Lauantai 22.5.2010 viikko 20

P YHÄJOEN KUULUMISET Lauantai 22.5.2010 viikko 20 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Pyhäjoen uusi pappi Oon Pyhäjoen uus pastor. Tulin tänne savonmualta Lapinlahelta. Siellä mulla on vaemo ja kolome poekoo. Oon syntynäkkii siellä. Isä oel suntiona eli nykysin sanotaan seorakuntamestarina. Isä ee halunna ottoo sitä titteliä, hänellä oli yks mestari ja hän oel mestarin palavelija. Oon kasvanu kirkon juurella. Mulla oli kristitty koti. Kotona piettii iltahartaavet, isä varsinnii veesas paljon vanahasta virskirjasta (1701 virsikirja) ja siioonista. Käötiin seoroessa ja kirkossa. Jumalan sana vaekuttaa sen mitä varten se on lähetetty. Niinpä Jumala rakkaovessaan veti minutkin viliperin 13 vuotiaana joolukirkossa tilille elämästäni. Tajusin, että Jeesus synty minun takia tähän mualimaan. Minun omat syntini, myymälävarkaovet, äetin kukkarolla käännit ja muut asiat paeno mielessä. Oon suana niistä tiliä tehä, tunnustoo ja omistoo anteeks. Sittemmin oon kääny kaappakoolun. Olin hautausmaahoitajana, suntiona ja myöhemmin vt. nuorisonohjaajana useissa seurakunnissa. Sitten syntyi perhe ja siihen alako siunautua lapsia. Opiskelin siinä sitten maatalouslomittajaksi, karjanhoitajaksi, teollisuusvartijaksi, seurakuntasihteeriksi, kirkon nuorisotyönohjaajaksi, diakoniksi. Oon ollu diakoniatyöntekijänä muutamissa seorakunnissa. Pisimmän pätkän olin Juankoskella nuorisotyönohjaajana. Siellä ollessa läksin avoemeen yliopistoon ylleistä teologioo oppimaan. Siitä sitten jatkoen Joensuun yliopistossa. Opiskelin työnohjessa teologian maesteriks. Valamistuin kevväällä 2008. Kun ee Kuopion hiippakunnalla ollu tarjota työtä. Niin hakkeovuin Oolun piispan puhheelle. Sitten huomasin ilimotuksen, että Ruahessa ehtiivät pappia. Hajin ja piäsin ja niin miut vihittiin 8.6.08 Oolussa papiks ja miärättiin Ruaheen. Siellä olin sen vuen loppuun asti. Kova oel hinku kotpuoleen. Niinpä sanoen ihten irti Ruahesta ja kyselin Kuopiosta hommia. Ee ollu tuaskaan heellä tarjota. Huomasin Mikkelin hiippakunnasta, että Joutsassa hakkoovat pappia. Sinne piäsin miäräaekaseen virkaan, jota hoejin elokuun loppuun 09. Sitten siinä elokuulla soettivat Kuopion tuomiokapitulista, että Joroisissa tarviisivat vuen loppuun väliaekasta pappia. Mänin sinne. Sen pestin jäläkee olin Vaalassa saerasloman siijaesena. No, sitten huhtikuun puelvälissä Malisen Jukka soetti, että tulisinko Pyhäjoelle. No, niin siinä käv, että Oolun tuomiokapituli miäräs minut tänne 1.5.10-31.7.11. väliseksi ajaksi. Ja nyt oon tiällä. En tiiä miten pitkään. Minä tykkeen liikkua luonnossa, juoksennella, ihastella ja ihmetellä. On hienon näköstä tuo Pyhäjoen ympäristö. Sinne meenoon kosken partaalle kalastelemmaan. Mielellään lähen merelle kalalle, kun joku kalamies mukkaasa ottas. Tuo meripelastusyhistyksen hommakii kiinnostaa. Mielellään lähtisin siihennii. Sitä kun pelastushommissa oon työksen, niin mikä ettee vappaa-aekanakkii voes uatella harrastusta semmosta, jossa immeesistä on kyse. Sua nähä, että täätyskö tässä metästyskorttikii suorittoo ja alakoo mehtähommiin. Harrastan myös aatolla ajelua, lueskelua, laskettelua, laeskottelua. Vappaa aekana ja varsinnii vappaapäevinä mään mielellään savvoon mökille mehtähommiin ja saanomaan ja uiskentelemaan. Tämän viikon alussae olin kaks päevee taemenistutushommassa. Sitä vielä täätyy jatkoo ja kesemmällä harventoo taemikkoo ja polttopuitae oes mukava piästä hakkoomaan. Mulla on kolome poekoo. Niitten kanssa talavella lasken mutkamäkkee, käön uimassa ja katon, kun ne huimapiät hyppii korkeelta tornista vetteen. Kesäsin ne hyppii rampoliinilla ja kiipeelöö puissa ja ovat mahottomia vespetoja. Itekkii uin mielellään uimahallissa ja kesäsin järvessä. Kuntosalilla tykkeen reenaella muutaman kerran viikossa. Täätyy tässä suunnistoo illemmalla vissiin tuonne uimahallin suuntaan tae aenae sinne päen,tae vaekka juoksemaan pitkin tien varsia ja joen suistoja. Aenii, illalla nuorten kanssa lähetäännii partiokämpälle iltoo viettämään. Siellä oes meeninki saana suaha lämpimäks ja makkarat ruskeeks ja letut kypsiks ja niitä sitten naatiskella ja ruamatusta Jumalan sannoo itekullekkii evääks jakkoo. Sieltä tultua täätyy istua jännittämmää miten mejjän lejjoniin tänä iltana kääp. Yhessä rukkooskokkooksessa kevättalavella istahin kirkon takapenkkiin. Kohta tuil tuntematon mies ja koppas käellään olokapiästä ja sano, että hiän ruukkoo nähä näkyjä ihmisten elämästä. Sano, että näki näön, Lauri Pietikäinen jossa oel iso tie minun eessä ja siinä tuil vastaan puomi. Siitä puomin vierestä lähti kappee tie, joka vee vanahan ajan veräjälle, jonka takana avvaotu iso laedun. Siinä oel Jumalan antama näkymä minun matkasta siitä hetkestä etteenpäen. Nyt oon tiällä tasasilla seovuilla ja tiällä laetumia riittää. Taevaan Isän hommiin oon lähtenä. Hiän on minut kuhtuna, minua koolina ja muokana työkalukseen. Nyt on kevät. Kesä tulloo. On aeka Jumalan valtakunnan peltosaroella muokata muata, kylyvee ja hoetoo istutuksia. Se on kyllä näessä hommissa sillä laella, että Jeesus on se varsinaenen puutarhuri, joka kylyvää, kasteloo ja huolehtii siitä että kasvua tulloo ja mua kantaa satonsa. On siinä jokkaesella uskovalla oma sarkasa kynnettävänä ja hoejettavana. Mutta työn lopulta tekköö ja tuloksista vastoo Isä, Poeka ja Pyhä Henki. Apostoli Paavali sannoo Ruamatussa, että hiän kylyvi, Apollos kasteli, mutta Jumala antaa kasvun. Voetas tuo kohta kiäntee niinnii tae oekeestaan viäntee, että Paavali kylyvi, Apollos katseli ja Jumala anto kasvun. Seorakunnan työntekijänä on siitä mahtava olla, kun suap olla Taevaan Isän hommissa. Se on nimittäen taevaan ja muan Herra. Hänellä on kaekkivalta ja hänelle on kaekki mahollista. Hän ottaa hommiisa, ite tekköö työn ja lopussa maksaa palakan. Joko sinä oot sisällä tässä ihanassa mahtavassa Jumalan iankaikkisessa valtakunnassa. Siihen piäset sisälle, kun avvoot syvämmes oven ja elämäs Jeesukselle ja pyyvät häntä elämääsi. Tunnustat syntisi, teet parannuksen ja otat vastaan anteeks antamuksen. Sillon helluntaen henki, Pyhä Henki valtaa sinut, ottaa hoetoonsa, täöttää ja käöttää. Aatteleppa vanahan ajan pärekoria se on reekänen astia ja ihan tyhjä, eekä siinä ves pysy. Mutta pistäppä se pärekori tuohon Pyhäjokkeen, niin se on vettä täönnä. Sitä on uskonelämä. Hyppee virtaan itessäs tyhjänä, suat omistoo Pyhän Hengen, Jeesuksen ja Isän Jumalan. Jumalan virta virtaa kauttasi. Sinä alat elämään, kukoistamaan, kukkimaan ja kantamaan hedelmää. Ihan itestään mua kasvaa, kasvit tuottaa hedelmää, kun niillä on juuri mehevässä muassa. Niin sinäkii ja minäkii suahaan uskossa omistoo Jeesus, tarttua kiinni. Olla hyvässä muassa kasvamassa. Myö suahaan kasvoo. Pappina haluan olla ihmisten rinnalla. Kulukee kappaleen matkoo yhessä. Minua suap tarttua kylänraetilla hihasta ja tulla juttelemmaan. Haluan kulukee rinnalla ihmisten iloessa ja suruissa. Kun elämä murjoo, kun ahistaa, kun on huolta ja hättee, kun on surua ja murhetta, kun elämän tarkoitus tai tarkoituksettomuus vaevoo, kun Jumala on ottana kiinni ja omallatunnolla synti paenaa tae olipa mikä tahhaan, joka elämässä sisimmässä myllertää ja kaepoo ulospiästä, niin siinä kohtoo ja muutennii, ota rohkeesti yhteöttä. Oon sananpalavelija. Haluan pittee esillä evankeliumia, ilosanomoo Jumalan rakkaovesta Jeesuksessa. Tykkeen messuta ja suarnata, huastella Jeesuksesta. Haluan polovistua toesten kanssa yhessä alttarin eessä rukkoelemmaan ja kohtoomaan elävee Vapahtajoo. Papin virka on paemenen virka. Jeesus on hyvä paemen, joka ehtii eksyneetä. Joka haluaa jokkkaesen pelastoo ja hoetoo laamassaan ja viiä hyville ruokamaelle ja virvottavien vesien luo. Siinä hommassa hyvä paemen käättää meetä tavallisia talloojia apunaan. Minä tykkeen kotseoroesta. Oes mukava kun Pyhäjoella piettäs kotseoroja ja tupailtoja. Kylille kaepoon toemintoo, ettee kaekki keskittys keskustaan. Tärkeetä oes myös panneotua itekunnii ruamattuun. Ja kokkoontua pienemmällä tae isommalla sakilla yhessäe ruamattua tutkimaan vaekkapa ruamattupiiriin. Haluaesinnii suaha aekaseks Pyhäjoen kylälle ruamattupiirin ja rukkoospiirin. Raahessa tutustuin alfa-kurssiin. Se on hyvä tapa tutustua kristinuskon perusteisiin lepposassa ilimapiirissä. Se on hyvä tie sisälle seurakuntaan. Toevoesin, että voesin käännsitellä alfa-kurssia syksyllä Pyhäjoella. Siihen tarvittas mukkaan asiasta kiinnostuneita vapaaehtosia ryhmien vetäjiksi ym. homman pyörittäjiksi. Nuorissa on tulevaisuus. Seu- jatkuu--->

sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset 22.5.2010 rakunta tavottaa hyvin varhaisnuoria ja ripari ikäisiä, mutta haaste on saada nuoret löytämään siitä eteenkinpäin tiensä seurakuntaan ja pääsemään sillä tavalla sisälle uskonelämään, että siitä tulisi elämän perusta. Haaste onkín tavottaa aikuistuvia nuoria ja nuoria aikuisia. Alfa on tässä yksi hyvä keino. Alfa on levinnyt kaikkialle maailmaan. Englannissa jopa edellinen pääministeri Brail vae mikä se oli, kehu alfaa ja myös kruununprinssi Sarles vae mikä se oli. Seurakunnan on jalakaovuttava ihmisten arkeen kujille ja teille, harrastusten pariin, yhdistyksiin, seuroihin, sinne missä ihmiset ovat arjen keskellä. Rukkoos on ristityn hengitystä. Se on se väline, jolla ollaan yhteövessä pyhän kaekkivaltiaan Jumalan kanssa. Se on se mualiman ensimmäenen, vanahin ja käättövarmin kännykkä. Käet ristiin ja huokase Jumalale asias. Kerro huoles jaa ilos, kiitä, ylistä ja myös kuuntele mittee Hänellä on sulle asioo. Sillä Hän haluaa kohdata, hoetoo, keskustella sinun kanssas. Hän haluaa johattoo sinua, antoo sinulle ohjeeta, miten ellee tätä päevee ihtesä ja toesten kanssa sopusoennussa. Ennen vanahaan kooluissa oli luokissa harmooni. Sillä oel mukava kokkeela iäniä suaha aekaseks. Harmonia tarkottaa semmosta raahoo ja sopusoentua. Sitä Jumala haluaa meelle luomilleen immeesille tarjota Jeesuksen yhteövessä. Sisäestä raahoo. Semmosta raahoo, että vaekka kuinka myrskyäes ympärillä ja itessäe toesinaan, niin sisällä oes kuitennii harmonia, raaha, sopusoentu, selevät kaaniit raahalliset sävelet soes. Sitä ne apostolittii tarkotti, kun ne alotti ja lopetti kirjeesä toevottamalla kaekille lukijoelle, seorakuntalaesille Jumalan raohoo. Kohta koolut jiäp kesälomalle ja koolulaeset piäsöö kesälaetumille. Myö lähetään rippikoolulaesten kanssa silloen Pallastunturin kuppeelle lapin raahaan. Se seotu on mulle tuttua ennestään. Olin 80-luvulla Muoniossa nuorisotyössä ja nuorten kanssa ja itekseennii siellä erämaessa oon sammoellu. Myöhemmin oon menet reessut sinne vaeltelemmaan ja laskettelemmaan tehnynnä. On se mahtavoo sinne männä patikoemaan, ihmettelemmään elämää ja Jumalaa. Se on hieno kokemus ja hetki nuorten elämässä. Aenutluatunen hetki. Se kannattaa ottoo vakavasti. Kannattaa avata korvasa, sisimpäsä ja avoemin vastaanottavin ennakkoluulottomin mielin lähtee mukkaan. Rippikoolu on mahtava juttu! Toevotannii riparilaesille ja heidän kotväelleen ja läheisilleen Taevaan Isän siunaosta ja avoenta kyselevää vastaanottavaa mieltä pyhän meetä immeesiä rakastavan Jumalan eessä. Minun vastuualueena tiällä Pyhäjoen seorakunnassa on rippikoolu ja lähetystyö ja vissiin jollaen laella muutennii nuorisotyö. Lähetystyö on se homma johon Jeesus lähetti omansa. Hän antoi käskyn: Mänkee ja tehkee. Se ee ollu kehotus, että jos kehtootta ja siltä tuntuu, niin mänkee. Se oli käsky. Evankeliumi on vietävä kaekille kaekkijalla. Siinä hommassa suan olla oman korteni kantamassa. On se hienoo! On se mahtavoo! Tämmösiä ajatuksia tällä kertoo. Nyt on kesä! Mahtavoo! Kesällä suahaan ihmetellä kasvien kasvua, elämee. Niin kuin kukkanen kedolla pinestä alkaa, kasvaa, kypsyy. Niin se on immeesenkin elämän laeta. Oothan sinnäe mukana tässä prosessissa tääsillä. Elä elämäs tääsillä. Naati joka hetkestä. Avvoo syvämes Jeesukselle. Anna hänen hoetoon elämäs. Sillon sulla on tarkotus, suunta ja päämäärä. Sulla on hyvä elämä ja iankaikkinen elämä. Se on nimittäen sillä laella, että iankaekkinen elämä alakaa tiällä muan piällä ja jatkuu iäti taevaassa. Jeesuksen kanssa yhteös on iankaekkinen elämä. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Ee muita teetä oo. Yks tie elämään vie. Lähe sinnäe sitä tietä kulukemmaan ja kule perille kotiin asti. Täätyy sannoo virren tekijän kanssa (virsi 560:3): Nyt ihmettelen tässä mitenkä elämässä lastasi talutat.

Pyhäjoen Kuulumiset 22.5.2010 sivu 3 Pyhäjoen kunta Tarjouspyyntö OSTOLIIKENTEEN HOITAMINEN Pyhäjoen kunta pyytää tarjouksia jäljempänä määritellyn ostoliikenteen hoitamisesta. Ostoliikenteellä tarkoitetaan joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla harjoitettavaa henkilöliikennettä, jonka hoitaminen perustuu palveluiden ostamista koskevaan sopimukseen. Tarjoaja hyväksyy tarjouksen jättäessään oheisen mallin mukaisen sopimuksen kokonaisuudessaan siinä mainittuine ehtoineen sekä sitoutuu solmimaan mallin mukaisen ostoliikennesopimuksen. Tarjouskilpailu on avoin kaikille, joilla on oikeus henkilöliikenteen harjoittamiseen. 1. Ostaja Pyhäjoen kunta, Kuntatie 1, 86100 Pyhäjoki, Yhteyshenkilö: Antero Tervonen, sivistystoimenjohtaja, puh 044-7390 232 2. Hankintamenettely Tarjouskilpailussa käytetään avointa hankintamenettelyä. Hankintailmoitus kynnysarvon ylittävästä hankinnasta on jätetty työ- ja elinkeinoministeriön HILMA-ilmoituskanavaan http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/ Lisäksi tarjouskilpailusta ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan www-sivuilla. 3. Kohde, sopimuskausi ja optio Tarjouskilpailu koskee Pyhäjoen kunnan kuljetusten hoitamista ostoliikenteenä joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla. Koululaiskuljetuksissa sopimuskausi on lukuvuosi 2010 2011. Koulupäivien määrä lukuvuonna 2010-2011 on 188, joista kolme on lauantaityöpäivää. Asiointiliikenteen osalta tarjouskilpailun sopimuskausi on 1.8.2010-31.7.2013. Koulukuljetusten kohdalla ostaja varaa itselleen oikeuden neuvotella enintään kahden (2) vuoden jatkosopimuksen tämän kilpailun kohteiden voittajan / voittajien kanssa ilman uutta tarjouskilpailua. Option käytöstä tehdään päätös keväällä 2011. Sopimusta jatkettaessa käydään valitun tarjoajan kanssa tarvittavat neuvottelut. Sekä lisähankinnoissa että jatkosopimuksissa noudatetaan tämän tarjouskilpailun asiakirjoissa määritet-tyjä ehtoja. Tarjoajalla tulee olla valmiutta ja joustavuutta mukautua tilaajan toiminnan muutoksiin (mm lukujärjestysten ja oppilasmäärien muuttumiseen). Liikennöinti voi joko lisääntyä tai vähentyä. Muutoksista tilaaja ilmoittaa liikennöitsijälle niin pian kuin muutokset ovat tiedossa. Oppilaskuljetukset perustuvat toukokuussa 2010 tie-dossa olevaan tilanteeseen. Kuljetustarpeet tarkistetaan yhdessä ostajan ja tarjouskilpailun voittaneen yrittäjän kanssa ennen lukuvuoden alkua. Kohteet määritellään tarkemmin tämän tarjouspyynnön liitteessä nro 1. 4. Valintaperusteet Tarjous tulee tehdä kilpailukohteittain siten kuin tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on määritelty. Tarjouksen voi jättää joko yksittäisistä kohteista tai yhdistelmätarjouksena. Mikäli kohteista tehdään yhdistelmätarjous, on tarjoajan tehtävä myös erillinen tarjous jokaisesta kohteesta, joka sisältyy yhdistelmätarjoukseen. Yhdistelmätarjouksen hinta voi olla alhaisempi kuin yhteenlaskettujen erillistarjousten hinta. Mikäli yhdistelmätarjous ei tule sellaisenaan valituksi, on tarjouksen tekijällä velvollisuus hoitaa ne yhdistelmätarjouksessa mukana olevat kohteet, jotka mahdollisesti tulevat valituksi erillisinä kohteina erillisen tarjouksen hinnalla. Kilpailun perusteella valitaan se tarjous/tarjoukset, joka/jotka on/ovat ostajalle kokonaishinnaltaan halvin ja täyttää liitteessä 2 mainitut tarjouskilpailun ehdot. Jos kilpailussa tulee kohteen halvimman hinnan osalta samansuuruiset tarjoukset, niin ostaja valitsee kohteen voittajan arpomalla. Ostaja voi hylätä kaikki tarjoukset, jos tarjousten hintataso on liian korkea tai jos olosuhteet tai liikenteen järjestämisen edellytykset ovat muuttuneet niin, että suunniteltua liikennettä ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista toteuttaa tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla. 5. Liikennöinti Liikennöitsijä sitoutuu järjestämään tarjoamansa kohteen liikennöinnin näiden tarjouskilpailuasiakirjojen mukaisesti. 6. Tarjouksen sisältö Tarjous tulee tehdä kilpailukohteittain asiakirjan TARJOUS mukaisesti. Tarjouksen tulee sisältää vaaditut tiedot ja selvitykset. Tarjouksessa tulee ilmoittaa kohteen hinta ajokerralta (euroa/ajokerta) tai ajokilometriltä (euro/ajokm) ja kohteessa käytettävä autokalusto, siten kuin tarjouspyynnön liitteessä 1 ja asiakirjassa TARJOUS on määritelty. Liikenteessä mahdollisesti tapahtuvien muutosten varalta tarjouksessa tulee ilmoit-taa erikseen ajokilometrin hinnat. Tarjouksen tulee olla voimassa 31.8.2010 asti. 7. Tarjouskilpailusta ilmoittaminen Tarjouskilpailusta on ilmoitettu HILMA palvelun internet-sivuilla Pyhäjoen kunnan www-sivuilla http://www.pyhajoki.fi sekä Kuulumiset lehdessä Asiakirjat toimitetaan suomenkielisinä. Tarjouskilpailuasiakirjat ovat noudettavissa tarjousaikana sähköisesti kunnan www-sivuilta http://www.pyhajoki.fi Asiakirjat ovat saatavina paperitulosteina osoitteesta: Pyhäjoen kunta, Kuntatie 1, 86100 PYHÄJOKI. Tarjousasiakirjoihin liittyvät kysymykset tulee esittää kirjallisina 4.6.2010 mennessä. Esitetyt kysymykset sekä annetut vastaukset ovat nähtävillä Pyhäjoen kunnan internet-sivuilla. Tarjouskilpailua koskevat kysymykset tulee lähettää osoitteeseen Antero Tervonen, Pyhäjoen kunta, Kuntatie 1, 86100 PYHÄJOKI, antero.tervonen@pyhajoki.fi Hankintakohteita ja/tai asiakirjoja koskevista muutoksista, lisäyksistä, täydennyksistä, korjauksista ja mahdol-lisesta hankintamenettelyn keskeyttämisestä ilmoitetaan kunnan kotisivuilla julkaistun hankintaa koskevan ilmoituksen yhteydessä. Mahdollisten muutosten tarkistaminen em. sivuilta on tarjoajien vastuulla. Tarjouskilpailuasiakirjoja ovat: 1) TARJOUSPYYNTÖ liitteineen; 2) TARJOUS liitteineen; ja 3) OSTOLIIKENNESOPIMUS liitteineen. Sopimuslomake sisältää ehtoja, joihin liikennöitsijä sitoutuu ryhtyessään täyttämään liikennöintivelvoitettaan. 8. Tarjousten jättäminen Tarjoukset liitteineen tulee toimittaa suljetussa kirjekuoressa viimeistään 10.6.2010 klo 15.30 mennessä osoitteeseen: Pyhäjoen kunta, PL 6, 86101 Pyhäjoki. Kuoreen tulee merkitä TARJOUS OSTOLIIKENTEEN HOITAMISESTA. Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon.

sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset 22.5.2010

Pyhäjoen Kuulumiset 22.5.2010 sivu 5 CERN Tiedeopiskelu 2010 Kemin Lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun Lukio Pyhäjoen Lukio Tiedeopiskeluun osallistuivat Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Tomi Saukkonen Ville-Veikko Vänttinen Kaisa Hyvärinen Emma Huhta Elina Seppälä Roosa Sippola Milla-Riina Rajala Krista Kauppi Jarmo Huuki Pyhöjoen opiskelijat Microkosmoksen pihalla Kemin lukio Ville Tapalinen Teemu Turpeinen Iida-Marja Kari Juuli Palmu Joni Laukkanen Joonas Hilke Janne Pikkarainen Sampo Niittyviita Seppo Korolainen Atlas-kontrollihuoneen seinällä on kuva törmäyksestä. Pyhäjoen lukio Tuukka Kivimäki Tuomas Ruotsalainen Hanna Virpiranta Heidi Pyhälä Liisa Hyvärinen Lisätietoa tiedeopiskelusta seuraavalla sivulla. The Globe of Science and Innovation on CERNissä oleva puusta rakennettu näyttelyrakennus. CERN-liitteen taittajat: Heidi Pyhälä ja Tuomas Ruotsalainen

sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset 22.5.2010 Pienestä vastauksia suuriin kysymyksiin Iida-Marja Kari, Juuli Palmu, Joni Laukkanen, Ville tapalinen Euroopan ydinfysiikan tutkimuslaitoksessa tänä vuonna käynnistetty LHCkiihdytin tutkii protonien törmäytyksiä ja etsii vastauksia fysiikan perimmäisiin kysymyksiin. Kokeellinen fyysikko ja tutkija Jorma Tuominiemi on työskennellyt opettajana Helsingin yliopistossa, mutta tekee nyt tutkimustyötä CERN:ssä. Tuominiemi esitteli fysiikanryhmällemme hiukkaskiihdyttimien toimintaperiaatteita kiehtovassa luennossa, jonka jälkeen pääsimme haastattelemaan häntä fysiikan keskeisistä ongelmista ja tulevaisuudesta. Fysiikan perimmäinen tarkoitus on löytää ns. kaiken teoria, joka selittäisi kaikki luonnolliset ilmiöt. Tuominiemen mukaan kaiken teoriasta ollaan hyvin kaukana ja kokeellinen fyysikko suhtautuu kaiken teorian konseptiin teoreetikkoja skeptisemmin. Läpimurtoja on kuitenkin tehty erityisesti standardimallin kohdalla, Tuomi- Jorma Tuominemi luennoi mm. Hiukkasilmaisimista ja -kiihdyttimistä niemi huomauttaa. Higgsin hiukkasen löytyminen johtaisi standardimallin täydentymiseen heikon, vahvan ja sähkömagneettisen voiman selittäjänä. Ongelmana on yhdistää standardimallin kolme voimaa gravitaatioon. Ongelman ratkeaminen johtaisi kaiken teorian syntymiseen. Valtaosa fyysikoista uskoo Higgsin hiukkasen löytyvän lähitulevaisuudessa. Tuominiemen mukaan olisi kuitenkin paljon mielenkiintoisempaa, jos Higgsin hiukkasta ei löytyisikään. Kokeilijan suurin unelma on löytää jotain sellaista mitä teoreetikot eivät ole ennustaneet, summaa Tuominiemi. Teoreettisen ja kokeellisen fysiikan välillä on huomattavia eroja. Teoreetikoilla on maailmankaikkeuden luonteesta jo vaikka minkä sortin teorioita, jotka odottavat vahvistusta, mutta joista suuri osa on nykyfysiikan ja ehkäpä jopa kaiken fysiikan kokeiden ulottumattomissa. Supersäieteoria on esimerkki tällaisesta. Pelätään, että teoreettinen fysiikka menettää jalansijaansa kokeellisena tieteenä, jos sen teorioita ei pystytä kunnolla vahvistamaan kokeilla, Tuominiemi tähdentää. Hän kuitenkin myös kertoo, että teorioista on saatu irti sellaisia elementtejä joita kyettäisiin havainnoimaan jo LHC:n törmäytyksissä, jos ne pitävät paikkansa. Maailman johtavana kokeellisen fysiikan instituutiona CERN hyödyntää tekniikan terävintä kärkeä. Esimerkkinä Tuominiemi ottaa vakuumiteknologian; hiukkaskiihdyttimiin luodun tyhjiön pitää olla parempi kuin kuun pinnalla. CERNin tutkimuksessa kehitetään myös uutta teknologiaa, joka ei välttämättä heti näy tavallisen kaduntallaajan olohuoneessa, mutta joka lopulta voi löytää tiensä sinnekin. ITpuolella CERN hyödyntää muiden rakentamia ohjelmia. Tuominiemi mainitsee kiinnostavana esimerkkinä peliteollisuuden, jolta fyysikot saavat paljon softwarea. Peliteollisuudessa on myös hyvin paljon paineita tehdä yhä parempia ja enemmän suoritustehoa vaativia pelejä, jolloin tietotekniikan kehitys kiihtyy. Kokeellisen fyysikon työ vaatii innostusta ja pitkäjänteisyyttä. Tuominiemi kertoo itse innostuneensa fysiikasta yläasteella, jonka jälkeen hän alkoi perehtyä enemmän moderniin fysiikkaan. Hänen neuvonsa aloittelevalle tieteilijälle on opetella perusfysiikka hyvin ja kattavasti, vaikka kursseilla istuminen saattaakin joskus olla tylsää, sillä se toimii pohjana kaikelle muulle tieteen tekemiselle. Fysiikkaa oppimassa Tuomas Ruotsalainen Olutpullo saattaa kadota, kun laitat sen jääkaappiin, suljet oven ja avaat uudelleen. Kyseessä on teoreetikkojen mukaan mahdollinen teleportin tapainen tilanne. Maanpinnalle palaamista ei helpottanut edes puheet traktorin munista. Traktorin muna on teoriassa mahdollinen mutta hyvin epätodennäköinen energiasta massaksi muuttuva asia. Perehdyimme Markus Nordbergin johdolla uuteen tapaan nähdä maailmaamme. Ajatelkaa, jos maailma olisikin kymmenen- tai yksitoistaulotteinen. Voisimme leikata neliulotteisesta pallosta vaikkapa uusia palloja! Nordberg esitteli meille CERNiä hieman tarkemmin ja puhui paljon eri fysiikanosa-alueista, joita tutkitaan. Pääasiallinen hyöty on, että tiedämme, mistä olemme peräisin molekyyli- ja atomitasolla, sanoo Nordberg. Hänen mukaansa Higgsin hiukkasen löytyminen ja teoriaan rinnastaminen on yhtä merkittävää kuin sähkön keksiminen. CERN, Suomi ja muu maailma hyötyä vai haittaa? Suomi on saanut myytyä CERNille teknologiaa. Vaikka CERNin tarkoitus ei ole saada jäsenmaita saamaan voittoa, on Suomen paluuprosentti yli 1%. Suomi on pärjännyt hyvin tarjouskilpailuissa, jotka ovat siis verisiä, toteaa Nordberg. Suomi maksaa CERNille vuosittain n. 1% Suomen BKT:stä. Suomalaiset ovat olleet ahkerasti mukana CMS-kokeissa. CMS on LHC:n hiukkasilmaisin. Myös uusimmassa LHCkiihdyttimessä on suomalaista osaamista - Outokummun valmistamia magneetteja. CERNissä ei satsata rahaa opiskelijoihin tai yliopistossa opiskeleviin kummemmin. Luennot kuitenkin ovat mahdollisesti työajalla. Opiskelijoihin on varattu n. 30 miljoonaa sveitsinfrangia. Tutustumiskierrokset tehdään vapaaehtoisten voimin. Yliopisto-opiskelijalla on mahdollisuus hakea Technical Student paikkaa ja tulla tekemään vaikka graduaan, jos tulee valituksi. Pelkästään Atlaksessa on n. 300 väitöskirjan tekijää ympäri maailman. Vuodessa CERNissä saadaan n. 300 väitöskirjaa valmiiksi! Tämä teidän ohjelma, jossa olette, on ihan superluksus. Tämä on ihan Riitta Rinta-Filppulan ja Suomen oman aktiivisuuden tulosta, Nordberg huomauttaa. Liisa Hyvärinen ja kaksi muuta opettajaa vastasivat sähköpostiin kertoen kiinnostuksensa CERN-opintomatkasta. Heistä muodostui oppilaineen kolme pioneeriryhmää. Tämä kaikki on oikeastaan CERNin normaalitoiminnan ulkopuolella, kaikki suomalaiset teemme vapaaehtoistyötä täällä päässä, Nordberg muistuttaa. Sovelluksia, joita tutkijat kehittävät tutkimuksia varten, tulee myös meidän arkielämään. Kuuluisin lienee WWW World Wild Web. Odotettavissa saattaa olla myös GRID-tyylinen verkko, jossa tietokoneita ympäri maailman yhdistetään valokaapelilla toisiinsa. Markus Nordberg esittelee ATLAS-kontrollihuonetta. Tällöin saadaan käytettyä toisten koneiden tehoja. Suhteellisen anonyyminä toimivat Internet-selailijat saattavat tämän johdosta saada tai joutua ottamaan identiteetin.

Pyhäjoen Kuulumiset 22.5.2010 sivu 7 Jukka Klem ja GRID-laskenta Janne Pikkarainen, Teemu Turpeinen, Joonas Hilke, Sampo Niittyviita Jukka Klemin henkilökuvaus Jukka kelm on toiminut CERNissä 90-luvun alusta asti. Hän tuli aluksi kesäopiskelijaksi Suomen liityttyä CERNiin ja palasi sinne myöhemmin tekemään diplomityötä ja väitöskirjaansa. Nykyään hän työskentelee CERNissä fysiikan tietojenkäsittelyn puolella GRID-laskennan parissa. Hänen työtoimenkuvansa on melko vapaa, sillä hän joutuu fysiikan ongelmien lisäksi ratkomaan myös fysikaalisten kokeiden tuloksiin liittyviä haasteita. Esimerkiksi LHC tuottaa vuodessa 15 petatavua (15 miljoonaa gigatavua) dataa, joka täytyy analysoida ja varastoida järkevästi. Tätä varten kehitettyyn GRIDhankkeeseen Klem tuli mukaan viisi vuotta sitten ja työskentelee sen parissa edelleen. GRID-laskenta GRID (global research information database) on internetin seuraava askel. Grid-verkko koostuu ympäri maailmaa sijaitsevista tietokonekeskittymistä, joista suurin sijaitsee tietenkin CERNissä. Esim. NorduGrid on pohjoismaiden välinen tietokoneiden verkosto johon kuuluu yhteensä noin 6000 keskusyksikköä. Datan käsitteleminen perustuu siihen, että laskenta hajautetaan verkkoon kuuluville prosessoreille, joka vähentää CERNissä tarvittavien tietokoneiden määrää. Klusterit eli tietokoneryppäät ovat yhteydessä toisiinsa valokaapeliyhteyksillä, joiden nopeus on moninkertainen normaaliverkkoon verrattuna. GRID-verkon on tarkoitus tulla lähitulevaisuudessa myös arkikäyttöön kuten internetin, joka kehitettiin CERNissä alun perin tutkijoiden tarpeisiin. Arkikäyttäjän GRID toimisi näin: kaupasta ostetaan tietokone tai muu laite, jolla pääsee käsiksi verkkoon. Sen jälkeen kytketään tämä GRIDin valokaapeliyhteyteen ja näin käytettävissä on miljoonia gigahertsejä laskentatehoa, ts. kaikkien verkkoon yhdistettyjen vapaiden koneiden prosessorit. Jukka Klem kertoo tietojen arkistoinnista ja GRID istä. FYYSIKOI- DEN BILEET, JOTKA IN- SINÖÖRIT MAHDOLLIS- TAVAT Risto Nousiainen (oik.) vei meidät katsomaan CLIC in mahdollisia osasia Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun Ryhmä Yhdeksän hengen ryhmä Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta sai mahdollisuuden vierailla hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen Cerniin 14. 16.4. Koeasemiin tutustumisen ja luentojen yhteydessä meille annettiin tilaisuus haastatella suomalaista insinööriä, Risto Nousiaista, joka on työskennellyt Cernissä lineaarikiihdyttimen CLICin parissa viimeisen kolmen vuoden ajan. Pyhäjärveltä lähtöisin oleva Nousiainen tiesi jo yläasteella, mihin jatkoopinnot suuntautuvat. Armeijan käytyään hän päätyi VTT:lle kesäharjoitteluun, josta sai mahdollisuuden päästä Cerniin kolmen kuukauden työharjoitteluun. Nauraen Nousiainen kuitenkin toteaa kolmen kuukauden venyneen jo kolmeksi vuodeksi ja jatkuvan luultavasti vielä tulevaisuuteen. Kolmen kuukauden jakson aikana hän ehti tutustua suomalaiseen Helsingin fysiikan instituutin ja CLICprojektin vetäjään, joka auttoi pääsemään mukaan projektiin. Nousiainen on koulutukseltaan insinööri ja sanoo työtehtäviensä vastaavan sitä, mitä on opiskellutkin. Lähinnä hänen työpäivänsä täyttyvät Compact Linear Collidor:n tuennan ja lämpömallinnuksen simuloinnista ja niiden ongelmien löytämisestä ja ratkaisusta. Työ Sveitsissä ja Cernissä on Nousiaisen mukaan hyvin erilaista, kuin mihin suomalainen on tottunut. Työpäivät ovat yli yhdeksäntuntisia, mutta rennompia ja vapaampia kuin Suomessa. Työajan seurantaa ei ole, kunhan työt tulevat tehdyiksi. Työympäristö on kiinnostava ja mielenkiintoinen, ja työ on haasteellista ja mukavaa, koska siinä saa nähdä, missä nykypäivän fysiikassa mennään. Päätöksenteko ei vastaa skandinaavista ajattelutapaa, vaan päätöksiä tehdään herkemmin myös tässä 50 hengen ja yli 10 kansallisuuden värittämässä ryhmässä. Työkielenä toimii koko Cernin alueella englanti, mutta paikka sijaitsee ranskankielisellä alueella, jolloin ranskan kieli osoittautuu välttämättömäksi arkielämässä. Saksaa opiskellut Nousiainen harmittelee ranskan osaamattomuutta, mutta sanoo kielen tarttuvan ajan myötä. Aikaa vievän työn ohessa aikaa kuitenkin säästyy myös urheilulle, mihin Geneven ympäristö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet laskettelusta seinäkiipeilyyn. CLIC Compact Linear Collider * 50km pitkä hiukkastörmäytin, jonka toiminta perustuu elektronien ja positronien toisiinsa törmäyttämiseen * Arvioitu otettavan käyttöön viimeistään 2025 * Käytössä testauslaitteistoa ympäri maailmaa HAASTEET: * Tilan löytäminen törmäyttimelle * Vakauttaminen maaperän liikkeiltä * Suoran ja tarpeeksi kapean hiukkassuihkun aikaansaaminen

sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset 22.5.2010 Fyysikot ja kirjailijat Tuukka Kivimäki Dan Brown on yksi tämän hetken menestyneimmistä kirjailijoista, saavutuksinaan niin Time-lehden 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen listalle pääsy kuin kaupallinen menestys kirjoillaan. Hän on kirjoittanut tähän mennessä kaksi huumorikirjaa sekä viisi romaania, joista kahdesta on tehty elokuva. Brown saavutti kansainvälisen myyntimenestyksen kuitenkin vasta kolmannella romaanillaan. Dan Brownin Enkelit ja Demonit romaani alkaa toiminnallisesti. Kirjan päähenkilö Robert Langdon joutuu keskelle salaliittoa, jossa mystinen Illuminati-salaseura suunnittelee Vatikaanin ja siten koko kristinuskon tuhoa. Terroriteko Vatikaania kohtaan on ajoitettu juuri sopivasti uuden paavin valitsemisen hetkeen, asettaen uhan alle niin Vatikaanin kulttuuriaarteet kuin kristinuskon tärkeimmät uskonnolliset johtajat. Vatikaanin terrori-isku suoritettaisiin uudenlaisella energialähteellä, antimaterialla. Kirjassa antimateriaa on tuotettu Cernin tutkimuslaitoksella. Vaikka Brown erityisesti rakastaa markkinoida kirjojaan faktapohjaisina, löytyy hänen kirjoistaan kuitenkin selvää taiteilijanvapautta. Antimaterian tuottaminen on kirjassa hoidettu sopivasti LHC:llä, vaikka kiihdytin ei ollut valmis vielä vuosiin kirjan ilmestymisestä. Samoin määrät, joita Cernissä pystytään valmistamaan, ovat suuressa ristiriidassa. Nykyisellä antimaterian tuottamistahdilla pystyttäisiin yksi gramma antimateriaa tuottamaan kahdessa biljoonassa vuodessa. Myös tällaisen määrän säilyttämisessä syntyisi ongelmia. Antimateriaa pystytään sulkemaan magneettikentän sisään sen ollessa varauksellista, mutta suurenevia määriä suljettaessa alkavat varaukselliset antimateriahiukkaset hylkiä toisiaan. Lopulta magneettikenttä häviää tämän köydenvedon. Jos säiliöön tuotaisiin kumpaakin varausta, muodostaisivat nämä antivetyatomin, joka varauksettomana ei pysyisi magneettikentän sisällä. Antimateria kuvataan romaanissa uudenlaiseksi energialähteeksi, joka voi ratkaista maailman energiapulan. Tämäkään ei valitettavasti ole totta, sillä antimateriasta voi vapautua energiaa ainoastaan E=mc2 kaavan mukaan. Tällöin energia, jonka käytämme antimaterian luomiseen, on periaatteessa mahdollista saada takaisin siitä. Käytännössä kaikkea antimateriaa ei pystytä ottamaan talteen, jolloin energiaa saadaan vähemmän kuin siihen laitettiin. Antimateriaa ei myöskään loju ympäriinsä, kuten fossiilisia polttoaineita. Huolimatta epäkohdistaan, on Dan Brownin Enkelit ja Demonit lukemisen arvoinen. Juoni etenee sopivalla tahdilla ja lukija saattaa yllättyä uskomattomista juonenkäänteistä, joita kirja tarjoilee. Salaliittoteorioissa ja mystisissä unohdetuissa kulteissa on oma viehätyksensä, mutta fiktio pitää muistaa pitää fiktiona. CHAMONIX JA MONTREUX Jarmo Huuki Chamonix n alppikylässä. Montreux n rantabulevardillta löytyi Madacaskar aiheisia hahmoja. Montreux stä löytyi myös Freddie Mercuryn patsas. L Aguille du Midillä (3842m) yritettiin tehdä korkeusennätystä hyppäämällä. Montreux n palmujen katveessa.