Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Antti Laitinen, LAITURI-projekti Salmia 12.11.2013 Kanta-Hämeen ELO 13.11.2013 Päijä-Hämeen ELO
Elinikäisen ohjauksen määritelmä Elinikäiseen oppimiseen liittyviä toimia, jotka auttavat kansalaisia tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa kaikissa elämänvaiheissa, tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa. (CEDEFOP 2005)
Elinikäinen ohjaus: lähtökohtia Tarjonta Kysyntä Ohjauspalveluiden toimijoiden runsaus Palveluja hallinnoidaan eri tahoilta Palvelujen monet rahoituslähteet Kehkeytyvä aikuisuus: ammatinvalinta pitkittynyt ja monimuotoistunut, uuden ammatin etsimisen tarve lisääntynyt Työelämän siirtymät lisääntyneet ja monipuolistuneet Lisäksi: mm. TE-hallinnosta on vähentynyt viime vuosina ohjauksellisen työn resursseja
Keskeiset haasteet aluetasolla Elinikäisen ohjauksen rajaus / kattavuudesta huolehtiminen Alueen olemassa olevan ohjausasiantuntemuksen näkeminen verkoston tasolla, ei yksittäisten toimijoiden ja organisaatioiden tasolla Ohjaustoimijoiden ja -organisaatioiden erilaisten tulokulmien yhteensovittaminen: yhteiset asiakkaat, prosessinäkökulma Ohjauksellisen toimintatavan kirkastaminen ja alueen ohjauspalvelukokonaisuuden hahmottaminen osaamisen kehittäminen monihallinnollisesti toteutettuna Lisäksi ohjauksen tasojen määrittäminen: Minkä tason ohjausta mistäkin organisaatiosta saa (sähköinen ohjaus ryhmäohjaus yksilöohjaus neuvonta) LAITURI-projektin tilannekatsaus helmikuu 2013, kaikki ELY-alueet
Elinikäisen ohjauksen vaikuttavuus Yksilön siirtymät opin- ja urapolun eri vaiheissa tapahtuvat joustavasti Ennaltaehkäistään sekä nuorten että aikuisten syrjäytymistä Työurat pitenevät sekä uran alku- että loppupäässä Nuorisotakuun tavoitteet toteutuvat
Alueellisen ELO-yhteistyön askelmia / Työtapa 3: Ohjauspalvelukokonaisuuden hahmottaminen Teema Yhteistyön tiivistäminen eri toimijatahojen välillä Väliaskelmia, toimenpiteitä, ym. Osaamisen kehittäminen eri tasoilla Ohjaustyön koordinointimallin rakentaminen alueelle (esim. fokusointi, vastuut, johtaminen, jatkuva arviointi)
Case 3 Ohjauspalvelukokonaisuuden hahmottaminen alueella 1. Yhteistyön tiivistäminen TE-toimistojen ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen ja yhteistyön lisääminen ja yhteistyön avulla vahvuuksien tunnistaminen Ohjauksen jatkuvuus (niin toimijoiden kuin ohjattavien näkökulmasta) Yhteisten ohjauksellisten tavoitteiden saavuttaminen Säännölliset verkostotapaamiset Keskustelu tarpeen asiakasryhmistä ja asiakasvirtojen järkevästä ohjauksesta Myös ohjausosaamisen kehittämisestä (strukturoidusti yhteistyössä niin, että toimijat tietävät ohjauksen kentän toimijat ja heidän roolinsa) Rakenteiden ja erilaisten polkujen ymmärtäminen 7
Ajankohtaista ja tärkeää alueellisessa ELO-toiminnassa ELY-keskusten TNO-asiantuntijoiden sekä TE-toimistojen edustajien keskustelua koulutuspäivillä 4.-5.11.2013 Salmiassa Keskusteluteemat = strategiset linjaukset: 1. Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat 3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään 5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena
ELO yhteistyön haasteita Eri ohjaustoimijoiden tehtävien hahmottaminen Yhteistyön painopisteiden valitseminen ELO-ryhmän toiminnan määrittäminen suhteessa muihin verkostoihin Jotain muuta, mitä? Ohjaustoimijoiden roolin, toimintatavan, säädösten ja resurssien yhteen nivominen asiakaslähtöisesti ELO-ryhmällä ei ole erillistä resurssia. Toiminta ei voi perustua pelkästään ELY:n virka-työhön, vaan verkoston toimijat tulisi saada työhön mukaan. Keskeisten organisaatioiden sitoutuminen ELO-yhteistyöhön TNO-strategian pohjalta ELO-yhteistyöryhmä painottaa toimintaa. Toiminnan ohjaamisen mahdollisuudet rajalliset ja yhteisistä ohjausjärjestelyistä sopiminen