Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1
Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset METSOn avulla omistaja voi saada tuloja metsäluonnon suojelusta ja hoidosta Ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja, joista metsänomistaja voi valita omiin tarpeisiinsa sopivimman 2
Mikä on METSO? METSO on hyvä tulolähde METSO-ohjelman mukaisesta vapaaehtoisesta suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille, jotka haluavat perinteisen metsätalouden ohella vaikuttaa Suomen metsäluonnon monimuotoisuuteen. 3
METSO -toimintaohjelman tavoitteista Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toiminta-ohjelmasta vuosille 2008 2016 (METSO-ohjelma) METSO -ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä METSOlla voidaan samalla edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö toteuttavat yhteistyössä sidosryhmien kanssa 4
METSO -toimintaohjelma 14 toimenpide-ehdotusta 1 Luonnontieteelliset valintaperusteet 2 Luonnonsuojelualueiden elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito 3 Suojelualueverkoston kehittäminen 4 Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä 5 Yhteistoimintaverkosto 6 Luonnonarvojen kaupan organisointi ja yhteistyö 7 Luonnonhoitotoimet valtion talousmetsissä 5
METSO -toimintaohjelma 14 toimenpide-ehdotusta 8 Monimuotoisuuden turvaaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla 9 Metsänomistajien neuvonta ja metsäammattilaisten koulutus 10 Viestinnän toteuttaminen www.metsonpolku.fi 11 Tietopohjan parantaminen 12 Metsien monimuotoisuuden tilan seurannan, tietojärjestelmien ja tilastoinnin kehittäminen 13 Luontotyyppi- ja lajistoinventoinnit 14 METSO -toimintaohjelman toimeenpanon seuranta ja arviointi 6
METSO -toimintaohjelman tavoitteista Valtioneuvoston asettamat yleiset tavoitteet: YM: maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä 96 000 hehtaaria vuoteen 2016 mennessä (muut maanomistajat paitsi valtio). MH: uusia suojelualueita 10 000 ha valtion talousmetsissä. MMM: yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita 82 000-173 000 hehtaaria vuoteen 2016 mennessä. Näihin kohteisiin sisältyy 400-800 kpl luonnonhoitohankkeita. 7
METSO -toimintaohjelman tavoitteista METSOn tavoitteena on edistää talousmetsien monimuotoisuuden säilymistä ja parantaa suojelualueverkoston kattavuutta ja kytkeytyneisyyttä etenkin maan eteläpuoliskossa. Talousmetsissä tehtävillä monimuotoisuutta turvaavilla toimilla on suuri merkitys METSOn tavoitteiden saavuttamisen jälkeenkin. 8
Luonnontieteelliset valintaperusteet Valintaperusteet on esitelty elinympäristöittäin Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä: Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 9
Luonnontieteelliset valintaperusteet Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä rakennepiirteitä, ekologisia vaihtelusuuntia ja muita elinympäristöjen ominaisuuksia : Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat Jalot lehtipuut Palanut järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus 10
Ekologinen tehokkuus saavutetaan luonnontieteellisillä valintaperusteilla Valintaperusteet elinympäristökohtaisia Monimuotoisuudelle selvästi merkittävät elinympäristöt (I-II luokka) Monimuotoisuudeltaan kehittyvät ja luonnonhoitoa tarvitsevat elinympäristöt (III luokka) Täydentäviä perusteita Sijainti ja kohteen koko Uhanalaisten lajien esiintymät Taloudelliset ja sosiokulttuuriset perusteet 11
1. Lehdot Vanhapuustoiset tai jalopuustoiset 1 luokassa Nuorempia metsiä ja kehittyviä lehtopohjia luokissa 2-3 12
2. Runsaslahopuustoiset kankaat (valintaperusteet kasvupaikkoihin perustuvia) Vanha- ja lahopuustoiset lehtomaiset ja tuoreet kankaat Lahopuuta > 10 kuutiota /ha tai > 5 kuutiota /ha, vanhoja lehtipuita 13
2. Runsaslahopuustoiset kuivahkot, kuivat ja karukkokankaat Vanha- ja lahopuustoiset männiköt Kilpikaarnaiset männyt, Kelot Maapuut 14
METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö ELY:n ympäristökeskus ja metsäkeskus ELY vastaa luonnonsuojelulain mukaisesta toteuttamisesta ja rahankäytöstä: painopiste pysyvien luontoarvojen turvaamisessa METSOn ls-lain mukaisessa toiminnassa mukana kaikki maanomistajatahot valtiota lukuun ottamatta Metsäkeskus vastaa kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) ja metsälain mukaisesta toiminnasta ja rahankäytöstä: painopiste arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisessa ja luonnonhoidossa yksityismetsissä Yhteistyössä sidosryhmien kanssa: Metsänomistajien liitot ja metsänhoitoyhdistykset Metsähallitus Luontojärjestöt Metsäteollisuus Kunnat ja kuntaliitto Yhteistyö välttämätöntä kaikkien toimijoiden kanssa, jolloin maanomistajiin päin maksimaalinen määrä motivoituneita toimijoita 15
METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö ELY:t ja luonnonsuojelulain keinovalikoima Kauppa, vaihto, yksityinen suojelualue (YSA), määräaikainen rauhoittaminen. ELY-päättää I- ja II luokan METSO-kohteet 200 000 asti; YM 5 milj. Kauppa = myynti valtiolle maapohjineen, hallinnan ja hoidon siirto Metsähallituksen luontopalveluille. Käypä arvo. (huom. myös maanvaihto mahdollinen) Yksityinen luonnonsuojelualue (YSA) LSL 24 Alueellinen ympäristökeskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella perustaa muun luonnonsuojelualueen Ympäristökeskuksen päätös - valitusoikeus Merkintä kiinteistörekisteriin Maastoon merkintä 16 rauhoitussäännöksistä aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan = METSO:ssa pääosin puunmyyntitulojen menetys Määräaikainen rauhoittaminen: 20 vuoden suojelusopimus, taloudellinen menetys korvataan Kaikki luonnonsuojelulain mukaiset suojelukorvaukset ovat verovapaita!
METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö Metsäkeskukset ja Kemera:n keinovalikoima KEMERAn ympäristötuki METSO-ohjelmassa Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 :ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ympäristötukea voidaan käyttää myös muihin kohteisiin (muut METSOn elinympäristöt). Ympäristötukikohteet jäävät normaalin talousmetsien käsittelyn ulkopuolelle, mutta niissä voidaan tehdä luonnonhoitotöitä. Luonnonhoitotöistä ja mahdollisista sallituista toimenpiteistä sovitaan maanomistajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Sopimuskausi on kymmenen vuotta. Ympäristötuki on verovapaa ja korvaus maksetaan sopimuskauden alussa. 17
METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö Metsäkeskukset ja Kemera:n keinovalikoima Laskentaesimerkki Metsänomistaja omistaa yhdessä kunnassa metsää. Välittömästi hakattavissa oleva puumäärä on 1 000 m³. Metsässä on erityisen tärkeä elinympäristö, luonnontilaisen puron välitön lähiympäristö pinta-alaltaan 1,2 ha. Elinympäristön hakattavissa oleva puumäärä on 250 m³. MMMn vahvistama alueellinen puutavaran keskikantohinta on 30,00 /m³. (esimerkkihinta tarkista alueen ajanmukainen hinta) Kaiken puuston hakkuuarvo 1 000 m³ * 30,00 /m³ = 30 000 Kohteen hakkuuarvo 250 m³ * 30,00 /m³ = 7 500 Vähäinen haitta, 4 % 30 000 * 0,04 = 1 200 Hakkuuarvokorvaus 7 500-1 200 = 6 300 Peruskorvaus (1,2 ha ) 2 * (10 * 30,00 /m³) = 600 Muu korvaus (esim. arviointi, merkintä) 410 Ympäristötuki yhteensä (6 300 + 600 )/3 + 410 = 2 710 (maksetaan sopimuskauden alkaessa) 18
METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö Metsäkeskukset ja Kemera:n keinovalikoima KEMERAn ympäristötuki METSO-ohjelmassa Sopimuksen tiedot merkitään kiinteistörekisteriin ja sopimus on voimassa vaikka maanomistaja vaihtuu. Uudella omistajalla on mahdollisuus irtisanoa sopimus ja maksaa takaisin loppuosa korvauksesta. Kun sopimuskausi päättyy, alueen käyttö jatkuu metsänomistajan haluamalla tavalla. Tuen piirissä olleissa metsälakikohteissa ominaispiirteet on säilytettävä jatkossakin metsälain mukaisesti. Kohteiden maastomerkintä vaihtelee tapauskohtaisesti. 19
Metsäluonnonhoito Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja. Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä suojeltujen METSO elinympäristöjen lisäksi myös sellaisilla kohteilla, joihin ei liity määräaikaista tai pysyvää suojelupäätöstä. METSOn mukaisia luonnonhoitohankkeita ovat : usean tilan alueelle ulottuvia, tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä Hakkuut parantavat lajien elinvoimaisuutta harjun paahdeympäristössä 20
Esimerkkejä metsäluonnonhoidosta Hoitoa tarvitsevat lehdot esim. jalopuustoiset tai lehtipuuvaltaiset Vesitaloudeltaan muuttuneet pienvedet lähteet ja purot Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot Harjujen paahdeympäristöt Puustoiset perinneympäristöt Jalopuulehtoa hoidettu suojelualueella Kuva: Lauri Saaristo 21 Tampereella 17.3.2
METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO:n toteuttamiseen suunnatut budjettivarat (kehyskaudelle 2012 asti n. 180 milj.euroa) Vuosi YM, euroa MMM, euroa 2008 7 000 000 7 000 000 2009 8 500 000 8 000 000 2010 26 000 000 13 000 000 2011 29 000 000 13 000 000 2012 24 000 000 13 000 000 22
METSOn elinympäristökohtaiset hehtaaritavoitteet ELY-keskuksille 2008-2016 METSOn elinympäristökohtaiset hehtaaritavoitteet alueellisille ympäristökeskuksille 2008-2016 (YM / Pekka Salminen) UUS VAR KAS HAM Lehdot 900 600 200 500 Kangasmetsät 6 900 6 300 3 500 4 700 Pienvesien lähimetsät 400 200 200 200 Puustoiset suot 1 700 1 500 800 1 100 Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon kohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat Metsäiset kalliot yms. Yhteensä 10 940 190 250 40 130 70 20 50 70 0 100 0 0 40 20 10 20 40 60 10 10 700 900 300 100 9 950 5 110 6 830 PIR 400 5 300 300 1 200 130 40 0 20 + 100 7 490 KES ESA POS POK LÄS POP KAI LAP YHT 300 300 400 400 300 + 100 200 4 600 6 300 4 700 4 700 2 800 6 300 4 400 600 6 300 62 800 400 300 300 200 400 200 100 500 3 700 1 400 1 100 1 100 700 1 300 700 200 2 300 15 100 70 50 50 30 130 80 + 130 1 280 10 30 10 40 10 10 + + 360 0 0 0 0 2 700 1 200 0 1 000 5 000 10 10 10 10 + + + + 150 + 20 20 20 + + + 20 200 + 200 100 100 100 + + + 2 600 8 490 6 710 6690 4 300 11 240 6 590 1 000 10 450 95 750 23
METSOn elinympäristökohtaiset hehtaaritavoitteet Metsäkeskuksille 2008-2016 (MMM) Ra (E-S) Ra (Po) LoS H-U KaS Pir E-Sa E-Po KeS Po-S Po-Ka Kai Po-Po La Yht. Lehdot 750 400 600 3000 1900 1500 1400 250 800 2000 900 150 700 250 14600 Kangasmetsät 900 1600 3000 2800 2400 2500 3500 4300 3600 3600 3000 900 5000 2500 39600 Pienvesien lähimetsät 150 150 150 150 150 250 200 200 200 400 350 350 750 1550 5000 Puustoiset suot; 130 130 130 175 125 175 325 400 200 250 400 370 820 1370 5000 Korvet 50 50 50 100 50 100 200 100 100 150 200 250 500 1200 3100 Letot ja lettorämeet 30 30 30 25 25 25 25 50 50 50 50 70 70 70 600 Muut rämeet ja nevat 50 50 50 50 50 50 100 250 50 50 150 50 250 100 1300 Metsäluhdat ja tulvametsät 20 20 20 20 20 20 40 10 10 20 40 10 10 10 270 Harjujen paahdeympäristöt 5 1 5 20 10 10 10 1 1 10 10 5 10 1 99 Maankohoamisrannikon kohteet 70 1450 230 0 0 0 0 150 0 0 0 0 900 230 3000 Puustoiset perinnebt. 10 10 15 15 10 10 15 10 10 10 10 10 10 10 155 Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat 10 1 10 10 1 1 5 1 1 10 10 10 10 20 100 Kallio-, jyrkänne- ja louhikkometsät 3500 600 2500 700 600 200 400 800 400 50 100 100 500 2400 13000 YHTEENSÄ /ha 5545 4362 6660 6890 5216 4666 5895 6122 5222 6350 4820 1905 8710 8341 80824 24
METSOn toteutus v. 2010 ELY-keskuksittain
ha METSOn toteutus v. 2010 metsäkeskuksittain 2500 2000 1500 ympäristötuki, ha 1000 500 0 Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi
Mitä METSOssa on saatu aikaiseksi? Ls. lain mukainen toteutus Taulukko 2. METSOn toteutus 2008 2010 luontotyypeittäin (ha) / YM. Luonnonsuojelulainmukainen METSO-toteutus luontotyypeittäin Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Yhteensä Lehdot 42 76 187 305 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 500 1313 2250 4063 Pienvesien lähimetsät 23 24 130 177 Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat 146 190 575 911 Metsäluhdat ja tulvametsät 1 20 60 81 Harjujen paahdeympäristöt 2 4 6 12 Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet 4 16 31 51 Puustoiset perinnebiotoopit 34 9 26 69 Kalkkikalliot ym. 0 1 3 4 Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 30 116 337 483 Muu 140 437 427 1004 Pinta-ala yhteensä, ha 922 2205 4032 7160
Mitä METSOssa on saatu aikaiseksi? Kemera:n (MMM) 2008-2010 mukainen toteutus (Tapion vuositilastot 2010 / 9.3.2011 versio) Metsälain 10 :n elinympäristöt Pienvedet 2 923 Rehevät korvet ja letot 801 Lehtolaikut 512 Kangasmetsäsaarekkeet 238 Rotkot ja kurut 14 Jyrkänteet alusmetsineen 128 Vähätuottoiset elinympäristöt 8 262 Yhteensä 12 878 METSO elinympäristöt Lehdot 188 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 1661 Pienvesien lähimetsät 565 Puustoiset suot 1 743 Metsäluhdat ja tulvametsät 117 Harjujen paahdeympäristöt 17 Maankohoamisrannikon metsät 424 Puustoiset perinneympäristöt 28 Kalkkivaikutteiset ja ultraemäksiset metsät 1 Muut metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 709 Yhteensä 5 453
METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO:n toteuttamiseen suunnatut budjettivarat (kehyskaudelle 2012 asti n. 180 milj.euroa) Vuosi YM, euroa MMM, euroa 2008 7 000 000 7 000 000 2009 8 500 000 8 000 000 2010 26 000 000 13 000 000 2011 29 000 000 13 000 000 2012 24 000 000 13 000 000 29
Metsähallitus hoitaa ja ennallistaa elinympäristöjä nykyisillä ja uusilla suojelualueilla siellä, missä toimenpiteet selvästi lisäävät edellytyksiä turvata luonnon monimuotoisuutta. Lajistoinventointeja luonnonhoidon ja ennallistamisen kohdentamiseksi Metsien ja puustoisten soiden ennallistaminen 2008-2009 Valtion suojelualueet Yksityiset suojelualueet 4370 ha 80 ha Lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoito 2008-2009 Valtion suojelualueet Yksityiset suojelualueet 598 ha 160 ha Puustoisia perinnebiotooppeja jatkuvassa hoidossa 2008-2009 Valtion suojelualueet Yksityiset suojelualueet 1124 ha 50 ha Metsähallituksen arvion perusteella tarve ennallistaa (valtio+ysa): metsiä ja puustoisia soita noin 12 000 + 4800 ha puustoisten perinnebiotooppien hoitoa 1 000 + 670 ha muita luonnonhoitoa vaativia kohteita 2 500 + 2400 ha METSOssa perustettavilla uusilla luonnonsuojelualueilla arvioidaan olevan ennallistamis- ja luonnonhoidon tarvetta 10 000-20 000 ha alalla 30
METSO -toimintaohjelman tavoitteista METSOn väliarvion 2010 mukaan yhteistyö metsä- ja ympäristösektorin välillä lisääntynyt ja toimii hyvin valtionhallinnon tehostaminen painaa toteutusta rahoitus tulee kaksin kolminkertaistaa tavoitteiden saavuttamiseksi Viestintä ja markkinointi eri metsänomistajaryhmille kaipaa kehittämistä Alueellinen suunnittelu, elinympäristöjen verkostojen kehittäminen ja kytkeytyneisyyden lisääminen tarpeen 31
METSO:n toteutus 2016-: Hallituksen iltakoulu 29.9.2010: METSOn jatkuu vuoteen 2020 ja rahoitusta pyritään lisäämään. Katsotaan mahdollisuuksia edistää julkisyhteisöjen (kunnat + valtio) maiden hyödyntämistä paremmin METSOssa (YM:n hallinnonalan tavoitteet saavutetaan nykyisellä rahoitustasolla ja runsaan 6000 hehtaarin vuositoteutuksella noin vuonna 2025) 32
Kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt METSOssa Mahdollisuus tarjota METSO-kohteita valtiolle pysyvään suojeluun Rahoitusta YM:stä METSO-kohteiden kartoitukseen 2010: 10 kuntaa, 11 000 ha ja 132 000 euroa; 2011: 22 kuntaa 45 000 ha ja 321 000 euroa Uusi haku kunnille ja seurakunnille vuoden 2011 syksyllä Keskustelut käynnissä kuntaliiton kanssa kuntaysasta KEMERAssa ei suoraa rahoitusta. Mahdollisuudet luonnonhoidon edistämiseen. 33
METSOn alueellinen toteutus Pirkanmaan METSO-tukihenkilöt: Pirkanmaan ELY-keskus Ylitarkastaja Auli Suvanto auli.suvanto(at)ely-keskus.fi puh. 0500 246 066 Yliopistonkatu 38 (Attila), Tampere 34 Metsäkeskus Pirkanmaa Metsäluontoneuvoja Jukka Ruutiainen, jukka.ruutiainen(at)metsakeskus.fi puh. 020 772 7200 Näsilinnankatu 48 D, 33100 Tampere
Tietoa METSOsta ja metsänomistajien kokemuksia: www.metsonpolku.fi Luonnonhoidosta tietoa: http://www.metsavastaa.net/talousmetsien_luonnonhoito 35 Luonnonarvoiltaan monipuolista kohdetta kannattaa tarjota aina!
KIITOS MIELENKIINNOSTA! 36