Parempaa käytettävyyttä

Transkriptio

1 Parempaa käytettävyyttä Towards Better Usability Usability and End-User Participation in Healthcare Information Technology Systems Development PhD, Lead UX specialist Susanna Martikainen

2 Facts Väitöstutkimus osa UEF:n DAISY-tutkimusryhmän työtä Research and Development of human Activity and Information SYstems Toiminnan ja tietojärjestelmien tutkimus ja kehittäminen Ohjaajina Dosentti, TKT Mikko Korpela, Professori Satu Miettinen ja Professori Markku Tukiainen Vastaväittäjänä Professori Marko Nieminen Väitös

3 Mitä tutkin Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyden kehittämistä ja käyttäjien osallistumista kehittämiseen Tavoitteena oli ymmärtää paremmin syitä käytettävyysongelmille ja löytää keinoja niiden voittamiseksi ts. tuottaa kehitysehdotuksia RQ: What factors impact the usability of HITS and user participation in HITS development in Finland?

4 miksi tutkin? Käyttäjät turhautuneita ja tyytymättömiä järjestelmiin Not enough value to everyday work Eivät tue kliinisiä työprosesseja riittävän hyvin ja auta työssä, vievät aikaa varsinaiselta työltä Huono käytettävyys lisää työkuormaa: tietojen katseluun ja kirjaamiseen kuluu liian paljon aikaa, ohjelmiston käyttö tuntuu kömpelöltä ja hankalalta Voivat vaarantaa potilasturvallisuuden, jos tieto ei ole saatavilla silloin kun sitä tarvitaan ja siinä muodossa kun tarvitaan ko hoitotilanteessa Käytettävyysongelmat voivat aiheuttaa sen ettei kaikkea hyötyä saada järjestelmistä irti, sinne kirjattua tietoa voida hyödyntää tehokkaasti potilaiden hoidossa. (e.g. Nielsen, 2005, Wehlou, 2014; Eronen, 2007; Jones, 2013; Albert, 2008; Miller&Sim, 2004, Kaipio, 2011)

5 ja miten tutkin? Aineistoa kerätty vuosina , artikkelit Aineiston keruumenetelminä Toimintatutkimus (action research, I), Kyselytutkimukset (II N= 3929, III N=136) ja Haastattelut (IV N=12). Tutkimusfilosofia pragmatismi 4 julkaistua artikkelia (2 x JuFo3) ja yhteenveto-osuus Julkaisufoorumi-luokat ovat: 1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso.

6 Artikkelit I. Martikainen, S., Ikävalko, P., & Korpela, M. (2010). Participatory interaction design in user requirements specification in healthcare. Studies in Health Technology and Informatics, 160(Pt 1), II. Martikainen, S., Viitanen, J., Korpela, M., & Lääveri, T. (2012). Physicians experiences of participation in healthcare IT development in Finland: Willing but not able. International Journal of Medical Informatics, 81(2), III. Martikainen, S., Korpela, M., & Tiihonen, T. (2014). User participation in healthcare IT development: A developers viewpoint in Finland. International Journal of Medical Informatics, 83(3), IV. Martikainen, S., Korpela, M., Luukkonen, I., & Vainikainen, V. (2015). Where does the interaction break down? The stakeholder map of health IT systems development and use in Finland. Finnish Journal of ehealth and ewelfare, 7(4)

7 Mitä tuloksia sain? Ongelma-alueet ts. kehittämiskohteet Suositukset Kehitysmallin luonnos

8 Kehittämiskohteita Tutkimuksessa löydetyt kehittämiskohteet ryhmiteltiin 17 asiakokonaisuuteen Kehittämiskohteet osatutkimusten tuloksista sisällönanalyysilla

9 Kehittämiskohteet Toimialatuntemus Kehittäjillä ei riittävästi ymmärrystä terveydenhuollon toimintatavoista, prosesseista ja työnkuluista Ilman tätä ymmärrystä järjestelmien kehittäminen käyttäjiä palvelevaksi on mahdotonta Kehittäjien kiinnostus käyttäjien toiveista ja kokemuksista Lääkäreiden mukaan kehittäjät eivät ole kiinnostuneita käyttäjien toiveistaan ja näkemyksistään Yli 60% lääkäreistä oli sitä mieltä etteivät kehittäjät ole kiinnostuneita heidän näkemyksistään tietojärjestelmäkehityksessä Kun taas kehittäjistä noin 90% kehittäjistä kertoi olevansa kiinnostunut käyttäjien näkemyksistä. Käyttäjien osallistuminen Käyttäjät turhautuneita: ovat yrittäneet vaikuttaa kehitykseen mutta ei ole onnistunut Nykyiset tietojärjestelmien kilpailutus- ja hankintatavat ei välttämättä tue käyttäjien osallistumista kehittämiseen parhaalla mahdollisella tavalla

10 Kehittämiskohteet Käyttäjien osallistumisen menetelmät Käyttäjien osallistumisen menetelmät nykyisellään kaipaavat kehittämistä soveltuakseen paremmin terveydenhuollon järjestelmien kehittämiseen Lääkäreiden kokemukset yleisesti käytössä olevista (v 2010) menetelmistä negatiivisia Lääkärit olisivat kuitenkin valmiita osallistumaan kehitykseen Käyttäjillä ja kehittäjillä oli eroavat näkemyksen mitkä tavat olisivat sopivia

11 Kehittämiskohteet Käyttäjien edustajat ohjelmistokehityksessä Rooli on haastava: miten saadaan eri käyttäjäryhmien näkökulmat huomioitua ja kuinka edustaa kaikkia loppukäyttäjien näkökulmia? Käyttäjät eivät ole suunnittelijoita eikä heidän vastuulleen voi laittaa suunnittelua Mutta käyttäjät ovat pääasiallinen tiedon lähde käytettävyyden suunnittelussa Asiantuntijoita jotka ymmärtävät terveydenhuollon toimialaa tarvitaan tulkiksi käyttäjien ja teknisempien asiantuntijoiden välille

12 Kehittämiskohteet Kliininen asiantuntemus Ohjelmistokehityksessä ei ole (ollut) mukana riittävästi kliinikoita, joilla ajantasainen tietämys ja työkokemus terveydenhuollon käytännön työstä Changes, improvements and feedback channel Palautekanava on pitkä ja mutkikas käyttäjältä ohjelmistokehittäjälle Kehitysehdotuksista tai korjauspyynnöistä ei saa tietoa Holistinen development Kokonaisvaltainen näkemys kehittämisessä on ollut hieman puutteellista, jonka seurauksena ohjelmistojen yhteentoimivuus ei ole parhaalla mahdollisella tolalla Vaikka tehdään pala kerrallaan, kokonaisuus ei saa unohtua

13 Kehittämiskohteet Yhteisen ymmärryksen puuttuminen ( of requirements and development goals) Yhteinen ymmärrys kehittämisen kohteena olevasta tavoitteesta on voinut olla puutteellinen Ohjelmistojen ja työtoiminnan rinnakkainen kehittäminen Työnkulkujen ja tietojärjestelmien rinnakkainen ja yhtäaikainen kehittäminen ei ole ollut riittävää tai jopa puuttunut täysin Kehittämisen kohteiden priorisointi Kansalliset vaatimukset kiilaavat edelle käyttäjien tarpeista kun yleensä on tarve priorisoida tekemistä tai hankintaa Mikä on tärkeintä kehittää kuka päättää?

14 Kehittämiskohteet Kehittämiseen kuluva aika Kehittäminen on (ollut) aivan liian hidasta Time zone -näkökulma: Kehittäjät uuden tuotteen parissa, käyttäjät kamppailevat käytössä olevan kanssa Evidence-based kehittäminen Yhteisiä standardeja, malleja terveydenhuollon järjestelmien esim. käyttöliittymien suunnitteluun ei juurikaan ole Organisaatioiden sisäisissä työtavoissa on kehitettävää, sekä ohjelmistotalojen että terveydenhuollon organisaatioiden mm. kommunikointi ja yhteistyö eri tahojen kesken Kansalliset toimijat Kirjattavan vaaditun tiedon määrää kritisoitiin Käytännön työn tuntemusta toivottiin lisää

15 Suosituksia Suositukset johdettu löydetyistä kehittämiskohteista Yhteensä 9 suositusta eri kehittämisen vaiheiseen

16 Suosituksia 1. Työtoiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkainen ja yhtäaikainen kehittäminen 2. Terveydenhuollon työnkulkujen tuntemusta ohjelmistokehitykseen 3. Suunnitelmallisuutta käyttäjien osallistamiseen 4. Tiivis ja jatkuva yhteistyö käyttäjien kanssa kehittämisessä

17 Suosituksia 5. Tunnista käytettävyyden kehittämisen vaikuttavat tahot mitkä kaikki asiat vaikuttaa käytettävyyteen ja ota huomioon

18 Suosituksia 6. Läpinäkyvyyttä kehitykseen ymmärrä mitä hyvä käytettävyyden saavuttaminen vaatii eri osapuolilta 7. Mallinna tavoitetila ja kokonaisuus johon kehittämien liittyy, yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi 8. Evidence-based suunnittelumalleja täytyy kehittää (UI&UX) 9. Käyttäjien informointi kehitystoiveiden ja muutospyyntöjen etenemisestä tärkeää

19 Kehittämismalli based on the ADISD model

20 Terveydenhuollon ohjelmistojen käytettävyyden kehittäminen edellyttää käyttäjien työn ymmärtämistä, yhteisiä tavoitteita ja läpinäkyvyyttä Kiitos! Susanna Martikainen