Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Suvi Vainiomäki LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja Turun yliopisto sujova@utu.fi Hannele Hyppönen FT, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Johanna Kaipio TkT, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto ja käytettävyysasiantuntija, Helsingin kaupunki, Apotti-hanke Jarmo Reponen LT, radiologian ylilääkäri, Raahen sairaala ja professori, Oulun yliopisto, FinnTelemedicum Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri, infektiotauteihin erikoistuva lääkäri, HUS/HYKS Tulehduskeskus ja kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki, Apotti-hanke Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 204 Lähtökohdat Lääkärien käyttäjäkokemuksia potilastietojärjestelmistä kartoitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 200. Tuotemerkkien välillä oli selkeitä eroja ja kaikissa oli kehitettävää. Vastaavaa tutkimusta on maailmalla tehty vähän, vaikka käyttäjien kokemukset ovat keskeinen osa järjestelmien kehitystä ja arviointia. Menetelmät Kysely toistettiin keväällä 204. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien kokemuksia analysoitiin tuotemerkkikohtaisesti ja verrattiin vuoden 200 tuloksiin. Tulokset esitellään aihealueittain. Tulokset Vain Eskon ja Graafisen Finstarin (GFS) käyttäjät pitivät järjestelmää vakaana ja käskyihin nopeasti reagoivana. Effican terveyskeskuskäyttäjien kokemus käytettävyydestä oli heikentynyt ja sairaala- Mediatrin käyttäjien parantunut. Eskon ja GFS:n käyttäjät pitivät järjestelmän käytettävyyttä hyvänä. Sairaalojen järjestelmien käyttäjistä kolmasosa oli tyytyväisiä yhteenvetonäkymiin; 200 tilanne oli ollut vielä huonompi. Kokemus haittatapahtumista oli pysynyt GFS:ia, Eskoa ja sairaala-mediatria lukuun ottamatta vuoden 200 tasolla. Pegasoksen ja Uranuksen käyttäjät antoivat lääkityslistojen selkeydelle paremmat arviot kuin vuonna 200. Sähköinen resepti nähtiin hyvänä toiminnallisuutena muissa paitsi Efficassa ja Eskossa. Vain Mediatrin käyttäjät antoivat paremmat arviot toisten organisaatioiden lääkitystiedon saatavuudesta kuin 200. Muista tuotemerkeistä poiketen sairaala-mediatrin koettiin tukevan paremmin yhteistyötä ja tiedonkulkua kuin 200, mutta aluetietojärjestelmät nähtiin yhä kaikkien tuotemerkkien keskeisenä kehityskohteena. LIITEAINEISTO pdf-versiossa www.laakarilehti.fi Sisällysluettelot SLL 49/204 Päätelmät Lääkärien kokemukset ja arviot potilastietojärjestelmistä eivät ole parantuneet toivotussa määrin. Järjestelmien teknisten ominaisuuksien ei koeta kehittyneen, vaikka järjestelmän vakaus ja nopea reagointi luovat pohjan sekä potilasturvallisuudelle että käytettävyydelle. Järjestelmien ei koeta tukevan lääkärien työtä. Jatkossa on etsittävä potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun vaikuttavia tekijöitä järjestelmissä. Kokemukset sähköisestä reseptistä vaihtelivat tuotemerkeittäin. Sen ei koeta tuoneen ratkaisua eri organisaatioissa määrättyjen lääkitysten hallintaan. LINKKI LIITTEESEEN Liite Vertaisarvioitu VV Lääkärien kokemuksia potilastietojärjestelmistä ensi kertaa kartoittaneessa valtakunnallisessa kyselyssä vuonna 200 todettiin eroja tuotemerkkien välillä, ja kaikissa todettiin puutteita ja kehittämistarpeita ( ). Ongelmia oli järjestelmien teknisessä toimivuudessa ja käytettävyydessä. Lääkitystietojen esitystapa ja yhteenvetonäkymän puuttuminen aiheuttivat runsasta kritiikkiä. Potilastietojen ja varsinkin lääkitystiedon saaminen toisesta organisaatiosta koettiin aikaa vieväksi ja hankalaksi. Hoitotyön kirjaamistapaa ei pidetty selkeänä. Järjestelmien koettiin jopa vaarantaneen potilasturvallisuutta. Kriittisimpiä olivat sairaaloissa työskentelevät lääkärit. Saman tuotemerkin käyttäjien arviot poikkesivat toisistaan sairaalaja terveyskeskusympäristöissä erityisesti Mediatrin kohdalla. 336
Terveydenhuoltotutkimus Taulukko. Terveyskeskusjärjestelmät 204: väittämistä eri ja samaa olevien %-osuudet (kaikki väittämät sähköisessä liitetaulukossa) Potilastietojärjestelmä, vastaajien määrä (osuus) Effica, n = 425 (46 %) Graafinen Finstar, n = 37 (4 %) n TEKNISET OMINAISUUDET % Järjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttäkatkoksia) 97 50 39 4 78 Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin 95 54 33 4 78 KÄYTETTÄVYYS Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä 92 59 29 89 3 Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti 96 36 5 22 69 Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja 94 67 24 33 56 Koen saavani riittävästi apua järjestelmän käyttöön liittyvissä ongelmatilanteissa 96 39 43 4 6 Tehtyjen virheiden (kuten virhekirjaus, päätyminen väärään näkymään, valintojen muuttaminen jne.) korjaaminen onnistuu helposti uusi 96 58 24 28 64 Potilastietojärjestelmän avulla on helppo saada esiin potilasta tarvittavat tiedot uusi 94 43 42 36 50 Potilastietojen kirjaaminen on näppärää ja sujuvaa muutettu 95 49 34 24 65 Potilastietojen tilastointi vie kohtuuttomasti aikaa 90 6 87 30 5 Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä 95 56 30 46 43 TIEDON ESITYSTAPA Kirjaaminen yhteisesti sovitulla tavalla helpottaa hoidossa tarvittavien tietojen hakua ja yhdistämistä uusi 92 6 65 8 8 Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla muutettu 90 26 62 36 50 Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esiteytty muutettu 93 36 53 50 42 Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. kuumekurvan tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta 90 64 8 50 35 POTILASTURVALLISUUS JA HOIDON LAATU Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle 92 44 33 57 Järjestelmän tarjoamat muistutteet, huomautukset ja varoitukset ovat hyödyllisiä ja niitä on sopivasti muokattu 90 50 24 32 43 Tietojärjestelmät tukevat oman työn kehittämistä 9 55 9 44 3 Tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua 9 32 37 33 53 Tietojärjestelmät tukevat hoitosuositusten noudattamista uusi 90 5 20 53 7 LÄÄKITYS Tieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla 906 80 2 86 Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa 93 54 32 24 68 Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä 92 36 48 33 6 YHTEISTYÖ JA TIEDONKULKU Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa 90 9 68 22 70 Hoitokertomukseen kirjatut tiedot ovat helposti luettavassa muodossa 906 46 37 44 4 Järjestelmä valvoo hoitajille antamieni määräysten perillemenoa 879 63 89 5 Potilaan sähköisesti toimittamat mittaustulokset (potilas- tai omahoitoportaali) auttavat parantamaan hoidon laatua uusi 886 35 24 25 25 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärien välillä omassa organisaatiossa 95 2 70 76 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä 908 57 2 73 9 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja hoitajien välillä 92 8 64 22 58 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja potilaiden välillä 889 6 0 84 5 Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden 9 33 45 3 56 Alkuperäinen kysymysmuoto: Miten hyvin tietojärjestelmät tukevat mielestäsi yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä? Vastausvaihtoehdot: ttäin hyvin/ Melko hyvin/ Ei hyvin eikä huonosti/ Melko huonosti/ ttäin huonosti 3362
tieteessä Mediatri, n = 7 (8 %) Pegasos, n = 34 (37 %) Kaikki Khi 2 p < 0,05 35 56 4 49 44 46 * 38 42 57 29 5 35 * 62 27 62 22 62 25 * 35 52 66 22 47 40 * 49 46 68 20 64 26 * 42 4 32 46 36 45 * 48 37 75 4 63 22 * 54 4 64 26 52 36 * 42 48 58 27 5 34 * 4 83 0 82 9 83 * 62 30 76 5 64 25 * 4 79 7 63 5 66 * 7 75 36 5 30 58 * 30 64 42 48 38 5 58 32 68 2 64 8 * 5 25 4 33 45 3 4 42 46 30 47 29 * 5 3 56 2 55 2 34 49 30 40 32 40 28 39 37 35 44 26 * 55 35 88 6 8 * 3 58 48 40 48 39 * 34 58 3 56 34 5 2 69 9 85 5 75 * 46 36 58 28 5 33 50 20 64 6 63 0 * 32 29 26 27 3 26 69 9 63 5 67 46 38 74 3 64 9 * 2 66 22 55 20 60 59 6 69 7 65 9 * 3 49 27 48 3 47 50 74 % vastaajista arvio positiivinen 75 % vastaajista arvio positiivinen 50 74 % vastaajista arvio kriittinen 75 % vastaajista arvio kriittinen Potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemusten seurantaa tehdään kansallisella tasolla eri maissa vähän. Esimerkiksi Tanskassa ja Kanadassa terveydenhuoltohenkilöstölle tehdään vuosittain kyselyitä, joissa tavoitteena on järjestelmien käytön laajuuden ja käyttöasteen selvittäminen (2,3), ei käyttäjäkokemusten kartoittaminen tai tuotemerkkikohtainen vertailu. Yhdysvalloissa toteutetaan laajoja tuotemerkkien välisiä vertai luja vuosittain, mutta ne ovat pääasiassa suunnattuja hankinnan tueksi, ja esimerkiksi käytettävyyttä mitataan vain yhdellä kysymyksellä ( ease of use ) (4). Osa vertailuista ei sisällä tuotemerkkikohtaista seurantatietoa (5,6). Tässä artikkelissa tarkastellaan tuotemerkeittäin potilastietojärjestelmien avaintoiminnallisuuksia, järjestelmissä koettuja eroja ja kehitystä vuodesta 200. Menetelmät Tutkimuksen suoritustapa, kohdejoukon rajaus ja edustavuus on esitelty aiemmassa artikkelissa (7). Aineistosta poimittiin lääkärit, jotka ilmoit tivat työpaikakseen terveyskeskuksen (n = 922) tai julkisen terveydenhuollon sairaalan (n = 753). Tarkasteluun otettiin tuotemerkit, joissa vastaajia oli yli 25: Effica, Pegasos, Graafinen Finstar (GFS), Mediatri, Uranus ( Miranda-Oberon) ja Esko (Esko-Oberon). Tuotemerkkikohtaiseen tarkasteluun valittiin 2 teknisiin ominaisuuksiin liittyvää asenneväittämää sekä 2 käytettävyyteen, 6 tiedon esitys tapaan, 5 potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun, 3 lääkitykseen sekä 0 yhteistyöhön ja tiedon kulkuun liittyvää väittämää. Tilastoanalyysit tehtiin SPSS 9 -ohjelmistolla (SPSS Inc., Chicago, Illinois), khiin neliö -testillä, merkitsevyyden rajana oli p:n arvo alle 0,05. Vertailtaessa tuloksia vuoteen 200 valittiin selkeän muutoksen rajaksi tilastollisen merkitsevyyden lisäksi 0 prosenttiyksikön ero aikaisempaan. Lääkärit valitsivat myös järjestelmien viisi tärkeintä kehittämiskohdetta 7-kohtaisesta luettelosta ja valintaa rajaamatta hyvin toimivia ominaisuuksia 6-kohtaisesta luettelosta. Molempien osalta tuloksia tarkasteltiin tuotemerkkikohtaisesti sekä terveyskeskusten että sairaaloiden järjestelmien osalta. Tulokset Kyselyyn vastasi 922 terveyskeskuslääkäriä (6 % naisia) ja 753 sairaalalääkäriä (69 % nai 3363
Terveydenhuoltotutkimus Taulukko 2. Sairaalajärjestelmät 204: väittämistä eri ja samaa olevien %-osuudet (kaikki väittämät sähköisessä liitetaulukossa). Potilastietojärjestelmä, vastaajien määrä (osuus) Effica, n = 430 (24 %) n TEKNISET OMINAISUUDET Järjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttäkatkoksia) 745 46 4 Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin 738 60 24 KÄYTETTÄVYYS Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä 733 49 34 Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti 735 43 43 Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja 734 6 27 Mielestäni tietojärjestelmä käyttäytyy usein odottamattomalla tai oudolla tavalla uusi 733 38 39 Tehtyjen virheiden (kuten virhekirjaus, päätyminen väärään näkymään, valintojen muuttaminen jne.) korjaaminen onnistuu helposti uusi 730 67 6 Potilastietojärjestelmän avulla on helppo saada esiin potilasta tarvittavat tiedot uusi 739 42 44 Potilastietojen kirjaaminen on näppärää ja sujuvaa muutettu 73 52 30 Potilastietojen tilastointi vie kohtuuttomasti aikaa 664 2 63 Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä 743 52 34 TIEDON ESITYSTAPA Kirjaaminen yhteisesti sovitulla tavalla helpottaa hoidossa tarvittavien tietojen hakua ja yhdistämistä uusi 707 9 59 Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla muutettu 709 25 57 Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esiteytty muutettu 75 26 59 Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. kuumekurvan tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta 68 54 28 POTILASTURVALLISUUS JA HOIDON LAATU Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle 739 37 39 Järjestelmän tarjoamat muistutteet, huomautukset ja varoitukset ovat hyödyllisiä ja niitä on sopivasti muokattu 79 50 22 Tietojärjestelmät tukevat oman työn kehittämistä 73 58 2 Tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua 76 39 3 Tietojärjestelmät tukevat hoitosuositusten noudattamista uusi 700 5 3 LÄÄKITYS Tieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla 702 74 2 Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa 703 57 30 Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä 704 5 33 YHTEISTYÖ JA TIEDONKULKU Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa 77 5 7 Hoitokertomukseen kirjatut tiedot ovat helposti luettavassa muodossa 76 57 29 Järjestelmä valvoo hoitajille antamieni määräysten perillemenoa 677 46 22 Potilaan sähköisesti toimittamat mittaustulokset (potilas- tai omahoitoportaali) auttavat parantamaan hoidon laatua uusi 638 29 2 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärien välillä omassa organisaatiossa 742 8 66 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä 725 55 25 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja hoitajien välillä 726 36 43 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja potilaiden välillä 674 6 9 Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden 723 32 44 Alkuperäinen kysymysmuoto: Miten hyvin tietojärjestelmät tukevat mielestäsi yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä? Vastausvaihtoehdot: ttäin hyvin/ Melko hyvin/ Ei hyvin eikä huonosti/ Melko huonosti/ ttäin huonosti 50 74 % vastaajista arvio positiivinen 75 % vastaajista arvio positiivinen 50 74 % vastaajista arvio kriittinen 75 % vastaajista arvio kriittinen 3364
tieteessä Esko, n = 86 ( %) Mediatri, n = 47, 3 % Pegasos, n = 06 (6 %) Uranus, n = 807 (6 %) Kaikki Khi 2 p< 0,05 20 68 45 36 45 47 54 34 46 42 * 25 6 43 36 55 25 66 9 56 29 * 65 25 60 23 57 28 54 27 54 29 * 8 74 30 53 63 25 48 35 42 44 * 32 57 49 38 70 22 74 7 6 28 * 73 2 5 34 40 4 42 33 45 32 * 49 35 62 26 69 4 6 22 62 22 * 27 63 36 55 60 28 49 39 44 44 * 23 57 32 43 56 33 66 9 54 30 * 20 46 20 57 20 55 66 3 62 * 27 62 60 34 60 26 52 34 48 37 * 4 65 6 72 9 64 22 56 9 60 25 60 83 35 49 39 44 32 52 * 23 66 9 68 47 44 26 60 27 59 * 48 33 5 36 75 2 56 28 55 28 * 67 5 30 49 3 39 30 49 37 42 * 44 22 49 30 57 26 59 7 53 2 * 39 3 37 35 62 8 6 9 55 23 * 23 43 24 44 36 36 4 3 36 35 * 42 22 26 4 5 7 57 2 5 6 * 8 7 32 60 86 7 86 6 80 9 * 46 40 26 60 44 46 43 43 47 40 * 33 49 28 57 44 4 45 36 44 38 * 7 79 49 38 8 83 5 88 9 8 * 36 49 65 22 70 5 68 2 6 26 * 66 0 34 42 66 3 62 7 58 8 * 3 20 9 8 39 20 28 20 29 20 4 76 76 8 6 20 59 8 64 * 65 6 27 56 70 3 74 2 66 8 * 20 59 20 69 35 42 36 42 33 45 * 48 4 33 8 65 8 69 7 62 9 * 20 46 5 59 30 47 36 39 3 43 * 3365
Terveydenhuoltotutkimus Taulukko 3. Väittämät, joissa muutos vuosien 200 ja 204 välillä oli > 0 % sekä näiden välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä khiin neliö -testissä tuotemerkkikohtaisesti. Jos kaikki tai yli 2/3 teeman mukaisen ryhmän vastauksista olivat saman suuntaisia, on ilmoitettu koko teemaryhmän muuttuneen. Parantunut Terveyskeskusjärjestelmät Effica Yhteistyö: kokemus hoitajille annettujen määräysten perillemenosta Sairaalajärjestelmät Effica Käytettävyys: kokemus järjestelmän kyvystä kuvata tapahtumia ja kokemus tietojen häviämisestä järjestelmästä, esitystapa: kokemus yhteenvetonäkymästä Heikentynyt Tekniset ominaisuudet, käytettävyys Tekniset ominaisuudet: kokemus nopeudesta, käytettävyys: kokemus rutiinitehtävien suorittamisesta, yhteistyö: kokemus yhteistyöstä ja tiedon kulusta lääkärin ja potilaiden välillä Parantunut Graafinen Finstar Käytettävyys: kokemus tietojen häviämisestä järjestelmästä, potilasturvallisuus: kokemus haittatapahtumista, lääkitys: kokemus järjestelmien avusta estää lääkitykseen liittyviä virheitä Esko Käytettävyys: kokemus tietojen häviämisestä järjestelmästä, potilasturvallisuus: kokemus haittatapahtumista ja tuesta oman työn kehittämiselle, lääkitys: kokemus järjestelmien avusta estää lääkitykseen liittyviä virheitä, yhteistyö: kokemus avusta välttää päällekkäisiä tutkimuksia Heikentynyt Parantunut Heikentynyt Parantunut Heikentynyt Parantunut Mediatri Lääkitys: tieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä Käytettävyys Pegasos Käytettävyys: kokemus tietojen häviämisestä järjestelmästä, esitystapa: kokemus yhteen vetonäkymästä, lääkitys: kokemus potilaan ajankohtaisen lääkelistan selkeydestä Käytettävyys: kokemus perehdytykseen ja tilastointiin vaadittavasta ajasta Käytettävyys: kokemus perehdytykseen vaadittavasta ajasta Mediatri Käytettävyys, potilasturvallisuus: kokemus haittatapahtumista ja tuesta oman työn kehittämiselle, lääkitys, yhteistyö Pegasos Käytettävyys: kokemus järjestelmän kyvystä kuvata tapahtumia ja kokemus tietojen häviämisestä järjestelmästä, lääkitys: kokemus potilaan ajankohtaisen lääkelistan selkeydestä Uranus Käytettävyys: kokemus tietojen häviämisestä järjestelmästä, esitystapa: kokemus yhteenvetonäkymästä, lääkitys: kokemus potilaan ajankohtaisen lääkelistan selkeydestä ja avusta estää lääkitykseen liittyviä virheitä, yhteistyö: kokemus yhteistyöstä ja tiedonkulusta lääkärin ja hoitajien välillä Heikentynyt Tekniset ominaisuudet, käytettävyys: kokemus perehdytykseen vaadittavasta ajasta, yhteistyö: kokemus potilastietojen saamiseen toisesta organisaatiosta vaadittavasta ajasta Kirjallisuutta Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H, Elovainio M, Winblad I, Reponen J, ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 200;65:477 83. 2 Hyppönen H, Viitanen J, Reponen J, Doupi P, Jormanainen V, Lääveri T ym. Large-scale ehealth systems: Providing information to support evidence-based management. etelemed 200 conference 20. sia). Vastaajien keski-ikä oli 45/46 vuotta (vaihteluväli 24 64 v). Terveyskeskuslääkäreistä 70 %:lla oli järjestelmästä yli kolmen vuoden käyttökokemus ja 5 %:lla alle puolen vuoden käyttökokemus. Sairaalalääkäreillä vastaavat osuudet olivat 78 % ja 3 %. Lääkärien vastaukset keskeisiin väittämiin ja vuosien välillä tapahtuneet muutokset on esitetty taulukoissa ja 2 (kaikki väittämät ja muutos vuosien 200 ja 204 välillä liitetaulukoissa, 2 ja 3 artikkelin sähköisen pdf-version liitteenä www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 49/204). Selkeimmät väittämissä tapahtuneet muutokset on kuvattu taulukossa 3. Keskeisimmät terveyskeskus- ja sairaalalääkärien mainitsemat tuotemerkkikohtaiset kehittämiskohteet ja hyvät toiminnallisuudet ovat taulukoissa 4 ja 5. 3366
tieteessä 3 Viitanen J, Hyppönen H, Lääveri T, Vänskä J, Reponen J, Winblad I. National questionnaire study on clinical ICT systems proofs: physicians suffer from poor usability. Int J Med Inform 20;80:708 25. 4 Winblad I, Hyppönen H, Vänskä J, Reponen J, Viitanen J, Elovainio M, ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu: kaikissa on kehitettävää. Suom Lääkäril 200;65:485 94. 5 Hyppönen H, Winblad I, Reponen J, Lääveri T, Vänskä J. Lääkärien kokemukset alueellisesta potilastiedon vaihdosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 5/202. 6 Viitanen J, Martikainen S, Korpela M, Lääveri T. Lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä. Finnish Journal of ehealth and ewelfare 20;3:57 63. 7 Martikainen S, Viitanen J, Korpela M, Lääveri T. Physicians experiences of participation in healthcare IT development in Finland: willing but not able. Int J Med Inform 202;8:98 3. 8 Lääveri T, Winblad I, Hyppönen H, Reponen J, Viitanen J, Antila KJ. Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu: kritiikkiä, mutta kiitostakin. Suom Lääkäril 20;66:565 7. 9 Viitanen J, Nieminen M, Hyppönen H, Lääveri T. Finnish physicians experiences with computersupported patient information exchange and communication in clinical work. Int J Electron Healthc 20;6:53 73. 0 Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T, Kaipio J. User experiences with different regional health information exchange systems in Finland. Int J Med Inform 204;83: 8. Kaipio J. Usability in healthcare: Overcoming the mismatch between information systems and clinical work. Helsinki 20. 2 Kushniruk A, Kaipio J, Nieminen M, Nohr C, Borycki E. Comparing approaches to measuring the adoption and usability of electronic health records: lessons learned from Canada, Denmark and Finland. Stud Health Technol Inform 203;92:367 7. 3 National Physician Survey (NPS) (25.8.204). nationalphysiciansurvey.ca/surveys/200-survey/ 4 FAQs Regaring KLAS Data (25.8.204). www.klasresearch. com/about/methodologyfaq.aspx 5 Edsall RL, Adler KG. The 20 EHR User Satisfaction Survey: responses from 2,79 family physicians. Fam Pract Manag 20;8:23 30. 6 State of the Ambulatory EHR Market. Black Book Rankings: Brown-Wilson Group, Inc.; 203. 7 Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 204: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 204;69:335-58. 8 Meeks DW, Smith MW, Taylor L, Sittig DF, Scott JM, Singh H. Taulukko 4. Terveyskeskusten järjestelmät Tekniset ominaisuudet: Tekniseen vakauteen ja reagointinopeuteen olivat edelleen tyytyväisimpiä GFS:n käyttäjät, kun taas Effican ja Mediatrin käyttäjät olivat tyytymättömämpiä kuin vuonna 200. Effican ja Pegasoksen käyttäjät toivat kehittämiskohteina useimmin esiin järjestelmien hitauden ja yllättävät käyttökatkot. Käytettävyys: Kuten vuonna 200, GFS:n käyttäjät antoivat myönteisimmät ja Pegasoksen käyttäjät kielteisimmät arviot käytettävyydestä. Effican ja Mediatrin saamat arviot olivat heikentyneet. GFS:n ja Pegasoksen käyttäjien mielestä kirjatut tiedot eivät hävinneet järjestelmästä yhtä usein kuin 200. GFS:n ja Mediatrin käyttäjistä puolet piti rutiinitehtävien suorittamista sujuvana, kun taas Effican ja Pegasoksen käyttäjistä tätä oli vain viidennes. GFS:a lukuun ottamatta vastaajista suurempi osa vastasi tilastoinnin vievän liikaa aikaa useammin kuin 200. Aikaisempaa suurempi osa kaikista vastaajista koki järjestelmien vaativan pitkää perehdytystä. Tiedon esitystapa: Iso osa kaikista vastaajista koki kuvantamis- ja laboratoriotutkimustulosten olevan alueellisesti helposti saatavilla. Kaikkien järjestelmien käyttäjistä kahden kolmasosan mielestä järjestelmät eivät tuota kattavaa yhteenvetonäkymää potilaan tilanteesta, eikä tilanne ollut kehittynyt aiemmasta. Potilasturvallisuus ja hoidon laatu: Kolmasosa terveyskeskusten lääkäreistä koki järjestelmän virhetoiminnan aiheuttaneen vakavan haittatapahtuman tai läheltä piti -tilanteen. Alle puolet koki järjestelmien auttavan parantamaan hoidon laatua. Terveyskeskuslääkärien valinnat vuonna 204 järjestelmien kehittämiskohteista ja hyvistä ominaisuuksista. Effica Graafinen Finstar Kehittämiskohteita (viisi eniten valittua) Sähköisen reseptin (e-resepti) toteutuksen huono käytettävyys (6 %), Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (54 %), Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus (38 %), Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan (37 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (36 %) Sähköinen kommunikointi potilaan kanssa puuttuu tai on vaivalloista (62 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta (60 %), Sähköisen päätöksen teon puuttuminen (huomautteet, muistutteet ja linkit hoitosuosituksiin) (43 %), Järjestelmät eivät auta estämään virheitä (43 %) Mediatri Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus (49 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (38 %), Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (38 %), Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä (esim. lähetteet, todistukset), (37 %), Tulospostiin/muistilistaan tulleen tiedon kuittaaminen ja siihen reagointi on työlästä (37 %) Pegasos Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (56 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (5 %), Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus (46 %), Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä (esim. lähetteet, todistukset) (46 %), Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (44 %) Hyviä ominaisuuksia (yli 30 % valinnut) Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta (53 %), Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta (53 %), Lääkityksen interaktiotarkistus (5 %), Digitaalinen sanelu (42 %) Lääkityksen interaktiotarkistus (68 %), Tulosposti/ muistilista (esim. laboratoriotuloksille) (56%), Sähköinen resepti (e-resepti) (57 %), Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta (46 %), (Fraasien ja/tai suosikkireseptien/määräyksien tallennus 43%), Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta(4 %), Digitaalinen sanelu (30 %) Sähköinen resepti (e-resepti) (6 %), Digitaalinen sanelu (6 %), Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta (47 %), Lääkityksen interaktiotarkistus (4 %), Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta (35 %) Sähköinen resepti (e-resepti) (58 %), Digitaalinen sanelu (54 %), Lääkityksen interaktiotarkistus (49 %), Tulosposti/muistilista (esim. laboratoriotuloksille) (4 %), Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (37 %) 3367
Terveydenhuoltotutkimus An analysis of electronic health record-related patient safety concerns. J Am Med Inform Assoc 204;20. 9 Hill RG,Jr, Sears LM, Melanson SW. 4000 clicks: a productivity analysis of electronic medical records in a community hospital ED. Am J Emerg Med 203;3:59 4. 20 Han YY, Carcillo JA, Venkataraman ST, Clark RS, Watson RS, Nguyen TC, ym. Unexpected increased mortality after implementation of a commercially sold computerized physician order entry system. Pediatrics 2005;6:506 2. 2 Hyppönen H, Ammenwerth E, Nohr C, Faxvaag A, Walldius A. ehealth indicators: results of an expert workshop. Stud Health Technol Inform 202;80:328 32. 22 Vishwanath A, Singh SR, Winkelstein P. The impact of electronic medical record systems on outpatient workflows: a longitudinal evaluation of its workflow effects. Int J Med Inform 200;79:778 9. 23 Winblad I, Hyppönen H, Salo S, Reinikainen K, Reponen J. Onko tietokone vastaanoton aikavaras? Suom Lääkäril 2009;64:3956 9. 24 Rautiainen H, Saukkonen S. AvoHILMO 203 Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 203 Määrittelyt ja ohjeistus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 203. 25 Mäkelä-Bengs P, Virkkunen H, Vuokko R. Lääkemerkinnän tekeminen ja tietosisältö 206 - Toiminnallinen määrittely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 204. 26 Nielsen J. Usability engineering. Boston: Academic Press 993. 27 Kivekäs E, Kuusisto H, Enlund H, Saranto K. Ensikokemuksia e-reseptin käytöstä perusterveydenhuollossa. Suom Lääkäril 204;69:567 7. 28 Niemi A, Kaila A, Bjerregård Madsen J, Turunen A. Hoitotyön rakenteista kirjaamista kehitettävä yhteistyössä. Suom Lääkäril 203;68:3062 3. 29 Kuusisto A, Nykänen P, Kaipio J. Usefulness of Nursing Documentations in Multiprofessional Collaboration and Information Exchange in Finland Medical Sciences. Journal of Nursing and Care 204;3:00084 30 Sittig DF, Ash JS, Zhang J, Osheroff JA, Shabot MM. Lessons from Unexpected increased mortality after implementation of a commercially sold computerized physician order entry system. Pediatrics 2006;8:797 80. 3 Kjeldskov J, Skov MB, Stage J. A longitudinal study of usability in health care - does time heal? Stud Health Technol Inform 2007;30:8 9. 32 Bouamrane MM, Mair FS. A study of general practitioners perspectives on electronic medical records systems in NHSScotland. BMC Med Inform Decis Mak 203;3:58. 33 Harno K. Potilastietojärjestelmien hyödyt esiin. Suom. Lääkäril. 203;68:839 42. Taulukko 5. Sairaalalääkärien valinnat vuonna 204 järjestelmien kehittämiskohteista ja hyvistä ominaisuuksista. Järjestelmien kehittämiskohteita (viisi eniten valittua) Effica Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (62 %), Sähköisen reseptin (e-resepti) toteutuksen huono käytettävyys (47 %), Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen hankaloittaa kokonaiskuvan saamista potilaasta (44 %), Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan (36 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (34 %) Esko Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (55 %), Tulospostin/muistilistan puuttuminen (= potilaan tutkimustulokset tulevat omaan tai osaston virtuaaliseen postilaatikkoon) (42 %), Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan (39 %), Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (36 %), Yhteenvetonäkymän (esim. kuumekurvan tai hoitotaulukon) puuttuminen tai huono laatu (34 %), Sähköisen reseptin (e-resepti) toteutuksen huono käytettävyys (34 %) Mediatri Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (72 %), Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen hankaloittaa kokonaiskuvan saamista potilaasta (72 %), Yhteenvetonäkymän (esim. kuumekurvan tai hoitotaulukon) puuttuminen tai huono laatu (40 %), Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan (38 %), Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (34 %) Pegasos Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (6 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (54 %), Yhteenvetonäkymän (esim. kuumekurvan tai hoitotaulukon) puuttuminen tai huono laatu (46 %), Järjestemien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkokset (43 %), Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen hankaloittaa kokonaiskuvan saamista potilaasta (43 %) Uranus Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (6 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (56 %), Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan (49 %), Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen hankaloittaa kokonaiskuvan saamista potilaasta (40 %), Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa (35 %) Lääkitys: Mediatrin ja GFS:n lääkelistoja pidettiin selkeimpinä. Puolet vastaajista koki järjestelmien auttavan estämään lääkitysvirheitä. Lääkityksen interaktiotarkistus oli mainittu kaikkien järjestelmien hyvänä toiminnallisuutena. Kymmenesosa muiden ja kolmasosa Mediatrin käyttäjistä koki tiedon muissa organisaatioissa määrä tyistä lääkkeistä olevan hyvin saatavilla, vain Mediatrin osalta tilanne oli parantunut. Järjestelmien hyviä ominaisuudet (yli 30% valinnut) Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (67 %), Digitaalinen sanelu (50 %), Lääkityksen interaktiotarkistus (37 %), Työ-,vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta (35 %) Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (67 %), Digitaalinen sanelu (59 %), Lääkityksen interaktiotarkistus (39 %) Digitaalinen sanelu (77 %), Sähköinen resepti (e-resepti) 70 %, Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (66 %), Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta (45 %), Mahdollisuus muokata näkymää omien tarpeiden mukaan (36 %), Lääkityksen interaktiotarkistus (34 %), Fraasien ja/tai suosikkireseptien/määräyksien tallennus (32 %) Digitaalin sanelu (63 %), Sähköinen resepti (e-resepti) (58 %), Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainista riippumatta (42 %), Lääkityksen interaktio tarkistus (4 %), Tulosposti/muistilista (esim. laboratorio tuloksille) (33 %) Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (59 %), Sähköinen resepti (e-resepti) (54 %), Digitaalinen sanelu (53 %), Mahdollisuus kerätä eri erikoisalojen tekstejä kronologiseksi kertomukseksi (43 %), Lääkityksen interaktiotarkitus (3 %) Effica-käyttäjien mielestä sähköisen reseptin käytettävyys oli yksi tärkeimmistä korjattavista ongelmista, muiden tuotemerkkien käyttäjät mainitsivat e-reseptin hyvänä toiminnallisuutena. Yhteistyö ja tiedonkulku: Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vei vastaajien mielestä yhä liikaa aikaa. Kaikilla tuotemerkeillä kehittämiskohteena oli edelleen aluetietojärjestelmien huono käytettävyys. Enemmistö koki järjes 3368
tieteessä Pohdinta Tuotemerkkikohtaisten käyttäjäkokemusten esiin nostamien ongelmien ja hyvien ominaisuuksien seuraaminen on tarpeellista tavoiteltaessa alueellisesti ja valtakunnallisesti toimivaa potilastiedon käsittelyä. Nyt toteutettu seuranta antaa järjestelmätoimittajille mahdollisuuden pohtia tuotteensa kehittämispolkuja, viranomaisille tietoa säädösten ja määritysten vaikutuksista käytännössä ja käyttäjille vertailukohtia omien kokemustensa arvioimiseen. Tutkimuksen rajoitteita on käsitelty artikkelisarjan ensimmäisessä artikkelissa (7). GFS:n ja sairaala-mediatrin osalta vastaajamäärät jäivät pieniksi. Suuren käyttäjämäärän tuotemerkeillä käytännön kannalta vähäisetkin muutokset tulevat tilastollisesti merkitseviksi, joten valitsimme selkeän muutoksen lisäkriteeriksi 0 prosenttiyksikön muutoksen vertailtaessa vuoden 200 tuloksiin. Tulokset luokiteltiin aihealueittain, vaikka monen väittämän voidaan ajatella mittaavan montaa osa-aluetta. Vastaajia ei pyydetty vertailemaan tuotemerkkien kehitystä kuluneena aikana. Luokittelimme vastaukset tuotemerkkikohtaisesti, mutta käytännössä kliinikon on vaikea erottaa itse perusjärjestelmän ongelmia siihen liitettyjen erillisjärjestelmien, aluetietojärjestelmien, valtakunnallisten palveluiden, huonon toimintakulttuurin, laitteiston tai tiedonsiirtoverkon ongelmista. Käyttäjälle hitautena näyttäytyvä tilanne voi johtua alimitoitetuista päätelaitteista, ohjelmiston raskaasta rakenteesta tai huonosti työnkulkua tukevasta käyttöliittymäsuunnittelusta. Tekninen epävakaus ja hitaus koettiin edelleen yhdeksi keskeisistä ongelmista, joskin tässä oli eroja tuotemerkkien välillä. Epävakaan tai teksidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Suvi Vainiomäki: korvaus käsikirjoituksen kirjoittamisesta tai tarkistamisesta (Suomen Lääkäriliitto). Hannele Hyppönen: muu (STM). Tinja Lääveri: johtokunnan/ hallituksen jäsenyys (Suomen Lääkäriliitto, hallituksen jäsen 2007 203, valtuuskunnan, työryhmien ja jaoksien jäsen), luentopalkkiot (Talentum, Suomen Lääkäriliitto, GSK, Lääkäripäivät), muu (STM). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia. telmien tukevan tiedon kulkua lääkärien ja hoitajien välillä, mutta hoitokertomuksen tietoja piti selkeinä edelleen vain kolmasosa käyttäjistä. Järjestelmien kykyä valvoa hoitajille tehtyjen määräysten perille menoa pidettiin edelleen huonona. Sairaaloiden järjestelmät Tekniset ominaisuudet: Esko oli käyttäjien mielestä teknisesti vakain ja nopein kuten myös 200, Uranuksen ja Effican reagointinopeuden saamat arviot olivat huonontuneet. Keskeisinä korjattavina ongelmina olivat hitaus ja yllättävät käyttökatkot. Käytettävyys: Eskon käyttäjät antoivat positiivisimmat ja Pegasoksen ja Uranuksen käyttäjät negatiivisimmat arviot käytettävyyteen liittyviin väittämiin. Mediatrin käyttäjien arviot olivat parantuneet eniten. Tietojen koki häviävän enää 23 34 % kaikista vastaajista. Eskon käyttäjistä puolet, muiden käyttäjistä 7 38 % piti rutiinitehtävien suorittamista suoraviivaisena. Puolet muiden tuotemerkkien paitsi Eskon (27 %) käyttäjistä oli sitä että järjestelmä vaatii pitkää perehdytystä. Tiedon esitystapa: Kuvantamis- ja laboratoriotulosten saatavuuteen ja esitystapaan oltiin tyytyväisiä. Kolmasosa muiden tuotemerkkien paitsi 2 % Pegasoksen käyttäjistä oli tyytyväisiä järjestelmän tarjoamiin yhteenvetonäkymiin; vuonna 200 tilanne oli vielä huonompi. Pegasoksen, Mediatrin ja Eskon käyttäjät pitivät yhteenvetonäkymien kehittämistä keskeisenä kehittämiskohteena. Potilasturvallisuus ja hoidon laatu: Vajaa puolet muiden tuotemerkkien paitsi Eskon (5 %) käyttäjistä oli sitä että järjestelmä on aiheuttanut tai ollut aiheuttaa potilaalle vakavan haittatapahtuman. Eskossa ja Mediatrissa tilanne oli parantunut aiempaan nähden. Lääkitys: Tieto muissa organisaatioista määrätyistä lääkkeistä oli hyvin saatavilla Mediatrin käyttäjistä 60 %:n mielestä (200: 24 %), muiden tuotemerkkien käyttäjistä edelleen vain kymmenesosa oli tätä. Mediatrin, Pegasoksen ja Uranuksen osalta potilaan ajankohtainen lääkelista koettiin selkeäksi useammin kuin vuonna 200. Eskon, Mediatrin ja Uranuksen käyttäjien mielestä järjestelmät auttavat estä mään lääkitysvirheitä useammin kuin 200. Kaikkien tuotemerkkien käyttäjät mainitsivat interaktiotarkistuksen hyvänä ominaisuutena. Kehittämiskohteista sähköisen reseptin käytettävyys nousi esiin Effican ja Eskon käyttäjien kohdalla, suuri osa Uranuksen, Mediatrin ja Pega soksen käyttäjistä mainitsi sähköisen reseptin hyvänä toiminnallisuutena. Yhteistyö ja tiedonkulku: Lukuun ottamatta Mediatria, tieto kulki yhä huonosti organisaatioiden välillä ja aluetietojärjestelmän käytettävyys nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Järjestelmät tukivat yhteistyötä hoitajien kanssa 45 %:n mielestä, vaikka hoitokertomukseen kirjatut tiedot olivat neljäsosan mielestä helposti luettavassa muodossa kuten vuonna 200. Rakenteisen hoitokertomuksen toteutustapa oli keskeinen kehityskohde muiden paitsi Eskon käyttäjien mielestä. 3369
Terveydenhuoltotutkimus Tästä asiasta tiedettiin Ensimmäinen kattava tutkimus käyttäjäkokemuksista tehtiin 200 ja sen perusteella todettiin lääkärien olevan kriittisiä järjestelmiä kohtaan. Tuotemerkkien välillä oli eroja ja kaikissa oli puutteita ja kehittämisen varaa. Tämä tutkimus opetti Laajan kyselytutkimuksen avulla voidaan tunnistaa potilastietojärjestelmien ongelmakohtia, seurata kehitystä sekä tukea järjestelmien kehittämistä lääkärin työtä ja potilasturvallisuutta edistäviksi. Sähköinen resepti arvioidaan osassa tuotemerkkejä toiminnallisuudeltaan hyväksi, mutta se ei lääkärien mielestä vielä paranna kokonaiskuvaa lääkehoidosta. nisesti viallisen tietojärjestelmän on todettu olevan yksi keskeisimmistä potilasturvallisuuden vaarantumisen kokemuksen taustalla olleista tekijöistä (8). Hitaan reagointinopeuden aiheuttamat ongelmat korostuvat suoritettaessa monivaiheisia tai usein toistuvia tehtäviä, esimerkiksi päivystävä lääkäri tekee Yhdysvalloissa yhden päivystysvuoron aikana 4 000 klikkausta (9). Suurimman osan mielestä rutiinitehtävien suorittaminen ei ollut suoraviivaista. Monessa tutkimuksessa on todettu, että järjestelmät eivät ole onnistuneet sujuvoittamaan lääkärin työtä ja säästämään aikaa potilastyölle (4,5,20,2,22,23). Tilastoinnin koki liian aikaa vieväksi varsinkin terveyskeskusten lääkäreistä useampi kuin vuonna 200; tämä liittynee perusterveydenhuollon lisääntyneeseen tilastointitarpeeseen (24) ja sen toteutustapaan järjestelmissä. Entistä harvempi koki kirjattujen tietojen häviävän. Varsinaista tallennetun tiedon katoamista tietokannasta tapahtunee harvoin, joten tiedon häviämisen kokemusta voidaan pitää äärimmäisenä käytettävyysongelmana: käyttäjä kirjaa väärään paikkaan, ei osaa tallentaa kirjattua tietoa oikein tai ei tiedä, mistä etsiä kirjattua tietoa. Käytettävyydeltään hyvä järjestelmä ohjaa toimintaprosesseja, auttaa välttämään virheitä ja antaa palautteen onnistuneesta toiminnasta (25). Tutkimuksemme tulokset eivät kuitenkaan viittaa siihen, että eri tuotemerkkien käytettävyydessä olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia. Onkin todennäköistä että käyttäjät ovat oppineet tulemaan toimeen järjestelmien virheansojen kanssa ja epäloogiset käytännöt on opittu ulkoa. Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat kehittymässä yhä enemmän työtä ja toimintaa ohjaaviksi, mikä osin selittää kokemuksen lisääntyneestä perehdytyksen tarpeesta. Järjestelmien tulisi opastaa käyttäjää paremmin, mutta myös perehdytysmenetelmiä tulisi kehittää tehokkaammiksi ja monipuolisemmiksi. Yhteenvetonäkymät nousivat jo 200 esille kehittämiskohteina. Osan varsinkin sairaalan tuotemerkeistä koettiin kehittäneen yhteenvetonäkymiä, tosin lääkärit eivät vielä olleet näihin tyytyväisiä. Kokemus potilastietojärjestelmien aiheuttamista vakavista haittatapahtumista tai läheltä piti -tilanteista oli edelleen huolestuttavan yleinen. Aineistoa tullaan analysoimaan tarkemmin löytääksemme tähän vaikuttavat tekijät. Potilastietojärjestelmien kyky estää lääkitysvirheitä sai sairaalajärjestelmissä paremmat arviot kuin 200. Tämä selittyy osin interaktiotarkistuksen mukaantulolla lääkitysosioihin. Terveyskeskusjärjestelmissä tämä on ollut käytössä jo pidempään. Vaikka ajankohtaista lääkelistaa piti selkeänä useampi kuin vuonna 200, lääkityksen hallinnan työkalut kaipaavat edelleen kehittämistä. Näkemykset sähköisen reseptin toimivuudesta jakautuivat tuotemerkeittäin: GFS:n, Mediatrin, Pegasoksen ja Uranuksen käyttäjät kokivat sähköisen reseptin hyväksi, Effican ja Eskon käyttäjät nostivat sen käytettävyyden keskeiseksi korjattavaksi ongelmaksi. sektoreilla työskentelevien välillä ei ollut eroja saman tuotemerkin sisällä. Eskon sähköinen resepti -toiminnallisuus tuli käyttöön julkisen sektorin järjestelmistä viimeisenä maaliskuussa 203, mutta Effican käyttö alkoi jo vuonna 20, joten lyhyttä käyttöikää ei voida käyttää ainoana negatiivisten mielipiteiden selityksenä. Effican saamat arviot monen asenneväittämän kohdalla olivat muuttuneet kriittisemmiksi verrattuna vuoteen 200, mutta Esko sai edelleen muutoin positiiviset arviot käyttäjiltään. Voi olla mahdollista, että tyytymättömyyden syinä ovat reseptisovelluksen toteutuksen rinnalla sähköisen reseptin käytön vaatimat käyttäjälle epäloogiset toimintatavat. Reseptikeskuksesta huolimatta tieto muissa organisaatioissa potilaalle määrätyistä lääkkeistä koettiin olevan edelleen huonosti käytettävissä, poikkeuksena Mediatri. Käyttäjälle ajankohtaisen lääkelistan selkeys merkinnee eri asiaa (esim. lääkkeiden aloitusajankohta, annostelu, annosreitti) kuin sen ajantasaisuus. Kantaarkiston potilaan tiedonhallintapalveluun on suunniteltu potilaskohtaisen voimassaolevan lääkityksen näkymä (VLÄÄ) (26). Toiminnallisuuden vakiinnuttua on tarpeen tutkia, onko tämä pystynyt ratkaisemaan organisaatioiden välisen lääkitystiedon vaihdon ongelmat. Lääkärien kokema hyöty sähköisestä reseptistä näyttäisi toistaiseksi tulevan lääkemääräyksen kirjaamistoiminnon helpottumisesta, ei lääkehoidon kokonaiskuvan saamisesta. Vastaavanlainen löydös on kuvattu Kotkan ja Turun sähköisen reseptin käyttöönotoissa (27). Jatkossa tulisi tutkia, käytetäänkö reseptikeskusta enemmän lääkkeiden toimitustietojen kuin ajankohtaisen lääkityksen selvittämiseen. Lukuun ottamatta Mediatria ja GFS:ia järjestelmien ei koeta auttavan turvaamaan hoidon 3370
tieteessä Kokemus potilastietojärjestelmien aiheuttamista läheltä piti - tilanteista oli huolestuttavan yleinen. jatkuvuutta. Organisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa on yhä paljon kehitettävää, ainoastaan kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten tulosten koettiin välittyvän hyvin. Sitä, missä määrin Pohjois-Karjalan alueella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen potilastietojärjestelmä Mediatri selittää suurempaa tyytyväisyyttä organisaatioiden väliseen tiedon vaihtoon, tarkastellaan tarkemmin tulevassa artikkelissa. Vaikka potilastiedon arkiston käyttöönoton toivotaan ratkaisevan organisaatioiden väliset tiedonvaihdon ongelmat, keskitetty arkistointi ei helpottane tiedonhakua nykyisiä aluetietojärjestelmiä paremmin, jos järjestelmät eivät pysty näyttämään tallennettuja tietoja lääkärille sopivassa muodossa (0). Hoitotyön rakenteista kirjaamistapaa ei koettu edelleenkään selkeäksi, vaikka yhteinen tapa kirjata nähdään yleisesti myönteisenä asiana. Hoitokertomus nousi edelleen esiin keskeisenä kehittämiskohteena etenkin sairaalajärjestelmien käyttäjien mielipiteissä. Tarvitaan entistä enemmän moniammatillista yhteistyötä sekä terveydenhuollon toimijoiden että järjestelmätoimittajien kesken, jotta hoitotyön rakenteisesta kirjaamisesta saadaan tavoiteltu hyöty (28,29). Mediatri otettiin käyttöön keskussairaalaympäristössä joitakin kuukausia ennen vuoden 200 kyselyajankohtaa ja sen saamat arviot olivat hyvin negatiivisia. Nyt se arvioitiin yhdeksi parhaimmista. Selitykseksi tarjoutuu käyttöönoton epäonnistuminen tai alkuvaiheen runsaan virhemäärän korjaaminen. Uuden järjestelmän (tai toiminnallisuuden) käyttöönotto hankaloittaa lähes aina ainakin hetkellisesti perustehtävien suorittamista, mutta hyvin toteutettu käyttöön otto lyhentää tätä aikaa (30,3,32,33). Vaikka Mediatria sairaalaympäristössä käyttäviä vastaajia oli tässä tutkimuksessa varsin vähän (n = 47), on epätodennäköistä, että selittäjänä olisi vain erilainen otos käyttäjistä. Lääkärien kokemukset ja arviot potilastietojärjestelmistä eivät ole parantuneet neljässä vuodessa toivotusti. Epävakaan ja hitaan järjestelmän käyttäjäkokemuksia on vaikea parantaa käyttöliittymäsuunnittelulla. Käyttäjiä on vaikea saada muuttamaan toimintaansa haluttuun suuntaan, jos järjestelmän huono käytettävyys estää työn sujuvuuden. Tutkimus paljasti lääkärien kokemien käytettävyysongelmien poikkeavan tuotemerkkien välillä. Tunnistettujen ongelmakohtien jatkoanalysoinnissa ei pitäisi keskittyä pelkästään yksittäiseen tuotemerkkiin vaan myös työskennellä sen tunnistamiseksi, miksi ja miten ongelmia on pystytty ratkaisemaan. Tuotemerkeissä tunnistettuja hyvin toimivia ja kehittämiskohteiksi nimettyjä ominaisuuksia tulisi tutkia tarkemmin niiden hyödyntämiseksi järjestelmien kehittämistyön pohjana. Myös kansallisen lainsäädännön ja tilastointivaatimusten vaikutuksia potilastietojärjestelmien käytettävyyteen tulisi tutkia. n Tutkimuksen toteuttamista on tukenut taloudellisesti sosiaali- ja terveysministeriö. Kirjoittajat muistavat kiitollisuudella edesmennyttä dosentti Ilkka Winbladia, jonka mittava kokemus eterveydestä oli keskeistä edellisessä 200 tutkimuksessa. Hänen tarkat kommenttinsa ja kannustuksensa havaintojen yhdistämiseen laajempiin kokonaisuuksiin ovat rohkaisseet jatkamaan aloitettua työtä tällä seurantatutkimuksella. English summary www.laakarilehti.fi > in english Electronic Patient Record systems evaluated by brand in 204 337
english summary Suvi Vainiomäki M.D, specialist in general practice, City of Turku Welfare Division University of Turku sujova@utu.fi Hannele Hyppönen Johanna Kaipio Jarmo Reponen Jukka Vänskä Tinja Lääveri Electronic Patient Record systems evaluated by brand in 204 Background Physicians experience of Electronic Patient Record (EPR) systems was surveyed for the first time in 200. The survey showed clear differences between brands and a need to further develop them all. Similar research is scarce on a global level, although user experience is a fundamental component of system development and assessment. Methods The survey was repeated in spring 204. The responses of physicians working at hospitals and health centres were analysed on a brand-by-brand basis and compared with the results from 200. The results are presented on a thematic basis. Results Only the users of Esko and Graafinen Finstar (GFS) regarded their systems as stable and responding rapidly to commands. Effica s health centre users experienced that its usability had deteriorated, whilst users of hospital-mediatri felt it had improved. The users of Esko and GFS regarded the usability of the systems as good. One-third of the hospital system users were satisfied with the summary views, the proportion was even smaller in 200. The experience regarding adverse events had remained on the level of 200, with the exception of GFS, Esko and hospital-mediatri. The users of Pegasos and Uranus submitted more favourable assessments than in 200 with regard to the clarity of medication lists. Electronic prescription was regarded as a positive functionality in all systems except Effica and Esko. Only Mediatri s users assessed the availability of other organizations medication data more favourably than in 200. Differing from other brands, hospital-mediatri was regarded as supporting cooperation and the distribution of information more effectively than in 200, but the regional data systems were still considered to be a key development target of all brands. Conclusions Physicians experience and opinions on EPR have not improved as expected. The users have not experienced development in the technical functionalities of the systems, even though stability and rapid responsiveness of the system create the basis for patient security and general usability. The EPR systems are not regarded as supportive of physicians work. In the future, factors affecting patient safety and quality of treatment within the systems should be researched more closely. The experience with electronic prescription varied by brand. It was not regarded as having brought a solution for exchange of medication information between organizations. 337a
Liitetaulukko. Terveyskeskusjärjestelmät 204: väittämistä eri ja samaa olevien %-osuudet, kaikki väittämät. Effica Graafinen Finstar Mediatri Pegasos Kaikki Khi 2 n p < 0,05 TEKNISET OMINAISUUDET Järjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei 50% 39% 4% 78% 35% 56% 4% 49% 44% 46% * 97 käyttäkatkoksia) Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin 95 54% 33% 4% 78% 38% 42% 57% 29% 5% 35% * KÄYTETTÄVYYS Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä 92 59% 29% 89% 3% 62% 27% 62% 22% 62% 25% * Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti 96 36% 5% 22% 69% 35% 52% 66% 22% 47% 40% * Järjestelmä kertoo minulle selkeästi mitä kulloinkin tapahtuu (esimerkiksi 4% 37% 28% 53% 47% 33% 56% 27% 47% 33% * 92 tietojen tallentuminen) Terminologia (esimerkiksi toimintojen nimet ja otsikointi) on selkeää ja 34% 5% 22% 69% 35% 56% 50% 3% 39% 45% * 94 ymmärrettävää Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä 67% 24% 33% 56% 49% 46% 68% 20% 64% 26% * 94 valintoja Mielestäni tietojärjestelmä käyttäytyy usein odottamattomalla tai oudolla 45% 3% 67% % 6% 25% 4% 34% 46% 30% * 94 tavalla uusi Koen saavani riittävästi apua järjestelmän käyttöön liittyvissä 39% 43% 4% 6% 42% 4% 32% 46% 36% 45% * 96 ongelmatilanteissa Tehtyjen virheiden (kuten virhekirjaus, päätyminen väärään näkymään, 58% 24% 28% 64% 48% 37% 75% 4% 63% 22% * 96 valintojen muuttaminen jne.) korjaaminen onnistuu helposti uusi Potilastietojärjestelmän avulla on helppo saada esiin potilasta tarvittavat 43% 42% 36% 50% 54% 4% 64% 26% 52% 36% * 94 tiedot uusi Potilastietojen kirjaaminen on näppärää ja sujuvaa muutettu 95 49% 34% 24% 65% 42% 48% 58% 27% 5% 34% * Potilastietojen tilastointi vie kohtuuttomasti aikaa 90 6% 87% 30% 5% 4% 83% 0% 82% 9% 83% * Tietojärjestelmien käyttö vie usein huomion pois potilaasta 90 2% 7% 7% 6% % 73% 4% 7% 3% 7% Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä 95 56% 30% 46% 43% 62% 30% 76% 5% 64% 25% * TIEDON ESITYSTAPA Kirjaaminen yhteisesti sovitulla tavalla helpottaa hoidossa tarvittavien tietojen 6% 65% 8% 8% 4% 79% 7% 63% 5% 66% * 92 hakua ja yhdistämistä uusi Tietojärjestelmän tarjoamat potilastiedot (myös muista organisaatioista) ovat 42% 35% 59% 22% 34% 48% 58% 9% 49% 29% * 907 sisällöiltään kattavia, ajantasaisia ja luotettavia Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla muutettu 90 26% 62% 36% 50% 7% 75% 36% 5% 30% 58% * Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti 36% 53% 50% 42% 30% 64% 42% 48% 38% 5% 93 esiteytty muutettu Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. 64% 8% 50% 35% 58% 32% 68% 2% 64% 8% * "kuumekurvan" tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa 90 kokonaiskuva potilaan tilanteesta POTILASTURVALLISUUS JA HOIDON LAATU Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa 44% 33% 57% % 5% 25% 4% 33% 45% 3% 92 vakavan haittatapahtuman potilaalle Järjestelmän tarjoamat muistutteet, huomautukset ja varoitukset ovat 50% 24% 32% 43% 4% 42% 46% 30% 47% 29% * 90 hyödyllisiä ja niitä on sopivasti muokattu Tietojärjestelmät tukevat oman työn kehittämistä 9 55% 9% 44% 3% 5% 3% 56% 2% 55% 2% Tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua 9 32% 37% 33% 53% 34% 49% 30% 40% 32% 40% Tietojärjestelmät tukevat hoitosuositusten noudattamista uusi 90 5% 20% 53% 7% 28% 39% 37% 35% 44% 26% * LÄÄKITYS Tieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla 906 80% 2% 86% % 55% 35% 88% 6% 8% % * Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa 93 54% 32% 24% 68% 3% 58% 48% 40% 48% 39% * Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä 92 36% 48% 33% 6% 34% 58% 3% 56% 34% 5% YHTEISTYÖ JA TIEDON KULKU Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa 90 9% 68% 22% 70% 2% 69% 9% 85% 5% 75% * Hoitokertomukseen kirjatut tiedot ovat helposti luettavassa muodossa 906 46% 37% 44% 4% 46% 36% 58% 28% 5% 33% Järjestelmä valvoo hoitajille antamieni määräysten perillemenoa 879 63% % 89% 5% 50% 20% 64% 6% 63% 0% * Potilaan sähköisesti toimittamat mittaustulokset (potilas- tai omahoitoportaali) 35% 24% 25% 25% 32% 29% 26% 27% 3% 26% 886 auttavat parantamaan hoidon laatua uusi Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärien välillä 2% 70% % 76% % 69% 9% 63% 5% 67% 95 omassa organisaatiossa Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa 57% 2% 73% 9% 46% 38% 74% 3% 64% 9% * 908 toimivien lääkärien välillä Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja hoitajien 8% 64% 22% 58% 2% 66% 22% 55% 20% 60% 92 välillä Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja 6% 0% 84% 5% 59% 6% 69% 7% 65% 9% * 889 potilaiden välillä Tietojärjestelmät auttavat välttämään päällekkäisten tutkimusten tekemistä 93 52% 38% 58% 33% 47% 43% 56% 35% 54% 37% Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden 9 33% 45% 3% 56% 3% 49% 27% 48% 3% 47% Alkuperäinen kysymysmuoto: Miten hyvin tietojärjestelmät tukevat mielestäsi yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä? Vastausvaihtoehdot: ttäin hyvin/ Melko hyvin/ Ei hyvin eikä huonosti/ Melko huonosti/ ttäin huonosti 50 74 % vastaajista arvio positiivinen 75 % vastaajista arvio positiivinen 50 74 % vastaajista arvio kriittinen 75 % vastaajista arvio kriittinen