HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012)



Samankaltaiset tiedostot
HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 ( )

HENKILÖSTÖTIEDOTE 3/2010 ( )

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II

AIKUISSOSIAALITYÖN KEHITTÄJÄRYHMÄ 3/12. Aika klo Paikka Kaustisen kunnantalo, Kappelintie 3

Monitoimijainen perhevalmennus

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika klo Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

Lapsiperheiden opas oli kehittäjätiimissä esittelyssä ennen kesää. Kesän aikana Minttu Nikula on täydentänyt tiedot liitoskuntien osalta.

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

Otetaanko perheet puheeksi?

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Käydään läpi hankkeen väliarviointi muutamien arviointikysymysten välityksellä. Kootaan yksityisten ja pienten ryhmien vastaukset.

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

PERHE- JA AIKUISOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma klo Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja

Pohjois-Suomen lasten KASTE

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli. SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10

Perhekeskukset Suomessa

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Kainuun sote. Perhekeskus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

* Selänteen perhekeskus -toimintana

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Perheesi parhaaksi - toimintamalli. Yhteistä työtä perheen parhaaksi Kangasalla

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa > Markku Rimpelä

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Viestejä valvontakentältä

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä Anu Määttä

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

Varhain vanhemmaksi toimintamalli

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa bikva mallin

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

LAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja)

TUKEVA1 Kainuun osahanke

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

KATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos

Helsingin Ote-opetus ja - perhetyö. Taina Torniainen

Transkriptio:

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) Tämä on Nuppu2-hankkeen toinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kustakin hankkeen osa-alueesta. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka kolmas kuukausi perhe- ja aikuissosiaalityön työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa: 1. Aikuissosiaalityön kehittäminen 2. Perhekeskus 3. Varhainen avoin yhteistyö 4. Sosklinikka 5. Nuppu2-hankkeen nettisivut 6. Syksyn koulutuksia 1. Aikuissosiaalityön kehittäminen Aikuissosiaalityön kehittämisen pääteemoiksi valittiin: - aikuissosiaalityön palveluprosessien määrittely, selkeyttäminen ja mallintaminen - dokumentoinnin ja tietotuotannon kehittäminen - asiakkaiden osallisuuden kehittäminen Aikuissosiaalityön palveluprosessien kuvaamisessa ja mallintamisessa on aloitettu toimeentulotuen ja aktivointityön prosessien kuvaamisella. Lisäksi on määritelty kuntouttavan työtoiminnan tavoitteet ja kriteerit. Näiden lisäksi on aloitettu työstää työttömien työkyvyn arviointiin ja terveyspalveluihin ohjaamiseen liittyviä yhteistyöasioita. Työtä tehdään yhdessä te-toimiston, työvoiman palvelukeskuksen, työllisyyspalveluiden ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Dokumentoinnin kehittämisessä aloitettiin lomakkeiden päivittämisestä. Esimerkiksi toimeentulotukihakemuslomake uudistettiin, mitä pohjustettiin asiakaskyselyllä. Syksyllä perehdytään dokumentointiin tarkemmin. Asiakkaiden osallisuuteen kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelyprosessien kehittämisen yhteydessä. Esimerkiksi toimeentulotuen prosessissa pyritään löytämään entistä useammalle asiakkaalle mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen ja palvelusuunnitelman tekemiseen. Sosiaalitoimiston ja työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita kutsuttiin ensimmäiseen asiakaskahvilaan huhtikuussa. Asiakaskahvilaan ei kuitenkaan

tullut yhtään asiakasta! Ryhmämuotoisissa osallisuusasioissa tehdään jatkossa yhteistyötä mm. yliopistokeskuksen hallinnoiman PalKo-hankkeen kanssa. 2. Perhekeskus Kokkolassa perhekeskus toimii saman katon alla Yhteisöklubi Sillan ja lapsiperheiden kotipalvelun kanssa. Perhekeskuksessa työskentelevät osaaikainen perhesosiaalityöntekijä ja perheohjaaja. Perhekeskuksen työntekijät toimivat varhaisen tuen koordinoijina. Varhaisen tuen prosessin mallinnus on aloitettu, mitä kautta varhaisen tuen työhön saadaan selkeyttä ja työ tehdään näkyväksi. Perhekeskuksessa on toiminut avoin perhekahvila sekä kolme eri teemoihin keskittyvää vertaisryhmää. Perheohjaaja on asiakastyön lisäksi osallistunut neuvolakohtaisten äiti-lapsi- ja äiti-vauva-ryhmien vetämiseen. Tulevan syksyn aikana perhekeskuksen työntekijät osallistuvat perhevalmennukseen, joka järjestetään ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille. Jyta-alueella perhekeskus on toimijoiden verkosto, joka toimii yhteisillä periaatteilla: mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja hyvässä yhteistyössä. Työn alla on terveydenhoitaja Elina Jaatisen ylemmän amk opinnäytetyö perhekeskustoiminnan kehittämisestä Kannuksessa ja Kaustisella. Kummassakin jokilaaksossa on varattu perhetyön resursseja varhaiseen tukeen. Pisimmälle varhaisen tuen perheohjausta on voitu kehittää Halsua-Kaustinen-Veteli alueella, jossa perheohjaaja tapaa neuvolassa kaikki ensisynnyttäjät jo raskauden aikana ja toisen kerran kotikäynnillä vauvan ollessa muutaman kuukauden ikäinen. Tämä mahdollistaa matalan kynnyksen periaatteella eri syistä varhaista tukea tarvitsevien perheiden tunnistamisen ja auttamisen. 3. Varhainen avoin yhteistyö Perhesosiaalityö Hankkeen perhesosiaalityöntekijän työ kohdistuu vanhempien voimavarojen ja elämänhallinnan tukemiseen perheissä, joissa on jonkinlaista tuen tarvetta, mutta ei kuitenkaan tarvetta lastensuojeluun. Työ on kuuntelua, keskustelua ja ratkaisujen etsimistä yhdessä vanhempien kanssa. Työ on myös varhaisen tuen palvelujen koordinointia ja konsultaatioita muiden toimijoiden kanssa. Hyvien käytäntöjen dialogit Hyvien käytäntöjen dialogeissa työntekijät jakavat yhdessä ei huolta ja huolta aiheuttavien työskentelytilanteiden kautta huolta loitolla pitäviä ja sitä

huojentavia työkäytänteitä. Dialogeja voi toteuttaa sekä työyhteisöjen sisällä että eri työyhteisöjen kesken levittämään ja juurruttamaan hyviä käytäntöjä. Hyvien käytäntöjen dialogeja on toteutettu mm. lastensuojelun työntekijöille, varhaisen tuen työntekijöille eli terveydenhoitajille, perhetyöntekijöille ja kotipalvelutyöntekijöille sekä varhaiskasvatuksen työntekijöille. Hanketyöntekijöiltä voi tilata omalle työyhteisölleen hyvien käytännön dialogin. Huolen puheeksi ottamisen koulutukset Huolen puheeksi ottaminen perustuu dialogiseen, kunnioittavaan kohtaamiseen toisen ihmisen kanssa. Koulutusten tavoitteena on tuoda varmuutta ja rohkeutta huolten tunnistamiseen. Huolen puheeksi ottamisen koulutuksia on järjestetty työyhteisökohtaisesti, moniammatilliselle toimijajoukolle sekä esimiehille. Hanketyöntekijöiltä voi tilata huolen puheeksi ottamisen koulutusta. Katso myös tulevista koulutuksista yhteisen koulutuksen ajankohta. Varhaisen tuen toimijatapaamiset Jyta-alueella kuntakohtaiset varhaisen tuen toimijatapaamiset aloitettiin syksyllä 2010. Tapaamisiin on kutsuttu kunnan neuvolan, varhaiskasvatuksen, kotipalvelun, perhe- ja sosiaalityön, perheneuvolan, koulujen, psykiatrian sairaanhoidon, nuorisotoimen, seurakunnan ja järjestöjen toimijoita. Tapaamisissa on päivitetty kunkin toimijan tilanne, keskusteltu kunnan lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä pohdittu yhteistyön toteuttamista varhaisen tuen osalta. Tapaamisia on ollut osallistujien toiveista riippuen 1-2 vuodessa. Muistio/kehittämisehdotukset on lähetetty johdolle tiedoksi ja toimenpiteitä varten. 4. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka = Sosklinikka Opetusministeriön raportissa Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta esitetään opetus- ja tutkimusklinikoiden perustamista kunkin sosiaalityön koulutusta antavan yliopiston yhteyteen yhteistyöorganisaatioksi yliopiston, ammattikorkeakoulun ja työelämän välille. Tavoitteena on saada aito vuoropuhelu teorian, tutkimuksen ja käytännön välille, jossa jokainen osapuoli antaa ja saa. Haasteena on löytää toimivat yhteistyömuodot, jotka mahdollistavat alan käytäntöjen tutkimisen, arvioinnin ja kehittämisen välittömässä työelämäsuhteessa.

Sosklinikan kehittäminen liittyy myös laajempaan sosiaali- ja terveysalan pysyvien kehittämisrakenteiden suunnitteluun, jossa yhtenä kumppanina on sosiaalialan osaamiskeskus. Keski-Pohjanmaalla on erinomaiset mahdollisuudet sosklinikkatoimintaan, koska alueella on sekä sosiaalityön yliopisto-opetusta että sosiaalialan ammattikorkeakouluopetusta ja alueen toimijoilla on vahva yhteistyön perinne. Hankkeen aikana määritellään osapuolten tehtävät, vastuut ja roolit, joiden varaan verkostomainen toiminta voidaan rakentaa. Yhtenä yhteistyön muotona kokeillaan klinikkapäivää, jossa korkeakoulun opettajat ja työelämätoimijat istuvat saman pöydän ääreen. Ainoastaan keskinäisessä dialogissa voidaan löytää toimivan yhteistyön muodot ja sitoutua toimintaan. Kokkolan yliopistokeskuksessa klinikkayhteistyöstä vastaa lehtori Anni Vanhala. 5. Nuppu2-hankkeen nettisivut Hankeen nettisivuilla on perustietoa hankkeen etenemisestä sekä ajankohtaisia tapahtumia: http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/pakaste2/keskipohjanmaa/nuppu/index_html Nettisivujen päivittämisestä vastaa perhesosiaalityöntekijä Sanna Sarkkinen- Vuorinen. 6. Syksyn koulutuksia Syksylle on sovittu muutamia koulutuksia, joista alla luettelo. Tarkennetut ohjelmat lähetetään lähempänä koulutustapahtumaa. Koulutukset ovat osallistujille maksuttomia. Ohjelmat tulevat aikanaan myös nettisivuille. Koulutuksiin voi jo ilmoittautua: liisa.ahonen (a) kokkola.fi. Rajansa kaikella myötätuntouupuminen 27.8.2012 klo 8.30 15 Kokkolan kaupungintalo, Kaarlela Toimeentulotukeen liittyvät erityiskysymykset Edunvalvonta 6.9.2012 n. klo 9-16 Kokkolan kaupungintalo, Kaarlela Huoli puheeksi 1.10. ja 5.11.2012 klo 12 16 Kokkolan kaupungintalo, Kaarlela

Dokumentointi sosiaalityössä 9.10.2012 n. klo 9-16 Kannuksen kaupungintalo, valtuustosali Sosiaalihuollon asiakaslaki asiakastyön ohjaajana 30.10.2012 n. klo 9-16 Kokkolan kaupungintalo, Kaarlela Sosiaalityön asiakassuunnitelma ja päätöstekstit 6.11.2012 n. klo 9-16 Kokkolan kaupungintalo, Kaarlela Monikulttuurisuus asiakastyössä 10.12.2012 klo 13 16 Kokkolan kaupungintalo, Kaarlela -- Henkilöstötiedotteesta vastaa Liisa Ahonen, jolle voi osoittaa tiedotteen sisältöä koskevat kysymykset, ehdotukset ja palautteet. Yhteystiedot: liisa.ahonen (a) kokkola.fi, 040 489 2131