SIVUUN NOSTETTUJA TARINOITA

TAIDEYLIOPISTON VUOSIKERTOMUS SIVUUN NOSTETTUJA TARINOITA Sibelius-Akatemian kansanmusiikintaitajien muodostama Hohka-yhtye ja teatterikorkeakoululaisten tanssijoiden KVG Dance Productions löysivät toisensa improvisaatiossa. Heinäkuussa harjoiteltiin esitystä, jonka teemana olivat ullakolle unohtuneet ja sinne jätetyt asiat, lelut ja lapsuuden muistot, haikeat ja raskaat tapahtumat, menneisyyden ja tulevaisuuden rajapinta. Kansanmusiikin ja nykytanssin liittoon perustuvasta Sivuun nostettuja tarinoita -teoksesta esitettiin näyttävä ote Taideyliopiston avajaisissa syyskuussa. Hohka-yhtye: Meriheini Luoto, viulu & avainviulu Veikko Muikku, harmonikka Valtteri Lehto, kantele & kitara Enne Ilo Purovaara, kontrabasso Tanssiryhmä KVG Dance Productions: Krista-Julia Arppo Johannes Purovaara Joonas Luomala + + = TAIDEYLIOPISTO WWW.UNIARTS.FI Lavastus & puvustus: Tinde Lappalainen

SIVUUN NOSTETTUJA TARINOITA Sibelius-Akatemian kansanmusiikintaitajien muodostama Hohka-yhtye ja teatterikorkeakoululaisten tanssijoiden KVG Dance Productions löysivät toisensa improvisaatiossa. Heinäkuussa harjoiteltiin esitystä, jonka teemana olivat ullakolle unohtuneet ja sinne jätetyt asiat, lelut ja lapsuuden muistot, haikeat ja raskaat tapahtumat, menneisyyden ja tulevaisuuden rajapinta. Kansanmusiikin ja nykytanssin liittoon perustuvasta Sivuun nostettuja tarinoita -teoksesta esitettiin näyttävä ote Taideyliopiston avajaisissa syyskuussa. Hohka-yhtye: Meriheini Luoto, viulu & avainviulu Veikko Muikku, harmonikka Valtteri Lehto, kantele & kitara Enne Ilo Purovaara, kontrabasso Tanssiryhmä KVG Dance Productions: Krista-Julia Arppo Johannes Purovaara Joonas Luomala Lavastus & puvustus: Tinde Lappalainen

+ + = TAIDEYLIOPISTO TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET ORGANISAATIO INNOSTAVA OPPIMISEN, TUTKIMUKSEN JA TAITEELLISEN TOIMINNAN YMPÄRISTÖ 2041 YHTEISÖLLISYYS 1882 OPISKELIJOITA VUONNA PERUSTETTIIN HELSINGIN MUSIIKKIOPISTON NIMELLÄ VUONNA 1882. LIIKKUVUUS JA YHTEISTYÖ SUVAITSEVAISUUS KANSAINVÄLISYYS 4435 HAKIJOIDEN MÄÄRÄ VUONNA ROHKEUS YLIOPISTOKOLLEGIO VARAREHTORI TALOUSJOHTAJA HENKILÖSTÖJOHTAJA DEKAANIT LAKIMIES DEKAANI HALLITUS REHTORI JOHTORYHMÄ DEKAANI YHTEISET OPINNOT AIKUISKOULUTUS KIRJASTO YHTEISET PALVELUT DEKAANI TAITO 1866 1868 N JUURET OVAT SUOMEN ENSIMMÄISESSÄ TEATTERIKOULUSSA, JOKA TOIMI VUOSINA 1866 1868. 1848 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN N VARHAISIN EDELTÄJÄ OLI SUOMEN TAIDEYHDISTYKSEN PIIRUSTUSKOULU, JOKA ALOITTI VUONNA 1848. MONIARVOISUUS TASA-ARVOISUUS 321 TEKSTIT Mauri Kaarre, Mikael Mattila, Kristiina Markkanen, Marianna Salin, Siskotuulikki Toijonen HYVÄKSYTYT UUDET OPISKELIJAT VUONNA TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ TAIDEYLIOPISTO VAALII JA UUDISTAA TAIDETTA. TAIDEYLIOPISTO ANTAA TAITEEN YLINTÄ KOULUTUSTA JA HARJOITTAA TUTKIMUSTA SEKÄ TAITEELLISTA TOIMINTAA. VALOKUVAT Ugo Carmeni, Marina Ekroos, Jan von Haartman, Mikko Huotari, Wilma Hurskainen, Veikko Kähkönen, Erkka Malkavaara, Lauri Mannermaa, Clark Peterson, Karoliina Pirkkanen, Mikko Ryhänen, Petri Summanen, Riikka Sundqvist, Tommi Tuomi TOIMITUSKUNTA Laura Manninen, Saija Aalto, Eevastiina Aho, Elisa Ylinen GRAAFINEN SUUNNITTELU BOND SISÄLLÖNTUOTANTO Otavamedia Asiakasviestintä KIRJAPAINO Lönnberg TAIDEYLIOPISTO, PL 1, 00097 Taideyliopisto TAIDEYLIOPISTO 2014 www.uniarts.fi

SISÄLLYSLUETTELO TAIDEYLIOPISTON VUOSIKERTOMUS 04 REHTORIN KATSAUS 28 TEOS: LÖYLYÖ LÖYLYÖ 06 TEOS: KARMENAATTORI 30 N KATSAUS 08 N KATSAUS 32 TUTKIMUS 10 KOULUTUS 37 JULKINEN TAITEELLINEN TOIMINTA JA JULKAISUT 15 YLIOPPILASKUNNAN KATSAUS 38 SKENAARIO 16 TEOS: VILLIÄ RAKKAUTTA 39 ORGANISAATIO 18 N KATSAUS 20 TAIDE 25 TUNNUSLUVUT 26 TUTKINNOT JA OPISKELIJAT

TAIDEYLIOPISTON VUOSIKERTOMUS EN SI M M Ä I N EN U P EA V U O SI Kulunut vuosi oli historiallinen Taideyliopistolle, joka Suomen valtion merkittävänä uutena avauksena vahvistaa toiminnallaan sekä taiteen koulutusta, asemaa ja autonomiaa yhteiskunnassa että koko Suomen taide- ja kulttuurielämää. Taideyliopiston käynnistäminen oli viime vuoden tärkein saavutus, sillä päätös Taideyliopiston perustamisesta tehtiin marraskuussa 2011, ja uusi yliopisto aloitti toimintansa jo tammikuussa. Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun muodostamassa uudessa yliopistossa asiakokonaisuudet olivat sen vuoksi suuria ja keskustelut vilkkaita. Taideyliopiston akatemioille muodostui kuitenkin varsin nopeasti yhteinen halu terävöittää taiteellista koulutusta ja mahdollistaa eri taiteenlajien kohtaaminen. Ajatuksena on ennen kaikkea ollut taiteellisen koulutuksen laadunnosto ja olemassa olevien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen. Näiden ajatusten pohjalta nostimme Taideyliopiston uuden strategian tavoitteiksi innostavan oppimisen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan ympäristön luomisen, liikkuvuuden ja yhteistyön, kansainvälisyyden sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Liikkuvuus ja yhteistyö koskevat sekä opiskelijoita että henkilöstöä. Opiskelijat ovat olleet kiinnostuneita mahdollisuuksista liikkua yliopiston sisällä ja valita kurssikokonaisuuksia usealta taiteenalalta. Laajempi kriittinen massa on myös hyväksi opettajille ja muulle henkilökunnalle, joille saattaa aueta uudenlaisia uranäkymiä. Vaikka viime vuosi olikin poikkeuksellisen vaativa, Taideyliopisto sijoittui työhyvinvointikyselyssä Suomen neljän parhaan yliopiston joukkoon. Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu ovat pitkään olleet merkittäviä kansainvälisiä edelläkävijöitä taiteeseen liittyvän tutkimuksen alueella. Ajatuksena on, että teorian ja käytännön kohtaaminen vahvistaa taiteellista koulutusta entisestään ja edistää koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan korkeaa laatua ja omaperäisyyttä. Taideyliopisto tähtää myös aktiiviseksi vaikuttajaksi taide- ja kulttuurikentällä sekä dynaamiseksi voimaksi taiteellisen tiedon ja taidon jakajana Suomessa sekä kansainvälisesti. Taideyliopiston opiskelijat ja työntekijät ansaitsevat lämpimän kiitoksen vuodesta ja Taideyliopiston toiminnan mahdollistamisesta. Rehtori TIINA ROSE N B E RG 4 5

KARMENAATTORI Karmenaattori on Sini Havukaisen kyborgeista ja Georges Bizet n Carmen -oopperasta innoituksensa saanut kokonaistaideteos. Karmenaattori on niin painava, että hädin tuskin jaksaa liikkua. Hänen terässäärensä ovat niin pitkät, että hän on vähällä kaatua. Hänen kolinansa peittää hänen melodiansa. Karmenaattoriin on kytketty koneita, koska hän haluaa olla enemmän. Hänen halunsa on niin voimakas, että se repii piuhat irti. Hän tekee sen riskillä. Olé! Karmenaattori esitettiin Kuvataideakatemiassa Kuvan Kevät -lopputyönäyttelyssä 12 kertaa vuonna. 6 7

N KATSAUS Minulle on jäänyt mieleen Kuva/Tilan avajaiset. Ihmiset viihtyivät, ja tuntui, että jaoimme saman tunnelman, uuden maailman tuulahduksen. Kuvataideakatemian dekaani Markus Konttisen tähtäimessä on, että nykytaiteen laboratorio nousee suuren huomion keskipisteeseen vuonna 2014. Nykytaiteen laboratoriota on kypsytetty Kuvataideakatemiassa jo vuosia, ja se saikin mukavasti huomiota vuonna. Tavoitteenamme on, että nykytaiteen laboratorio nousee suuren huomion keskipisteeksi vuonna 2014. Dekaani Markus Konttinen viittaa laboratoriolla ympäristöön, joka on tarkoitettu kokeelliseen ja nykytaidetta reflektoivaan opetukseen ja taiteelliseen toimintaan. Kokeellisen, uudistavan taideopetuksen kehittäminen on jatkossa yksi meidän kolmesta perustehtävästämme vahvan perusopetuksen ja tutkimuksen ohella, Konttinen toteaa. Hänen mukaansa nykytaiteen laboratoriossa kehitetään ennen kaikkea näyttelytoimintaa ja avataan tilallisuuden käsitettä: mitä tila merkitsee ajattelulle sekä teokselle ja sen kokemiselle. Tästä näkökulmasta vuoden merkittävin tapahtuma oli Kuva/Tila-opetus- ja näyttelytilan rakentaminen ja avaaminen Helsingin Punavuoreen. Tilaanhan liittyvät kuvataiteen ohella musiikki, teatteri ja tanssi ja näiden kautta kaikki aistit, Konttinen huomauttaa. Taideyliopiston ensimmäinen vuosi käytettiin hänen mukaansa kuitenkin odotetusti tutustumiseen ja organisaation rakentamiseen. Kuvataideakatemiassa selvitettiin myös pitkään jatkunutta sisäilmaongelmaa, joka ratkaistiin muuttamalla väistötiloihin vuoden 2014 alussa. Nyt tarvitsemme työrauhaa ja turvallisuutta, mutta myös uusia Taideyliopistoon liittyviä avauksia. Uskon, että yksittäiset opettajat ratkaisevat pitkälti, millaisia yhteisiä kursseja syntyy. Voimme myös panostaa henkilökohtaiseen opetukseen palkkaamalla lisää työsuhteisia opettajia tai vahvistamalla nykyisiä opetustehtäviä. Taideyliopiston tuoma lisärahoitus vaikuttaa myös suoraan Kuvataideakatemian omaan opetukseen. Tarkoituksemme on yhdistää siellä opetus- ja näyttelytoiminta, mikä on Euroopankin mittakaavassa aivan uusi ajatus, Konttinen sanoo. Vuoden aikana perustettiin tilallisuuden ja näyttelysuunnittelun professuuri, joka täytettiin vuoden 2014 huhtikuussa. Konttinen odottaa nykytaiteen laboratorion vaikuttavan vahvasti Kuvataideakatemian opetukseen ja tutkimukseen sekä myös laajemmin Taideyliopiston toimintaan ja yhteiskuntaan. 8 9

KOULUTUS YHTEISTYÖTÄ MONELLA TASOLLA Taideyliopiston ensimmäinen lukuvuosi polkaistiin käyntiin sekä uudistamalla että säilyttämällä vanhaa. Luonnollisesti tärkeimpänä kehittämisen kohteena oli Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian sekä Teatterikorkeakoulun välinen kommunikaatio. Sitä edistettiin muun muassa liikkuvuusopintojen avulla. Akatemiat järjestivät sekä yhteistä opetusta että kursseja, jotka ovat avoimia myös muiden akatemioiden opiskelijoille. Yksi tällainen kurssi oli oopperaa musiikin sekä kuva- ja näyttämötaiteen näkökulmasta lähestynyt luentosarja. Yhteistyötä kansainvälisille kentille pidettiin yllä muun muassa vierailevien opettajien ja etäopetushankkeiden avulla. Sibelius-Akatemian kansainvälinen etäopetustoiminta jatkui syksyllä, kun kolmen aiemman yhteistyökumppanin joukko täydentyi Lontoon sinfoniaorkesterilla ja Cleveland Institute of Musicilla. Samoihin aikoihin käynnistyi Teatterikorkeakoulun ja tukholmalaisen Dans och Cirkushögskolanin (University of Dance and Circus) yhteistyö. Tanssitaiteen laitos kokoaa vuoden 2014 aikana artikkelikirjan 2011 toteutetusta yhteiseurooppalaisesta Practicing Composition: Making Practice -projektista. Lisäksi Kuvataideakatemian keskiviikkoluennoilla kuultiin nimekkäitä kansainvälisiä vieraita pitkin vuotta. Kansainvälisyys korostui myös professorivalinnoissa: Kuvataideakatemian tilallisuuden ja näyttelysuunnittelun professorin pestiä alkoi keväällä 2014 hoitaa belgialaislähtöinen Barbara Vanderlinden. Tehtävä on sikälikin erityinen, että se on Suomessa täysin uusi ja ulkomaillakin varsin tuore. Vanderlinden kehittää samalla myös Kuvataideakatemian yleisötyötä sen uudessa opetus- ja näyttelytilassa, Kuva/Tilassa, joka avautui yleisölle lokakuussa. Teatterikorkeakoulun esitystaiteen ja -teorian professoriksi valittiin amerikkalainen Ray Langenbach, joka hoiti myös Kuvataideakatemian tohtorikoulutusohjelman professuuria 2007 2009. Näyttelijäntyön professuurin saivat kotimaiset pitkän linjan näyttelijät Hannu-Pekka Björkman ja Elina Knihtilä. Sibelius-Akatemian kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professuuria elokuusta alkaen hoitanut Atso Almila nimettiin vuoden lopussa professoriksi viisivuotiskaudelle. Syksyllä Sibelius-Akatemia aloitti syyskuusta huhtikuuhun kestäneen mentorointiohjelman, jossa akatemiasta valmistuneet alumnit opastivat opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita esimerkiksi työelämäasioissa. Ohjelmaan suhtauduttiin innolla: mestarin ja kisällin henkilökohtaisessa vuorovaikutussuhteessa oppivat niin mentorit kuin opiskelijatkin. Hanke jatkuu ensi lukuvuonna. VUODEN HIENOIMMAT HETKET Ehkä mainioin yksittäinen hetkeni oli Tansaniassa esitin afrikkalaisella näyttämöllä Kullervon lahtaamaa lehmää. Lahtaajina olivat Tumaini University Makumiran ja Taideyliopiston opiskelijat. Taideyliopistopedagogiikan lehtori, yhteisen opetuksen keskuksen johtaja Ville Sandqvist, Teatterikorkeakoulu avajaisissa syyskuussa. esiintyivät yhdessä Taideyliopiston Hohka-yhtye ja KVG Dance Productions 10 11

KOULUTUS Taidekirjoittamisen koulutuksessa kehitettiin uusia tapoja kirjoittamisen opiskeluun ja opettamiseen. Viime syksynä alkoivat proosan ja kritiikin mestarikurssit sekä tutkivan kirjoittamisen työpaja. Taidekirjoittamisesta on tarkoitus ensi vaiheessa rakentaa sivuainekokonaisuus ja kasvattaa sitä edelleen, sanoo taidekirjoittamishanketta vetävä dramaturgian lehtori Jusa Peltoniemi. konserttiviikkoa Radion sinfoniaorkesterissa. ja kontrabasisti Iikka Järvi soittivat kolme alttoviulisti Oili Tuhkanen, sellisti Anna Liukkonen Viulistit Aleksi Kotila (vas.) ja Sara Mansnerus, Avoimen yliopiston Puhu ja kirjoita taiteesta -kurssi johdatti kokemusperäiseen ja kriittiseen taidekirjoittamiseen taidealakohtaisten opettajien avulla. Kurssilta saaduin eväin syntyi vuodenvaihteessa luonnehdintoja ja kokemuksia Taideyliopiston teoksista kokoava Resensio-blogi, jota kirjoittavat kurssilla olleet. Blogissa puntaroidaan Taideyliopiston tapahtumia lasten taidekokemuksista Jouko Turkan kivinäyttelyyn ja Nirvanalta kuulostavaan barokkimusiikkiin. Viisi kandidaattivaiheen jousisoitinopiskelijaa pääsi maistamaan ammattiorkesterin arkea kolmen konserttiviikon ajan loka-helmikuussa. Jokainen sai itselleen valmentajan orkesterin konserttimestareista ja äänenjohtajista. Viulisti Sara Mansnerus oli yksi uudenlaiseen yhteistyöhön valituista: Ohjelmisto oli haastavaa ja monipuolista. Mieleeni jäivät erityisesti Elgarin ja Scriabinin laajat teokset. Opiskelijoiden kesken vallitsi yhteinen innostus, ja valmennuksesta oli paljon hyötyä tulevaisuuden koesoittoja ja työuraa varten. Kokemuksen lisäksi opiskelijat saivat hankkeesta opintopisteitä. Sibelius-Akatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa opiskelevat 12 tulevaa taidekasvattajaa esittivät määränpäätä etsivän Ihmebussi X:n tarinan taustajoukkojensa kera Kainuun kouluissa marraskuussa. Viikon aikana Oulujärvi kierrettiin myötäpäivään kuudella eri paikkakunnalla pidettiin yli 50 osallistavaa ja ryhmälähtöistä työpajaa 21 koulussa. Lisäksi oppitunnin mittainen Ihmebussi X -teos esitettiin viisi kertaa. Yhteensä tavoitettiin noin 2000 oppilasta. Ihmebussi X:n kyytiin hypänneille tarjottiin riemullinen matka, josta ei puuttunut vauhtia ja iloa saati todellisia oppimisen ja kasvun hetkiä. Työpajat tarjosivat oppilaille taustasta ja aiemmista kokemuksista riippumatta mahdollisuuden monipuoliseen taiteen tekemiseen matalalla kynnyksellä. 12 13

YLIOPPILASKUNNAN KATSAUS Kuvataideakatemian yleisölle avoimessa keskiviikkoluentosarjassa käsiteltiin muun muassa energiantuotantoa kulttuurisena ilmiönä sekä taiteilijan tehtävän yhteiskunnallisen roolin laajenemista. Luennoitsijoina vieraili kansainvälisiä taiteilijoita ja tutkijoita, kuten Alfredo Jaar, Franco Berardi, Marjatta Oja ja Mika Taanila. Myös Taideyliopiston ydin oli sarjassa esillä neljässä luennossa. Dekaanit ja rehtori pohtivat, mihin suuntaan tuore yliopisto vie taiteilijakoulutusta. Lea Kantosen ja eri akatemioiden opiskelijoiden toteuttama performanssiluento Instituution tarina hahmotti, millaisia tarinoita yliopistossa kerrotaan ja miksi. Taideyliopiston ylioppilaskunta valvoo opiskelijoiden etua. Tämä tuli varsin selväksi sen ensimmäiselle puheenjohtajalle, Annika Kempelle. Ylioppilaskunta valitsi opiskelijaedustajia yliopiston uusiin toimielimiin ja osallistui muun muassa yliopiston säännöstön ja strategian laatimiseen. Jotkut odottavat jopa mahdollisuutta ottaa sivuaine toisesta akatemiasta, Kempe kertoo. Hänen mukaansa opiskelijoita ilahdutti myös Taideyliopiston strategia ja sitä tukeva budjetti, joka lupaa muun muassa lisää voimavaroja opetukseen. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön opiskelijat veivät teatteria saaristoon. Skärgårdsteatern, laineilla kulkeva teatteri, on kiertänyt suomenruotsalaista saaristoa vuodesta 1969. Teatterikorkeakoulu tuli mukaan 1991. Projektia on viime vuodet kipparoinut Teatterikorkeakoulun ruotsinkielisen näyttelijäntyön professori Dick Idman. Teatterikorkeakoulu tuottaa produktion joka toinen vuosi. Viime kesänä kandidaattiopiskelijoiden ryhmä tulkitsi Nobel-palkittua Dario Fota. Olemme tehneet yhteistyötä Aalto-yliopiston lavastajaopiskelijoiden kanssa, mutta Taideyliopisto mahdollistaa uudenlaiset yhteydet Sibelius-Akatemian ja Kuvataideakatemian kanssa. Skärgårdsteatern sai näyttämötaiteen valtionpalkinnon vuonna 2010. Samaan aikaan sadat opiskelijat todistivat huomattavasti rauhallisempaa alkua. Kempen mukaan osa oli huojentunut siitä, että arki säilyi akatemioissa ennallaan. Osa oli kyllä valmistautunut vauhdikkaampaankin muutokseen. Monia ehkä yllätti, että organisaation rakennusvaiheet ovat aika hitaita. Toisaalta on tärkeää, että ne on voitu tehdä kunnolla. Kempe huomasi, että tietoisuus kaikille avoimista kursseista lisääntyi vuoden loppua kohden. Hän uskoo, että kurssien suosio kasvaa edelleen sitä mukaa, kun niitä saadaan sovitettua lukujärjestyksiin ja tutkintovaatimuksiin. Selkeimmän merkin Taideyliopistosta tarjosi Vapaan taiteen tila, jossa opiskelijat käynnistivät yhteistyönsä jo edellisen vuoden puolella. Ylioppilaskunnan hallinnoiman tilan saa varata kuka tahansa opiskelija tehdäkseen melkeinpä mitä tahansa. Siellä on ollut keikkoja, taidenäyttelyitä, teatteri- ja tanssiesityksiä ja improvisaatiokursseja, mutta myös bileitä ja treenejä. On ollut myös poikkitaiteellisia esityksiä, esimerkiksi kamarimusiikkia ja tanssia yhdessä. Tila on ollut täyteen buukattu koko vuoden. 14 15

VILLIÄ RAKKAUTTA Sibelius-Akatemian ooppera toi ensimmäistä kertaa Suomessa näyttämölle Jean-Philippe Rameaun barokkioopperan Les Indes Galantes Villiä rakkautta huhtikuussa. Oopperan ohjasi Ville Saukkonen. Ooppera toteutettiin yhteistyössä Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksen kanssa. Tanssijoiden koreografian valmisti Sara Kaustinen ja Sibelius-Akatemian barokkiorkesteria johti vanhan musiikin lehtori Anssi Mattila. Oopperan esitykset olivat loppuunmyytyjä tällaista tarvitaan ja kaivataan. Villiä rakkautta on hulvaton huumoripläjäys paria kohtausta lukuun ottamatta. Rameaun musiikin omintakeinen kieli ja taidokas, normibarokista poikkeava soitinnus sietäisi olla jokavuotista mannaa suurelle yleisölle. Toivottavasti saisimme suomalaisille näyttämöille myös Rameaun tragedioita, sanoo Mattila. 16 17

N KATSAUS Yhteistyö Juilliard Schoolin ja kansainvälisen asiantuntijaryhmän kanssa vauhdittaa meitä eteenpäin, kuvaa Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen. Vuoteen osui yksi kansanvälisen yhteistyömme huippukohta, toteaa Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen. Sibelius-Akatemia ja maailmankuulu Juilliard School kokosivat yhteisen, 27 soittajan kamariorkesterin, joka esiintyi Susanna Mälkin johdolla New Yorkin Lincoln Centerissä sekä Helsingin juhlaviikoilla Musiikkitalossa. Uskon, että yhteistyö tarjosi opiskelijoille tulevaisuuden kannalta tärkeitä kontakteja ja kokemuksia sekä uudenlaista itsevarmuutta, Auvinen sanoo. Sibelius-Akatemian johto hyödynsi kansainvälisiä verkostoja myös toiminnan kehittämisessä. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä perehtyi Sibelius-Akatemian toimintaan vuoden aikana kolmen vierailun ja mittavan tausta-aineiston avulla. Vuoden vaativin kehitysfoorumi oli Auvisen mukaan kuitenkin Taideyliopisto. Vuosi kului pitkälti yhteisen perustan rakentamiseen ja huipentui menestyksekkäisiin budjettineuvotteluihin. Nyt on helppo uskoa, että pääsemme tekemään niitä positiivisia asioita, joita olemme odottaneet. Auvinen arvostaa erityisesti mahdollisuutta henkilökohtaisen opetuksen lisäämiseen ja uusien professuurien perustamiseen. Hän odottaa, että akatemioiden välinen yhteistyö lisääntyy luontevimmin opettajien aloitteesta ja innostuksesta. Perusosaamisemme säilyy, mutta yhdessä voimme olla enemmän kuin osiemme summa. Auvisen mukaan vuoden tärkeisiin onnistumisiin kuului myös se, että Sibelius-Akatemia läpäisi korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman uusinta-auditoinnin hyväksytysti. He haastoivat meitä, ja kävimme keskusteluja siitä, miten voisimme kehittyä. Se oli erinomainen prosessi, Auvinen kertoo. Hänen mukaansa uusia ideoita alettiin hyödyntää heti muun muassa opetussuunnitelmien työstämisessä sekä opiskelijoiden kansainvälisessä rekrytoinnissa. Muutamaan aineeseen luotiin videohakumahdollisuus, ja hakua kokeiltiin keväällä 2014. Puhuimme tulevaisuudesta, ja Juilliardin dekaani totesi, että heitä kiinnostaa Euroopassa kaksi koulua: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ja Royal Academy of Music Lontoossa. Sillä hetkellä tunsin vahvasti, että voimme olla todella ylpeitä työstämme. 18 19

TAIDE Taideyliopiston monitaiteellinen improvisaatioryhmä yllätti matkustajia Pasilan asemalla. TÄÄLTÄ TULLAAN TAIDE Taiteen opiskelijat rynnistivät Taideyliopiston ensimmäisen vuoden aikana railakkaasti toreille ja turuille esittelemään taidettaan. Eri akatemiat ovat kommunikoineet tiiviisti keskenään taideprojekteissa, kansainvälisestikin suuntautuen. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin ja jazzin aineryhmät juhlivat 30-vuotista taivaltaan komeasti. Jazz ja kansanmusiikki raikasivat juhlakonserteissa 30:n maamme huipputason yhtyeen voimin. Perinteen tunteminen ja tutkiminen yhdistettynä vapaan luovuuden mahdollisuuteen ovat olleet vahvasti mukana 30-vuotisella matkallamme. Monien Perhonjokilaakson kanteleensoittajien mielestä kansanmusiikkia ei voi opettaa, sillä oppi pitää varastaa. Mutta, kyllä sitä nykyään pitää opettaa myös korkeakoulutasolla, kansanmusiikin professori Hannu Saha vakuuttaa. Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian koulutuksen 15-vuotistaivalta juhlistettiin MuTeFest-festivaalilla konsertteineen ja muine tapahtumineen, lapsiakaan unohtamatta. Esitetyt teokset kehkeytyivät käsi kädessä teknologian kanssa. Opettaja James Andeanin mielestä teknologia on hyvä renki musiikille, eikä taiten käytettynä korskeile taiteen kustannuksella vaan tuo uusia ulottuvuuksia musiikkiin. Kuvataideakatemian opiskelijat ovat mitanneet taiteensa myyntiarvoa Musiikkitalon alalämpiön jatkuvasti uudistuvassa myyntinäyttelyssä Taidemyyntimössä. Kuvan Kevät -lopputyönäyttely toi monitasoisesti ja -puolisesti esille tulevien taiteen maisterien taidenäkemyksiä heijastellen kiinnostavasti nykytaiteen tulevaisuudennäkymiä. Taideyliopisto on ottanut vastaan sen haasteen, että tulevaisuudessa ollaan entistä riippuvaisempia luovista työntekijöistä. Taiteilijat voivat taiteellisella osaamisellaan auttaa ihmisiä ja organisaatioita kehittämään omaa luovuuttaan. Onnistuakseen siinä he tarvitsevat taiteellisen ydinosaamisen lisäksi erityisosaamista, korostetaan Teatterikorkeakoulun EU-rahoituksen avulla julkaistussa kirjassa Training Artists for Innovation: Competencies for New Contexts. Kirjan toinen toimittaja on yliopistonlehtori Kai Lehikoinen Teatterikorkeakoulusta. Lehikoisen mukaan kyse ei suinkaan ole siitä, että taide haluttaisiin korvata, syrjäyttää tai valjastaa liike-elämän palvelukseen. Vapaan taiteen kuuluu pysyä vapaana. Vapaus myös mahdollistaa taiteellisen asiantuntemuksen viemisen taiteen pyhättöjen ulkopuolellekin. -avajaisnäyttelyn katseenvangitsijoista. oli yksi Kuva/Tilan Kesken kaiken Anssi Pulkkisen teos Ympyrä (mustalla),, 20 21

TAIDE VUODEN HIENOIMMAT HETKET On ollut hienoa seurata ja olla prosessissa mukana, kun tietohallintoa yhdistettiin ja lukuisia akatemiakohtaisia järjestelmiä hiottiin yhtenäisiksi ratkaisuiksi. Helppoa ei ole ollut kellään. Talon väki on suhtautunut todella hyvin muutoksiin. Vahtimestari, nykyinen IT-tukihenkilö Mikko Alho, toimitilapalvelut Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelijat kutsuivat 3 200 pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten alakoulujen oppilasta opettajineen kahteen koululaiskonserttiin syyskuussa. Taideyliopiston orkesteri Kaapo Ijaksen johdolla vei pienet kuulijat Sergei Prokofjevin Pekka ja susi -musiikkisadun lumoon. Konsertin juonsi ja kertojan rooliin eläytyi näyttelijä Nicke Lignell. Ennen konsertteja lehtori Marina Lindholm oli koonnut Sibelius- Akatemian verkkosivuille opettajien tueksi materiaalin, jonka avulla koululaiset tutustuivat orkesterisoittimiin, Prokofjevin teokseen ja Musiikkitaloon etukäteen. Palaute on ollut mahtavaa: lisää tällaista! Lapset tykkäsivät esityksistä kovasti ja opiskelijat saivat näköaloja siihen, mitä kaikkea lapsille voi musiikissa tarjota. Toivottavasti opiskelijat saivat rohkeutta toteuttaa vastaavanlaisia projekteja siirtyessään työelämään, Lindholm kertoi. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Aalto Artsin opiskelijat toteuttivat Lantern Parkin tammikuiseen valon juhlaan LUX Helsinkiin. Hesperian puisto täyttyi lyhdyistä LUX Helsingin taiteellisen johtajan, professori Markku Uimosen elämyksellisen idean pohjalta ja taiteilija Kaisa Salmen kuratoimana. LUX Ratikka oli valosuunnittelua opiskelevien Riikka Karjalaisen, Alexander Salvesenin ja Meri Ekolan taideprojekti. Opiskelijat suunnittelivat liikkuvan, psykedeelisen valoilmiön, joka kiersi ennalta suunnitelmatonta reittiä Helsingin yössä. Vaativia teknisiä ratkaisuja toteutettiin loistavassa yhteistyössä HKL-Raitioliikenteen kanssa, Uimonen iloitsee. Vuoden 2014 LUX Helsinki -tapahtumaa valmisteltiin edellisvuoden aikana. Merikaapelihallin Lux IN -näyttelyssä valosuunnittelun maisteriopiskelijat loihtivat hallin parvelle kiehtovia valoilmiöitä Valo kuvataiteena -opintokokonaisuuden lopputöinä. Kuvataideakatemian kuvanveiston opiskelijat kutsuivat syksyllä Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineen opiskelijoita työhuoneilleen keskustelemaan ja seuraamaan luovaa prosessia materiaalin muotoutumisesta taideteokseksi. Avaruusmatkaksi nimetyn kurssin tuloksena julkaistiin artikkeleista, teosluonnoksista ja kuvista koottu e-kirja Avaruusmatka 2014. Yhteistyö huipentui Galleria FAFAssa maaliskuussa 2014 tuotettuun näyttelyyn. Taidehistorian opiskelijoiden kirjoittamat artikkelit lisäävät ja tarkentavat kuvanveiston opiskelijoiden näkemyksiä teoksistaan. Projektin tarkoituksena ei niinkään ollut kouluttaa taidekriitikoita, tai kuvataitelijoita vastaanottamaan kritiikkiä, vaan varustaa tutkimusmatkailijoita taiteen kentälle, kuvanveiston lehtori Riikka Puronen kertoi. 22 23

TUNNUSLUVUT hämmennystä kyselemällä, mitä se taide oikein on. Karo (Jesse Vinnari )ja isä (Heikki Häkkä) herättivät TUNNUSLUVUT (Luvut tuhansina euroina) OKM-PERUSRAHOITUS VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT SIJOITUSTOIMINNAN TUOTOT KOKONAISTUOTOT HENKILÖSTÖKULUT TILAVUOKRAT MUUT KULUT POISTOT KOKONAISKULUT YLI-/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMA 64 623 5 704 2 270 72 596 36 527 13 900 15 923 1 312 67 663 100% 4 934 % 90% 8% 3% 100% 54% 21% 24% 2% TAIDEYLIOPISTON HENKILÖTYÖVUODET 2010 2011 2012 Taideyliopiston toiminta näkyi ja kuului räväkästi tammikuussa monien poikkitaiteellisten, eri akatemioiden opiskelijoiden ja opettajien voimin tuotetuin taideteoksin, konsertein ja performanssein ympäri Helsinkiä. Ohikulkijat pääsivät seuraamaan, kun opiskelijat maalasivat suurta Ei ole hätäpäivää -teosta päärautatieasemalla. Reilun kaupan muusikot tuottivat asemalla Manuel de Fallaa ja Isaac Albénizia kuluttajaystävällisessä muodossa. Free Testing of Your Taste! -esitys kannusti tukemaan ja kuluttamaan taidetta taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Esityksellinen Keltainen maalaus täydentyi ja laajeni taiteilijan jakaessa teostietolomakkeita ohikulkijoille. Teoksen taustalla oli kysymys siitä, mitä maalaus voisi olla. Teatterikorkeakoulun pinnallisen näyttelijäntyön kurssilla syntynyt parivaljakko, patalaiska Karo sekä veistonmaikka-isä, kutkuttivat katsojien nauruhermoja avajaisviikollakin. Kipeitäkin yhteiskunnallisia ilmiöitä on taiteessa syytä lähestyä monin keinoin, joista komiikka on yksi parhaista, Karoa esittänyt Jesse Vinnari kertoi. Research Group in Interdisciplinary Improvisation, monitaiteellinen improvisaatioryhmä, ylitti raja-aitoja eri taiteenalojen, esiintyjien ja katsojien välillä. Pasilan rautatieasemahallista tuli ryhmän avustuksella hetkeksi tila, jossa arkipäiväinen ympäristö rikastui taiteesta. Pilkkiaariassa oopperalaulajat ja tanssijat houkuttelivat matkustajia mukaansa kulkueeseen metrolinjalla. Tammikuun ohjelmaviikolla kuvataiteilija Patrick Wagner vei Taideyliopistoa pakettiautolla yllättäviin paikkoihin. OPETTAJAT JA TUTKIJAT (EI TUNTIOPETUS) HTV YHTEISET TUNTIOPETUS HTV OPETTAJAT, TUNTIOPETUS JA TUTKIJAT YHTEENSÄ MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ YHTEISET HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ YHTEISET 214 45 150 19 136 137 149 24 98 13 24 98 15 27 103 19 26 115 20 350 355 370 386 260 261 267 279 83 143 34 610 616 637 666 152 391 66 218 221 225 45 155 19 82 141 38 150 394 72 48 152 21 81 146 38 2 156 401 78 48 154 24 161 80 146 43 10 154 415 87 10 24 25

TUTKINNOT JA OPISKELIJAT TUTKINNOT JA OPISKELIJAT OPISKELIJAMÄÄRÄT VUOSI TOTEUTUNUT TAVOITE EROTUS KESKIARVO 2011 (LÄSNÄOLEVAT) 2010 2011 2012 YLEMMÄT KORKEAKOULUTUTKINNOT 231 243-12 244 PERUSTUTKINTO-OPISKELIJAT 1731 1757 1716 1732 MUSIIKKIALAN KOULUTUS 144 150-6 151 265 274 276 285 TEATTERI- JA TANSSIALAN KOULUTUS 54 55-1 57 1156 1168 1129 1142 KUVATAIDEALAN KOULUTUS 33 38-5 36 310 315 311 305 TOHTORINTUTKINNOT ALEMMAT KORKEAKOULUTUTKINNOT 16 161 16 180 0-19 13 177 (LÄSNÄOLEVAT) JATKOTUTKINTO-OPISKELIJAT 218 218 219 32 33 33 38 220 ULKOMAALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT 229 200 29 208 136 137 137 139 50 48 49 43 VAIHTO-OPISKELIJAT 174 200-26 163 NUORISOKOULUTUS () 80 82 84 89 OPISKELIJAMÄÄRÄ YHTEENSÄ 2029 2057 2019 2041 ALEMMAT TUTKINNOT 2011 2012 YHT. KESKIARVO 2011 25 27 18 70 23.3 131 111 106 348 116 YHTEENSÄ (TAVOITE 180/VUOSI) 45 201 31 169 37 161 113 531 37.7 177 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOON HAKENEET 2010- YLEMMÄT TUTKINNOT 47 29 33 109 36.3 YHTEENSÄ (TAVOITE 243/VUOSI) TOHTORINTUTKINNOT YHTEENSÄ (TAVOITE 16/VUOSI) (PERUS- JA JATKO-OPISKELIJAT) 144 52 243 2 7 2 11 164 144 452 65 54 171 258 231 732 2 1 5 10 9 26 1 6 9 13 16 40 150.7 57 244 1.7 8.7 3 13.3 HAKENEET HYVÄKSYTYT 1133 1148 1093 43 42 46 2010 2011 2012 1116 48 1028 1161 1097 177 189 180 2010 2011 2012 1361 193 HAKENEET HYVÄKSYTYT ULKOMAALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT YHTEENSÄ (TAVOITE 200/VUOSI) (SAAPUNEET JA LÄHTENEET VÄH. 3 KK) VAIHTO-OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ 38 133 25 196 27 109 41 138 20 199 38 123 38 167 24 229 33 130 117 438 69 624 98 362 39 146 23 208 32.7 120.7 HAKENEET HYVÄKSYTYT 1829 58 2010 1805 73 2011 1928 61 2012 1958 80 3990 278 2010 4114 304 2011 4118 287 2012 4435 321 HAKENEET HYVÄKSYTYT YHTEENSÄ (TAVOITE 200/VUOSI) 6 142 13 174 11 174 30 490 10 163.3 TAIDEYLIOPISTO YHTEENSÄ 26 27