi toimittajaa voidaan velvoittaa antamaan ostajalle vähintään yhtä hyvät kauppaehdot kuin muille ostajille. Esimerkkejä tällaisista ehdoista ovat vaatimus tarjota parasta tai yhtä hyvää palvelua kuin muille kumppaneille (most favoured customer clause) sekä vaatimus tuottajan koko kustannusrakenteen julkistamisesta. 54 Eräät ostajat haluavat sopimuksiin kaikki tai ei mitään -lausekkeita, joiden nojalla ne voivat kieltäytyä ostamasta tilaamaansa tuote-erää, jos tuottaja ei pysty toimittamaan etukäteen sovittua määrää. Ehdot aiheuttavat tuottajamaissa ongelmia esimerkiksi silloin, kun sadot ovat tavallista huonompia. Tuottajat saattavat tällöin varata rahakasvien viljelyyn lisää maata päästäkseen tuotantotavoitteeseen vaarantaen näin oman tai koko yhteisönsä ruokaturvan. 55 4.4 KORKEAT (KOSMEETTISET) LAATUVAATIMUKSET Eurooppalaisilla kauppaketjuilla on erittäin korkeat laatustandardit. Hedelmien ja vihannesten osalta myyntiin kelpaavat vain virheettömät tuotteet. Pelkästään kosmeettisten vikojen takia hylätään suuria tuotemääriä. 56 On esimerkiksi arvioitu, että jokaista vientiin tuotettua banaanitonnia kohden 54 Kilpailuvirasto, 1/2012, Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskeva selvitys - Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin? 55 Ganesh R, The Right to Food and Buyer Power, German Law Journal, vol 11, nro 11, 2010 56 Trade Knowledge Network, Supermarket Buying Power Global Supply Chains and Smallholder Farmers, 2007, saatavilla osoitteessa: http://www. iisd.org/tkn/pdf/tkn_supermarket.pdf heitetään pois 750 kiloa banaaneja 57. Britanniassa kauppaketjujen on arvioitu hylkäävän 20 40 prosenttia kaikista hedelmistä ja kasviksista kosmeettisista syistä. Syyskuussa 2012 Sainsbury s-kauppaketju ilmoitti lieventävänsä tiukkoja kosmeettisia laatuvaatimuksiaan Britannian erittäin huonon satokauden seurauksena. 58 Vastaavia lievennyksiä ei juurikaan nähdä kehitysmaissa sattuvien sadonmenetyksien jälkeen. Korkeat kosmeettiset vaatimukset aiheuttavat merkittävää hävikkiä ja lisäkustannuksia köyhimmille alkutuottajille. Kosmeettisten laatuvaatimusten lisäksi vähittäiskaupan ketjut ovat asettaneet alkutuottajille muun muassa tiukkoja elintarviketurvallisuuteen ja vastuullisuuteen liittyviä ehtoja. Vaikka erilaiset kuluttajia ja kehittyvien maiden työntekijöitä suojelevat ehdot ovat kannatettavia, tulisi ketjujen myös osallistua niistä aiheutuviin kustannuksiin. Useat kauppaketjut vaativat tuottajia maksamaan itse auditoinnit, joita ketjut edellyttävät ja jotka perustuvat niiden omiin kriteereihin. 59 4.5 PIENTUOTTAJIEN SYRJÄYTTÄMINEN MARKKINOILTA Vähittäiskaupan ostojen keskittyminen on aiheuttanut myös tuottajarakenteen muutoksia alkutuottajamaissa. Pelkästään Britannian suuret vähittäiskaupan ketjut kontrolloivat 70 90 prosenttia kaikista Afrikasta vietävistä tuoretuotteista. 60 Vähittäiskaupan ketjujen ostojen keskittyessä ja ostajien kontrollin ulottuessa yhä alemmas tuotantoketjuihin useat kehittyvien maiden pientuottajat ovat joutuneet ahdinkoon. Keniassa ja monissa 57 FAO, http://www.fao.org/docrep/004/x6512e/ X6512E10.htm (viitattu 6.11.2012) 58 Guardian, http://www.guardian.co.uk/environment/2012/sep/27/ugly-fruit-vegetables-supermarkets-harvest (viitattu 5.11.2012) 59 Tuottajat ovat kritisoineet muun muassa EUREP- GAP-auditointien hintoja, ks. Trade Knowledge Network, Supermarket Buying Power Global Supply Chains and Smallholder Farmers, 2007, saatavilla osoitteessa: http://www.iisd.org/tkn/pdf/ tkn_supermarket.pdf 60 Brown, Oli, Supermarket Buying Power, Global Commodity Chains and Smallholder Farmers in the Developing World, 2005, saatavilla osoitteessa: http://hdr.undp.org/en/reports/global/hdr2005/ papers/hdr2005_brown_oli_41.pdf 14
muissa maataloustuotteita tuottavissa maissa Saharan eteläpuolella pientuottajien osuus viennistä on vähentynyt, ja markkinoilla toimii vain muutamia isoja vientiyrityksiä ja tuottajia (ks. kaaviot 1 ja 2). 61 4.6 VAIN HARVAT KAUPAN KETJUT SÄÄNTELEVÄT OSTOKÄYTÄNTÖJENSÄ VASTUULLISUUTTA Kansainvälinen kuluttajajärjestö Consumers International tutki kauppaketjujen elintarvikkeita koskevia ostokäytäntöjä kahdeksassa Euroopan maassa vuonna 2010. Suurimmalla osalla ketjuista ei ollut riittäviä keinoja varmistaa tuotantoketjujen vastuullisuutta eivätkä ne olleet ottaneet käyttöön keinoja, joilla taata reilu kaupankäynti kehitysmaissa toimivien tuottajien kanssa. 62 Parhaiten Consumers Internationalin vertailussa pärjäsi COOP Italia, jolla oli erillinen vastuuohjeisto itse ostotoimintaan ja jonka noudattamiseen se koulutti omia ostajiaan. Ketju oli ottanut ostotoimintaansa käyttöön myös tuottajille tarkoitetun valitusmekanismin. COOP Italialla oli myös kattavimmat vastuuohjeistot ja -käytännöt alihankintaketjujen sosiaalisen kestävyyden varmistamiseksi. Consumers Internationalin tutkimuksessa ostokäytäntöjen osalta heikoimmin suoriutui Lidl, joka ei antanut juuri mitään tietoa ostopolitiikastaan ja toimittajasuhteistaan. Suurimpien Suomessa toimivien päivittäistavarakaupan ketjujen (SOK, Kesko, Suomen Lähikauppa ja Lidl) vastuullisuutta käsitellään luvussa 5. Kilpailulainsäädäntö keskittyy kuluttajien suojeluun Päivittäistavarakauppa on Suomessa erittäin keskittynyttä: S-ryhmän ja Keskon osuus on yli 80 prosenttia. Keskittyminen jatkuu edelleen. Kilpailuviraston vuonna 2012 julkaisemassa kaupan ostajavoiman vaikutuksia tutkineessa selvityksessä todetaan kaupan ja tavarantoimittajien välisten käytäntöjen muodostavan kilpailupolitiikan näkökulmasta harmaan alueen. Selvityksen mukaan monet kaupan käytännöt näyttäytyvät epäreiluina tavarantoimittajille, ja vaikka mikään käytäntö ei yksinään ole välttämättä kilpailulain vastainen, niiden yhteisvaikutus voi olla niin suuri, että markkinoiden toimivuus on uhattuna. 63 Suurimpina ongelmina Kilpailuvirasto pitää vastikkeettomia markkinointi- tai kynnysrahoja sekä riskin siirtämistä tuottajille. 64 Suomen hallitus julkisti joulukuussa 2012 kilpailulain muutosesityksen, jonka tavoitteena on ennen kaikkea hyödyttää kuluttajia. Uudistuksen on myös määrä parantaa tavarantoimittajien mahdollisuuksia saada tuotteitansa kaupan valikoimiin tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin. Esityksen mukaan päivittäistavaraketju olisi määräävässä markkina-asemassa, jos sen valtakunnallinen markkinaosuus on vähintään 30 prosenttia. Nykyisin sekä S- että K-ryhmän osuus on tätä suurempi. Määräävässä markkinaasemassa oleva yritys ei saa käyttää toimintatapoja, jotka entisestään heikentävät kilpailua, tai asettaa kohtuuttomia osto- tai myyntihintoja. Markkina-aseman väärinkäytöstä voidaan määrätä rangaistusluonteinen seuraamus- eli sakkomaksu 65. 61 Dolan C, Humprey J, Changing governance patterns in the trade in fresh vegetables between Africa and the United Kingdom, 2003 62 Consumers International, Checked out - Are European supermarkets living up to their responsibilities for labour conditions in the developing world?, 2010, saatavilla osoitteessa: http://www. consumersinternational.org/media/394236/ checkedout-english-02.pdf Kansainvälisessä keskustelussa kilpailulakien ja -säännösten vahva kuluttajalähtöisyys on nähty ongelmana. Sen rinnalle on vaadittu kilpailun oikeudenmukaisuuden ja toimivuuden määrittelemistä myös ihmisoikeusnäkökulmasta 66. 63 Kilpailuvirasto, 1/2012, Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskeva selvitys - Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin? 64 Sama kuin yllä, s. 252. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Päivittäistavarakauppojen kilpailun valvonta tehostuu. Julkaistu 20.12.2012 osoitteessa http://www.tem.fi/?89512_ m=109079&s=2469 (28.12.2012). 66 Ganesh R, The Right to Food and Buyer Power, German Law Journal, vol 11, nro 11, 2010 15
5. Suurimpien suomalaisten vähittäiskauppojen omien merkkien vastuullisuus Finn watch selvitti neljän Suomen suurimman vähittäiskaupan S-ryhmän, Keskon, Suomen Lähikaupan ja Lidlin vastuullisuuskäytäntöjä kyselytutkimuksella ja haastatteluilla. Lisäksi tutkimme yritysten yhteiskuntavastuuraportteja sekä verkkosivujen vastuullisuusosioissa annettuja tietoja. 5.1 S-RYHMÄ S-ryhmä on vähittäiskaupan ja palvelualan yritysverkosto, jolla on Suomessa yli 1 600 toimipaikkaa. S-ryhmän muodostavat osuuskaupat ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) tytäryhtiöineen. S-ryhmä tuottaa päivittäistavara- ja käyttötavarakaupan, liikennemyymälä- ja polttonestekaupan, matkailu- ja ravitsemiskaupan, auto- ja autotarvikekaupan sekä maatalouskaupan palveluja. 67 S-ryhmän markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupasta on yli 45 prosenttia 68. Yritysvastuutyön sijainti organisaatiossa S-ryhmätasoisesta vastuullisuusasioiden kehittämisestä, ohjauksesta, raportoinnista ja viestinnästä vastaa SOK Maine ja vastuullisuus -yksikkö, joka toimii suoraan pääjohtajan alaisuudessa. Vastuullisuusperiaatteiden käytäntöön viemiseksi on vuonna 2012 perustettu teematyöryhmät, joiden tehtävänä on toimialat ylittävien toimenpiteiden valmistelu, ohjaus ja koordinointi. Käytännön toimenpiteet ja linjaukset viedään ketjuohjausten välityksellä sekä osuuskauppojen että tytäryhtiöiden toimeenpantaviksi. 69 67 S-ryhmä, http://www.s-kanava.fi/web/s-kanavatietoa-s-ryhmasta/s-ryhman-rakenne (viitattu 3.12.2012) 68 Nielsen, S-ryhmän ja K-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus päivittäistavarakaupassa ylitti 80 prosenttia, http://fi.nielsen.com/news/release120329.shtml (viitattu 3.12.2012) 69 SOK, Sanni Pekkala, sähköposti 28.11.2012 ja puhelinkeskustelu 30.11.2012 Vastuullisuusperiaatteet private label -tuotteiden ostoissa SOK asettaa kaikille tavarantoimittajilleen samat minimivaatimukset. Tuotannon tulee täyttää EU:n ja/tai sovellettavan kansallisen ympäristölainsäädännön vaatimukset sekä noudattaa kohdemaan lakeja ja työehtosopimuksia, kansainvälisen työjärjestö ILOn työelämää koskevia vähimmäisnormeja sekä YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja lasten oikeuksien sopimuksen periaatteita. SOK:n omien suorien riskimaaostojen osalta tavarantoimittajilta edellytetään myös BSCI:n Code of Conduct -periaatteisiin (ks. laatikko sivulla 17) sitoutumista ja auditointiprosessin toteuttamista. Auditointiprosessi ei kuitenkaan koske SOK:n epäsuoria omia ostoja riskimaista. Esimerkiksi tässä selvityksessä tutkittu SOK:n oma Rainbow-merkillä myytävä ananasmehu ei ole yrityksen mukaan riskimaatuote, sillä se prosessoidaan Suomessa. Tällaisten tuotteiden vastuullisuus varmistetaan sisällyttämällä prosessoijan kanssa solmittaviin sopimuksiin vaatimus yllä mainittujen minimivaatimusten noudattamisesta. SOK ei edellytä alihankkijoilta esimerkiksi erillistä auditointijärjestelmää. 70 Vastuullisuusperiaatteiden toteutumisen valvonta SOK toteuttaa omille suorille riskimaatoimittajilleen auditointeja BSCI-järjestelmän kautta. Auditointeja tehdään riskimaissa ja niissä tarkastetaan muun muassa, että tehtaiden työturvallisuus on kansallisen lainsäädännön vaatimalla tasolla. SOK määrittelee vuosittain auditointitavoitteet kaikille omille riskimaissa sijaitseville suorille tavarantoimittajilleen. Tällä hetkellä edellä mainituista käyttötavarakaupan suorista riskimaaostoista 66 prosenttia tehdään 70 SOK, Sanni Pekkala, sähköposti 3.9. ja 28.11.2012 sekä puhelinkeskustelu 30.11.2012 16
BSCI-auditoiduilta tavarantoimittajilta. Päivittäistavarakaupan omien merkkien suorista riskimaaostoista 52 prosenttia on BSCIauditoitu. BSCI-auditoinnit on otettu käyttöön päivittäistavaroiden toimittajille myöhemmin kuin käyttötavarapuolella, mistä johtuu pienempi auditoitujen toimittajien osuus. Teollisessa tuotannossa auditoinnit koskevat tuotteen valmistavaa tuotantolaitosta eli alihankintaketjun ensimmäistä porrasta. Lisäksi SOK kertoo, että riskimaissa tehtävien BSCI-auditointien yhteydessä myös alihankintaketjun seuraavien portaiden toimintaa tarkastellaan valmistajan toimittamien dokumenttien pohjalta. SOK:n mukaan tarkempi tieto tarkastettavista dokumenteista ei kuitenkaan ole julkista. Joissakin tuoteryhmissä, kuten hedelmissä ja vihanneksissa, auditoinnit ulottuvat otantaperusteisesti alkutuotantoon asti. 71 Miten yritys kommunikoi vastuullisuusperiaatteistaan alihankkijoille? Vastuullisuusvaatimukset asetetaan osaksi hankintasopimuksia. Vastuullisuusasioita pidetään esillä myös S-ryhmän omissa tavarantoimittajatilaisuuksissa, ja BSCI järjestää koulutuksia tavarantoimittajille riskimaissa. 72 Onko yrityksellä erilliset vastuullisuusperiaatteet ostotoimintaan? SOK kertoo, että sen ostoissa noudatetaan S-ryhmän vastuullisuusperiaatteita ja SOKyhtymän eettisiä periaatteita. Lisäksi SOK:lla on sisäiset ei-julkiset osto-ohjeet, jotka koskevat muun muassa sopimusehtojen dokumentointia. SOK korostaa ostovolyymiensa olevan kansainvälisessä vertailussa hyvin pieniä, minkä vuoksi sillä ei ole mahdollisuuksia polkea kansainvälisiä tuottajahintoja tai muulla tavoin käyttää ostajavoimaansa negatiivisesti. 73 71 SOK, Sanni Pekkala, sähköpostit 3.9., 28.11.2012 ja 4.1.2013 sekä puhelinkeskustelu 30.11.2012 72 SOK, Sanni Pekkala, sähköposti 3.9. ja 28.11.2012 73 SOK, Sanni Pekkala, puhelinkeskustelu 30.11.2012 BSCI-vastuullisuusohjelma Business Social Compliance Initiative BSCI on yritysvetoinen vastuuverkosto, jonka jäsenenä on yli 900 yritystä. Verkosto ylläpitää tietokantaa BSCI-auditoiduista tavarantoimittajista ja edistää yritysten alihankintaketjun vastuullisuutta riskimaissa. 74 BSCI-järjestelmän vastuullisuusperiaatteet perustuvat kansainvälisen työjärjestön ILOn perussopimuksiin, YK:n ihmisoikeusjulistukseen, OECD:n yritysvastuuohjeistoon sekä YK:n Global Compact -periaatteisiin 75. Kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet BSCI:tä muun muassa siitä, että se ei vaadi tehtaita maksamaan työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa vaan vetoaa ainoastaan lainmukaisiin minimipalkkoihin tai teollisuudenalan keskiarvopalkkaan 76. BSCI:n johdossa ei myöskään ole ammattiyhdistysliikkeen tai järjestöjen edustajia, minkä on katsottu johtavan vähemmän kunnianhimoisiin kriteereihin 77. Pelkkä BSCI:n jäsenyys ei myöskään vielä tarkoita sitä, että kaikki yrityksen riskimaissa sijaitsevat tehtaat olisivat käyneet läpi BSCIauditoinnit tai että tehtaat olisivat läpäisseet auditoinnit. BSCI vaatii, että sen jäsenillä tulee olla kaksi kolmesta riskimaiden tavarantoimittajasta auditoituna (arvosanalla hyvä tai parannuksia vaativa) vasta viiden vuoden sisällä järjestelmään liittymisestä 78. BSCI-järjestelmän läpinäkyvyyttä haittaa myös se, ettei sen auditointitietokanta ole julkinen 79. 74 BSCI, http://www.bsci-intl.org/ 75 BSCI, http://www.bsci-intl.org/our-work/ bsci-code-conduct 76 BSCI:n kanta elämiseen riittävään palkkaan: BSCI, Position on wages, 11/2009, http://www.bs- ciintl.org/resources/bsci-positions 77 The Business Social Compliance Initiative (BSCI), A Critical Perspective, Clean Clothes Campaign, 2005 78 BSCI, http://www.bsci-intl.org/ourwork/our-com- panies-commitment/ our-companies-commitment 79 SASK, http://www.sask.fi/julkaisut/ tyomaana- maailma-2 2010/bsci/ 17
Yrityksen käyttämän ostorenkaan vastuullisuusperiaatteet SOK on osaomistajana Coop Trading -hankintayhtymässä (lisätietoa luvussa 3.2). Coop Tradingin vastuullisuuskriteerit muodostetaan yhteisesti omistajien kesken ja ne perustuvat omistajayritysten periaatteisiin. Vaikka hankintapalvelun tarjoaisi hankintayhteenliittymä tai muu hankintayhteistyökumppani, tuotteille asetetaan samat SOK:n vastuullisuuskriteerit, ja palvelutarjoajan tulee noudattaa niitä samoin kuin SOK noudattaisi suoraan itse hankkimiensa tuotteiden kohdalla. 80 toimintaperiaatteet ylittävät useassa kohtaa lainsäädännön ja sopimusten vaatimukset. 83 Yritysvastuutyön sijainti organisaatiossa Yhteiskuntavastuun toimenpiteet kuuluvat Keskon liiketoimintajohdon vastuulle. Yhteiskuntavastuuraportointia ja vastuuperiaatteita käsitellään Keskon hallituksessa ja konsernijohtoryhmässä. Yhteiskuntavastuun kehittämisestä, koordinoinnista ja raportoinnista vastaa konsernin Viestintä ja yhteiskuntavastuu -yksikkö tukenaan erilaiset ohjausryhmät 84. 18 5.2 KESKO Kesko on ruoka-, käyttötavara-, rauta- ja autoja konekaupassa toimiva pörssiyhtiö. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 2 000 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Kesko ja K-kauppiaat muodostavat K-ryhmän. Ruokakauppoja ryhmään kuuluu lähes 1 000. Ruokakeskon ketjuja ovat K-citymarket, K-supermarket, K-market ja K-extra. K-ryhmän markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupasta on yli 35 prosenttia. 81 Kesko määrittelee yhteiskuntavastuutyön vapaaehtoiseksi toiminnaksi. Konsernin mukaan tavoitteena on, että vastuullisuus näkyy vahvasti K-ryhmän kuluttajabrändeissä ja kauppojen hyllyillä. 82 Paitsi toimintamaidensa lainsäädäntöä, Kesko ilmoittaa noudattavansa myös kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia, kuten YK:n ihmisoikeusjulistusta ja lapsen oikeuksia koskevaa yleissopimusta, ILOn sopimusta työelämän perusoikeuksista sekä OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille. Keskolle vastuullisuus on kilpailukeino, minkä vuoksi konsernin 80 SOK, Sanni Pekkala, sähköposti 3.9.2012 81 Kesko, http://www.kesko.fi (viitattu 10.12.2012); Nielsen, S-ryhmän ja K-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus päivittäistavarakaupassa ylitti 80 prosenttia, http://fi.nielsen.com/news/release120329.shtml (viitattu 3.12.2012) 82 Keskon yhteiskuntavastuun visio, julkaistu 22.5.2012 osoitteessa http://www.kesko.fi/ fi/vastuullisuus/vastuullisuuden-johtaminen/ Yhteiskuntavastuun-visio (12.6.2012) Vastuullisuusperiaatteet Keskon omien merkkien tuotteiden ostoissa Kesko on jäsen eurooppalaisessa BSCI-auditointijärjestelmässä ja käyttää riskimaatavarantoimittajien arvioinnissa BSCI- ja SA8000- standardeja 85. Kesko on sitoutunut BSCI:n periaatteisiin, joiden sisältö on käytännössä sama kuin Keskon omien ostotoiminnan eettisten periaatteiden 86. Vastuullisuusperiaatteiden toteutumisen valvonta Kesko keskittyy hankintaketjun valvonnassa omiin suoriin riskimaissa toimiviin tavarantoimittajiinsa. Riskimaiksi katsotaan BSCI-järjestelmän riskimaaluokituksen mukaisesti sellaiset maat ja alueet, joissa on olemassa riski ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkaamisesta. 83 Keskon vastuullisuutta ohjaavat periaatteet, julkaistu 22.5.2012 osoitteessa http://www.kesko. fi/fi/vastuullisuus/vastuullisuuden-johtaminen/ Vastuullisuutta-ohjaavat-periaatteet/ (12.6.2012). 84 Riskienhallinnan konsernitasoinen ohjausryhmä, yhteiskuntavastuun ohjausryhmä, ympäristötoimintojen ohjausryhmä, vastuullisen hankinnan ohjausryhmä, HR-toimintojen ohjausryhmä, työhyvinvoinnin ohjausryhmä sekä toimialakohtaiset vastuullisuuden ohjausryhmät; Kesko, Matti Kalervo, sähköposti 4.12.2012 85 SA8000 on tehtaiden sosiaalisen vastuun standardi, jonka BSCI-järjestelmä tunnustaa parhaana toimintatapana tehtaiden vastuullisuuden varmentamisessa. SA8000 eroaa BSCI:stä muun muassa vaatimalla työntekijöille maksettavan elämiseen riittävää palkkaa. Lisätietoa: http://www.sa-intl.org/ 86 Keskon ostotoiminnan eettiset periaatteet ovat luettavissa sivulla http://www.kesko.fi/ fi/vastuullisuus/vastuullisuuden-johtaminen/ Ostotoiminnan-periaatteet/