Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010
Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v
ELY:n ostama linjaliikenne ELY:n ostoliikenne Entinen kuntakeskusten välinen liikenne siirtyy kaupungin vastuulle Vuonna 2010 liikennettä siirtyy kaupungin vastuulle ~70 000 /v.
Paikallisliikenteen linjasto
Kutsu ja reittitaksilinjasto
Joukkoliikenteen kokonaiskehys 2010 RAHOITUSKEHYS 2010 Opetustoimen kuljetukset 3 880 000 62 % Taksit 2 722 000 sopimuslinjaliikenne 535 000 linjaliikenne 555 000 sisäiset siirrot 67 000 Sosiaalitoimen kuljetukset 1 550 000 25 % Avoin joukkoliikenne 850 000 13 % yht. 6 280 000 MATKAJAKAUMA Avoin joukkoliikenne, matkat n. 1 100 000 kpl 58 % Koulukuljetukset 643 000 kpl 36 % Perusturvan kuljetukset 70 000 kpl 4 % Palveluliikenne, noin 19 000 kpl 1 % Kutsutaksiliikenne, noin 4 000 kpl <1% Joukkoliikenteen matkat yhteensä 1 800 000 kpl
Joukkoliikenteen eri matkatyyppien tuki Matkat (kpl) /matka Avoin joukkoliikenne yht. ~ 1 100 000 ~1 -Lipputuki 456 000 1 -Ostoliikenne 33 000 4 -Palveluliikenne 19 000 5 -Kutsutaksiliikenne 4 300 7 Perusturvan kuljetukset* 70 000 22 Koulukuljetukset 643 000 6 *Perusturvan osalta arviomatkojen määrästä perustuu 2 kuukauden otokseen vuodelta 2009 KOULUKULJETUKSET Avoin linjaliikenne Sopimuslinjaliikenne Taksi 2,5 /matka/oppilas (0,16 /km) 4,6 /matka/oppilas (0,46 /km) 9,3 /matka/oppilas (0,93 /km)
Joukkoliikennematkat vuodessa Kotka 1.600.000 matkaa 28,6 matkaa/as. Lappeenranta 800.000 matkaa 14,0 matkaa/as. Kouvola 1.100. 000 matkaa 12 matkaa/as. Vuonna 2008 myytiin 9 143 seutu- ja kaupunkilippua 300 000 matkaa Vuonna 2009 noin 14 000 lippua 465 000 matkaa Vuoden 2010 myyntiarvio on 18 000 lippua 650 000 matkaa Kaupunki- ja seutulippujen myynnin kehitys Kouvolassa 2008-2009 Koko vuonna +18 % Toukokuu-joulukuu (kaupunkilippu) +28 % Joulukuu +39 %
Palveluliikenne Anjalankoski Tiistaisin ja perjantaisin Kuusankoski Liikennöi arkipäivisin noin 50 km / päivä Palvelureitti 1 n. 50km / päivä Palvelureitti 2 n. 50km / päivä Palvelureitti 3 n. 68km / päivä
Palveluliikenne Kouvola Liikennöi arkipäivisin, noin 100km / päivä Palvelureitti 1 Palvelureitti 2 Palvelureitti 3
Kutsu- ja reittitaksiliikenne
Kutsu- ja reittitaksiliikenne
Kuljetusmuotojen väliset erot Avoin joukkoliikenne (lipputuki ja ostoliikennelinja-autot) Toiminnan perustan tulee olla ainakin osin liiketaloudellisesti kannattavaa. Perustuu todelliseen kysyntään. Kaupungin tuki 1,3 / matka (lipputuki 1,2 /matka, ostoliikenne 3,7 /matka) Palveluliikenne Pääosin yhteiskunnan ostamaa liikennettä (77 %). Ostotoiminnan kohde on kuljettajan työaika, joka muodostaa noin 2/3 osaa kustannuksista. Huomio tulee kiinnittää toiminta ajan ostamiseen ja toiminta ajan tehokkaaseen hyödyntämiseen. Kannattava toiminta edellyttää riittävää asiakaspohjaa, joka mahdollistaa kuljetusten optimoinnin. Min 10 000 asukasta. Kaupungin tuki 4,7 / matka
Kuljetusmuotojen väliset erot Kutsutaksiliikenne Luonteeltaan asiakasriippuvaista. Perustuu vakioreitteihin, joissa suurehkot muutokset mahdollisia. Reittiä ei ajeta, jos asiakkaita ei ole. Osto kohdistuu palvelun tarjontaan alueellisena peittona. Sisältää myös palvelun tuottamisen hallinnolliset kustannukset. Hallinnon osuus tulee pitää alhaisena. Kaupungin tuki 7 /matka. Tuki /matka vaihtelee suuresti reiteittäin.
Liikenteen kattavuus Säännöllinen linjaliikenne 1km säteellä keskilinjasta asukkaita yht. 82 500 Kutsu- ja reittitaksiliikenne 1km säteellä keskilinjasta asukkaita yht. 1 150 Vanha pohja
Johtopäätökset Henkilöliikenteen kuljetukset muodostavat mittavan kokonaisuuden (vuosikustannukset ovat verrattavissa yhdyskuntatekniikan investointikustannuksiin). Erilliskuntien aikana kokonaisuuden hallinta jakaantui kymmenille erillisille tahoille. Niiden taloudessa kuljetuskustannuksilla ei ollut keskeistä merkitystä. Tukisummat olivat kohtuullisen pieniä. Vammaispalvelulaki oikeuttaa 18 yhdensuuntaisen matkan tekoon kuukaudessa. Oikeus lain mukaisiin matkoihin myönnetään henkilölle pitkäaikaisen sairauden tai vamman perusteella. Huomio kohdistuu ensisijaisesti rahoitustarpeeseen, ei kuljetustoiminnan tuloksiin, tehokkuuteen tai tuotetun palvelun laatuun. Henkilökuljetusten ohjaaminen yhtenä kokonaisuutena vaatii selkeitä päätöksiä. Vapaaehtoinen sitoutuminen on haasteellisista. Kaupungin tuki on merkittävän suuri ~70 / asukas, ~150 / talous