NAO-koulutusten käynnistyminen Syksyn 2013 kyselyn tuloksia Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013
Aineistot Pienimuotoisesta kyselystä sovittiin työseminaari I:n yhteydessä 13.6.2013 Kvantitatiivinen tieto alunperin vain OPH:n kautta Heinä-syyskuussa haastattelukierros NAO-toteuttajien keskuudessa (10 toteuttajaa+uudenmaan TE-toimisto) Neuvottelut tilastokeskuksen kanssa elo-syyskuussa Kysely toteutettiin laajempana syys-lokakuussa 2013 42 vastausta, yhteensä 400+ sivua
Kyselyn aihepiirit 1. Miten nuorten aikuisten osaamisohjelmaa kentällä toteutetaan 2. Hakevan ja tukevan toiminnan keinot sekä ohjauspalvelut pääasiassa työllisille 3. Hakevan ja tukevan toiminnan keinot, sekä ohjauspalvelut pääasiassa työttömille tai työmarkkinoiden ulkopuolella oleville 4. Oppisopimusmuotoinen koulutus 5. Mitä opitaan koko osaamisohjelmasta (ei mukana tuloksissa 25.10.)
1. Miten ja minkälaisella kokoonpanolla Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa oppilaitoksessanne toteutetaan? Onko osaamisohjelmalle erillistä nimettyä projektipäällikköä? On (17 vastausta) On + erillinen NAO-ohjausryhmä (8) Ei, menee muun työn ohessa (16) Erilliset NAO-opiskelijaryhmät / sekaryhmät? Yhtä paljon mainintoja, riippuu opiskelijamääristä
Miten ja minkälaisella kokoonpanolla Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa oppilaitoksessanne toteutetaan? On perustettu ohjausryhmä, jossa toimijoita sekä aikuiskoulutuksen että peruskoulutuksen puolelta (yksikön johtaja, koulutuspäälliköitä aikuiskoulutuksen ja peruskoulutuksen puolelta, opiskelijapalvelupäällikkö, talousjohtaja ja NAO-koordinaattorin tehtäviä hoitava henkilö). Ohjausryhmä on linjannut, että tavoitteena on vastata eri toimialojen tarpeeseen. On nimetty koordinaattori. Muina toimijoina ovat olleet alan substanssikouluttajat sekä moniammatillinen sisäinen ohjausverkosto. Omnian aikuisopistossa toteutetaan NAO-koulutuksia pääasiassa omina ryhminään. Tällöin lähes kaikki tukitoimet on koko ryhmälle suunnattuja. Se auttaa ryhmäytymistä ja sitoutumista tukiaineisiin. NAO-ohjelmaan on palkattu toukokuussa 2013 oma työvalmentaja sekä erityisopettaja. Työvalmentaja ohjaa työnhakutaidoissa sekä valmentaa opiskelijoita työelämään. Erityisopettaja tekee oppimisvalmiuskartoitukset ja koordinoi erityisopetusta. Projektiryhmä on suunnitellut ja toteuttanut sisäisen workshop-sarjan nao-ohjelmassa toimiville kouluttajille ja ohjaajille. Projektiryhmä laajennettuna markkinoinnin, seminaaritoiminnan, asiakasyhteistyön ja ohjauksen asiantuntijoilla on suunnitellut ja organisoinut erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja verkostotapaamisia Ammatillisten aineiden lisäksi koulutukseen kuuluu orientoivia ja oppimista tukevia opintojaksoja. Tällaisia ovat mm. oppimaan oppiminen, elämänhallintataidot, suomi toisena kielenä opetus, TVT-taidot, yhteiskunta- ja työelämätaidot, työnhakuvalmennus ja työelämäsertifikaatin suorittaminen. Kummiohjaajat (ohjaavat kouluttajat), suomen kielen opettajat, erityisopettajat ja muut asiantuntijat toimivat opiskelijan tukena sellaisissa tilanteissa, jotka vaativat erityisosaamista kuten esimerkiksi haastavat elämäntilanteet, oppimisvaikeudet, kommunikaatioon (suomi toisena kielenä) ja kirjalliseen tuottamiseen liittyvät kysymykset tai itsensä markkinointi työnhaussa. Ammatillinen kouluttaja voi myös konsultoida (erityis)ohjauksen asiantuntijoita näissä tilanteissa.
Miten valittu toimintamalli on toiminut? Päätoiminen projektipäällikkö on osoittautunut käytännössä erittäin hyväksi ratkaisuksi. Hän pystyy pitämään kaikki langat käsissään ja vastaamaan sidosryhmäsuhteista ja verkostoitumisesta ulospäin sekä toimimaan sisäisenä yhteyshenkilönä koulutuskuntayhtymässä. Projektiryhmä on toiminut aktiivisesti projektipäällikön tukena ja edesauttanut omilla vastuualueillaan osaamisohjelman onnistunutta toteutusta. Nimetyt vastuuhenkilöt oppisopimuskoulutuksessa sekä oppilaitoksissa ovat vastanneet omasta vastuualueestaan itsenäisesti, mutta hyvässä yhteistyössä projektipäällikön kanssa. On ollut tärkeää saada NAO jalkautettua koko henkilökunnan keskuuteen. Tämä on onnistunut, kun johtoa myöten kaikki ovat kokeneet asian tärkeäksi ja ihmiset ovat sitoutuneet toimintamalliin. Ohjelman toteuttaminen on vaatinut ja luonut uudenlaista sisäistä yhteistyötä esimerkiksi koulutusyksiköiden välillä sekä myynnin, markkinoinnin, ohjaajien ja kouluttajien välillä. Valittu toimintamalli on sopinut hyvin osaksi organisaatiomme normaalia toimintaa. Käytännössä toiminta on toteutunut eri tavoilla eri osastoilla riippuen osastojen työtilanteesta ja kouluttajien motivaatiosta. Toimintamalli osoittautui hyväksi ohjelman alkuun saattamisessa: hakeutumisvaiheessa ja siihen liittyvässä tiedottamisessa, markkinoinnissa ja verkostotyössä. Varsinainen koulutus ja tutkintojen suorittaminen asettavat haasteita erityisesti kouluttajille, ohjaukselle ja pedagogisille toteutustavoille. Kokemuksemme mukaan nuoret tarvitsisivat vielä enemmän henkilökohtaista ohjausta ja polutusta monet ovat olleet useita vuosia kotona tekemättä mitään. Tästä seuraa, että työelämävalmennus ja sen mukaisten oppimisvalmiuksien tuki on lähtökohta opintojen tavoitteelliselle etenemiselle. Työpaikkaohjaajat on perehdytettävä joustavaan etenemismalliin ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen. Vårt arbetssätt har fungerat relativt bra, men det är bekymmersamt att vi inte ännu har hittat de många unga vuxna som vi vet att är utan examen. Vi vet att de finns, men vi har tyvärr endast hittat några. Informationen och marknadsföringen av möjligheten att delta i kompetensprogrammet har tagit tid och först nu märker vi att folk vet vad kompetensprogrammet innebär. (maakunnallinen) Ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti suunnittelemaan ja arvioimaan toimintoja ja tuloksia. Toimintaa on seurattu säännöllisesti sekä talousraportoinnin että sisältöjen toteutumisen puolella. Hyvin. Tällä hetkellä tuen ja ohjauksen tarve on suuri, sen vuoksi opinto-ohjauksen resursseja on lisätty runsaasti.
Mitä haasteita olette havainneet ohjelman toteuttamisessa? osalla kohderyhmään kuuluvista opiskelukunto ja motivaatio eivät ole riittäviä opiskelua varten - valmistavan koulutuksen toteutusmallin suunnittelu kohderyhmä huomioiden - yksittäisten opiskelijoiden opintojen räätälöinti, opintojen tutkinnon osien yhdistäminen (osia perustutkinnosta) ja poluttaminen Ohjelman toteuttamisessa yhdeksi haasteeksi olemme kokeneet sen, että NAO-hakijat poikkeavat monella tapaa aikuisopiston muista opiskelijoista. Erilaiset tavat, tottumukset ja tietynlainen moniongelmaisuus asettavat ammattiainekouluttajille uusia vaatimuksia. Esimerkiksi ryhmäytyminen ja ryhmänohjaajan rooli on koettu erittäin tärkeiksi NAO-ryhmissä. Työhallinnon samanaikainen organisaatiouudistus hidastanut työttömien hakeutumista. Kohderyhmään kuuluvien nuorten aikuisten löytäminen ei ole ollut helppoa. Omaehtoisesti heitä ei ole kovin paljon hakeutunut opiskelemaan. Suurin osa on tullut erilaisten hakevan toiminnan ohjaustoimenpiteiden kautta. Kohderyhmän tavoittaminen oli haasteellista erityisesti alkuvaiheessa ja on vaatinut uutta ajattelua ja uudenlaisia toimenpiteitä. Olemme miettineet, että NAO-hakijoiden kohdalla on ehkä syytä jonkin verran väljentää (ei siis alentaa) valintakriteerejä ja esim. koulutusta pidentämällä tai koulutuksen alkuvaiheen orientaatiojaksolla hankkia lisää tarvittavia valmiuksia / kokemusta. Tahoilla, jotka työskentelevät nuorten kanssa on ollut tuskin lainkaan tietoa nykyisestä aikuiskoulutusjärjestelmästä, esim. näyttötutkintojärjestelmästä. Näin ollen he eivät ole voineet suositella asiakkailleen eli nuorille aikuisille näyttöihin ja toiminnallisuuteen perustuvaa aikuiskoulutusta. Tosiasia on, että aikuiskoulutus sopii käytännöllisyytensä kautta NAO-kohderyhmäläisille hyvin.
Mitä haasteita olette havainneet ohjelman toteuttamisessa? - 2 Haasteena on myös koettu kaikkein eniten tukea tarvitsevien nuorten tavoittamisen vaikeus, vaikka hakevaa toimintaa on tehty kiinteässä yhteistyössä nuorisotyön, sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin kanssa. Ohjelman tärkein tavoite on mielestämme syrjäytymisen ehkäisy ja sen myötä yhteiskuntaan ja työelämään kasvaminen koulutuksen kautta. Yhteistyö esim. Te-toimiston kanssa takkuaa jonkin verran. Alunperinkään siellä ei oltu tietoisia tällaisesta mahdollisuudesta kouluttautua. Myös säädökset siitä, että te-toimisto ei voi antaa esim. kohderyhmään kuuluvien yhteystietoja, estää mm. täsmämarkkinoinnin. Opiskelijaterveydenhuollolle asettanut paineita NAO opiskelijamäärien lisääntyminen. NAO kohderyhmällä on osoittautunut olevan tarvetta myös opiskelijaterveydenhuollon palveluihin. Alussa myös asenteelliset esteet työnantajilla, tutkintotoimikunnilla ja opetushenkilöstöllä hidastivat ohjelman käynnistämistä. Yritysten halu NAO-laisten rekrytoinnissa ja tahtotila yhteiskunnallisena vaikuttajana on vaikea tämän hetkisessä taloustilanteessa. Tämä on suoraan vaikuttanut siihen, että NAO-laisille on todella vaikea löytää työelämälähtöistä tapaa kouluttautua yhteistyössä yritysten kanssa sekä jo työsuhteessa olevilla NAO-laisilla on vaikeuksia irrottautua pätevöittämään itseään tutkinnoilla ja kehittämään osaamistaan koulutuksella. Ohjausryhmässä ei ole kuluvana kautena ollut mukana Sataedun oppilashuoltotyötä koordinoivaa opiskelijapalvelupäällikköä, mikä on selkeä puute. Tämä on otettu huomioon uudessa hakemuksessa, ja seuraavalla kaudella ohjausryhmää tullaan täydentämään tältä osin. On ensiarvoisen tärkeää, että Sataedussa varmistetaan ohjaus- ja tukitoimien korkea laatu myös NAO opiskelijoiden ohjauksessa, ja opiskelijapalvelustrategiaa tullaan täydentämään tältä osin monipuolisesti. NAO-raha tuli nopeasti taloihin ja ohjelman edellyttämän yhteisen tahtotilan löytyminen on ollut haastavaa paikoin omankin talon sisällä.
Miten verkostoituminen eri toimijoiden kanssa ja tiedonkulku verkoston sisällä on onnistunut? Olemassa olevat verkostot, esim. Opin ovi (7) Verkostoyhteistyö takkuaa (3) Yhteistyö TE-toimiston kanssa toimii hyvin (9) TE-toimistossa ei tunneta NAO:a (6) Erityismaininnat: Urabaari, Uudenmaan TE-toimisto, Opin ovet
Miten verkostoituminen eri toimijoiden kanssa ja tiedonkulku verkoston sisällä on onnistunut? Myös talon sisäinen tiedottaminen on ollut erittäin tärkeää, jotta alun ennakkoluulot ja asenteet on saatu käännettyä myönteiseen suuntaan ja aktiiviseksi toiminnaksi. Uusia verkostoja on pyritty luomaan kartoittamalla opiskelijoiden tuen tarpeita (esim. mielenterveyskuntoutus) ja sitä kautta saamaan verkostot opiskelijoiden käyttöön joko kauttamme tai suoraan. Pääyhteistyökumppanimme (toinen oppilaitos) ohjaavien opettajien kanssa yhteistyö on ollut todella antoisaa ja hyvää. Olemme saaneet paljon toisiltamme ja pystyneet myös jakamaan tehtäviä ja saavuttamaan synergiaetuja esim. markkinoinnissa. Sidosryhmien ja kohderyhmän näkökulmasta esiinnymme yhdellä äänellä, eli asiakkaisiimme nähden olemme yksi NAO-organisaattori. Tiedonkulku ja verkostotoiminta on alueellamme toiminut hyvin. Olemme perustaneet Hakeva-yhteistyöryhmän, johon kuuluvat alueen etsivät nuorisotyöntekijät, Avainsäätiön työhönvalmentaja, nuorten sosiaalityöntekijä, Hämeen Te-toimiston nuorten ohjauspalveluiden asiantuntija sekä Kiipulan Ammattiopiston edustus. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti jakamaan tietoa alueen nuorten koulutustarpeista ja kehittämään toimintaa. Työnantajien kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä sekä koulutusten suunnitellussa että toteuttamisessa. Te-toimistojen henkilökuntaa olisi hyvä kouluttaa tai ohjeistaa paremmin yksilöllisten ratkaisujen osalta nyt on ollut erilaisia käytänteitä eri opiskelijoiden kohdalla, sillä ratkaisut ovat harkinnanvaraisia ja riippuvaisia käsittelijästä. Ohjelman alueellisen toteutuksen suunnittelemiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi on perustettu alueellinen työryhmä, joka kokoontuu noin 1 2 kk:n välein. Koulutuksen järjestäjät (WinNova ja SataEdu) ja muut yhteistyötahot ovat nimenneet alueelliseen työryhmään henkilöt, jotka vastaavat mm. toteutuksen suunnittelusta, ohjelmasta tiedottamisesta yms. toimenpiteistä sekä yhteydenpidosta moniammatilliseen, alueelliseen yhteistyöverkostoon. OpinOvi toiminnasta tuttu alueellinen tno-verkosto auttoi lähtemään vauhdilla liikkeelle. Tätä verkostoa täydentämään on syntynyt uutta verkostoa esim. kuntien nuorisotoimesta Nuorten aikuisten osaamisohjelma on Turussa saatu hyvin kytkettyä muihin nuorisotakuutoimenpiteisiin niitä täydentävänä toimintana. Olemme muodostaneet nuorisotakuun oman ohjausryhmän, jossa on sivistystoimialan lisäksi edustettuna nuoriso- ja sosiaalitoimi sekä TE-toimisto ja ELY-keskus.
Mitä erityisen hyvää teillä on toiminnassanne, mistä joku toinen toteuttaja voisi ottaa oppia? Vahvuutena on yksilökeskeisesti toteutettava lähestymistapa Onnistunutta on ollut se, että toimijoita on sekä aikuiskoulutuksen että peruskoulutuksen puolelta. NAO-kohderyhmä ja osaamisohjelma nähdään yhteisenä asiana Ohjauksen toimintamalli, ohjauspalvelut ja tuki niin hakeutumisvaiheessa, tarvittavaa ammattitaitoa hankkiessa kuin tutkintoa suoritettaessa ovat onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa ( ) Aktiivisen hakevan toiminnan ja tehostettujen tukitoimien toteuttamismalli on kehitetty ja koettu hyväksi jo aiemmissa hankkeissa ja ohjelmissa, nyt sitä on pystytty suoraan hyödyntämään NAO:ssa. Sitoutuminen toimintaan johdosta lähtien on ollut erinomaista ja esimerkillistä Tätä varten on kehitetty kouluttajafoorumi, joka kokoontuu keskimäärin kerran kuussa. Kouluttajafoorumiin osallistuvat ryhmänvetäjien ja NAO-toimijoiden lisäksi mahdollisuuksien mukaan toimialapäälliköt, aikuisopiston rehtori, aikuiskoulutusjohtaja, pedagoginen päällikkö, kehittämispäällikkö ja asiakkuuspäällikkö. Näin kouluttajien ajankohtaiset resurssi-, aikataulu tai muut kysymykset saadaan nopeasti ratkaistua. Kouluttajafoorumin esityslistalla on vuorotellen ulkopuolisia kouluttajia mm. MLL (erilaisen nuoren kohtaaminen) sekä omaa toimintaa tukevia ja ylläpitäviä asioita (aikataulut, resurssit, toimijat). Luottamukseen perustuva, joustava ja tehokas yhteistyö kahden oppilaitoksen NAO-tiimien välillä. Yhteinen tekeminen tuo myös rikkautta ja moninaisuutta kohderyhmälle tarjottavaan toimintaan. Yhteistyö estää myös päällekkäisten koulutusten tarjontaa ja lisää mahdollisuuksia laajempialaiseen koulutuspalettiin. En ole varma kuinka muut ovat toteuttaneet NAO:aa, mutta pidän meidän vahvuutenamme hyviä opiskelijahuolto/tukipalveluja ja sitä, että opettajamme ovat pääosin ammatillisia erityisopettajia
Mitä erityisen hyvää teillä on toiminnassanne, mistä joku toinen toteuttaja voisi ottaa oppia? -2 Yhteistyömalli etsivien nuorisotyöntekijöiden ja yksilövalmentajan kanssa on osoittautunut toimivaksi. Teoriaopetuksessa käytämme luovia opetusmenetelmiä, mm. luovaa kirjoitusta, valokuvausta, videokuvausta sekä muita toiminnallisia menetelmiä. Opetusvälineenä on mm. blogi, jota opiskelijat ja opettajat yhdessä kirjoittavat. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan voimaannuttaminen ja itsetunnon vahvistaminen. Opiskelijan keskeyttämistä pyritään ehkäisemään yhteisöllistä toimintaa ja ryhmäytymistä tukemalla. Työpaja-oppilaitosyhteistyö. Työpajat eivät siis sijaitse (oppilaitoksessa), vaan olemme ostaneet alueen työpajoilta tukipalvelua sellaisille Nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoituksella aloittaneille opiskelijoille, jotka tästä tukipalvelusta hyötyvät eli lähinnä työpajoilta ohjelman piiriin tulleet nuoret. Esimerkiksi nyt syksyllä 2013 eräs nuori mies tulee opiskelemaan kaksi päivää viikossa oppilaitoksessa ja tekee etätehtäviä sekä tutkinnon sisältöihin liittyviä työtehtäviä työpajalla 2 päivää viikossa. Hän saa yksilövalmennusta ja työvalmennusta työpajalla eli tuleemme ostamaan työpajalta näitä tukipalveluja opiskelijalle. Mielestäni yhteistyö etsivän nuorisotyön ja alueen työpajojen henkilöstön kanssa on muutenkin sujunut esimerkillisesti hakevan toiminnan osalta. TehoAPAJA hankkeen myötä syntyneiden hyvien käytäntöjen hyödyntäminen koulutuksen puolella: varhainen puuttuminen, säännölliset ohjauskeskustelut sekä työnhakuvalmennus. Yhteistyö TE-toimistojen kanssa. Se alkoi hyvin voimallisena sen jälkeen, kun Uudenmaan TE-toimistojen nuorten työntekijöille pidettiin koulutustilaisuus NAO-asioihin liittyen. Tämän jälkeen TE_-toimistoilta on tullut myös ideoita tarjottavista koulutuksista. Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa. Opiskelijoiden ohjausta tapahtuu paljon Urabaari-verkoston sisällä. Toisaalta koulutusyhteistyötä tehdään myös kahdenvälisesti koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa eli kaksi oppilaitosta tekee toteutukset yhdessä jakaen vastuut (AEL ja Stadin aikuisopisto). Olemme kehittäneet ns. Treeni-jakson, joka on kaikille oppisopimuksen aloittaville (nuorille aikuisille) orientaatiojakso, jossa opitaan oppimaan, perehdytään tulevan työnantajan käytäntöihin yms. Toteutus on yhteistyössä Avoimen ammattiopiston kanssa.
Mitä erityisen hyvää teillä on toiminnassanne, mistä joku toinen toteuttaja voisi ottaa oppia? -3 (Oppilaitos) on laatinut NAO opiskelijoille kolmepäiväisen yhteisöllistävän ja opiskelijan vahvuuksia kartoittavan tukipaketin opintojen alkuun, ja sitä on testattu myynnin ammattitutkinnossa syyskuussa 2013 hyvin tuloksin. Satakuntalainen verkostoituminen on laajaa ja joustavaa, sekä toimii monella rintamalla. TAKUULLA hanke, jollaiseksi hakevan ja tukevan toiminnan operaatiot on brändätty, on yhteisesti suunniteltu ja siitä on tullut toimijoiden keskuudessa tunnettu tuotemerkki. Toimivaksi on osoittautunut myös työparityöskentely vastuuopettajien ja ohjaavien opettajien välillä ja tarkoituksena onkin mallintaa ohjauksen palvelumme myös nuorten aikuisten osaamisohjelmasta saamiemme kokemusten perusteella. Kaupungilla on olemassa monialainen viranomaistyöryhmä, jossa ovat mukana nuoriso-osasto, toinen aste, oppisopimuskoulutus, sosiaali- ja terveysvirasto, poliisi, yrittäjä järjestö sekä te-toimisto työryhmän puheenjohtajana toimii sivistystoimen johtaja. Työryhmässä on käsitelty nuorisotakuuseen kuuluvia asioita.
Mitä ohjelman toteuttajat haluaisivat OKM:n tekevän kokonaisuuden eteen? Markkinointi (14) Hakevan toiminnan lisäresurssit (6) Yhteistyö TEM:n ja STM:n kanssa (5) Yhteiset työseminaarit (5) Selkeitä ohjeita (4) Mitkä voisivat olla toteuttajien yhteisiä toimenpiteitä? - Yhteinen markkinointi oppilaitosten kesken (11) - Hyvien kokemusten vaihtaminen (8)
Mitä ohjelman toteuttajat haluaisivat OKM:n tekevän kokonaisuuden eteen? Toivotaan pohdintaa, miten OKM voisi tiedottaa tehokkaammin esim. TE-toimijoita ohjelman mahdollisuuksista ja reunaehdoista. Nyt oppilaitosorganisaationa olemme tehneet tätä työtä Toivotaan yhteinen viestinnällinen ilme ja materiaalit, joita oppilaitoksen toimijat voisivat käyttää omassa markkinoinnissaan ja viestinnässä (esim. valmiit pohjat) Jo syntyneiden menestystarinoiden tuominen esille rohkaisi varmasti monia hakeutumaan koulutukseen. Kouluttajien hyvien pedagogisten ratkaisujen, menetelmien, kokemusten ja käytänteiden jakaminen eri toteuttajaoppilaitosten kesken vahvistaisi osaamista valtakunnallisesti. Orientoivat sekä elämänhallintaa ja oppimista tukevat opinnot. Erityisopetuksen ja työvalmennuspalveluiden sekä riittävän ohjauksen saatavuus koko opintojen ajan Yleisen hakevan ja muun toiminnan koordinointia. NAO-työseminaarit hyvä foorumi myös jatkossa hyvien käytäntöjen levittämiseen Valtakunnalliset projektipäällikkötapaamiset pari kertaa vuodessa voisi lisätä hyvien tai huonojen käytäntöjen leviämistä. Ohjelmassa pitäisi olla myös joustavampi mahdollisuus määrittää opiskelun tavoite, sisältö ja muoto opiskelijan lähtökohdista. Osa opiskelijoista voisi hyötyä enemmän perustutkinnon osien suorittamisesta tai työllistymisen ja osallisuuden tukemisesta kuin ammattitutkinnon suorittamisesta. Ohjelman puitteissa voitaisiin kokeilla ja pilotoida erilaisia joustavia koulutusten toteuttamistapoja, jolloin ohjelmasta voisi olla hyötyä laajemminkin. Asian tunnettuuden lisäämiseen tarvittaisiin kasvot, mikä tarkoittaa NAO:n personointia. Positiivinen esimerkki kannustaisi ja edistäisi nuorten aikuisten kiinnostusta kouluttamiseen ja itsensä kehittämiseen monin verroin enemmän kuin yksittäisen koulutuksen järjestäjän mainoslauseet ja koulutusinfot. OKM:n työseminaarit ovat toimia tapa jakaa osaamista ja toivottavasti niitä järjestetään edelleen. Myös niissä toteutettu tapa yhdistää tutkittua ja kokemustietoa on tuntunut hyvältä. Kaikki toimenpiteet ammatillisen aikuiskoulutuksen toimijoiden ohjausosaamisen lisäämiseksi ovat paikallaan.
Mitkä voisivat olla osaamisohjelmaa toteuttavien oppilaitosten yhteisiä toimenpiteitä koko ohjelmassa? Asiakaslähtöinen hakeutujien ohjaaminen oikeaan opinahjoon Kokemuksia ja hyviä käytänteitä voitaisiin vaihtaa, kuten tähänastisissa seminaareissa on tehtykin. Alueen toimijat voisivat verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia omissa seminaareissaan. Yhteisiä toimenpiteitä voisi olla esimerkiksi yhteisten lomakkeiden, selkokielisen työssäoppimisohjeistuksen jne. luominen. Myös yhteinen materiaalipankki voitaisiin perustaa. Hyvien käytänteiden jakamista niin hakevassa toiminnassa kuin koulutusten suunnittelussa olisi hyödyllistä edelleen jatkaa. Myös ohjelman yhteinen kehittäminen ja ratkaisujen etsiminen kohderyhmälle tyypillisiin haasteisiin (esimerkiksi yhteisissä seminaareissa) olisi edelleen tärkeää. Ohjelmassa saatuja kokemuksia ja ongelmien ratkaisuja voitaisiin hyödyntää myös laajemmin koko ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Yhteisiä toimenpiteitä voisivat olla yleisten työelämäkvalifikaatioiden varmistaminen ja tuetun oppisopimuksen toteutus. Koulutustarjonnan kehittämistyötä voitaisiin tehdä esimerkiksi alueellisesti/maakunnallisesti ja toteuttaa yhteistä rekrytointia. Alueellinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta voimme ohjata NAO-laisia kullekin henkilölle soveltuviin tutkintoihin ja niihin valmistaviin koulutuksiin. Urabaarin kaltaisia verkostoja tarvitaan jatkossakin, missä eri koulutuksen järjestäjät voivat jakaa tietojaan ja osaamistaan. Tukitoimien ja hyvien käytänteiden mallit ja kuvaukset Aktiivinen tiedottaminen omasta NAO-toiminnasta ja toimijoista muihin oppilaitoksiin päin Työkokouksiin osallistuminen ja kokemusten niin onnistumisten kuin haasteidenkin avoin jakaminen Myös vertaisoppiminen olisi tärkeää ja sitäkin voisi kehittää, myös työseminaarien ulkopuolella.
2. Kohderyhmä: Työlliset Tavoittamisen ongelmat tiivistetysti: Työllisten tavoittaminen on siitäkin syystä hankalampaa, että monet voivat olla tyytyväisiä tilanteeseensa, kun on töitä ja toimeentulo. 1) Koulutustarvetta ei välttämättä koeta akuutiksi. 2) Motivointi vaatii erilaisia keinoja kuin muiden kohderyhmien. 3) Lisäksi motiivi opiskeluun voi olla siirtyminen toiselle alalle, jolloin ammattitutkinto voi olla väärä tutkintotaso. 4) Nuorilla työllisillä pääsääntöinen opintojen rahoitusmuoto on opintotuki, mikä voi estää joidenkin lähtemistä koulutukseen. Aikuiskoulutustuki edellyttää sen verran työhistoriaa, että sitä ei välttämättä alle 30-vuotiailta aina löydy.
Kohderyhmä: Työlliset Hakevan toiminnan hyvät käytännöt: infot, esitteet, sähköiset viestintäkanavat ydintyöryhmä ja hakevan toiminnan koordinointi sekä oppilaitosyhteistyönä että omassa oppilaitoksessa olemassa olevat yhteistyö- ja asiantuntijaverkostot sekä järjestettävät tapahtumat (Yhden luukun työryhmä, koulutusalabuffetit ja muut aikuiskoulutuksen markkinointitapahtumat, ohjausverkostojen nimeämät koulutuksen järjestäjien eri alojen yhteyshenkilöt, yhteinen ohjaus- ja neuvontamateriaali ) meneillään olevien hankkeiden ja toimintojen yhteydessä tehdään tämän kohderyhmän etsivää toimintaa tutkintotilaisuuksien arviointien ja työssä oppimisen käyntien yhteydessä keskustellaan nuorten aikuisten osaamisohjelman tarjoamista mahdollisuuksista yritysten henkilöstölle Hyvä tavoittamistapa on, kun kouluttajat kiertävät valvomassa työssäoppimispaikkoja; tutustuvat työpaikkoihin, haastattelevat esimiehiä ja muita työntekijöitä. Kouluttajat motivoivat samalla työnantajia lähettämään tutkinnottomia työntekijöitä koulutukseen. He innostavat työntekijöitä kouluttautumaan ja näin vahvistamaan omaa työmarkkina-asemaa. Ehkä kaikkein tuloksellisin keino tämän kohderyhmän kohdalla on ollut nuorten oma puskaposti. Nuoren löytäessä oman polkunsa, on hän kertonut siitä eteenpäin ja pari uutta nuorta on kohta jo ottanut yhteyttä. Esimerkiksi eräästä lohjalaisesta firmasta on tullut jo neljä yhteydenottoa.
Olemme tunnistaneet uuden erityisryhmän: kouluttamattomat työlliset nuoret. He ovat vaarassa pudota työelämästä esim. yt-neuvottelujen (aina ensimmäisinä ennen kouluttautuneita tai vanhempia kollegoitaan) seurauksena ja ilman koulutusta he helposti tippuvat tukiverkostoista. Monella tällaisella nuorella voi olla vakava koulukammo esim. oppimisvaikeuksien tai sosiaalisten ongelmien vuoksi, ja siksi heille sopisi juuri NAO:ssa tarjolla oleva tapa saada koulutus ammattiin: henkilökohtaiset tarpeet, haasteet ja vahvuudet huomioon ottaen ja tarpeen mukaan tukeminen opinnoissa. Yhtenäinen satakuntalainen tiedotusstrategia ja materiaali kaikessa yhteiskuntatakuumarkkinoinnissa on ollut toimiva ratkaisu. Se on lisännyt yleisön tietoisuutta koulutuksenjärjestäjien syvästä yhteistyöstä ja vähentänyt alueellisen kilpailuasetelman tuntua. Yritysten tietoisuus koulutuksenjärjestäjien tarjonnasta ja työntekijöiden eri kouluttautumisvaihtoehdoista on kasvanut. Suoramarkkinointi ständin kanssa tapahtumissa on ollut tuloksellisesti kaikkein heikoin tapa toimia. Koulutustilaisuudet yrityksille ja TE-toimiston henkilöstölle ovat lisänneet kommunikaatiota ja tietoisuutta yhteiskuntatakuun mahdollisuuksista ja haasteista, sekä tuoneet ohjausryhmälle arvokasta materiaalia seuraavan kauden kehittämistyötä varten. Ilmoitusmarkkinointi on tavoittanut jonkin verran kiinnostuneita. -> Toteutamme aiempaa enemmän yrityksiin kohdistuvaa täsmämarkkinointia, joka tähtää sekä työssä olevien kouluttautumiseen, että uusien oppisopimusten syntymiseen. Aiemmin opintonsa keskeyttäneiden haravointi. Olemme saaneet tiedot keskeyttäneistä ammattiopiston tietojärjestelmistä. Yhteydenotto näihin on tapahtunut mm. Facebookin välityksellä. Tästä on hyviä kokemuksia. Järjestämme aika nopeasti työssä olevalle nuorelle hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamiskeskustelun vastuukouluttajan kanssa ja tämä yleensä motivoi hakeutumaan tutkintoa suorittamaan.
Kohderyhmä: Työlliset Tukevan toiminnan hyvät käytännöt: Ryhmämuotoisesti toteutettu opintojen tuki. Vertaistuki. Opintopiirit tai vastaavat, joissa tarvittaessa mukana toteuttamassa / suunnittelemassa ohjaushenkilö (opettaja, erityisopettaja, valmentaja, opinto-ohjaaja). Tarpeen mukaan räätälöidyt erityiset tukitoimet. Tehdään erityisen tuen suunnitelma kuten kaikille opiskelijoille ja huomioidaan tarvelähtöisesti tarvittavat järjestelyt. Tarjoamme elämän kevät elämänhallintakurssia. Se on ns. vapaaehtoinen kurssi, jolle pyrimme ohjaamaan erityisesti ne, joilla on esim. ongelmia rahan tai ajan hallinnassa, mielenterveys- tai päihdeongelmia jne Työssä olevien kohdalla ei ole tarvittu mitään tavallisesta toiminnasta poikkeavaa. Henkilökohtaistamiseen liittyvät toimenpiteet on tehtävä huolella. Opiskelijan voimavarojen kohdentamisessa annetun tuen on katsottu olevan tärkeää. Etenkin pääasiassa työlliset ovat monesti tottuneet elämässään tiettyyn rytmiin töissä käydessään. Edellisistä opinnoista saattaa olla jo aikaa eikä opiskelun alettua ehkä muisteta, että opiskelut kuluttavat voimavaroja toisella tapaa kuin tuttu työ. Meillä on ollut vain muutama työssä ollut NAOlainen. Heihin on käytetty pääasiassa samoja keinoja kuin työttömiin. Heidän työelämätaitonsa ovat huomattavasti paremmat kuin työttömien, joten ohjaus ja tuki on enemmän ammattiin ja työllistymiseen liittyvää. Tämän astisen kokemuksen perusteella työssäkäyvät opiskelijat ovat tarvinneet hyvin vähän mitään tukitoimia opintojensa aikana. Opiskelujen alussa tehty opiskelijan henkilökohtaistaminen, on hahmottanut opiskelijalle opintojen sisällön ja sen mitä opinnot edellyttävät. Tämä on saattanut vähentää myös tuen tarpeita työssäkäyvien osalta.
Panostamme tutkinnon suorittamisen ohjaamiseen, mikä tarkoittaa käytännönläheistä henkilö- ja ryhmäkohtaista ohjausta niin pienryhmissä kuin verkossakin. Tutkinnon suorittamisen suunnittelun ohjaaminen on tärkeä osa opiskelijan ammatillista kasvua. Tukitoimilla, henkilökohtaisella ohjauksella ja asiantuntijavinkeillä hälvennämme pelkoja, epäluuloja ja vääriä käsityksiä tutkintotilaisuuksista sekä vahvistamme tutkinnon suorittamisen tärkeyttä osaamisen todentajana. CASE -esimerkki sopii hyvin tähän kohtaan: Myynnin ammattitutkintoon on Sataedussa suunniteltu erityisesti NAO tukea ajatellen yhteistyössä Satakoulutuksen kanssa koulutuspaketti Oma persoonallisuus työelämän ja ammatillisen osaamisen kompassina, joka on otettu mukaan nyt alkaneen myynnin at:n aloitussisältöihin kolmen päivän koulutuspakettina. Yhteiskuntatakuun toteutumisen yhteydessä tulisi yleisesti ottaen alkaa myös seurata sitä, miten NAO vaikuttaa metodologioiden kehittämiseen laajemminkin kaikkien koulutuksenjärjestäjien osalta. Tästä on varmasti luvassa lähitulevaisuudessa tutkimustuloksia ja sitä kautta ammatillisen koulutuksen pedagogiikka tulee jatkossa kokonaisuudessaan muuttumaan parempaan suuntaan. Tähän liittyen TAKUULLA hankkeen ohjausryhmä on tyytyväinen, että myös Sataedu profiloitua myynnin ammattitutkinnon kokeilun kautta ennakkoluulottomana koulutuksen metodologisena kehittäjänä ammattioppilaitosten joukossa. Eniten tästä hyötyvät NAO opiskelijoiden ohella meidän kaikki muutkin keskiössä olevat asiakkaamme. NAO-ohjaajien pitämät Opopäivät pitävät sisällään paitsi opiskeluun liittyviä asioita, myös elämänhallintaan, perheen ja opiskelun + työn yhteensovittamiseen, jaksamiseen ja muihin tärkeisiin asioihin liittyviä osa-alueita. Suunnittelemme monimuotokoulutuksia myös selkeästi työllisten kohderyhmän tarpeisiin, hankimme palautetta työpaikoilta heidän tuen tarpeistaan työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ohjaamisessa sekä suunnittelemme soveltuvia työvälineitä esim. tutkintojen tavoitteiden ja sisältöjen selkeyttämiseen työpaikoille.