Ulkomaalaistaustaisten koulutustausta Liisa Larja Elinvoimaa maahanmuutosta -seminaari 8.12.2016, Joensuu
Aineisto Ulkomaalaistaustaisten työ ja hyvinvointi -tutkimus (UTH) Työvoimatutkimus Tilastovuosi 2014 Aineistossa haastatteluja: 4 009 ulkomaalaistaustaista (=molemmat vanhemmat ulkomailla syntyneet) 16 478 suomalaistaustaista Vastauskatokorjaus ja kalibrointi väestötasolle työikäisiä ulkomaalaistaustaisia 241 000, suomalaistaustaisia 3 251 000 Monikieliset haastattelijat, vastausosuus 66 % 2
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi 2014 -tutkimus Yhteistyössä Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos Rahoittajina lisäksi EU:n kotouttamisrahasto, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 3
Suurin osa muuttanut Suomeen perhesyistä 140 000 Maahanmuuton tärkein syy sukupuolen mukaan, ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen 15 64-vuotias väestö vuonna 2014 120 000 100 000 80 000 60 000 Miehet Naiset 40 000 66 % 20 000-12 % 8 % 7 % 7 % Perhesyyt Työ Pakolaisuus Opiskelu Muu syy 4
KOULUTUSRAKENNE Maahanmuuton syyt 6
Ulkomaalaistaustaisista korkeintaan peruskoulun suorittaneita yli kaksinkertaisesti Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisen 25-54-vuotiaan väestön koulutusrakenne vuonna 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 40 44 42 49 13 5 6 1 Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Korkea-aste Toinen aste Ylempi perusaste Alempi perusaste tai vähemmän 7
Tutkintorekisteri aliarvioi voimakkaasti ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusasteen Ulkomaalaistaustaisen 25 54-vuotiaan väestön koulutusrakenne tutkintorekisterin (2013) ja UTHtutkimuksen (2014) mukaan, % Lähde: UTH-tutkimus ja tutkintorekisteri, Tilastokeskus 8
Pakolaistaustaisista 40 % suorittanut korkeintaan peruskoulun Koulutusrakenne maahantulon syyn mukaan. Ulkomaalaistaustainen 25 54-vuotias väestö vuonna 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 39 38 18 42 72 36 40 40 % 30 % 44 44 50 42 20 % 10 % 0 % 40 25 16 17 14 17 3 Perhesyyt Työ Pakolaisuus Opiskelu Muu Yhteensä Korkeintaan ylempi perusaste Toinen aste Korkea-aste 9
Koulutusrakenne taustamaan mukaan Ulkomaalaistaustainen 25 54-vuotias väestö vuonna 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 49 19 25 33 43 58 42 40 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 44 7 64 17 38 38 38 29 34 23 36 5 42 42 17 17 Enintään ylempi perusaste (peruskoulu) Toinen aste Korkea-aste 10
Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaiset koulutetuimpia Ulkomaalaistaustaisen 25 54-vuotiaan väestön koulutusrakenne alueen mukaan vuonna 2014, % Helsinki Espoo ja Vantaa Muu Uusimaa ja Etelä- Suomi Länsi- Suomi ja Ahvenen maa Pohjoisja Itä- Suomi Koko maa Korkeintaan ylempi perusaste 15 19 18 16 20 17 Toinen aste 39 37 47 46 46 42 Korkea aste 45 45 35 38 34 40 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 Yhteensä (henkilöä) 48 000 39 000 45 000 30 000 16 000 177 000 11
Tutkintorakenne (koulutusalat) syntyperän mukaan 25-54-vuotias väestö vuonna 2014 Ei ylempää perusastetta Ylempi perusaste Ylioppilas Kasvatustiet. ja opetusala Humanistinen ja taideala Kaupall. ja yhteiskuntatiet. Luonnontieteellinen Tekniikka Maa- ja metsätalousala Terveys- ja sosiaaliala Palvelualat Muu tai tuntematon 0 5 10 15 20 25 30 % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 12
2-3 % ulkomaalaistaustaisista käynyt koulua korkeintaan muutaman vuoden - Noin 8 000 henkilöä käynyt koulua vähemmän kuin peruskoulun oppimäärän (25-54-v ulkomaalaistaustaisista vuonna 2014) 1 000 2000 ei käynyt koulua lainkaan, 3 000 vain muutaman vuoden. 80 % ei tutkimushetkellä opiskellut missään oppilaitoksessa tai kurssilla (!) kaiken ikäisiä useammin naisia kuin miehiä yleisimmin pakolaistaustaisia ja kotoisin Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta 13
KIELITAITO Maahanmuuton syyt 14
3/4 puhuu suomea tai ruotsia vähintään keskitasoisesti Itsearvioitu suomen (tai ruotsin) kielen taito. Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen 15 64-vuotias väestö vuonna 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 18 24 32 26 Yhteensä Äidinkielen tasoinen (noin YKI 5+) Edistynyt (noin YKI 5) Keskitaso (noin YKI 3) Aloittelija tai vähemmän (noin YKI 1 tai vähemmän) 15
Kielitaito paranee maassa asumisen myötä Ulkomailla syntyneen 15 64-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön itse arvioitu suomen tai ruotsin kielen suullinen taito vuonna 2014 16
62 % osallistunut kielikurssille Ulkomailla syntyneen 15 64-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön itse arvioitu suomen tai ruotsin kielen suullinen taito vuonna 2014 ja kielikurssille osallistuminen Suomessa asumisaikana, % 17
Ulkomailla syntyneiden 15 64- vuotiaiden ulkomaalaista ustaisten kielikursseille osallistumine n Suomeen muuttamisen jälkeen, % 18
Ulkomailla syntyneiden 15 64-vuotiaiden ulkomaalaistausta isten kielitaidon edistämiseen liittyvän opetuksen tarve ja riittävyys viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, % 19
Kotoutumispalveluit a (kielikurssit, työllisyyskurssit, MAVA-kurssit tai muut kurssit) riittämättömästi saaneiden osuus viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ulkomailla syntyneistä 15 64- vuotiaista ulkomaalaistaustais ista vuonna 2014, % 20
TYÖLLISYYS Maahanmuuton syyt 21
% Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste sukupuolen ja syntyperän mukaan, 20 64-vuotias väestö Suomessa vuonna 2014, % 71 74 73 74 56 64 50 40 30 20 10 0 Miehet Naiset Yhteensä Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 23
Naiset hieman paremmin koulutettuja Koulutusrakenne syntyperän ja sukupuolen mukaan, 25 54-vuotias väestö vuonna 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Korkea-aste Toinen aste Ylempi perusaste Enintään alempi perusaste 10 % 0 % Miehet Naiset Miehet Naiset Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 24
Korkea koulutus ei takaa ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymistä Työllisyysaste koulutusasteen, sukupuolen ja syntyperän mukaan, 20 64-vuotias väestö vuonna 2014, % NAISET Korkea-aste Keskiaste Perusaste Alempi perusaste tai vähemmän (16) 32 41 50 62 59 70 83 MIEHET Korkea-aste Keskiaste Perusaste Alempi perusaste tai vähemmän 37 40 55 68 65 74 83 86 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 25
Kielitaito yleisin este työllistymiselle 26
Naisten kielitaito parempi kuin miesten Kielitaito sukupuolen mukaan Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen 15 64-vuotias väestö vuonna 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 17 20 18 22 26 24 32 31 32 29 23 26 Miehet Naiset Yhteensä Äidinkielen tasoinen (noin YKI 5+) Edistynyt (noin YKI 5) Keskitaso (noin YKI 3) Aloittelija tai vähemmän (noin YKI 1 tai vähemmän) 27
Naiset Miehet Naisten työllistyminen edellyttää miehiä parempaa kielitaitoa Ulkomailla syntyneen 20 64-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työmarkkina-asema sukupuolen ja suomen/ruotsin kielen taidon mukaan 2014 Aloittelija Keskitaso Äidinkieli tai edistynyt 17 11 19 15 12 12 66 73 76 Aloittelija Keskitaso Äidinkieli tai edistynyt 12 51 37 15 35 50 9 20 71 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % Ei työvoimassa Työtön Työllinen 28
Ulkomaalaistaustaisen 20-64-vuotiaan väestön yleisimmät ammatit 2014 sukupuolen mukaan (vuoden 2010 ammattiluokituksen 2-numerotaso) Naiset Osuus työllisistä Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (mm. lähihoitajat) 14 % Siivoojat ja kotiapulaiset 14 % Myyjät ja kauppiaat 10 % Palvelutyöntekijä (mm. ravintolatyöntekijät, kampaajat, parturit,kosmetologit) 9 % Opettajat 6 % Terveydenhuollon asiantuntijat (mm. sairaanhoitajat) 5 % Miehet Palvelutyöntekijä (ravintola- ja suurtaloustyöntekijät) 10 % Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat (mm. insinöörit) 8 % Rakennustyöntekijät 8 % Kuljetustyöntekijät 7 % Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat (mm. sovellusarkkitehdit ja - 6 % suunnittelijat) Siivoojat ja kotiapulaiset 6 % 29
Äitiys alentaa ulkomaalaistaustaisten naisten työmarkkinoille osallistumista Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten 20 64-vuotiaiden naisten työllisyysaste nuorimman lapsen iän mukaan 2014 Lähde: Tilastokeskus, UTH 30
Ulkomaalaistaustaiset ei-työlliset äidit - Ulkomaalaistaustaisten alle kouluikäisten lasten ei-työlliset äidit (20 49-v.): heikommin koulutettuja (32 % suorittanut korkeintaan perusopetuksen oppimäärän suomalaistaustaisista äideistä 10 %) 30 prosenttia ilman mitään aikaisempaa työkokemusta (suomalaistaustaisilla äideillä 4 %) varhainen perheellistyminen koulutuksen ja työkokemuksen puute 72 % alun perin muuttanut Suomeen perhesyistä 46 % piti tärkeimpänä työllistymisen esteenä puutteellista kielitaitoa - Määräaikaiset työsuhteet yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla palkansaajilla - ei ole työpaikkaa, johon palata - Yli 10 v. maassa asuneiden ulkomaalaistaustaisten äitien ja lapsettomien naisten työllisyysasteiden ero on enää varsin pieni. - Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste Suomessa samaa tasoa kuin kantaväestön naisten työllisyysaste esim. Kreikassa, Espanjassa, Kroatiassa, Italiassa ja Maltalla 31
Korkeakoulutetut: - Korkea-asteen suorittaneista ulkomaalaistaustaisista työllisistä 20 % toimii työntekijäammateissa (suomalaistaustaisista vain n. 3 %) vuonna 2014. - Erityisasiantuntijoina ja asiantuntijoina työskentelevistä ulkomaalaistaustaisista 30 32 % on määräaikaisessa työsuhteessa (suomalaistaustaisista 13 14 %) - Erityisasiantuntijoina työskentelevistä ulkomaalaistaustaisista 9 % on alityöllisiä (suomalaistaustaisista 2 %) - Korkea-asteen suorittaneista ulkomaalaistaustaisista 17 % tekee osa-aikatyötä (suomalaistaustaisista 9 %). Erityisasiantuntijat ulkomaalaistaustaisten osa-aikatyö oli noin kaksi kertaa niin yleistä kuin suomalaistaustaisilla. - Erityisasiantuntijoiden työajat useammin epätyypillisiä (esim yötyötä teki 13 % ulkomaalaistaustaisista kuin suomalaistaustaisista (8 %). 32
NUORET Maahanmuuton syyt 33
Koulun käynnin keskeyttäminen kaksi kertaa yleisempää ulkomaalaistaustaisilla Varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden osuudet 18 24-vuotiaista nuorista syntyperän mukaan vuonna 2014, % ( ) Suluissa oleva tieto pienen ( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus 34
Syy, miksi ei opiskele parhaillaan Ulkomaalaistaustaiset 15-29-vuotiaat, jotka eivät opiskele tutkintoon johtavassa koulutuksessa Ei päässyt opiskelemaan vaikka haki; 3 263 ; 10 % Ei löytänyt kiinnostavaa opiskelupaikkaa; 2 024 ; 6 % Kielitaito ei riitä; 2 735 ; 8 % Mieluummin työelämässä; 9 891 ; 30 % Nykyinen koulutus riittävä; 6 114 ; 18 % Muu syy tai ei osaa sanoa; 6 325 ; 19 % Sairaus, aikataulut, välimatka, lastenhoito Ei ole varaa; 1 932 ; 6 % 35
% Ulkomaalaistaustaiset nuoret naiset usein työn ja koulutuksen ulkopuolella NEET-aste, eli osuus 15 29-vuotiaista, jotka eivät olleet työssä, opiskelemassa tai varusmiespalvelussa syntyperän ja sukupuolen mukaan vuonna 2014 30 25 20 19 15 10 10 12 10 15 11 5 0 Miehet, 15 29-v. Naiset, 15 29-v. Yhteensä, 15 29-v. Ulkomaalaistaustainen Suomalaistaustainen 36
% Työn ja koulutuksen ulkopuolella todennäköisemmin, mikäli vanhemmilla korkeintaan perusasteen koulutus 30 25 20 NEET-aste, eli osuus 15 29-vuotiaista, jotka eivät olleet työssä, opiskelemassa tai varusmiespalvelussa syntyperän ja vanhempien koulutustaustan mukaan vuonna 2014 21 20 15 14 12 11 10 7 5 0 Vanhemmilla korkeintaan perusaste Vanhemmilla toisen asteen koulutus Vanhemmilla korkea-asteen koulutus Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 37
38 Johtopäätökset - Tutkintorekisteri aliarvioi voimakkaasti ulkomaalaistaustaisten koulutusasteen muistuttaa suomalaistaustaisten koulutusrakennetta, mutta toisen asteen koulutuksia vähemmän. - Korkeakoulutettuja yhtä suuri osuus kuin suomalaistaustaisista, mutta työllistyneet koulutusta vastaamattomiin tehtäviin ja epätyypillisiin työsuhteisiin. - Matalasti koulutettuja enemmän ja heillä työllistyminen vaikeaa toisen asteen koulutukset, yrittäjyys, peruskoulutusta - Ulkomaalaistaustaisen väestön heikko työllisyysaste kiteytyy erityisesti naisten heikkoon työllistymiseen. Äitien työllistymisen esteenä usein (perus!-)koulutuksen ja työkokemuksen puute sekä heikko kielitaito - Vanhempien heikko koulutustausta heijastuu lasten kouluttautumiseen toisen polven heikko työmarkkina-asema tulevaisuudessa - 3/4 ulkomaalaistaustaisista arvioi puhuvansa suomea (ruotsia) vähintään keskitasoisesti. 17 % on olisi kuitenkin tarvinnut kieliopetusta edellisen vuoden aikana. Korkeakoulutetuilla vasta edistyneen tason kielitaito parantaa työllisyyttä.
Lähteitä - UTH-tutkimus: Ulkomaalaistaustaisten työ ja hyvinvointi 2014, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_2 01500_2015_16163_net.pdf - Sutela, H. Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota, Tieto&Trendit 2/2016 - Työssäkäyntitilasto ( rekisterityöllisyys ) http://pxnet2.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/statfin/statfin vrm tyoka y/?tablelist=true&rxid=84cc653d-a322-404e-b45e-72c75d02867f 39