Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Sirpa Piirainen ja Mika Nieminen Metla Kuva: E.Oksanen/Metla Kuva: J. Issakainen./Metla Kuva: Metsäteho Oy
Sisältö Metsänlannoitus: miksi, millä ja missä? Tutkimustuloksia huuhtoutumisesta Huuhtoutumisriskien hallinta Kuva: E.Oksanen/Metla
Metsänlannoituspinta-alat 20 165 ha v. 2005
Metsänlannoitus, miksi? parannetaan puuston tuottavuutta ja laatua puuntuotanto-/kasvatuslannoitus sisäinen korko sijoitukselle hyvä ehkäistään kasvun taantuma terveyslannoitus KEMERA-tukea 40-65% kierrätetään jätteitä tuhkalannoitus Lähde: Moilanen 2006 Kuva: M.Moilanen/Metla
Metsälannoitus, millä? lannoitevalmistelaki säätelee Kemira (N-P-K %): Metsän NP1 (25-2-0), NP2 (19-4-0+B), Urea (46,3-0-0), Suometsän Y1 (10-4-10), Pellonmetsityksen PK (0-6-11), Rauta-PK (0-8-16), Bio-Apatit (0-2-4), Siilinjärven apatiitti (0-14-0), Booriravinne puu- ja turvetuhka, tuhka+typpiseokset
Kasvatuslannoituskohteet havupuuvaltaiset varttuneet tuoreen tai kuivahkon kankaan kasvatusmetsät Etelä- ja Väli-Suomi 6-8 vuoden välein NP-lannoitus kuusikoille myös B mäntyvaltaiset runsastyppiset Mtkg II- ja Ptkg II turvekankaat E-Suomesta Kainuuseen saakka 1-2 kertaa kiertoajassa puuntuhka- tai rautapklannoitus, apatiitti ja biotiitti kokopuukorjuukohteet
Terveyslannoituskohteet happamoituneet kohteet mm. teollisuus ja liikenne entiset pellot entiset kaskialueet B puute karut hiekka- ja hietakankaat vanhat kertaalleen lannoitetut suokohteet
Lannoitteiden huuhtoutuminen kivennäismailta -tuloksia max. 10% annetusta typestä huuhtoutuu 1-2 vuoden aikana (Saura ym. 1995) toistuvat typpilannoitukset voivat lisätä NO 3 -N huuhtoutumista päätehakkuun jälkeen (Ring, 2004) μmol c l -1 350 300 250 200 150 100 50 0 maavesi 50 cm (Ring 2004) 0 kg N 3*120 kg N 3*600 kg N
Lannoitteiden huuhtoutuminen kivennäismailta -tuloksia kalkituksen tai tuhkalannoituksen ei ole havaittu lisäävän N tai P huuhtoutumista ionivaihtohartsi 30 cm syvyydessä tuhka+typpilannoitus NO 3 -N huuhtoumariski kg ha -1 a -1 Lähde: Lundell ym. 2001
Lannoitteiden huuhtoutuminen turvemailta -tuloksia urean typpihuuhtoumat vähäisiä sulaan maahan levitettäessä Lähde: Nieminen & Ahti, 1993
Lannoitteiden huuhtoutuminen turvemailta -tuloksia puuntuhkassa ravinteet vaikealiukoisessa muodossa Fe &Al toimivat pidättäjinä
Lannoitteiden huuhtoutuminen turvemailta -tuloksia Rauta-PK: P ei huuhtoudu onko Kuolan apatiitti parempi kuin Siilinjärven apatiitti? μg L -1 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2002 2003 2004 2005 Kontrolli Metsän PK RautaPK1 (Fe 4,1%) RautaPK2 (Fe 8,3%) RautaPK3 (Fe 14,6%) Lähde: Nieminen, 2006
Mistä huuhtouma johtuu? ravinteita annetaan kerralla liikaa maaperän huono pidätyskyky lannoitus mobilisoi maaperän omat ravinnevarat liikkeelle sääolot lannoitteiden joutuminen suoraan ojiin
Suositeltavat vesiensuojelutoimenpiteet kohdevalinta ei pohjavesialueille ei liian karuille kasvupaikoille menetelmävalinta metsäkäyttöön tehdyt lannoitteet: rautapk, urea, apatiitti, biotiitti, puuntuhka suojavyöhykkeet maalevitys ajankohta sulaan maahan
Kokonaisuuksien tarkastelu osana vesiensuojelua valuma-alue näkökulma ei yhdellä kertaa liian suuria pinta-aloja kiertoaikanäkökulma lannoitus vs. ojitus
Kiitokset työryhmälle Mika Nieminen Mikko Moilanen Timo Haikarainen