TIETOHALLINTOSTRAGIAN TOIMENPIDEOHJELMA



Samankaltaiset tiedostot
Tietohallintostrategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Tietohallintostrategia

KH , LIITE. Toteutetaan langaton ja mobiili työympäristö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Helsingin väestö. Helsingin seutu % Suomen väkiluvusta 23,6

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste)

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia Tampereen kaupunki

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki

Digi pienissä kunnissa ja maaseudulla

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Apteekkisopimus Päihdelääketieteen torstaikoulutus Maritta Korhonen, Kela Kanta-palvelut

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa alkaen.

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

TAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Paikkatietostrategiaa Tampereella

Yleisten kartastotöiden strategia Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

Porilainen tapa toimia

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Kanta-palvelut sosiaalihuollossa ja asiakastiedon kirjaamisen kehittäminen

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Apotin vaikutus tklääkärin

Apotti päätöksenteon tukena sosiaalihuollossa

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi!

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2

Muutos. Nopea, jatkuva, kiihtyvä ja pysähtymätön

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

PSSHP Tietohallintostrategia

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas Miksi?

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi Johanna Nurmi

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

Palvelustrategia Helsingissä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä. Digiagenda esitys. Syyskuu/2017

/ Perusturva / Mari Levonen

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Transkriptio:

TIETOHALLINTOSTRAGIAN TOIMENPIDEOHJELMA Toimialojen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet strategiakaudella SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveystoimen tietohallinnon tulevaisuusstrategiaan vaikuttavat keskeisesti valtakunnallisten ja seudullisten tietohallintojärjestelmien kehittämishankkeiden eteneminen. Sähköinen resepti, kansallinen Lääketietokanta, sähköinen potilastiedon arkisto ja tiedonhallintopalvelu sekä kansalaisten Omien tietojen katselu ovat uusia suomalaisia julkisia palveluja. Palveluja kutsutaan myös Kansallisen Terveysarkiston palveluiksi (KanTa-palvelut). Ne muodostavat lainsäädäntöön perustuvan ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden, joka on tullut ja tulee kansalaisten, terveydenhuollon ja apteekkien käyttöön vaiheittain vuosina 2010 2016. Vastaavasti kansallisen sosiaalihuollon asiakastietovarannon (KanSa) kehittämistyö jatkuu STM:n käynnistämällä säädösvalmistelulla vuonna 2013. KanSaa suunnitellaan pilotoitavaksi 2015 alkaen. Kuntien tukena näissä on THL:n sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö OPER, joka on jalkautunut sairaanhoitopiireihin. Pääkaupunkiseudun yhteistyö asiakas- ja potilastietojärjestelmähankkeessa Pääkaupunkiseudulla on käynnissä mittava sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistietojärjestelmän kehittämistyö. Tässä asiakas- ja potilastietojärjestelmä- eli Apotti -hankkeessa kehitetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaa aikaisempaa yhtenäisemmiksi, turvallisemmaksi, laadukkaammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Tämän tueksi kuntalaiset ja ammattilaiset tarvitsevat asiakas- ja potilastietojärjestelmän, joka muun muassa mahdollistaa nykyistä paremman sähköisen asioinnin ja palvelut, takaa tietojen reaaliaikaisen saatavuuden palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta sekä tukee ammattilaisen osaamista. Apotti on yhteistyöhanke. Siinä ovat mukana Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen sekä HUS. KL-Kuntahankinnat Oy:n mukaantulon myötä myös muut HUS-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen. Yhteistietojärjestelmän kehittäminen on Kauniaisten kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tulevaisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Yhtenäisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto tulee kuitenkin viemään vielä arviolta 4 5 vuotta, ennen kuin siihen voidaan siirtyä. Strategiakaudella Kauniaisten sosiaali- ja terveystoimessa jatketaan myös nykyisten järjestelmien käyttöä ja niitä kehitetään edelleen niiltä osin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti tässä vaiheessa järkevää. Kauniaisissa on käytössä terveydenhuollossa Mediatri, suun terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa Effica. PKS-yhteistyönä toteutetaan myös useita kansallisia ja alueellisia sähköisten palveluiden hankkeita sekä osallistutaan tietohallintolain mukaiseen kokonaisarkkitehtuurityöhön toimialalla. Tiedontuotanto tukee johtamista ja toiminnan suunnittelua. Yhtenäinen valtakunnallinen tietotuotanto mahdollistaa toimintojen vertailtavuuden eri kuntien välillä. Toiminnan vaikuttavuuden seurannassa jatketaan Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin kehittämistä. Sähköinen hyvinvointikertomus on käytössä Kauniaisissa. Vanhuspalveluiden osalta tietohallinnon kehittämisellä pyritään parantamaan vanhusten arjen turvallisuutta esim. hyvinvointitv:n, turvarannekkeiden, dementiahälyttimien, asiakaskutsujärjestelmien ja muun turvateknologian avulla ikääntymispoliittisen strategian, ikähoivatyöryhmän raportin ja laatusuositusten mukaisesti. Kotihoidon mobiilijärjestelmät ja vanhuspalvelujen eri yksiköiden linkitys/yhteydet toteutetaan laatusuositusten mukaisesti.

Tietoturvakysymykset ovat äärimmäisen tärkeitä sosiaali- ja terveystoimessa. Toimialalle tulee laatia tietoturvaohjelma ja nimetä tietoturvavastaava ja tietosuojavastaavat toimintayksiköihin. Tietohallinnon asiantuntijapanosta tulee lisätä toimialalle vastaamaan laajoja ja laajenevia ohjelmistokokonaisuuksia. osallistutaan Apotti -tietojärjestelmän hankintaan olemalla mukana hankkeen ohjaus- ja kehittämistyöryhmissä. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeita tuodaan esiin niin, että varmistetaan näiden osa-alueiden toiminnallisuudet tulevassa hankinnassa kehitetään omia toimintaprosesseja yhteneväisiksi osana valtakunnallista ja pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen kokonaisarkkitehtuurityötä Jatketaan KanTa (ja KanSa)palveluiden käyttöönottoa valtakunnallisessa aikataulussa Kehitetään sähköisiä palveluita osana PKS-yhteistyötä (palveluseteli, sähköiset hakemukset) Mediatrin ja Effican edelleen kehittäminen ja laajempi hyödyntäminen Vanhusten arjen turvallisuuden parantaminen tietoteknisten välineiden avulla ja kotihoidon mobiilijärjestelmän käyttöönotto strategiakaudella Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön ja johdon osaamisen kehittäminen tietotekniikan ja tietojärjestelmien osalta Tietoturvallisuudesta huolehtiminen : tietoturvaohjelman laadinta sekä tietoturvavastaavan ja tietosuojavastaavien nimeäminen SIVISTYSTOIMI Tavoitteet 2016 Sivistystoimi on edelläkävijä ja arvostettu toimija tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Oppimista tapahtuu kaikkialla ja tietojärjestelmien tulee olla luonnollinen osa nykypäivän julkisia ympäristöjä. Koko kaupunki toimii kuntalaisten elämysympäristönä ja oppilaiden oppimisympäristönä. Koulujen ajanmukainen tieto- ja viestintätekninen varustus on tasa-arvokysymys. Jokaiselle oppilaalle tulee käynnissä olevan opetussuunnitelma- ja ylioppilaskoeuudistuksen mukaisesti taata mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa. Sivistystoimi haluaa toteuttaa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita. Sivistystoimi on edelläkävijä yhteistyön luomisessa ja kokemuksia jaetaan aktiivisesti kunnan sisällä ja ulkopuolella. Oppimisympäristöt ja tietojärjestelmät palvelevat koulujen ydintehtävää, kasvun ja oppimisen tukemista sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämistä. Sähköiseltä toimintaympäristöltä odotetaan, että käyttäjille tarjottavat palvelut ovat helppokäyttöisiä, varmatoimisia, turvallisia ja vastaavat koulujen tarpeita ja opetussuunnitelmien tavoitteita. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi kehittää sähköisten palveluiden tarjontaa, jotta palvelut ovat mahdollisimman hyvin kuntalaisten saatavissa. Kansalaisopisto ehkäisee digitaalista syrjäytymistä tarjoamalla

asiakastarpeista lähtevää tietoteknistä koulutusta. Kulttuuripalveluiden tarjoamat sähköiset palvelut pidetään vähintään pääkaupunkiseudun tasoisina. Henkilöstölle tarjottava tuki ja koulutus vastaa toimialojen tarpeita ja tavoitteita. Tavoite on että opetushenkilöstö pystyy pedagogisesti soveltamaan tieto- ja viestintätekniikkaa. Henkilöstöstä osa pystyy myös toimimaan kouluttajana muille opettajille ja luomaan yhteistyöverkkoja ulkopuolisten toimijoitten kanssa. Nykyinen toimintaympäristö Suomenkielinen koulutoimi hallinnoi omaa tietojärjestelmäänsä ja ostaa tarvitsemansa palvelut palveluntarjoajilta. Toimintaan liittyvät asiat on kirjattu ja tavoitteistettu jokaisen koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Lisäksi koulutoimi on laatinut oman tieto- ja viestintästrategian strategiakaudelle: http://tinyurl.com/tvt2012-2015. Tietojärjestelmien toiminta perustuu verkko- ja palvelinkeskeisyyteen, avoimeen lähdekoodiin, sekä avoimiin standardeihin rajapintoihin järjestelmien välillä. Kouluissa on avoin langaton verkko. Koulun tarvitsemat verkkopohjaiset palvelut toimivat pääosin yhden kirjautumisen periaatteella ja ne on keskitetty pilvessä olevaan virtuaaliseen konesaliin, josta palvelut tarjotaan käyttäjille internetin yli. Oppilailla on mahdollisuus liittyä toimintaympäristöön sekä koulun tarjoamilla että omilla laitteilla. Jokaisessa luokassa on videotykki, tietokone ja kaiuttimet. Lukiossa on käytössä dokumenttikamerat ja interaktiivisia valkotauluja kokeillaan. Ruotsinkielisen koulutoimen tietoverkkoa ja laitteita hallinnoi ja ylläpitää kaupungin tietohallinto. Koulujen verkkoympäristö on MS-pohjainen ja opetustilat on varustettu tietokone-, dokumenttikamera ja projektoriratkaisuin. Kouluissa on langaton verkko. Interaktiivisia tauluja käytetään, varsinkin alakoulussa. Lukiossa järjestetään etäkursseja yhteistyössä muitten ruotsinkielisten lukioitten kanssa. Fronteropetusalustaa käytetään kaikilla vuosikursseilla. Opettajien jatkokoulutusta kehitetään naapurikuntien kanssa. Kauniaisten kaikissa kouluissa testataan tällä hetkellä eri tyyppisiä tabletteja ja kannettavia tietokoneita. Kehittämistyö on rahoitettu mm. Opetushallituksen oppimisympäristövaroilla. Lukioitten uudet opiskelijat syksynä 2013 tulevat olemaan ensimmäiset, jotka osallistuvat sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Lukiot valmistautuvat yhdessä tähän jo nyt. Kauniaisten lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat saaneet käyttöönsä henkilökohtaiset tabletit.

Jokaiselle oppilaalle tulee taata mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa. Tätä varten tehdään kouluja osallistava selvitys eri tieto- ja viestintäteknillisten ratkaisujen kustannustehokkuudesta ja toimivuudesta opetuksessa. Selvitetään myös tietotekninen saatavuus (oppilaat/laite kouluittain) ja opettajien TVT-osaamistaso, sekä varhaiskasvatuksen tietoja viestintätekniikan tarpeet. Selvitysten perusteella suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet. IT-pedagogisen tuen ja täydennyskoulutuksen saatavuus taataan tarpeiden mukaan sivistystoimen kaikissa yksiköissä. Kokemuksia ja oivalluksia jaetaan aktiivisesti yksikköjen ja naapurikuntien kesken. Kiinteistöjen langattomia verkkoja kehitetään vastaamaan lisääntyvästä käytöstä johtuvia tarpeita ja valmistaudutaan sähköisen ylioppilaskokeen käyttöönottoon 2016. Tavoitellaan henkilökohtainen työväline perusopetuksessa ja taataan lukio-opiskelijoille henkilökohtainen työväline viimeistään 2016. Lukulaitteiden ja e-kirjojen pedagogista käyttöä tulee tutkia ja kehittää. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut osallistuvat muiden kuntien yhteisiin tietohallintoratkaisuihin. Sosiaalisen median ja nettisivujen käyttöä kehitetään viestinnässä. Mobiilipalveluita kehitetään ja pilvipalveluita otetaan käyttöön. Seurataan säännöllisesti kuntalaisten tarpeita laitteiden, ohjelmien ja opastuksen suhteen asiakaskyselyissä ja kehitetään sähköisiä palveluita, mm liikuntatoimen ilmoittautumisjärjestelmä. Kirjaston e-kirjavalikoimaa laajennetaan. Verkkomuseon kehittämistä jatketaan. YHDYSKUNTATOIMI Tavoitteet Yhdyskuntatoimen keskeinen tietohallinnollinen tavoite on toimialan yhteisen, yhdyskuntatoimen kaikilla tulosalueilla käytössä olevan Tekla GIS paikkatietojärjestelmän saattaminen entistä kattavammaksi ja toimivammaksi. Tekla GIS:stä on käytössä työasemaversio karttojen ja rekisterien editointia varten ja selainversio katselu- ja tulostuskäyttöön. Lisäksi osana Tekla GIS:ä on otettu käyttöön kuntalaisia palveleva Internet Karttapalvelu, joka käsittää opaskartan, kiinteistökartan, ilmakuvan ja ajantasa-asemakaavan kaavamääräyksineen. Paikkatietoaineistojen käytön tehostamiseen, viranomaisten yhteistyön lisäämiseen ja monipuolisten kansalaispalvelujen syntymiseen tähtäävä EU:n INSPIRE-direktiivi velvoittaa lähivuosina kuntia tuottamaan INSPIRE:n piirien kuuluvien paikkatietoaineistojen metatiedot (kuvailut ja määrittelyt), katselu- ja latauspalvelut ja Maanmittauslaitoksen kautta aineistojen käytön seurantatiedot. Direktiivin myötä vuoteen 2019 mennessä monet paikkatietoaineistot tulevat saataville yhtenäisessä muodossa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. INSPIRE-direktiivin toteuttamiseen liittyen yhdyskuntatoimessa on jo tuotettu paikkatietoaineistojen metatiedot ja seuraavaksi on tarkoitus ns. rajapintapalveluna toteuttaa katselupalvelut ja myöhemmin latauspalvelut. Palveluiden toteuttamisessa hyödynnetään Kuntaliiton ja paikkatietojärjestelmätoimittajien yhdessä toteuttamaa standardirajapintojen määrittelyn sisältävää KuntaGML-hanketta. Koko kaupungin tavoitteiden mukaisesti myös yhdyskuntatoimi pyrkii lisäämään sähköisen asioinnin mahdollisuuksia palveluissaan. Tällöin asiointi voi tapahtua kuntalaisen valitsemana ja hänelle parhaiten sopivana ajankohtana. Käytännössä tämä tarkoittaa usein aluksi sähköisten lomakkeiden käyttöönottoa. Samalla on kuitenkin tarkasteltava koko asiointiprosessin tarkoituksenmukaisuutta ja harkittava mitä asiointiprosesseja muutetaan kokonaan tai osittain sähköiseksi.

Yhdyskuntatoimen sähköisen asioinnin toteutuksessa tulee hyödyntää KuntaGML:n jatkoprojektina toteutettua Kuntien Rakennetun Ympäristön Sähköiset Palvelut (KRYSP)-hanketta. KRYSP-hanke tekee mahdolliseksi ottaa käyttöön seuraavia Tekla GIS:iin integroituja selainpohjaisia sähköisiä palveluja: Karttapohjainen palautejärjestelmä Rakennuslupien, toimenpidelupien ja ilmoitusten sekä poikkeamispäätösten sähköinen asiointi koko rakennusprojektin ajan Ympäristölupien, sijoitus- ja kaivulupien sekä yleisten alueiden lupien hakeminen Kaupungin siirtyessä sähköiseen arkistointiin on varmistettava, että hankittavan järjestelmän ja yhdyskuntatoimen paikkatietojärjestelmän välille on mahdollista toteuttaa ohjelmien välisen keskustelun mahdollistava rajapinta. Tällöin voidaan hyödyntää karttakäyttöliittymää arkistoitaessa sellaisia asiakirjoja, jotka liittyvät kartalla määriteltyyn kohteeseen. Tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi rakennuspiirustukset. Paikkatietojärjestelmää laajennetaan hankkimalla BlomSTREET katunäkymäohjelma ja siihen vaadittavat katunäkymäkuvaukset. Ohjelma integroidaan Tekla GIS:iin ja WebMap:iin. INSPIRE-direktiivin mukaisesti toteutetaan rajapintapalveluna paikkatietojen katselu- ja latauspalvelut. Jatketaan kaupungin kiinteistöjen maanalaisten johtojen kartoitusta ja paikkatietojärjestelmään tallentamista tavoitteena 100 %:n kattavuus. Varaudutaan valtakunnallisen pysyvän rakennustunnuksen käyttöön ottoon ja toteutetaan käyttöön oton vaatimat toimenpiteet. Varaudutaan valtakunnallisen kiinteistötunnusjärjestelmän uudistamisen vaatimiin toimenpiteisiin. YLEISHALLINTO Tavoitteet 2016 Yleishallinnon tavoitteena strategiakaudella on, että: - Kaupungin tarjoamat palvelut ovat monikanavaisesti kuntalaisten saavutettavissa ja sujuva sähköinen asiointi helppokäyttöisten sovellusten/ohjelmien avulla on laajasti käytössä jokaisella toimialalla. - Kuntalaisten ja kaupungin vuorovaikutteisesta verkkovaikuttamisesta on tullut päätöksentekoa tukeva ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia entisestään parantava arkinen toimintatapa. - Hyvän IT-osaamisen ja hyvien tietoteknisten työskentelyvälineiden ja hyvin varustetun työskentely-ympäristön avulla hallintoa on joustavoitettu ja hallintoprosesseja sekä asiakaspalvelua entisestään parannettu. - Taloushallinnon tietojärjestelmät tukevat entistä paremmin talouden ennustettavuutta ja seurantaa. - Henkilöstö kokee osaavansa käyttää sujuvasti työssään tarvitsemia tietojärjestelmiä ja tietoteknisiä välineitä. Toiminnan kehittämisen kohteet

Kauniaisten kaupungilla on jo nyt käytössään useita sähköisiä palveluita eri toimialojen palveluprosesseja tukemassa. Yleishallinnon tavoitteena on tukea ja kehittää sähköisten palveluiden käyttöön ottoa selvittämällä yhdessä toimialojen kanssa miten ja minkä sähköisten palveluiden avulla palveluprosesseja voidaan tehostaa ja asiakaspalvelua parantaa. Sähköisten palveluiden kehittämisen tavoitteena on luoda monikanavainen palvelutarjonta. Tehokkuuden ja todellisen hyödyn saavuttaminen järjestelmistä vaatii, että palvelut ovat käyttäjäystävällisiä ja käyttäjille maksuttomia, sekä kuntalaisten laajasti tavoitettavissa. Lisäksi sähköisten palveluiden ehdottamana vaatimuksena on palveluiden tietoturvallisuus. Internet-pohjaisten sähköisten palveluiden lisäksi erilaisten mobiilipalveluiden suosio on edelleen vahva. Kaupungin siirtyminen mobiilipuhelinjärjestelmään vuoden 2012 aikana mahdollistaa esim. kaupungin mobiilipalveluiden kehittämisen (esim. ajanvaraustietojen/-peruutusten tai hakemusten käsittelytilanteen ja päätösten välittäminen tekstiviestillä). Tiedottamisen ja asukasdemokratian kehittämisen näkökulmasta avoin ja julkinen vuorovaikutus on hyvien ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen lähtökohtana. Hallinnon avoimuutta edistetään lisäämällä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa useiden eri kanavien kautta. Kauniaisten kaupungilla on nykyisellään jo käytössään varsin monikanavainen palveluvalikoima kuntalaisten mielipiteiden ja palautteen huomioimiseen jokapäiväisessä työssä. Esimerkiksi kuntalaisaloitteiden ja palvelupalautteen jättäminen onnistuu perinteisten tapojen (kirje, suora kontakti yms.) lisäksi kaupungin verkkosivujen kautta. Lisäksi esim. kadun kunnossapitoon liittyen on olemassa oma yhdyskuntatoimen karttatietoon perustuva palautejärjestelmä. Kaupungin tiedotusta hoidetaan printtimedian ja kaupungin kotisivujen kautta, sekä lisäksi tiedotusta tuetaan hyödyntämällä aktiivisesti sosiaalista mediaa (facebook ja twitter). Yleishallinnon tavoitteena on kehittää perinteisten vaikuttamismahdollisuuksien ja olemassa olevien sähköisten palaute- ja tiedotuskanavien käyttöä niin, että vaikutusmahdollisuudet valmistelussa ja päätöksenteossa oleviin asioihin parantuisivat entisestään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kehitetään mm. sosiaalisen median hyödyntämistä tiedottamisen lisäksi myös asukkaiden kuulemisessa vuorovaikutteisen kanavan aikaansaamiseksi. Tavoitteena on luoda kuntalaisille uusi helppo kanava päätöksenteossa ja valmistelussa olevien asioiden kommentointiin. Kaupunki seuraa myös alueellista ja valtakunnallista kehitystä erilaisten vaikutuskanavien kehittämisessä. Kaupungin työskentelytapojen ja informaatioteknologian aiempaa tehokkaampaan hyödyntämiseen panostetaan strategiakaudella. Tavoitteena on, että hyvän IT-osaamisen ja hyvien tietoteknisten työskentelyvälineiden ja hyvin varustetun työskentely-ympäristön avulla tehostetaan hallintoa sekä joustavoitetaan hallintoprosesseja ja asiakaspalvelua. Tietoteknisesti moderni työympäristö ja laitteet mahdollistavat myös työskentelymuotojen kehittämisen ja tehostamisen. Tehokas hallinto tarvitsee mahdollisuuden työskentelyyn myös työpisteen ulkopuolella. Paikkaan sitomattomat työskentelymahdollisuudet luomalla voidaan mahdollistaa tulevaisuudessa julkisella sektorillakin yleistyvä joustava työnteko (etätyö). Kaupungin koko henkilöstön IT-osaamista kehitetään ja ylläpidetään huolehtimalla henkilöstön ITkoulutusten riittävästä resursoinnista. Kauniaisten henkilöstön tietoteknistä osaamista kehitetään kolmella pääalueella: - Tietohallinnon tietotekninen osaaminen laajenevalla ja jatkuvasti kehittyvällä toiminta-alueella. - Henkilökunnan osaaminen tietotekniikan hyödyntäjinä palvelutuotannossa. - Henkilökunnan osaaminen työasemien, perussovellusten ja tietojärjestelmien käyttäjinä.

Kartoitetaan toimialojen sähköisten palveluiden laajentaminen 2013 ja toteutetaan palvelutarjonnan laajennus 2014 2015 Selvitetään mobiilipalveluiden hyödyntämistä nykyistä laajemmin kaupungin palveluissa Osallisuuden ja vaikuttamisen edistämisessä hyödynnetään uutta mediaympäristöä ja kehitetään vuorovaikutteista verkkovaikuttamista tukemaan päätöksentekoa ja avointa hallintokulttuuria (esim. kuntalaisten kyselyiden ja mielipidebarometrien toteuttaminen, valmisteilla olevien asioiden kommentointi mahdollisuuksien kehittäminen yms.) Tehostetaan hallinnon prosesseja entistä parempien ja paremmin yhteensopivien järjestelmien avulla toteuttamalla esimerkiksi seuraavat projektit: - Sähköisiin kokouksiin siirtyminen - Palkka- ja henkilöstöhallinnon prosessien yhteensovittaminen ja yksinkertaistaminen (HR-työpöytä) - Tilavarausjärjestelmän kehittäminen (laskutuksen integrointi) - Sähköiseen arkistointiin siirtyminen Toteutetaan langaton- ja mobiili työympäristö Taloushallinnon järjestelmiä kehitetään tukemaan talouden seurantaa ja ennakointia Tehostetaan olemassa olevien ohjelmien hyödyntämistä hallinnon prosesseissa (esim. asianhallintajärjestelmän tehokkaampi käyttö) Tuetaan henkilökunnan IT-osaamista tarjoamalla aktiivisesti monipuolista koulutusta henkilöstölle