YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 143

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 143 Annettu julkipanon jälkeen 31.3.2008 ASIA Vuosaaren satamassa sijaitsevaa Oy Finnsteve Ab:n konevarikon toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus sekä hakemus aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki. LUVAN HAKIJA Oy Finnsteve Ab PL 225 00181 Helsinki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Vuosaaren satama sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä Helsingin kaupungin keskustasta koilliseen. Oy Finnsteve Ab:n konevarikko sijaitsee sataman koillisosassa. Oy Finnsteve Ab hallitsee konevarikkoaluetta pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 mom 12 c) kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin ja 31 :n 1 momentin kohdan 1) ja 4 momentin perusteella. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastoon 25.5.2007.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Kaavoitus 2 Ympäristösuojelulain mukaiset luvat Helsingin kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on antanut 3.4.2002 Helsingin Satamalle Vuosaaren sataman satamatoimintoja koskevan ympäristöluvan (26.3.2002 128, Ymk 38/521521 99). Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto oikeuteen, joka on pysyttänyt ympäristölautakunnan päätöksen 24.4.2003 antamallaan päätöksellä nro 03/0053/3. Hallinto oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto oikeuteen, joka on antanut päätöksen 7.4.2004 (taltio 787). Päätöksessään korkein hallinto oikeus on pysyttänyt pääasiaratkaisun. Vesilain mukaiset luvat Länsi Suomen vesioikeus on antanut 9.7.1998 Helsingin Satamalle luvan (nrot 48 50/1998/3) Vuosaaren sataman I vaiheen rakentamiseen sekä Merenkulkulaitokselle luvan (nrot 51 52/1998/3) Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiseen ja julkisen kulkuväylän perustamiseen. Luvista on valitettu Vaasan hallinto oikeuteen, joka on lisännyt ruoppausmassojen läjitystä koskevaan lupaan kalatalousmaksun. Hallinto oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto oikeuteen, joka on pysyttänyt 24.10.2002 antamallaan päätöksellä (taltio 2638) Vaasan hallinto oikeuden päätöksen. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 5.6.2006 antamallaan päätöksellä myöntänyt Helsingin Satamalle luvan (nro 79/2006/3) Vuosaaren sataman II vaiheen rakentamiseen ja töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto oikeuteen. Helsingin Satamalla on useita muita Vuosaaren satamaa koskevia vesilain mukaisia lupia. Luvat koskevat lähinnä pilaantuneiden ruoppausmassojen välivarastointia ja läjittämistä. Rakennusluvat Helsingin kaupungin rakennusvirasto on myöntänyt 26.9.2006 rakennusluvat (lupatunnukset 54 2061 06 A ja 54 2063 06 A) Oy Finnsteve Ab:n käytössä oleville rakennuksille ja rakennelmille. Satama alueella on voimassaoleva seutukaava ja asemakaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut seutukaavan 24.1.2002 ja asemakaavan 25.1.2002. Korkein hallinto oikeus on 26.6.2002 antamillaan päätöksillä (taltiot 1607 ja 1608) vahvistanut kaavat. Asemakaavassa satamatoiminnalle varatut maa alueet on määritelty satama alueeksi (Ls k). Vesialueet on merkitty tunnuksella W.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Satama ja varikko Ympäristö Merialue 3 Vuosaaren satama sijaitsee Helsingin kaupungin itäosassa lähellä Sipoon ja Vantaan rajaa. Satama alueesta, jonka pinta ala on noin 150 ha, noin 90 ha sijaitsee merestä täytetyllä alueella ja loput noin 60 ha on rakennettu entiselle telakka alueelle sekä Käärmeniemen ja Lehdessaaren päälle. Alueen täytössä on käytetty moreenia, merihiekkaa louhetta ja mursketta. Satama sijaitsee Helsingin kaupungin kiinteistöviraston omistamalla kiinteistöllä (kiinteistötunnus 91 54 9906 20). Oy Finnsteve Ab on vuokrannut käyttöönsä satama alueen itäosan, jonka pinta ala on yhteensä noin 66 ha. Konevarikko, joka sijaitsee sataman koillispuolella Vuosaaren satamakeskuksen suljetun satama alueen ulkopuolella, muodostaa tästä alueesta vain pienen osan. Lähin taaja asutus sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä satamasta sataman pohjoispuolella. Lähin ympärivuotisessa käytössä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä satamasta itään. Lähimmät häiriintyvät kohteet, kuten koulut ja päiväkodit, sijaitsevat yli 1,5 km:n etäisyydellä satamasta. Satama alueen länsipuolella on golfkenttä. Sataman puskurivyöhykkeenä on Uutelasta Vantaalle ja edelleen Sipooseen ulottuva virkistysaluevyöhyke, joka käsittää mm. suunnitellun Vuosaaren liikuntapuiston ja maisemoitavan Vuosaaren täyttömäen. Vuosaaren satama alueella ei ole merkittäviä pohjavesialueita eikä satama sijaitse vedenottamon suojavyöhykkeellä. Lähialueella ei myöskään ole talous eikä käyttövesikaivoja. Lähin merkittävä pohjavesialue sijaitsee runsaan 2 km:n etäisyydellä Oy Finnsteve Ab:n konevarikolle varatusta alueesta. Tämän Huvilamäen pohjavesialueen ja satama alueen välillä ei ole hydrologista yhteyttä. Vuosaaren satama alueella pohjaveden virtaus suuntautuu kohti merta. Satamaa lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet (FI0100065). Natura alue koostuu neljästä osasta Helsingin, Vantaan ja Sipoon raja alueilla. Alueesta lähinnä satamaa on Mustavuoren, Porvarinlahden, Labbackan ja Kasabergetin muodostama kokonaisuus, jonka etäisyys satamasta on lähimmillään 300 m. Vuosaaren edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta alueita lukuun ottamatta 10 20 metrin välillä. Yli 20 metrin syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaa

4 ristoalueella. Kalkkisaarenselän keskelle työntyy syvänne, jossa veden syvyys vaihtelee 12 15 metrin välillä. Suurin alueen läheisyyteen laskeva joki on Sipoonjoki. Kalkkisaarenselän alue on murtovettä, jonka suolapitoisuus vaihtelee alueelle tulevan makean veden määrän mukaan. Meriveden virtaukset alueella suuntautuvat pääasiallisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Tuulesta riippumaton taustavirtaus kulkee satama alueen läheisyydessä idästä länteen. Kalkkisaarenselälle syntyy itä ja pohjoistuulten vaikutuksesta läpivirtaus. Lounaistuulella Granön pohjoispuolisen virtauksen suunta muuttuu itään. Granön ja Mölandetin välissä virtaukset ovat itä ja pohjoistuulilla länteen, mutta kääntyvät etelän ja lännen puoleisten tuulten vallitessa itään. Kalkkisaarenselän rantaan purettavat lämpimät jäähdytysvedet kulkevat itä ja pohjoistuulten vallitessa pintavesikerroksessa kohti etelää avomerelle. Etelä ja länsituulilla jäähdytysvedet kulkeutuvat pohjoiselle saaristoalueelle. Ilman laatu Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2006 keväällä ja kesällä enimmäkseen tyydyttävä ja hyvä suurimman osan syksyä ja talvea. Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli edellisvuosia runsaammin. Hiukkaspitoisuudet kohosivat korkeiksi usein. Huhti ja toukokuun vaihteessa hengitettävien hiukkasten pitoisuudet nousivat erittäin korkeiksi. Raja arvot hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle ja typpidioksidin vuosipitoisuudelle ylittyivät osassa mittauspisteitä. Rikkidioksidille, typenoksideille, lyijylle, bentseenille ja hiilimonoksidille annetut raja arvot eivät ylittyneet. Otsonipitoisuudelle annettu pitkän ajan tavoitearvo terveyden suojelemiseksi ylittyi etenkin pääkaupunkiseudun pohjoisosissa. Kasvillisuuden suojelemiseksi annettu vuoden 2010 tavoitearvo alittui, mutta pitkän ajan tavoitearvot ylittyivät kaikilla mittausasemilla. Hengitettävien hiukkasten, kokonaisleijuman ja typpidioksidin vuorokausiohjearvot ylittyivät pääkaupunkiseudun vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, erityisesti huhti ja toukokuussa. Rikkidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet olivat selvästi ohjearvojen alapuolella. Pitkällä aikavälillä ilmansaasteiden pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla pääsääntöisesti pysyneet ennallaan tai laskeneet vain vähän. Otsonin pitoisuudet sen sijaan ovat nousseet kaikilla mittausasemilla. Vuonna 2006 pääkaupunkiseudun päästöt lisääntyivät edellisvuodesta. Energialaitosten rikkidioksidi ja hiukkaspäästöt kasvoivat noin 50 % ja typenoksidipäästöt liki 30 %. Liikenteen päästöt vähenivät edellisvuodesta 8 13 %, vaikka liikennemäärät kasvoivat pääkaupunkiseudulla. Pitkällä aikavälillä päästöt ovat laskeneet hiilidioksidia lukuun ottamatta.

5 Melu Vuosaaren sataman melutasoja on laskettu vuonna 1997 teollisuuslaskentamallilla. Mallilaskelmassa käytettiin sataman melutasoa vuoden 2020 tilanteessa. Melumallilaskennan mukaan sataman suunnitelluilla meluntorjuntatoimenpiteillä saavutetaan pääosin melun ohjearvot. Lomaasutusalueiden ohjearvot saavutetaan, mikäli alueet luokitellaan loma asumisen alueiksi taajamassa. Porvarinlahden kaakkoisosassa päivämelutaso on 45 50 db ja yömelutaso 40 47 db. Luonnonsuojelualueille annetut raja arvot ovat päivällä 45 db ja yöllä 40 db. Päämelulähteinä ovat vetomestarit ja trukit, joiden aiheuttamaa melua ei voida suunnitelluin toimenpitein rajoittaa. Esteiden korottamisella ei voida mainittavasti vähentää meluhaittaa. OY FINNSTEVE AB:N KONEVARIKON TOIMINTA JA RAKENTEET Yleiskuvaus toiminnasta Hakijan konevarikolla säilytetään, huolletaan ja korjataan hakijan ahtaustoiminnassa käytettäviä työkoneita. Koneiden määrä on seuraava: Konetyyppi Määrä kpl Polttoaine Trukki 2 4 t 52 Vähärikkinen moottoriöljy Trukki 7 16 t 11 Vähärikkinen moottoriöljy Trukki 32 t 5 Vähärikkinen moottoriöljy Vetomestari 64 Vähärikkinen moottoriöljy Konttilukki 20 Vähärikkinen moottoriöljy Raskas kurottaja 4 Vähärikkinen moottoriöljy Kevyt kurottaja 14 Vähärikkinen moottoriöljy Kontinsiirtolaite 3 Kuormaava vaunu 5 Trukki 3 t 7 Sähkö Yhteensä 185 Konevarikolla on vetomestarihalli ja konekorjaamo sekä satamalukkiparkki ja polttoaineentankkausalue. Vetomestarihalli Vetomestarihalli sijaitsee rakennuksen V 16 pohjoispäässä paloteknisesti erillisessä teräsrakenteisessa hallissa. Rakennuksessa sijaitsevat lisäksi Oy Finnsteve Ab:n satamahenkilöstön sosiaalitilat, henkilöstöruokala, koulutustila ja toimistotilaa sekä henkilöstön käyttöön tarkoitettu pysäköintirakennus. Hallissa pysäköidään sataman ah

6 taustoiminnassa käytettäviä vetomestareita. Halliin mahtuu kerrallaan 54 vetomestaria. Konekorjaamo Konekorjaamo sijaitsee rakennuksen V 17 itäpäässä. Rakennuksessa sijaitsee lisäksi varastohallitiloja ja niihin liittyviä toimisto ja sosiaalitiloja. Korjaamo koostuu kahdesta erillisestä korjaamohallista, joiden välillä on toimintaa palvelevia varasto, tauko ja toimistotiloja. Korjaustyössä käytettävät öljyt ja rasvat säilytetään viemäröimättömällä valuma altaalla varustetussa säiliötilassa (altaan tilavuus yli 100 % säilytettävän öljyn määrästä). Öljyt ja voiteluaineet siirretään työpisteille paineellisissa putkistoissa. Jäteöljyt ja ylimääräiset valumat kerätään erilliseen umpisäiliöön keskitetyn öljynkeräysjärjestelmän avulla. Muu korjaamojäte lajitellaan jäteastioihin. Muodostuva jäte kuljetetaan asianmukaiseen jätteen jälleenkäsittelyyn. Korjaamolla on kaksi koneenosien pesuun tarkoitettua liuotinpesukonetta ja erillinen pesuhalli koneiden pesua varten. Työkoneiden ja osien pesuun käytetään Mikrosol 3 pesuainetta (Trans Clean Oy) arviolta 15 m 3 /a. Pesuainetta varastoidaan 1 m 3 :n säiliöissä pesupaikoilla. Varastossa säilytetään pesuainetta kerrallaan yhteensä noin 3 m 3. Öljyjä ja rasvoja varastoidaan ja käytetään vuosittain arviolta seuraavasti: Tuote Varastoitava määrä m 3 Vuosikulutus m 3 Jarruöljy 2 9 Moottoriöljy 2 18 Hydrauliikkaöljy 6 25 Vaihteistoöljy 4 5,5 Pakkasneste 0,2 2,4 Keskuspainevoitelurasva 0,2 2 Yleisrasva 0,2 0,2 Peräöljy 0,2 1,6 Satamalukkiparkki ja polttoaineentankkausasema Satamalukkiparkki ja polttoaineentankkausasema sijaitsevat rakennusten V 16 ja V17 edustalla erillisessä teräsrakenteisessa rakennelmassa VL 23. Lukkiparkki on konttien siirtelyyn tarkoitettujen työkoneiden pysäköintiteline, jonka ylätasolta työkoneen kuljettaja pääsee koneen ohjaamoon ja sieltä pois. Telineeseen sopii maksimissaan 24 satamalukkia.

7 Vesihuolto ja viemäröinti Satama alueen vesijohto ja viemäriverkosto on Helsingin Sataman omistuksessa. Viemäri ja vesijohtoverkosto liittyy satama alueen rajalla Helsingin Veden ylläpitämiin verkostoihin. Oy Finnsteve Ab:n rakennukset ja rakennelmat liitetään alueen vesi ja viemäriverkostoon omana kuluttajana. Rakennusten ja rakennelmien LVIjärjestelmät liitetään keskitettyyn säätö ja valvontajärjestelmään omien valvonta alakeskusten välityksellä. Öljynerotuskaivot varustetaan öljynhälyttimellä ja öljynpintaa seurataan säännöllisesti. Erottimet tyhjennetään kunnossapito ohjelman mukaisesti. Vetomestarihalli Vetomestarihallissa syntyvät hulevedet viemäröidään hiekanerotusja öljynerotuskaivojen kautta liitos ja sulkukaivoon, joka on yhdistetty Vuosaaren sataman viemäriverkostoon. Konekorjaamo Kaikki korjaamo ja pesutoiminnasta syntyvät hule ja pesuvedet viemäröidään hiekanerotus ja öljynerotuskaivojen kautta liitos ja sulkukaivoon, joka on yhdistetty Vuosaaren sataman viemäriverkostoon. Satamalukkiparkki ja polttoaineentankkausasema Tankkausasemalla syntyvät hulevedet viemäröidään hiekanerotusja öljynerotuskaivojen kautta liitos ja sulkukaivoon, joka on yhdistetty Vuosaaren sataman viemäriverkostoon. Polttoaineiden varastointi sekä polttoaineiden käyttö Polttoaineentankkausasema sijaitsee lukkiparkin itäpäässä. Asemaalueen pinta ala on 475 m 2. Asemalla tankataan satamatoiminnassa käytettäviä työkoneita. Tankkausasema on varustettu määräysten mukaisella pintarakenteella, joka rakennetaan routimattoman täytön päälle. Pintarakenteeseen sisältyvät seuraavat rakenteet: 10 cm tasaushiekkaa 1 mm hitsattava HDPE kalvo 10 cm märkäseulottu hiekka 40 cm sora tai murskesora 20 cm teräsbetonilaatta Pintarakenteet kallistetaan tankkausasema alueen laidoilta hiekanerotuskaivojen suuntaan. Polttoaine varastoidaan standardin SFS 2733 mukaisessa maanpäällisessä terässäiliössä, jonka tilavuus on 50 m 3. Polttoaine on vähärikkistä moottoripolttoöljyä. Säiliö on varustettu umpinaisella teräsbetonirakenteisella turva altaalla, jonka tilavuus on 55 m 3. Säiliö

Energiankulutus 8 täytetään säiliöautosta auton letkun ja pumpun avulla. Täyttöpumppu pysähtyy pysäytyspainikkeesta tai säiliön ylitäytönestimestä. Tankkaus suoritetaan sähkömoottorilla varustetulla polttoaineenjakelumittarilla tankkausletkun avulla. Myös tankkauspumppu pysähtyy pysäytyspainikkeesta tai säiliön ylitäytönestimestä. Putkisto tehdään palavan nesteen putkistostandardin SFS 3356 mukaan. Putkiston materiaalina on teräs. Moottoripolttoöljyn kulutus on noin 2 300 m 3 /a. Rakennukset ovat pääosin puolilämpimiä tiloja, joiden lämmöneristykset täyttävät rakentamismääräyskokoelman lämmöneristysvaatimukset. Tilojen lämmitys tapahtuu kaukolämmöllä. Toimisto ja aputiloissa on vesikeskuslämmitysjärjestelmä ja korjaamohalleissa lattialämmitys. Konehalli lämmitetään kierrätysilmapuhaltimilla. Rakennusten energiankulutusta seurataan vuositasolla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja sadevedet Päästöt ilmaan Konevarikon kaikki jätevedet kerätään varikon jätevesiviemäriverkostoon ja johdetaan erotin ja sulkujärjestelmien kautta Vuosaaren sataman ja edelleen Helsingin Veden viemäriverkostoon. Sadevedet kerätään hiekanerotus ja öljynerotuskaivojen kautta liitos ja sulkukaivoon, josta ne johdetaan Vuosaaren sataman ja edelleen Helsingin Veden viemäriverkostoon. Sadeveden mukana ei sadevesiviemäreihin kulkeudu ympäristöä pilaavia aineita. Konevarikkoalueella syntyvät päästöt ilmaan on esitetty seuraavassa taulukossa: Päästö Määrä t/a CO 0,2 HC 0,065 NO x 0,608 Hiukkaset 0,023 CO 2 75,2 S 0,001 Päästöjen laskennassa on arvioitu, että keskimääräisen ajosyklin aikana työkoneita lämmitetään tyhjäkäynnillä 2 min, liikkeelle lähdettäessä työkoneet kiihdytetään 20 km/h ajonopeuteen 10 sekunnin aikana ja työkoneita ajetaan varikkoalueella nopeudella 20 km/h 60 sekunnin ajan (ajomatka 300 m). Ajosyklejä on keskimäärin 2 kpl/d.

9 Päästöt maaperään ja pohjavesiin Melu Valaistus Konevarikon toimipisteet on varustettu asianmukaisin rakentein ja viemäröintijärjestelmin. Polttoainesäiliön täytöistä ja tankkauksesta voi syntyä pieniä määriä tippavuotoja. Nämä vuodot kerätään viemäröinnin kautta tankkauspaikan öljynerottimeen. Öljyinen jäte imetään varikkoalueen eri toimipisteiden öljynerottimista ja toimitetaan ongelmajätteenkäsittelylaitokselle valtuutetun ongelmajätteen kuljetusliikkeen toimesta. Öljynerottimista virtaavan veden laatua tarkkaillaan Helsingin Veden edellyttämällä tavalla. Säiliöiden puhdistusten yhteydessä syntyy pieniä määriä öljyjätettä. Puhdistus suoritetaan 5 10 vuoden välein luvat omaavan yhtiön toimesta, joka toimittaa öljyjätteen ongelmajätteenkäsittelylaitokselle. Konevarikko rajoittuu sataman koillissivulle rakennetun melumuurin sisäpuolelle. Alue on lisäksi pohjoiskulmastaan erotettu ympäristöstään korkein rakennusmassoin (rakennukset V 16 ja V 17). Konevarikon aiheuttama melu on normaalia satamakoneiden liikennöinnistä aiheutuvaa melua. Konevarikko valaistaan pääosin satama alueen yleisvalaistuksella, joka muodostuu 41.3 m korkeista valaisinmastoista. Mastoissa on enimmillään 16 valonheitintä neljässä valaisinvarressa. Valaisinmastot ja valaisintyyppi on suunniteltu ja valittu Helsingin Energian toimesta siten, ettei valaistus aiheuta hajavaloa eikä haittaa lähiympäristössä. Lisäksi varikkoalueella on pienempiä työkohteita palvelevia valaisimia. Valaisimet on sijoitettu ympäröiviä muurirakenteita ja rakennusmassoja alemmaksi, jolloin ne eivät aiheuta haittaa ympäristössä. Jätteet ja niiden käsittely Oy Finnsteve Ab on sopinut kiinteistöjätteen keräämisestä Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Jätehuoltoyritys vastaa jätteen vastaanottamisesta, kuljettamisesta, esikäsittelystä, hävittämisestä ja raportoinnista. Ongelmajätteiden vastaanottamisesta, kuljettamisesta ja käsittelystä Oy Finnsteve Ab on sopinut Lassila & Tikanoja Oyj:n ja Ekokem Oy:n kassa.

10 Varikkotoiminnassa arvioidaan syntyvän jätettä seuraavasti: Jätelaji Jätenimike Määrä kg Lajittelemattomat paristot 20 01 33 2 Metalliromu 20 01 40 20 000 Maali ja lakkajäte 08 01 11 25 Sähkö ja elektroniikkaromu 16 02 14 200 Lyijyakut 16 06 01 3 000 Loisteputket ja elohopealamput 20 01 21 15 Kiinteä öljyinen jäte 13 08 99 3 800 Kemikaalit ja aerosolit 58 Sekajäte 20 03 01 25 Paperi 20 01 01 2 Pahvi 20 01 01 3 Muovi 20 01 39 0,1 Puu 17 02 01 0,2 Oy Finnsteve Ab:n varikkoalueelle sijoitetaan jätteenkeräyslaitteita seuraavasti: Jätelaji Laitteiden lukumäärä kpl Tilavuus m 3 Sekajäte 1 8 Paperi 1 0,6 Pahvirullakot 4 Muovi 1 0,6 Puu 1 25 Metalli 1 25 SATAMAN VAIKUTUKSET YLEISEEN VIIHTYVYYTEEN, MAISEMAAN, LUONNON SUOJELUALUEISIIN JA MUIHIN ARVOKKAISIIN ALUEISIIN Ympäristövaikutusten arviointi Vuosaaren satamakokonaisuudesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Arviointiselostus valmistui 1995. Konevarikko on osa saataman toimintaa, joten konevarikon toiminnan vaikutusten arviointi on otettu huomioon satamakokonaisuuden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Vaikutus yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä satamasta. Varikkotoiminnalla ei hakijan mukaan ole vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen eikä ihmisten terveyteen. Varikolla työskentelevät henkilöt käyttävät henkilösuojaimia suojautumisohjeiden mukaisesti.

11 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vuosaaren sataman satamatoiminnoille on myönnetty ympäristölupa. Sataman suunnittelussa on otettu huomioon sataman mahdolliset vaikutukset alueen maisemaan ja Natura 2000 alueeseen. Sataman koillissivu on rajattu ympäröivästä maisemasta melumuurirakenteilla ja pohjoiskulma mäellä. Varikkotoiminta osana satamatoimintaa ei lisää vaikutuksia läheiseen Natura 2000 alueeseen, luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Varikkotoiminnalla ei ole suoraa vaikutusta vesistöön ja sen käyttöön. Toiminnassa syntyvät hulevedet johdetaan hiekan ja öljynerotuskaivojen kautta Helsingin Veden viemärijärjestelmään. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Satamakoneiden pakokaasupäätöt konevarikolla eivät vaikuta merkittävästi ilmanlaatuun. Varikkoalue on tarkoitettu työkoneiden parkkeerausta, korjaamista, huoltoa ja pesua varten, joten näiden toimintojen aikana päästöjä ei synny. Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin Vuosaaren satama ei sijaitse pohjavesialueella eikä vedenottamon suoja alueella. Hule ja jätevedet johdetaan Helsingin Veden viemäriverkostoon. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjavesiin. Melun ja tärinän vaikutukset Konevarikko sijaitsee satama alueella ja on osa sataman toimintaa. Sataman koillisosa, jossa konevarikko sijaitsee, on eristetty ympäristöstä melumuurilla ja konevarikkoon kuuluvilla rakennuksilla. Konevarikon toiminta ei aiheuta merkittävää melutason nousua satamaalueella tai sen lähiympäristössä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Helsingin Satama toimii mahdollisten ympäristövahinkojen tarkkailussa ja torjunnassa yhteistyössä ympäristökeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. Konevarikon LVI tekniset järjestelmät liitetään keskitettyyn säätö ja valvontajärjestelmään omien valvonta alakeskusten välityksellä. Öljyn ja polttoaineenerotuskaivot varustetaan elektronisin hälytysjärjestelmin ja näytteenottokaivot sulkuventtiilein. Tieto häiriötilanteista välittyy järjestelmän kautta päivystykseen, joka toimii 24 tuntia vuorokaudessa.

12 Varikon toimipisteet on varustettu viranomaisten vaatimalla alkusammutuskalustolla sekä öljyn ja kemikaalien imeytysvälineistöllä. Polttoaineenjakelulaitteistot varustetaan hätäkytkimin. Tankkauspaikalle laaditaan käyttöohje ja kunnossapito ohjelma, joka toimii mm. koulutus, tarkastus ja huolto ohjeena. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Oy Finnsteve Ab:n mukaan yhtiön toiminnan suunnittelu perustuu taloudellisesti ja teknisesti parhaisiin toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin. Konevarikon toimipisteet on varustettu määräysten ja vaatimusten mukaisin rakentein ja teknisin ratkaisuin, jotka minimoivat ympäristövaikutukset ja riskit. Säiliöt ja putkistot varusteinen on suunniteltu siten, että ne täyttävät EU määräykset ja SFS standardien vaatimukset. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Vesistö ja kalataloustarkkailu Linnustotarkkailu Kasvillisuustarkkailu Vuosaaren sataman vesistötarkkailussa otetaan sedimentti ja vesinäytteitä. Lisäksi alueella suoritetaan kasvillisuustutkimuksia. Kalataloustarkkailussa selvitetään kalastoa ja kalastusta sekä mitataan kalojen haitta ainepitoisuuksia. Sataman, sataman lähiympäristön ja meriväylän linnustoa tarkkaillaan reviiriselvityksin sekä laskemalla vuosittain lintulajit ja pesivät parit. Labbackan Natura 2000 alueella tarkkaillaan puustoisten soiden elinolosuhteita vertaamalla niitä viereiseen Mustavuoren alueeseen. Lisäksi kasvillisuustarkkailua suoritetaan viidessä eri kohteessa Savion tunneliosuudella. Tarkkailu liittyy sataman liikenneyhteyksiin. Pinta ja pohjavesitarkkailu Maa ja kallioperän vedenkorkeuksia ja pohjavedenlaatua tarkkaillaan sadoissa kohteissa. Tarkkailu liittyy sataman liikenneyhteyksiin.

13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa, Helsingin kaupungissa ja Sipoon kunnassa 13.8. 12.9.2007 välisenä aikana. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Uudenmaan Ympäristökeskus Ympäristökeskuksen mukaan toiminta on kuvattu hakemuksessa hyvin. Hakemuksesta ei selviä millaisia liuottimia varikolla käytetään ja kerätäänkö ne ongelmajätteiksi. Hakijan tulee selvittää käytetäänkö konevarikolla EU:n prioriteettiaineita tai kansallisia prioriteettiaineita. Mikäli sellaisia käytetään, niiden korvaamisen mahdollisuuksista tulee laatia ohjelma. Päätöksessä tulee esittää käytetyt prioriteettiaineet tai maininta, että ko. aineita ei käytetä. Tietoja tarvitaan mm. vesienhoidon suunnittelussa. Kunnossapito ohjelman laadinnassa on otettava huomioon paras käyttökelpoinen tekniikka ja parhaat mahdolliset menettelytavat. Kirjanpitoon tulee merkitä mm. jätemäärät, ongelmajätemäärät ja jätevesiviemäriin johdetut jätevesimäärät. Tarvittavat tiedot tulee toimittaa vuosittain VAHTI tietojärjestelmään. Lisäksi vuosiyhteenveto tulee toimittaa Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Helsingin Satama haki 31.3.1999 ympäristölupaa Vuosaaren sataman toiminalle. Lupahakemuksessa kuvattiin satamassa harjoitettavaksi toiminnaksi muun muassa satamaoperaattoreiden toiminta. Lupahakemus koski koko satamatoimintaa ja sen ympäristövaikutuksia. Hakemuksessa on arvioitu, että lastinkäsittelyn melupäästöillä on suuri merkitys satamatoiminnan aiheuttamaan meluun. Ympäristölautakunnan mukaan Oy Finnsteve Ab:n ympäristölupahakemus koskee osin toimintaa, jolle on myönnetty lupa Helsingin Sataman ympäristöluvassa. Lisäksi konevarikko sijoittunee alueelle, jossa on voimassa Helsingin Sataman satamajärjestys. Ympäristölautakunnan mukaan on todennäköistä, että Vuosaaren satamassa toimii Oy Finnsteve Ab:n lisäksi yksi tai kaksi muuta operaattoria. Näin ollen olisi tarkoituksenmukaisinta, jos Oy Finnsteve Ab:n konevarikkotoiminta voitaisiin käsitellä osana satamatoiminnal

14 le myönnettyä ympäristölupaa. Tällöin Helsingin Satamalla olisi hyvät edellytykset olla selvillä satamatoiminnasta kokonaisuudessaan aiheutuvasta ympäristökuormituksesta ja se voisi suoraan vastata ympäristönsuojelulain ja ympäristöluvan mukaisista koko satamatoimintaa koskevista velvoitteistaan. Helsingin Sataman harjoittama satamatoiminta ja yhden tai useamman operaattorin toiminta voitaisiin myös katsoa ympäristönsuojelulain 2 :n mukaiseksi toimintakokonaisuudeksi, jossa kukin toimija vastaisi osaltaan lupavelvoitteidensa noudattamisesta. Tällöin Helsingin Satama voisi satamajärjestyksen nojalla ja solmittavin sopimuksin osaltaan huolehtia siitä, että operaattorit täyttävät ympäristönsuojelulain ja sataman toimintaa koskevan ympäristöluvan mukaiset velvoitteensa. Ongelmana on se, että koko satamatoimintaa koskevassa lainvoimaisessa ympäristöluvassa on käsitelty myös operaattoreiden toimintaan liittyviä seikkoja, kuten satamakoneiden melupäästöjä ja päästöjä ilmaan. Ne ovat olleet lähtötietoina arvioitaessa satamatoiminnan ympäristökuormitusta. Helsingin sataman tulee esimerkiksi hyvissä ajoin ennen sataman käyttöönottoa, kuitenkin viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä, esittää suunnitelma siitä, miten sataman vaikutusalueella voidaan päästä melutason ohjearvoihin. Toimintakokonaisuus on myös valvonnan kannalta hankalaa mm. meluhaittojen selvittämisen osalta. Jos lupahakemus käsitellään omana asiana, ei hakija ole ympäristölautakunnan mukaan selvittänyt riittävästi satamakoneiden pakokaasupäästöjä eikä niistä aiheutuvaa ilman pilaantumista. Ympäristöluvassa tulee määrätä toiminnasta syntyviä jätteitä ja niiden toimittamista asianmukaiseen jätehuoltoon koskevasta kirjanpidosta ja raportoinnista. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan konevarikon toiminta on asemakaavan mukainen ja edistää sataman toteuttamista. Toiminnalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan ympäristöluvan myöntämiselle ja toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei ole estettä. Muistutukset ja mielipiteet AA Muistuttajan mukaan Oy Finnsteve Ab:n toiminnan meluvaikutukset on selvitettävä ympäristölainsäädännön edellyttämällä tavalla ja lupaharkinnassa on varmistuttava siitä, että valtioneuvoston asettamat meluohjearvot eivät ylity ympäröivillä alueilla.

15 Hakijan kuuleminen ja vastine Uudenmaan ympäristökeskus Varikkotoiminnassa koneiden pesu ja puhdistusaineina käytetään Miksorol 3 ja Ekoteho 10 S pesuaineita. Osienpesukoneissa käytetään TC osienpesuainetta, joka laimennetaan suhteessa 1:50. Tämän lisäksi käytetään Tecsol 10 Rasvanpoistoa konekorjausten yhteydessä tehtävissä pienissä kohdepuhdistuksissa. Valmiste ruiskutetaan kohteeseen käsikäyttöisellä suihkupullolla ja pyyhitään pois räteillä. Pääosin tuote haihtuu ilmaan. Aineiden käyttömäärä on 250 300 l/a. Muita liottimia ei varikkotoiminnassa käytetä. Varikkotoiminnassa ei käytetä EU:n prioriteettiaineita eikä kansallisia prioriteettiaineita. Hakijan mukaan lupapäätöksessä voidaan mainita, ettei ko. aineita saa käyttää varikkotoiminnassa. Oy Finnsteve Ab ottaa kunnossapito ohjelmassaan huomioon parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaat mahdolliset menettelytavat. Kirjanpito ja raportointi tullaan tekemään lupamääräysten mukaisesti. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Hakemuksen mukaisen toiminnan sijoittumisen ja melun osalta Oy Finnsteve Ab viittaa Jan Peter Fazerin muistutuksesta antamaansa vastineeseen. Työkoneiden työsuorite tapahtuu hakemuksen mukaisen konevarikkoalueen ulkopuolella olevalla satama alueella, joten myös pakokaasupäästöistä arviolta 95 % syntyy konevarikon ulkopuolisella alueella. Vuosaaren sataman ympäristöluvan lupamääräyksen 13 mukaan luvan saajan on raportoitava kalenterivuosittain satamatoiminnan päästöt ilmaan. Raportissa on esitettävä vuotuiset laskennalliset rikkidioksidipäästöt, typenoksidien päästöt, pölypäätöt ja haihtuvien orgaanisten aineiden päästöt. Tarkastelut on tehtävä päästölähteittäin. Lisäksi raportissa on ilmoitettava polttoaineiden kulutus. Raporttia varten Oy Finnsteve Ab ilmoittaa satamatoiminnassa käyttämiensä työkoneiden määrän, kalustossa ja niiden päästöominaisuuksissa mahdollisesti tapahtuneet muutokset sekä työkoneiden käyttämät polttoainemäärät konelajeittain. Tämän vuoksi konevarikkotoiminnan aiheuttamiin pakokaasupäästöihin liittyviä velvoitteita ei ole tarpeen määrätä erikseen konevarikkotoimintaa koskevassa lupapäätöksessä. Oy Finnsteve Ab tulee huolehtimaan varikkotoiminnassa syntyvien jätteiden ja niiden jatkokäsittelyn kirjanpidosta ja raportoinnista ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnosta.

16 AA Konevarikkotoiminta sijoittuu Vuosaaren satamakeskuksen suljetun satama alueen ulkopuolelle. Suljettu satama alue tarkoittaa ISPSaidalla ja meluseinällä muusta alueesta erotettua, niin sanottua turvatoimialuetta, jolla varsinainen satamatoimintaan liittyvä tavarankäsittely tapahtuu ja, jolla turvallisuus on varmistettu ISPS määräysten mukaisesti. Hakemuksen mukaisen konevarikkotoiminnan lisäksi Vuosaaren satamakeskuksen suljetun satama alueen ulkopuolelle tulee sijoittumaan useita vastaavia toimintayksiköitä, jotka voivat palvella sekä satamatoimintaa että satamatoimintaan liittymätöntä toimintaa. Nämä yksiköt vastaavat itsenäisesti ympäristönsuojelulain mukaisesta luvituksestaan. Suljetulle satama alueelle sijoittuvista toiminnoista vastaa Helsingin Satama. Konevarikkotoiminnan merkittävimmät potentiaaliset melulähteet ovat työkoneiden moottoriäänet sekä korjaamo ja huoltotoiminta. Työkoneiden työsuorite tapahtuu hakemuksen mukaisen konevarikkoalueen ulkopuolella sataman suljetulla alueella. Konevarikkoalueella koneet liikkuvat vain käyttäessään varikkoalueen palveluja. Parkissa, korjattavana, huollettava tai pestävänä ollessaan työkoneet eivät aiheuta melupäästöjä. Tämän perusteella on pääteltävissä, että työkoneiden aiheuttamasta melusta yli 95 % syntyy hakemuksen mukaisen konevarikkoalueen ulkopuolella tapahtuvan satamatoiminnan yhteydessä. Varikon korjaamo ja huoltotoiminta tapahtuu konekorjaamorakennuksen V 17 sisällä. Rakennuksen lämpöeristetyt seinärakenteet estävät tehokkaasti melun leviämisen ympäristöön. Konevarikkoalue sijaitsee betonisen meluesteseinän, meluesteenä toimivan kukkulan ja satamakentän pohjoispuolelle meluesteeksi rakennetun Porvarinmäen kulmauksessa. Varikkoalue on lisäksi erotettu ympäristöstään korkein rakennusmassoin. Tämän perusteella on arvioitavissa, että konevarikkotoiminta ei aiheuta melutason kohoamista hakemuksen mukaisen konevarikkoalueen luoteis, pohjois ja koillispuolisilla satamakeskuksen ulkopuolelle sijoittuvilla alueilla. Helsingin Satamalle myönnetyssä ympäristöluvassa on määrätty mm. satamatoiminnan melutasosta, melun tarkkailusta sekä meluun liittyvien suunnitelmien ja selvitysten laatimisesta. Helsingin Satama on tehnyt ympäristönsuojeluviranomaiselle esityksen, jonka mukaan Vuosaaren sataman melumalli ja siihen perustuva meluselvitys päivitetään helmikuun 2008 loppuun mennessä. Meluselvityksen päivitys sisältää lähtötietoinaan myös Oy Finnsteve Ab:n työkoneiden aiheuttamat melupäästöt, jotka syntyvät käytännössä kokonaisuudessaan suljetulla satama alueella satamatoiminnan yhteydessä. Helsingin Satama on lisäksi esittänyt, että meluselvityksen päivitys toimii satamatoiminnan aiheuttaman melun tarkkailusuunnitelman sekä melupäästöjen pienentämissuunnitelman, melutason ohjearvoihin pääsemistä koskevan selvityksen ja mahdollista impulssimaista melua koskevan arvioinnin laadinnan perustana. Näin ollen Oy Finnsteve

17 Ab katsoo, että konevarikkotoiminnan aiheuttamaan meluun liittyvistä velvoitteista ei ole erikseen tarpeen määrätä konevarikkotoimintaa koskevassa ympäristöluvassa. Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 5.7.2007 ja 21.12.2007. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan Vuosaaren satamassa toimivan, Oy Finnsteve Ab:n omistaman, konevarikon toiminnalle. Konevarikon toiminnallinen alue on esitetty liitteessä 2. Päästöt vesiin ja viemäriin sekä maaperään 1. Konevarikkoalueella muodostuvat jätevedet on johdettava Vuosaaren satama alueen viemäriverkkoon. Vetomestarihallin, konekorjaamon sekä satamalukki ja polttoaineentankkausalueen hule ja pesuvedet on johdettava hiekan ja öljynerotuskaivojen kautta liitos ja sulkukaivoon ja edelleen satama alueen viemäriverkkoon. Luvan saajan on noudatettava varikkoalueella muodostuvien jätevesien johtamisessa Helsingin Veden mahdollisesti asettamia jäteveden laatuvaatimuksia. Öljynerotuskaivot on varustettava öljyn pinnankorkeuden hälyttimillä. 2. Tankkausalue on perustettava ja sen alustan pintarakenne rakennettava hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla siten, että se muodostuu tasaushiekka, HDPE kalvo ja märkäseulotusta hiekkakerroksesta sekä sora tai murskesorakerroksesta ja teräsbetonilaatasta. Pintarakenteet on kallistettava tankkausasema alueen laidoilta hiekanerotuskaivojen ja öljynerotuskaivojen suuntaan. Pintarakenteiden kunnosta on huolehdittava ja todetut vauriot on korjattava mahdollisimman pian. 3. Konevarikon polttoainesäiliö on sijoitettava tiiviiseen teräsbetonirakenteiseen turva altaaseen, jonka tilavuuden on oltava vähintään 55 m 3. Konevarikkoalueella varastoitavat öljyt, rasvat, pesuaineet ja pakkasneste on säilytettävä valuma altaalla varustetussa säiliötilassa. Valuma altaan tilavuuden on oltava vähintään säiliön tilavuutta vastaava. 4. Öljyn ja hiekanerotuskaivot on pidettävä jatkuvasti toimintakuntoisina ja ne on tyhjennettävä tarpeen mukaan, vähintään kuitenkin 2 kertaa vuodessa.

18 Melu 5. Konevarikon toiminnasta yhdessä sataman muun toiminnan kanssa aiheutuva melutaso ei saa asumiseen ja loma asumiseen käytetyillä alueilla eikä virkistysalueilla ylittää päivällä (klo 07.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä (klo 22.00 07.00) ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista säädetään. Luvan saajan tullee osallistua myös Helsingin Sataman Vuosaaren satamaa koskevan ympäristöluvan 3. lupamääräyksessä tarkoitettuun mittaukseen ja melupäästöjen pienentämistä koskevaan selvitykseen siltä osin, kun konevarikko vaikuttaa alueen melutilanteeseen. Valaistus 6. Konevarikon valaistus tulee suunnata ja sitä tulee käyttää niin, että valaistuksesta ei aiheudu tarpeetonta haittaa ympäristölle. Jätehuolto 7. Kiinteistöjätteen keräyksen lisäksi konevarikolla on järjestettävä keräyskelpoisen paperin, pahvin ja puujätteen sekä lasin ja metallin keräys. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Konekorjaamolla olevissa keräyspaikoissa on oltava nähtävillä keräyspaikasta vastaavan yrityksen ja yhteyshenkilön yhteystiedot. 8. Ongelmajätteille (mm. jäteöljy, kiinteät öljyiset jätteet, öljyerotuskaivon öljyiset jätteet, loisteputket, akut, raskasmetalleja sisältävät paristot, maali ja liuotinjätteet) on oltava varastotila. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla varustetussa, katetussa ja lukittavassa tai valvotussa tilassa. Erilaisille ongelmajätteille on oltava omat keräysvälineet, joihin on merkittävä niiden sisältö. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. 9. Konevarikkoalueelta poistettava likaantunut lumi on läjitettävä maalle niin, ettei sulamisvesien mukana pääse kiintoainetta ja roskia ympä

19 ristöön. Läjityspaikat on puhdistettava roskista keväällä heti lumen sulamisen jälkeen. Toiminnan seuranta 10. Luvan saajan on pidettävä toiminnastaan kirjaa, josta käy ilmi seuraavat asiat: viemäriin johdetut jätevesimäärät päällysteiden kunnon seuraaminen ja korjaaminen konevarikolla syntyvät jätteet (määrät, laji, toimituspaikat ja ajat) hiekan ja öljynerotuskaivojen tarkistukset ja tyhjennykset työkoneiden polttoaineiden kulutus ja laatu energian ja veden kulutus poikkeukselliset tilanteet sekä niiden syyt ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito on säilytettävä kolmen vuoden ajan ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu 11. Luvan saajan tulee luovuttaa Helsingin Sataman käyttöön työkoneidensa savukaasupäästöjä koskevat tiedot kalenterivuosittain laadittavaa päästöraporttia varten. 12. Luvan saajan tulee tarkkailla toiminnastaan aiheutuvaa melua ainakin yhdessä mittauspisteessä. Tämä mittauspiste voidaan sisällyttää Vuosaaren sataman melutarkkailuun. Tarkkailuun liittyvät näytteenotot, mittaukset ja kalibroinnit on suoritettava standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. Raportointi 13. Luvan saajan tulee laatia vuosiraportti, jonka tulee sisältää yhteenveto lupamääräyksessä 10. tarkoitetusta seurannasta. Raportti tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Muut toimet pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi 14. Tankkausalueelle on laadittava käyttöohje ja kunnossapito ohjelma. Ohje ja kunnossapito ohjelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 31.8.2008 mennessä. 15. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle konevarikolla on oltava helposti saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia.

20 Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa on ilmoitettava viipymättä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle. Öljy ja mahdollisista kemikaalivahingoista on ilmoitettava myös Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle. Toiminnan lopettaminen 16. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen Vuosaaren konevarikon toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista Länsi Suomen ympäristölupavirastolle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Oy Finnsteve Ab:n konevarikko on oleellinen osa luvansaajan ahtausliiketoimintaa Vuosaaren satamassa. Konevarikolla huolletaan ja korjataan yhtiön satamatyökoneet. Konekorjaamolla sijaitsevat myös tankkausasema ja satamalukkiparkki. Tässä päätöksessä annetut lupamääräykset huomioon ottaen Oy Finnsteve Ab:n konevarikon toiminta Vuosaaren satamassa täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan toiminta, kun sitä harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti, ei aiheuta ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminta ei aiheuta myöskään sellaista kohtuutonta rasitusta, jota tarkoitetaan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski ja alueen häiriintyvät kohteet. Määräyksissä on otettu huomioon alueen kaavamääräykset. Konevarikko sijaitsee Vuosaaren sataman alueella ja palvelee sataman työkoneita. Konevarikon ja sataman toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään. Konevarikon ympäristölupa asia on tämän vuoksi käsitelty lain 31 :n 4 momentin perusteella Länsi

21 Suomen ympäristölupavirastossa, jonka toimivaltaan kuuluisi muutoin sataman ympäristölupa asia. Konevarikon ympäristölupahakemus on voitu kuitenkin käsitellä erillisenä lupa asiana, koska ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaan hakemuksen johdosta ei ole ollut tarpeen muuttaa sataman toimintaa koskevaa voimassa olevaa lupaa. Lupaharkinnassa on otettu huomioon, että konevarikon toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan eivät kokonaisuutena arvioiden lisää satama alueelta aiheutuvia päästöjä, jotka on otettu huomioon sataman ympäristölupaa koskevassa päätöksessä. Konevarikon läheisyydessä oleva melueste ja meluesteinä toimivat rakennukset ovat sisältyneet sataman ympäristölupaharkintaan. Konevarikon toiminnasta ei siten aiheudu sanottavia muutoksia alueen melutilanteeseen. Määräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Oy Finnsteve Ab:n konevarikko on osa Vuosaaren satamakokonaisuutta. Tämä on otettu huomioon lupamääräyksiä annettaessa. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Määräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset 1 4. Varikkoalueella muodostuvat jäte, sade ja hulevedet on perusteltua johtaa Vuosaaren satama alueelle rakennettavaan Helsingin Sataman omistuksessa olevaan viemäriverkkoon. Satama alueen viemäriverkko liittyy satama alueen rajalla Helsingin Veden viemäriverkkoon, jonka kautta jätevedet johdetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Konevarikolla säilytetään ja käsitellään vähärikkistä moottoripolttoöljyä yhteensä noin 2 300 m 3 /a. Polttoaineiden käsittelyyn liittyy aina onnettomuusriski, joten käsittelyalueen on oltava rakenteeltaan tiivis ja mahdolliset vuodot on voitava kerätä talteen. Polttoaineiden, öljyjen, rasvojen ja pesunesteiden varastointiin liittyvän onnettomuusriskin vähentämiseksi säiliöt on tarpeen varustaa

22 suoja altailla. Altaiden tilavuuden tulee olla riittävä ääritilanteissakin. (YSL 4, 7, 8 ja 43, JL 6 ) Hiekanerotuskaivojen ja öljynerotuskaivojen säännöllinen tyhjentäminen on tarpeen erotinkaivojen toimivuuden ylläpitämiseksi. Lupamääräys 5. Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväajan (klo 07 22) ohjearvoa 55 db eikä yöajan (klo 22 07) ohjearvoa 50 db. Mikäli melu on kapeakaistaista, mittaus ja laskentatulokseen lisätään korjauksena 5 db. Työkoneiden liikkumisesta satama alueella aiheutuva melu kuuluu sataman ympäristöluvassa käsiteltäviin asioihin. Konevarikon osuus sataman melupäätöistä on lähinnä varikolle tapahtuvaa tulo ja menoliikenteen melua. Korjaamotoiminta on oleellinen osa Vuosaaren sataman toimintaa kokonaisuudessaan, joten on perusteltua, että luvansaaja osallistuu osuudellaan satamassa suoritettavaan melumittauksen sekä melupäästöjen vähentämistä koskevan suunnitelman laatimisesta aiheutuviin kustannuksiin. (YSL 43 ) Lupamääräys 6. Varikon valohaitan vähentämistä koskeva määräys on tarpeen valaistuksesta ympäristön asutukselle aiheutuvan, eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. (YSL 43, NaapL 17 ) Lupamääräykset 7 9. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteistä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. Jätelainlain 12 :n nojalla jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Yhteystietojen nähtävillä pitäminen jätteiden keräyspaikoilla on tarpeen keräyspisteitä käyttäville jätteen tuojille, jotta ilmoitukset mahdollisista epäkohdista ohjautuvat oikeaan paikkaan. Lisäksi yhteystiedot ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten. (YSL 43 ja 45, JL 4, 6, 12 ja 15 ) Ongelmajätteiden varastointia ja merkitsemistä koskevan määräyksen tarkoituksena on estää maaperän ja pohjaveden pilaantuminen.

23 Ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis ja käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirja mahdollistaa valvonnan. (YSL 7, 8, 43 ja 45, JL 3, 6 ja 15, JA 5, 6, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) Varikkoalueen siisteydestä on huolehdittava. Lumen seassa saattaa olla roskia, jotka voivat lumen sulamisvesien mukana levitä ympäristöön. Määräys on tarpeen roskaantumisen estämiseksi. (YSL 43, JL 19 ) Lupamääräykset 10 13. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamasta ympäristön kuormituksesta ja vaikutuksista ympäristöön. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toiminnan harjoittajan omaa seurantaa varten ja valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 5 ja 46, JL 51 ja 52, JA 22 ) Tarkkailuun liittyvien mittausten ja kalibrointien luotettavia ja tarkoituksenmukaisia standardimenetelmiä ovat CEN, ISO, SFS tai vastaavat yleisesti käytössä oleva menetelmät. (YSL 108 ) Lupamääräykset 14 15. Tankkausalueeseen sisältyvien riskien vuoksi käyttöohjeen ja kunnossapito ohjelman laatiminen on tarpeen. Ohje ja ohjelma palvelevat samalla koulutus, tarkastus ja huoltotoimintaa. Jos poikkeuksellisista tilanteista syntyy päästöjä on ne voitava kerätä mahdollisimman nopeasti talteen ja päästöistä, joista aiheutuu välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa on ympäristönsuojelulain mukaan ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi ilmoituksen saatuaan antaa tarpeellisia määräyksiä mm. ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, tarkkailusta ja tiedottamisesta. (YSL 43, 62 ja 64, YSA 30 ) Lupamääräys 16. Alueen kunnostamista koskeva suunnitelma tulee ympäristönsuojelulain mukaan tehdä toiminnan loppuessa. Määräys on tarpeen alueen tulevan käytön kannalta. (YSL 90 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. Toiminnan olennaisena muutoksena pidetään mm. konevarikkotoiminnan olennaista lisääntymistä. (YSL 28 )

Lupamääräysten tarkistaminen 24 Oy Finnsteve Ab:n on toimitettava ympäristölupavirastolle hakemus määräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2015. Hakemuksessa on soveltuvin osin esitettävä: ympäristönsuojeluasetuksen 9 :n mukaiset asiat selvitys mahdollisuudesta vähentää konekorjaamotoimintojen ympäristöön aiheuttamia melupäästöjä Jollei hakemusta tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi päättää, että lupa raukeaa. Perustelut Vuosaaren satamahanke on erittäin mittava kokonaisuus, jonka rakentaminen käynnistyi vuonna 2003. Satama on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2008 lopussa. Tavaraliikenteen ja tavaran käsittelytarve satamassa lisääntyy lähivuosina merkittävästi ja sen on arvioitu saavuttavan täyden kapasiteetin 2010 luvulla. Liikenteen kasvu ja mahdolliset muutokset tavaraliikenteessä saattavat vaikuttaa Oy Finnsteve Ab:n toimintoihin Vuosaaren satamassa ja siten myös konevarikolla. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristölupavirastolla on ollut päätöstä annettaessa käytettävissään riittävät tiedot konevarikkotoimintojen ympäristövaikutuksista. Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 9., 12. ja 13. Konevarikolla ei käytetä EU:n eikä kansallisia prioriteettiaineita. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon osalta ympäristölupavirasto toteaa, että konevarikon toiminta sijaitsee sataman suljetun ja valvotun alueen ulkopuolella. Konevarikolla tapahtuva toiminta on itsenäistä korjaamo ja huoltotoimintaa, joka ei suoranaisesti liity satamassa tapahtuvaan luvansaajan purkaus ja lastaustoimintaan, vaikka konekorjaamolla tullaankin huoltamaan vain Vuosaaren satamassa työskenteleviä luvansaajan työkoneita. Näin ollen on perusteltua, että varikkotoiminnalla on oma ympäristölupan