Salon kaupunki. Kouluverkkoselvitys. Hyvinvointipalvelut, Lasten ja nuorten palvelualue

Salon kaupunki Kouluverkkoselvitys Hyvinvointipalvelut, Lasten ja nuorten palvelualue 25.02.2014

Sisällysluettelo Työryhmän ehdotus 1. Toimeksianto 2. Työryhmän tavoitteet työskentelylle 3. Lähtökohdat 3.1. Aikaisemmat selvitykset ja päätökset 3.2. Nykyinen kouluverkko 3.2.1. Oppilaaksiottoalueet Oppilasmäärät 20.09.2013 mukaan Koulukuljetukset (=kuljetusoppilaat ja kuljetussuunnat) Koulujen liikuntatilojen ilta- ja viikonloppukäyttö Muu koulutilojen käyttö 3.2.2. Varhaiskasvatuksen järjestämistapa Nykyiset päiväkodit ja esiopetus sekä niissä olevat lapsimäärät 3.2.3. Koululaisten iltapäivätoiminta Salon alueella kouluittain 2.1.2014 ja ennuste tulevista ryhmistä 3.2.4. Käytettävät kiinteistöt ja arvio niiden nykyisestä kunnosta Kuntoarvio Päiväkodit Koulut Päivähoidon ja perusopetuksen rakennusten ylläpito- ja pääomakustannukset; toteuma v. 2013 ja kustannusarvio v.2014 4. Väestö- ja oppilasennusteet 5. Väestön kehitys ja kaavoitus 6. Ehdotus uusiksi oppilaaksiottoalueiksi 6.1. Perusteet ehdotukselle 6.2. Vaihtoehtoja uusiksi toiminta-alueiksi (Vaihtoehdot 1, 2a, 2b, 3a, 3b) 6.2.1. Muita toiminnan tehostamiseksi esitettäviä vaihtoehtoja 6.2.2. Muutoksen pedagogiset vaikutukset 6.2.3. Koulu alueen palvelukeskuksena visio 2030 7. Lisäinvestoinnit 8. Muutosten toteuttamisaikataulu Valmistelusta vastannut työryhmä LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Oppilasmäärien ennusten nykyisten oppilaaksiottoalueiden ja koulujen mukaan (pohjana elokuun 2013 tilanne) Koulujen ja päiväkotien kuntokartoitusten yhteenveto Koulujen kulut vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan Bruttokustannukset vuonna 2012 päiväkodeittain Ennakkoarviointilomakkeet 1

Työryhmän ehdotuksen yhteenveto Kouluverkkoselvitys on laadittu tilanteessa, jossa Salon kaupungin on kyettävä kattamaan muodostuneita alijäämiä, pienentämään kustannuksia ja tekemään pysyviä rakenteellisia muutoksia. Samalla kouluverkon tarkastelussa on pyrittävä kestävyyteen. Kouluverkkoratkaisuissa ja muissa toimenpide-ehdotuksissa pyritään säästöihin henkilötyövuosissa. Nykyisellä lähikouluverkolla henkilötyövuosiin puuttuminen on haasteellista. Vaikka verkosta vähenee oppilaita, on koulua pidettävä siellä missä se on. Tiivistetyssä kouluverkossa henkilöstötyövuosiin voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin. On usein esitetty, että oppilasryhmän koko suurenee, kun kouluja lakkautetaan. Kyläkoulussa luokkakoko on usein niin pieni, että lapset voidaan sijoittaa olemassa oleviin ryhmiin. Pienessä koulussa vallitsevaan tilanteeseen verrattuna luokkakoko kasvaa. Tavoitteena on kuitenkin pitää luokkakoko maltillisena. Tällä hetkellä tilavuokrat ovat perusopetuksessa toiseksi suurin menoerä henkilöstön palkkojen jälkeen. Selvityksessä esitetään myös muita toimenpide-esityksiä, jotka tukevat kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa. Työryhmä on yksimielinen seuraavista kouluverkkoraportissa esitetyistä toimenpiteistä, jotka kohdistuvat opetustoimintojen kehittämiseen ja tehostamiseen: -Perniön lukion siirtäminen Yhteiskoulun tiloihin sekä Lukion ja Yhteiskoulun rehtorin tehtävien yhdistäminen 01.08.2014 alkaen -Marian ja Armfeltin koulujen muuttaminen yhtenäiskouluksi (1-9 lk) 01.08.2014 alkaen -Meritalon ja Salon ruotsinkielisen opetuksen (Salo Svenska Skola) rehtorin tehtävien yhdistäminen 10.08.2014 alkaen -Perniön Kirkonkylän koulunjohtajan tehtävien muuttaminen virkarehtoriksi 01.08.2014 alkaen -Meritalon koulun hajauttaminen 01.08.2015 alkaen -Oppilasryhmien keskikoon suurentaminen, alakoulut > 20 ja yläkoulut >21 oppilasta 01.08.2015 alkaen Koulujen lakkauttamista koskevista esityksistä työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen. 2

1.Toimeksianto Salon kaupungin talouden sopeutumissuunnitelmaan liittyen päätettiin kesällä 2013 perustaa työryhmä selvittämään kouluverkon tilannetta ja siihen sisältyviä säästömahdollisuuksia. Selvitystyö edellyttää, että päiväkodeista ja kouluista tehdään palveluverkkoselvitykset, jotka nivoutuvat hyvinvointipalvelujen palveluverkon kokonaissuunnitelmaan, jonka tulee olla valmiina toukokuussa 2014. Kouluverkkotyöryhmän toimeksiantoon kuuluu Koulu alueen palvelukeskuksena koulukylä strateginen tarkastelu. Tämä tarkoittaa kyläkeskusten palvelutason määrittelyä siitä lähtökohdasta käsin, että mitkä ovat tulevaisuudessa alueen tarjoamat lähipalvelut siten että huomioidaan kaavoituksen kehitysnäkymät, mahdolliset kuntaliitokset sekä alueelliset erityispiirteet ja elinkeinoelämä. Alueellisia palveluja tulee tarkastella kyläkeskuksittain siten, että toimintoja voidaan tulevaisuudessa koota yhteen ja tilat saada mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja rakentaa yhteisiä toimintamalleja kylillä. Tässä raportissa tarkastellaan erityisesti kouluyksikköjen ja varhaiskasvatusyksikköjen toiminnallista kumppanuutta sekä huomioidaan kuljetusasiat osana palveluverkon kokonaisuutta. Kouluverkkoselvityksen tulee olla valmiina 2014 tammikuun loppuun mennessä, varhaiskasvatuksen palveluverkkotyö käynnistetään varsinaisesti helmikuussa 2014 ja sen tulee olla valmiina huhtikuun 2014 loppuun mennessä Työ on varsin laaja ja edellyttää selvitysten välitöntä käynnistämistä ja hyvää saumatonta yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa. Tässä raportissa selvitetty kouluverkko kuvaa opetuspalvelujen järjestämistä kokonaisuutena tarkasteltuna 2020 luvulle asti ja strategisia näkymiä 2030-luvulle saakka. Lähtökohtana on tarkastella kouluverkkoa: a) Kouluverkko tuotannon näkökulmasta -osaavan henkilöstön saatavuus -henkilöstö- ja toimitilakustannukset -muut palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset b) Kouluverkko asioinnin näkökulmasta -fyysinen kouluverkon kattavuus -palvelun laatu, laajuus ja saavutettavuus c) Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset -kaupungin eri alueilla ja niiden välillä tapahtuvat muutokset Toimeksiantoon ei kuulunut esittää ratkaisua tyhjiksijääville rakennuksille. 3

2.Työryhmän tavoitteet työskentelylle Työryhmän tavoitteena on ollut kouluverkon strateginen tarkastelu näkökulmasta Koulu alueen palvelukeskuksena koulukylä. Kouluverkkotyöryhmän raportin tarkastelu ulottuu 2020-luvulle ja näkymä myös 2030 luvulle. Työryhmän loppuraportti tarjoaa pohjan myös hyvinvointipalvelujen palveluverkkotarkastelulle sekä kouluverkkoraportin tietoja hyödynnetään soveltuvin osin tulevassa varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelmassa. Työryhmä on tavoitteissaan huomioinut valtuustokaudelle 2013-2016 hyväksytyn periaatepäätöksen, jonka mukaan kaikkiin vanhoihin nk. reuna-alueiden kuntakeskuksiin tulisi jäädä edelleen vähintään alakoulu, päiväkoti, liikunta- ja nuorisotilat sekä neuvolapalvelut (pl. Särkisalo, jossa neuvolapalveluja ei ole nykyiselläänkään. Työryhmän tavoitteet kouluverkonselvityksen toteutukselle: -pedagogisesti toimivat, turvalliset, asianmukaiset ja toimivat kasvu- ja oppimisympäristöt -koulukylän määrittely, kuvaus ja tunnuspiirteet. Alueen tarjoamat toimialan lähipalvelut, kaavoituksen kehitysnäkymät sekä alueellisten erityispiirteiden ja elinkeinoelämän huomioiminen. -kuljetusasioiden huominen osana kokonaisuutta -oppilaaksiottoalueiden uudelleen tarkastelu tarvelähtöisesti tavoitteena vähentää koulurakennuksia -kaupungin talouden paraneminen -pedagoginen tasa-arvo oppimisympäristöjen, opetuksen järjestämisen sekä oppimisen laadun suhteen -tilojen oikea mitoitus, monikäyttöisyys ja muunneltavuus 3. Lähtökohdat 3.1. Aikaisemmat selvitykset ja päätökset Salon kaupungissa tehtiin vuonna 2010 selvitys kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista. Selvityksen laati Oy Audiapro Ab. Selvityksessä keskityttiin erityisesti kysymykseen Millä palveluverkolla Salon kaupungissa palveluita tuotetaan tulevaisuudessa ja mitä linjauksia palveluverkon kehittämiseksi olisi tehtävä. Edellä mainitun selvityksen perusteella on toteutettu Anjalan koulun lakkauttaminen ja toiminnan siirtäminen Ollikkalan ja Moision kouluihin. Mussaaren ja Nurkkilan koulut lakkautettiin elokuussa 2012. Montessoriopetus lakkaa elokuusta 2014. Lukiokoulutuksen osalta Perniön lukio on muutettu Salon lukion filiaaliksi v. 2012. Laurin koulu lakkaa toimimasta lukuvuoden 2013-2014 päätyttyä ja oppilaat sijoitetaan Laurin, Hermannin, Armfeltin ja Perniön Yhteiskouluun. Karjaskylän koulun toiminta lakkaa 2.6.2014 ja oppilaat sijoitetaan pääsääntöisesti Alhaisten kouluun. 4

Perusopetuksen tuntijaon pienentäminen 8:lla tunnilla elokuusta 2014 alkaen. Uusi tuntijakopäätös 225 h (valtakunnan minimi 222 h). Varhaiskasvatuksessa tilojen käyttö on tehostettu siirtämällä esiopetus alakoulujen yhteyteen aina kun se on ollut mahdollista sekä lisätty avoimia päivähoitopalveluita ja leikkikoulutoimintaa. Edellä mainituilla toimenpiteillä on saatu lisättyä kokopäivähoitopaikkoja niitä tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatuksessa on myös kehitetty sähköisiä palveluita, joka on vapauttanut henkilöstön työaikaa itse perustehtävään. Kotihoidon kuntalisän maksaminen on lakkautettu keväällä 2013. Myös ryhmäperhepäiväkoteja on lakkautettu ja lapsia siirretty olemassa oleviin päivähoitopaikkoihin. 3.2. Nykyinen palveluverkko 3.2.1. Oppilaaksiottoalueet Salon kaupungissa toimii tällä hetkellä 35 perusopetuksen koulua. Koulut ovat joko vuosiluokkien 1-6 kouluja tai vuosiluokkien 7-9 kouluja. Yhtään yleisopetuksen yhtenäiskoulua (1-9 lk) ei ole. Lisäksi kaupungissa toimii kaksi (2) erityisopetuksen koulua (Meritalon koulu 1-9 lk ja Hakastaron koulu). Kaupungin kouluverkko on kohtuullisen laaja suhteessa oppilasmääriin.salon maantieteellinen laajuus aiheuttaa haasteen kouluverkolle ja koulukyyditysten järjestämiselle. Salossa on kahdeksan (8) alakoulua, joiden oppilasmäärä on alle 50. Näistä kouluista Karjaskylän toiminta lakkaa kuluvan lukuvuoden päätyttyä. 50-100 oppilaan kouluja on kuusi (6). 100-200 oppilaan alakouluja on seitsemän (7), 200-300 oppilaan kouluja on kolme (3) ja yli 300 oppilaan kouluja on kolme (3). 5

Nykyiset päiväkodit ja alakoulut sekä oppilaaksiottoalueiden rajat vuonna 2014: Huomioitavaa nykyisissä oppilaaksiottoalueissa ja peruskoulujen sijainnissa: Lyhyellä aikavälillä voidaan tarkastella oppilasmääriä 6 vuotta eteenpäin Keskipitkällä aikavälillä viitteitä antaa nykyinen väestöpohja ja sen ikärakenne 6

Hiiden alueen väestöpohja pieni, mutta ikärakenne lyhyellä tähtäimellä hyvä Rekijoen väestöpohja melko pieni ja ikärakenne huono Komisuon väestöpohja kohtuullinen kolmeopettajaiselle, mutta ikärakenne huono Hajalan väestöpohja pieni ja ikärakenne melko huono Teijon alueen väestöpohja kohtuullinen, mutta ikärakenne huono Särkisalon väestöpohja kohtuullinen, mutta ikärakenne melko huono, etäisyystekijöiden ja saaristoluonteen vuoksi pyrittävä säilyttämään Suomusjärven koulun väestöpohjaa on tarve vahvistaa, hyväkuntoinen ja pystyy vastaanottamaan oppilaita, samoin Inkereen koulu Hiiden, Meri-Halikon ja Kaivolan kouluihin ei voida lyhyellä tähtäimellä merkittävissä määrin sijoittaa lisää oppilaita. Ei myöskään Tupurin, Marian eikä Vaskion kouluihin Sen sijaan Ollikkalan, Keskustan,Alhaisten ja Märynummen kouluihin mahtuu hyvin lisää Ollikkalan sijainti hyvä kauempaakin tuleville kuljetusoppilaille 7

Oppilasmäärät 20.09.2013 tilanteen mukaisesti: 8 Oppilaita yhteensä Yleisopetuksessa Luokkamuotoinen erityisopetus Kuljetusoppilaita Koulu JOPO Alakoulut: Alhaisten koulu 232 8 240 32 Hajalan koulu 42 42 20 Hakastaron koulu 37 37 37 Hiiden koulu 48 48 21 Hähkänän koulu 88 88 1 Inkereen koulu 92 5 97 25 Kaivolan koulu 133 133 34 Karjaskylän koulu 46 46 9 Keskustan koulu 304 57 361 21 Kirkonkylän koulu 226 12 238 92 Komisuon koulu 47 47 18 Kuusjoen koulu 113 113 69 Marian koulu 290 53 343 45 Meri-Halikon koulu 75 75 57 Meritalon koulu 96 96 49 Mustamäen koulu 130 20 150 39 Muurlan koulu 120 120 43 Märynummen koulu 63 63 0 Ollikkalan koulu 171 37 208 28 Pajulan koulu 175 6 181 1 Rekijoen koulu 46 46 33 Salo Svenska Skola 12 12 5 Saurun koulu 59 59 40 Sirkkulan koulu 111 111 13 Suomusjärven koulu 76 8 84 49 Särkisalon koulu 45 45 35 Teijon koulu 38 38 13 Toijan koulu 106 106 66 Tupurin koulu 420 25 445 2 Vaskion koulu 72 72 41 Alakoulut yhteensä: 3380 364 3744 938 Yläkoulut: Armfeltin koulu 386 9 8 403 172 Hermannin koulu 418 19 437 296 Laurin koulu 317 317 146 Moision koulu 435 19 454 72 Perniön yhteiskoulu 175 6 181 85 Yläkoulut yhteensä: 1731 53 8 1792 771

Koulut yhteensä 5111 417 8 5536 1709 Huomioitavaa taulukon tulkinnassa: -erityisen tuen oppilaat ovat mukana yleisopetuksen luvuissa niiltä osin kuin ovat integraatiossa tai osaaikaisen tuella -JOPO-oppilaita Armfeltin lisäksi myös Moisiossa ja Perniön Yhteiskoulussa. Armfeltissa on vain ryhmämuotoista, muualla sisäänrakennettuna rakenteena. Tämä ei näy taulukossa. Koulukuljetukset Koululaiskuljetusten järjestäminen on Salon kaupungissa haastava kokonaisuus kunnan laajan pinta-alan ja koulukuljetusoppilaiden suuresta määrästä johtuen. Kuntaliitoksen jälkeen kuljetuksia on optimoitu mm. koulujen kuljetuksia yhteen sovittamalla sekä yhdenmukaistamalla koulukuljetusperiaatteiden soveltamista eri puolilla kaupunkia. Koululaiskuljetuksissa käytetään ensisijaisesti hyväksi olemassa olevia linjaautoliikenteen reittejä. Suurin osa kuljetuksista hoidetaan kuitenkin taksikuljetuksina. Linja-autoa käyttää yhteensä noin 1750 oppilasta ja taksikuljetusta noin 800 oppilasta. Taksia syöttökuljetuksena käyttäviä ja linja-autolla kulkevia on näistä tällä hetkellä noin 200 oppilasta. Koulujen lukujärjestyksiä laadittaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kuljetusjärjestelyt ja pyritään näin minimoimaan kuljetuskustannuksia. Koulujen liikuntatilojen ilta- ja viikonloppukäyttö Oheisessa taulukossa on esitetty keskimääräinen kevät- ja syyslukukausien viikoittainen varaustilanne. Varaustilanteessa saattaa olla joitakin viikkokohtaisia vaihteluja johtuen yksittäisvarauksista. Kevätlukukausi kattaa varaukset ajalla tammikuu-huhtikuu ja syyslukukausi ajalla elokuu-joulukuu. Ajalla toukokuu-heinäkuu koulujen salien vakiokäyttö on huomattavasti hiljaisempaa ja suurin osa saleista on iltakäytön osalta suljettu. On kuitenkin huomattava, että koulut eivät itse hallinnoi liikuntatiloja, vaan niiden käyttämisestä päättää liikuntapalvelut. Ilta- ja viikonloppukäytön käytettävissä olevat tunnit/viikko: (ma-pe klo 16- ma-pe: 25 21) la-su: 24 (la-su klo 8-20) tunteja yhteensä: 49 9

Liikuntapalveluiden myöntämät varaukset koulujen tiloihin, vuorot kirjataan Timmitilavarausjärjestelmään. Käyttöaste kevät vapaa/ tuntia/vk o kevät varattu/tunti a/vko kevät käyttöaste syksy vapaa/tuntia/ vko syksy varattu/tuntia/ vko syksy käyttöaste Alakoulut: Alhainen 5 44 90 % 17 32 65 % Hähkänä 44 5 10 % 41,5 7,5 15 % Inkere 28 21 43 % 33 16 33 % Kaivola 26 23 47 % 26,5 22,5 46 % Karjaskylä 19 30 61 % 29,25 19,75 40 % Keskusta 5,5 43,5 89 % 17 32 65 % Kirkonkylä 28,25 20,75 42 % 26 23 47 % Komisuo 21,75 27,25 56 % 27,5 21,5 44 % Maria 24,75 24,25 49 % 29,5 19,5 40 % Meritalo 9,75 39,25 80 % 10,5 38,5 79 % Mustamäki 8,5 40,5 83 % 19,25 29,75 61 % Muurla 21,5 27,5 56 % 31 18 37 % Pajula 13,5 35,5 72 % 15,25 33,75 69 % Sirkkula 26,75 22,25 45 % 28,5 20,5 42 % Suomusjärvi 23 26 53 % 11,5 37,5 77 % Särkisalo 38 11 22 % 27,75 21,25 43 % Tupuri 19,5 29,5 60 % 13,5 35,5 72 % Yläkoulut: Armfelt 5,5 43,5 89 % 14 35 71 % Hermanni 14,5 34,5 70 % 5,5 43,5 89 % Moisio 8 41 84 % 13,75 35,25 72 % Perniön yhteiskoulu 40 9 18 % 24 25 51 % Lukiot: Perniön lukio 39,75 9,25 19 % 35,5 13,5 28 % Salon lukio 11 38 78 % 2 47 96 % Koulujen itse hallinnoimat liikuntatilat: Alakoulut: Hajala 17 32 65 % 9 40 82 % Hiisi 36 13 27 % ei tietoa 28.8. mennessä Märynummi 46 3 6 % 47 2 4 % Kuusjoki Meri-Halikko koululla ei ole omaa liikuntatilaa, käyttävät Kuusjokitaloa. koululla ei ole omaa liikuntatilaa, käyttävät Angeniemen Seurojentaloa. 10

Ollikkala Rekijoki Sauru Teijo Toija Vaskio Yläkoulut: Lauri Lukiot: Halikon lukio liikuntatilat ovat koulun saneerauksen vuoksi poissa käytöstä. koululla on oma liikuntatila. Tilassa ei ole ulkopuolisia käyttäjiä. koululla on oma liikuntatila. Tilassa ei ole ulkopuolisia käyttäjiä. koululla ei ole omaa liikuntatilaa, käyttävät Teijon Urheilutaloa. koululla ei ole omaa liikuntatilaa. Ei varsinaista liikuntasalia, liikuntatilana on yksi iso luokkatila joka on sisustettu liikuntakäyttöön. koululla ei ole omaa liikuntatilaa. koululla ei ole omaa liikuntatilaa. Muu koulutilojen käyttö Hajalan koulun yhteydessä sijaitsee yksiryhmäinen päiväkoti. Keskustan ja Toijan koulun tiloissa sijaitsevat esiopetusryhmät. Ollikkalan koulun tiloissa on päiväkodin toimintaa mm. starttiluokka. Perniön lukion tiloissa ryhmäperhepäivähoito. Inkereen koulussa toimii varhaiskasvatuksen esiopetus/päiväkotiryhmä. Keskustan koulun tiloissa toimii Mesikämmenen päiväkodin yksi ryhmä. Kansalaisopistolla on iltakäytössä tiloja seuraavissa kouluissa: Moisio, Sirkkula, Tupuri, Salon lukio, Kiskon esikoulu, Muurla, Hiisi, Kaivola, Hähkänä, Inkere, Suomusjärvi, Rekijoki, Armfelt, Maria, Kuusjoki, Perniön Yhteiskoulu, Perniön Kirkonkylän koulu, Teijo, Halikon lukio, Perniön lukio ja Salon lukio. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaajärjestetään seuraavien koulujen tiloissa: Alhainen, Hähkänä, Inkere, Kaivola, Karjaskylä, Keskusta, Perniön Kirkonkylän koulu, Kuusjoki, Maria, Meri-Halikko, Meritalo, Mustamäki, Muurla, Ollikkala, Pajula, Sirkkula, Suomusjärvi, Toija, Tupuri ja Vaskion koulu. 11

3.2.2. Varhaiskasvatuksen järjestämistapa Päiväkodin/esikoulun nimi Lasten lukumäärä 27.11.2013 Päiväkodit Toimintayksikkö Lapsia Esioppilaita Toimintakausi 2013-2014 Anisten päiväkoti 68 43 Asemakadun päiväkoti 60 15 Hajalan päiväkoti 13 14 Hähkänän päiväkoti 41 17 Inkereen päiväkoti 34 21 Isohärjänmäen päiväkoti 38 20 Kaivolan päiväkoti (laaj.) 50 24 Kalliorinteen päiväkoti 17 5 Kiikalan päiväkoti 24 12 Kuusjoen päiväkoti 36 13 Kärävuoren päiväkoti 45 33 Meri-Halikon päiväkoti 22 13 Metsärinteen päiväkoti 68 24 Muurlan päiväkoti 50 31 Märynummen päiväkoti 36 27 Ollikkalan päiväkoti 55 40 Pahkavuoren päiväkoti 63 15 Palometsän päiväkoti 66 25 Paltan päiväkoti 24 11 Perniön aseman päiväkoti 12 16 Piritan päiväkoti (laaj.) 82 12 Puolukkapuiston päiväkoti 28 18 Päiväkoti Mesikämmen 130 35 Päiväkoti Sinilintu (laaj.) 47 16 Ryhmäpph Merituuli 12 0 Ryhmäpph Tähtöset 6 0 Suomusjärven päiväkoti (laaj.) 27 17 Särkisalon päiväkoti 10 6 Toijan päiväkoti 20 18 Torikadun päiväkoti (ymp.) 77 25 Tupuri - Anjalan päiväkoti 80 39 Vuorilinna-Pesän päiväkoti (laaj.) 52 30 Yhteensä 1393 635 Perhepäivähoidossa lapsia yhteensä 313 12

Yksityisessä päiväkodissa lapsia 46 20 3.2.3. Koululaisten iltapäivätoiminta Salon alueella kouluittain 02.10.2014 ja ennuste tulevista ryhmistä Lapset 2.1.14 Ohjaajat Tilat ennuste 1.8.14 Alhainen 19 3 x kka talonmiehen 25 asunto koulun yhteydessä Hajala 1 1 lapsi Mustamäessä 13 Tilat jos perustetaan, koulun tilat Hakastaro ap/ip vammaispalvelu hoitaa HSS 1 Keskustan koulun ryhmässä Meritalo tai Keskusta Hiisi 1 Kaivolan ryhmä jos perustetaan, koulun tilat Hähkänä 12 2 x kka Talonmiehen as. koulun yhteydessä Inkere 4 2 Kaivolassa, 2 Hähkänällä Kaivola 10 2 x kka talonmiehen as. koulun yhteydessä 12 12 koulun tilat Karjaskylä 8 1 x ohj. talonmiehen as. Koulu suljetaan Keskusta 41 1 ohj., 3 kka koulun tilat 45 Kirkonkylä 26 4 x kka koulun tilat 25 Komisuo koulun tilat jos perustetaan, koulun tilat Kuusjoki 15 2 x kka koulun tilat 15 Maria 22 1 ohj., 3 x kka koulun tilat 30 Maria Lieke ap vammaispalvelu hoitaa Maria Lieke 12 1 ohj. 1 Örninkatu 12 ip lähihoit. toimintakeskus Meri- 11 1 ohj. tilat koulun 12 Halikko pihapiirissä Meritalo 8 3 x kka koulun tilat 12 Mustamäki 22 1 ohj., 2 x kka. talonmiehen asunto koulun yhteydessä 25 Muurla 14 2 kka koulun tilat 15 Märynummi koulun tilat jos perustetaan, 15

niin koulun tilat Ollikkala 17 3 x kka koulun tilat ( 3 20 lasta startilta) Pajula 16 3 x kka tilat koulun 20 pihapiirissä Pajula 22 1 ohj., 2 x kka koulun tilat 20 Isohärkä Rekijoki koulun tilat jos perusteaan, niin koulun tilat Sauru koulun tilat jos perustetaan, niin koulun tilat Sirkkula 15 2 ohj. koulun tilat 20 Suomusjärvi 11 1 kka koulun tilat 12 Särkisalo koulun/esikoulun tilat Teijo koulun tilat jos perustetaan, niin koulun tilat Toija 9 1 ohj. koulun tilat Tupuri 49 3 ohj., 2 x kka tilat koulun pihapiirissä (Jepulis) Vaskio 12 2 x kka koulun tilat 12 378 419 Iltapäiväkerhotoiminnassa huomioitavaa: 60 Hajala Hiisi Inkere Vuosittain ongelmia ryhmän muodostumisessa Koulukuljetusten hyödyntäminen Mustanmäkeen tai keskustaan ongelma Vuosittain ongelmia ryhmän muodostumisessa Tarkoituksenmukaisinta siirtää lapset Kaivolan yksikköön Kaivolaan siirto huomioitava lukujärjestystä laadittaessa, jotta koulukuljetusten hyödyntäminen siirrossa onnistuisi Ryhmä poikkeuksellisesti hajasijoitettu kevät 2014 Hähkänään ja Kaivolaan Karjaskylä Lapset sijoitetaan syksystä 2014 niihin yksiköihin, joihin he sijoittuvat käymään koulua 14

Komisuo Vuosittain ongelmia ryhmän muodostumisessa Koulukuljetusten hyödyntäminen Rekijoelle ja Suomusjärvelle ongelma Rekijoki Vuosittain ongelmia ryhmän muodostumisessa Koulukuljetusten hyödyntäminen Suomusjärvelle ongelma 3.2.4. Käytettävät kiinteistöt ja arvio niiden nykyisestä kunnosta Koulun ja päivähoidon käytössä olevien rakennusten nykyinen tilajako: Rakennus, missä toimii Toiminta Neliöt Koulut Anjalan koulu 440 m 2 Alhaisten koulu 1-6 lk 3381 m 2 Hajalan koulu 1-6 lk, päiväkoti (yksi ryhmä) 669 m 2 Hakastaron koulu 1-9 lk (erityisopetus) 1046 m 2 Hiiden koulu 1-6 lk 508 m 2 Hähkänän koulu 1-6 lk 980 m 2 Inkereen koulu(+kirjasto)1-6 lk 3201 m 2 Kaivolan koulu 1-6 lk 1682 m 2 Karjaskylän koulu Koulutoiminta loppuu 2.6.13 Keskustan koulu 1-6 lk 4231 m 2 Kirkonkylän koulu 1-6 lk 3437 m 2 Komisuon koulu 1-6 lk 1349 m 2 Kuusjoen koulu(+päiväkoti) 1-6 lk 3145 m 2 Marian koulu(halikon koulukeskus)1-6 lk 9481 m 2 Meri-Halikon koulu 1-6 lk 484 m 2 Meritalon koulu 1-9 lk (erityisopetus) 3467 m 2 Svenska Skola (1.6 lk) Mustamäen koulu 1-6 lk 2484 m 2 Muurlan koulu 1-6 lk 2245 m 2 Märynummen koulu 1-6 lk 1326 m 2 Ollikkalan koulu 1-6 lk 4785 m 2 Pajulan koulu 1-6 lk 2621 m 2 Rekijoen koulu 1-6 lk 765 m 2 Saurun koulu 1-6 lk 1080 m 2 Sirkkulan koulu 1-6 lk 1320 m 2 Suomusjärven koulu 1-6 lk 1644 m 2 Särkisalon koulu 1-6 lk 1300 m 2 15

Teijon koulu 1-6 lk 767 m 2 Toijan koulu 1-6 lk 1342 m 2 Tupurin koulu(+nuorisotila Jepulis) 1-6 lk +montessoriopetus 3538 m 2 Vaskion koulu 1-6 lk 409 m 2 Armfeltin koulu= Halikon koulukeskus Vuosiluokat 7-9 9481 m 2 Hermannin koulu Vuosiluokat 7-9 6245 m 2 Laurin koulu Vuosiluokat 7-9, toiminta loppuu 2.6.2014 Moision koulu Vuosiluokat 7-9 6346 m 2 Perniön Yhteiskoulu Vuosiluokat 7-9 5123 m 2 Halikon lukio Halikon lukio, Armfeltin koulun tn-tilat 4131 m 2 Perniön lukio Perniön lukio, pk:n tn- ja ko-tilat, ryhmäpph 4378 m 2 Salon lukio Salon lukio, Salon aikuislukio 7912 m 2 Päiväkodit Anisten päiväkoti Mustamäenkadun kiinteistö 573 m 2 Koulukadun kiinteistö Asemakadun päiväkoti 983 m 2 Hajalan päiväkoti Hajalan koulun kiinteistö Hähkänän päiväkoti 784 m 2 Inkereen päiväkoti + terv.talo 1020 m 2 Isohärjämäen päiväkoti Kiinteistössä luokat 1-2 Pajalan koulu 1035 m 2 Kaivolan päiväkoti Liipolantie ja Kurrintie 310 m 2 Kalliorinteen päiväkoti xxx Kiikalan päiväkoti xxx Kuusjoen päiväkoti xxx Kärävuoren päiväkoti 910 m 2 Meri-Halikon päiväkoti Samassa kiiinteistössä ryhmäpph 623 m 2 Metsärinteen päiväkoti 866 m 2 Muurlan päiväkoti Takapellontie ja Uotilantie 465 m 2 Märynummen päiväkoti 455 m 2 Ollikkalan päiväkoti Koulu ja päiväkoti yhdessä 1021 m 2 Pahkavuoren päiväkoti 1055 m 2 Palometsän päiväkoti 1121 m 2 Paltan päiväkoti Vuokratila Perniön aseman päiväkoti 365 m 2 Piritan päiväkoti Hämeentie, Asemakatu xxx Puolukkapuiston päiväkoti 571 m 2 Päiväkoti Mesikämmen Esikouluryhmä Keskustan koulun tiloissa 736 m 2 Päiväkoti Sinilintu 649 m 2 Ryhmäpph Tähtöset Perniön lukion tiloissa 16

Suomusjärven päiväkoti xxx Särkisalon päiväkoti xxx Toijan päiväkoti Esikouluryhmä Toijan koulun tiloissa xxx Tupuri-Anjalan päiväkoti Tammenrinne ja Taimistonkatu 2637 m 2 Tupurin päiväkodin tiloissa avoimen päiväkodin toimintaa Vuorilinna-Pesän päiväkoti Lampolantie, Vuorilinnantie 329m 2 + xxx Avoin päiväkoti Annankatu 100 m 2 Kuntoarvio Tekninen toimi suoritti 40:n koulukäytössä olevien kiinteistöjen kiinteistökatselmukset syksyllä 2013. Kuntoarviossa koulut jaettiin neljään luokkaan: 1. Koulut, jotka ovat tai jäämässä pois opetuskäytöstä 2. Koulut, jotka eivät lähivuosina tarvitse juurikaan toimenpiteitä 3. Koulut, joissa on vuosikorjausluonteista korjaustarvetta 4. Koulut, joissa tarvetta investointiluonteisiin korjauksiin. Samoin 37 päivähoidon kohdetta käytiin teknisesti arvioiden läpi. Päiväkotien katselmusten tulokset jaettiin kolmeen eri luokkaan: 1. Päiväkodit, jotka eivät lähivuosina tarvitse juurikaan toimenpiteitä 2. Päiväkodit, joissa vuosikorjausluonteisia korjaustarpeita 3. Päiväkodit, joissa tarvetta investointiluonteisiin korjaustarpeisiin. Alla on lueteltu perusopetuksen koulujen ja päiväkotien tämänhetkinen kuntotilanne sekä euromääräiset arviot kunnostuksen tarpeesta. Euromääriä tarkasteltaessa on hyvä huomioida myös koulun koko neliöissä sekä oppilasmäärät, paljonko remontti maksaa per oppilas. Päiväkodit Päivähoidon käytössä olevista kiinteistöistä 35 %lähivuosina juurikaan ei tarvitse korjaavia toimenpiteitä. Tällaisia yksikköjä ovat: Anisten päiväkoti, Asemakadun päiväkoti, Hähkänän päiväkoti, Kalliorinteen päiväkoti, Kuusjoen päiväkoti, Mesikämmenen päiväkoti, Metsärinteen päiväkoti, Piritan päiväkoti, Puolukkapuiston päiväkoti, Pesän päiväkoti, Sofia päiväkoti, Särkisalon päiväkoti, Toijan päiväkoti, Torikadun päiväkoti. Vastaavasti 35 % päiväkodeista tarvitsee vuosikorjausluonteisia korjauksia. Anjalan, Märynummen, Muurlan ja Sinilinnun päiväkodissa ajankohtaista on vesikatto- ja pihakorjaukset. Sisä- ja/tai ulkopintojen huolto-/uusimistarvetta on Suomusjärven, Meri-Halikon, Perniön, Kärävuoren, Sinilinnun ja Tupurin päiväkodeissa.ulkomaalaustarvetta on Muurlan ja Palometsän päiväkodeissa. Pahkavuoren päiväkodin lattiapinnat ovat vaihdon tarpeessa. Kärävuoren päiväkodin vanhemmassa osassa ajankohtaista on pintaremontti. Hajalan päiväkodissa on ahtautta ja sosiaalitilat puuttuvat. Investointiluonteisia korjaustarpeita on seuraavissa päiväkodeissa: -Aseman päiväkoti (vesijohdot ja vesikatto, n. 60 000, 5v.) -Inkereen päiväkoti (tekniikan päivittäminen, mitä tehdään hammashuollolta vapautuneisiin tiloihin, 100 000 e, 4v.) -Isohärjän päiväkoti (käyttövesiputkien uusinta, n. 40 000, 1 v.) -Kaivolan päiväkoti (päiväkotikäyttöön epäkäytännöllinen, laajennus, tilamuutokset?, Inkereen sote-tilojen käyttö, n. 1 000 000 e) 17

Koulut Opetuskäytöstä poistuvat syksyllä 2014 Anjalan koulu, jonka toiminta siirtyy Moision kouluun sekä Karjaskylän koulu, jonka toiminta lakkaa myös syksyllä 2014. Opetuksen käytössä olevista kiinteistöistä 50 % ei teknisen toimen selvityksen mukaan tarvitse lähivuosina juurikaan korjaavia toimenpiteitä. Tällaisia yksiköitä ovat: Armfeltin koulu, Hakastaron koulun uusi osa, Halikon lukio, Hermannin koulu, Inkereen koulu, Kuusjoen koulu, Meritalon koulu, Moision koulu, Mustamäen koulu, Ollikkalan koulu, Perniön Yhteiskoulu, Rekijoen koulu, Salon lukio, Sirkkulan uusi koulu, Suomusjärven koulu, Särkisalon koulu, Toijan uusi ja vanha koulu, Tupurin koulu ja Vaskion koulu. Vuosikorjausluonteisia korjauksia tarvitsee 22,5 % opetuskäytössä olevista kiinteistöistä. Alhaisten koulussa on tarpeen uusia peltikatto. Hajalan koulussa on puolestaan ikkuna ja pintaremontin tarvetta. Hakastaron puukoulun lattiamatto irtoilee ja rakennus on ulkomaalauksen tarpeessa. Hiiden koulussa ajankohtaista tulevaisuudessa on salin lattiamateriaalin sekä piipun pään uusinta. Muurlan koulun liikuntatilan pesutilojen kunnostaminen, ikkunoiden ja katon kunnon kohentaminen sekä maalaaminen. Pajulan koulussa vuosikorjauksen yhteydessä tarvetta lämmityskanaalin uusimiseen, ikkunanvaihtoihin ja salirakennuksen maalaamiseen. Perniön Kirkonkylän koulun lattia on uusimisen tarpeessa. Perniön lukiossa ajankohtaista ovat viemäröinnin korjaukset ja ikkunavaihdot. Sirkkulan iltapäivärakennuksessa on ulkopuolista korjaustarvetta ja ikkunavaihtoja. 25 % koulukiinteistöistä tarvitsee investointiluonteisia korjauksia: -Hähkänän koulu (liikuntasalin ja teknisen työn tilojen rakentaminen, n. 1 000 000 ) -Kaivolan koulu (lämmityskattilan vaihto maalämpö?, ulkopintojen huoltomaalausta, n. 100 000, 3v.) -Keskustan koulu (kellarikerroksen viemärien uusinta, 50 000, n. 3 v.) -Komissuon koulu (lämmitysjärjestelmä maalämpö?, 50 000, n. 3-5 v.) -Marian koulu (rakenteellisia korjauksia, ilmavaihdon uusiminen 2014, 1 100 000 ) -Meri-Halikon koulu (koulu viestittänyt tilallisten muutosten tarvetta, n. 150 000, 3-5 v.) -Märyn koulu (yläkoulun vesi- ja viemäröintijohdot, n. 100 000, n. 1-3 v.) -Teijon koulu (vesi- ja viemärijohdot, n. 100 000, n. 3 v.) -Saurun koulu (vesi- ja viemärijohdot, n. 200 000, n. 3 v.) -Sirkkulan koulu, päärakennus (tekniset tilajärjestelmät tiensä päässä, pintojen uusimistarve, ulkoverhouksen korjaustarve, ikkunoiden ja ovien uusimistarve, n. 700 000, n.-1-3 v.) 18

Päivähoidon ja perusopetuksen ja lukioiden rakennusten ylläpito- ja pääomakustannukset; toteutuma v. 2012, 2013 ja kustannusarvio v. 2014 Päivähoidon, perusopetuksen ja lukiokoulutukset rakennusten ylläpito- ja pääomakustannukset Varhaiskasvatus TP 2012 TP 2013 TA 2014 toimitilavuokrat 1 898 903 2 108 453 2 035 058 sis. ulkoiset 165 455 149 165 167 300 sis. poistot 830 679 798 729 799 000 ylläpitokustannukset 902 769 1 160 559 1 068 758 Perusopetus 2012 2013 2014 toimitilavuokrat 4 754 325 5 116 977 4 847 980 sis. ulkoiset 119 523 269 651 168 000 sis. poistot 2 507 055 2 115 573 2 216 000 ylläpitokustannukset 2 127 747 2 731 753 2 463 980 Lukiokoulutus 2 012 2 013 2 014 toimitilavuokrat 674 663 724 395 697 401 sis. poistot 425 475 389 337 389 337 ylläpitokustannukset 249 188 335 058 308 064 4. Väestö- ja oppilasennusteet Oppilasmäärien ennustaminen on haastavaa. Kaavoituspolitiikalla voidaan vaikuttaa jonkin verran väestön jakautumiseen ja liikkumiseen kaupungin sisällä, mutta olemassa olevien asuntojen vapautumista ja täyttymistä on vaikea arvioida. Myös nykyisen taloudellisen tilanteen vaikutuksia perheiden muuttoliikenteeseen on vaikea ennustaa. Kaupungin tavoitteena on kehittää Salon elinkeinoelämää ja yritystoiminnan kehittymistä alueelle, korreloinee tämä positiivisesti myös asukasluvun suhteen. Keskustaajaman ja taajaman ulkopuolisten alueiden välinen suhde oppilasmäärissä on kuitenkin pidemmällä tähtäimellä samansuuntainen kuin nyt, ollen noin 35 %kyläkouluissa ja loput Salon keskustaajaman kouluissa. Keskustaajaman kouluiksi on laskettu Alhainen, Keskusta, Kirkonkylä, Maria, Mustamäki, Ollikkala, Pajula, Svenska Skola, Sirkkula ja Tupuri. Kaupunki päivittää vuosittain oppilasennusteensa tilastokeskukselta saamiensa tietojen perusteella. Näistä laaditaan koulukohtaiset ennusteet muutaman vuoden tähtäimellä. On muistettava, että koulukohtaiset ennusteet ovat suuntaa antavia. Päivähoidon tarpeen arviointi on haastavampaa kuin perusopetuksen tarve, sillä syntyvyyden arvioiminen kovin pitkälle etukäteen menee arvailujen puolelle ja syntyvyyden lisäksi päivähoidon tarpeeseen vaikuttaa myös vanhempien työllistyminen. Myös muuttoliike kuntaan aiheuttaa palveluiden tarvetta. 19

Salon väestöennuste ikäryhmittäin tilastokeskuksen ennusteen mukaan 12000 10000 8000 6000 4000 7-12 6 0-5 2000 0 2013 2018 2023 2028 2033 2038 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Salon väkiluvussa ei tapahdu suuria muutoksia tulevina vuosikymmeninä. Liite 1: Oppilasmäärien ennuste nykyisten oppiaaksiottoalueiden ja koulujen mukaan ( pohjana elokuun 2013 tilanne) 5. Väestön kehitys ja kaavoitus Vuodenvaihteessa 2012/2013 hyväksyttiin kaupungin yleiskaavallisen ohjelman tavoiteraportti. Siinä kaupungin maankäytön rakennemallia käsiteltiin pitkällä tähtäimellä ja väestökehityksen tavoitteet asetettiin taajamittain koko kaupungin väestötavoitteen pohjalta. Työ perustui selvityksiin vuosina 2010 ja 2011 ja se myötäili menneen kehityksen positiivisia linjoja. Koko kaupungin väestötavoitteeksi asetettiin 350 asukkaan vuosittainen kasvu. Vaikka suunnittelun loppuvaiheessa oli viitteitä väestökehityksen kääntymisestä negatiiviseksi, tavoitetta ei kuitenkaan haluttu silloin vielä muuttaa. Nyt, kun vuosi 2013 on lopuillaan, voidaan todeta, että ei ole realistista perustaa toimenpiteitä tavoitteeksi asetetun kasvun varaan. Väestön väheneminen on tosiasia ja poismuuttajina on ollut ennen kaikkea työikäisiä. Vuosittainen väheneminen on ollut kahtena viime vuonna n. 400/v. Asetettu taajamakohtainen väestötavoite on myös monien taajamien kohdalla todettava epärealistiseksi. Parina viime vuonna esim. kaupungin kaavoitetuilla alueilla vain keskustassa (Salo-Halikko) ja Perttelissä, Muurlassa sekä Teijo Matildan alueella on ollut merkittävää rakentamista. Näiden lisäksi vähäistä asuntorakentamista on ollut Perniön, Särkisalon ja Suomusjärven taajamissa. Toijan, Kiikalan ja Kuusjoen taajamissa asuntorakentamista ei käytännössä ole ollut lainkaan. Myös ns. hajarakentaminen keskittyy keskustan liepeille ja maatilakeskuksiin. Tilastokeskus arvioi lähivuosien kehityksen Salon osalta vuosi sitten vielä positiiviseksi, noin 150/v. Tätä voidaan tämän hetken tiedon ja kaupungin väestörakenteen huomioiden pitää hyvänä maksimiarviona. Väestökehityksen negatiivisen uhkakuvan hyvänä arvauksena pitkällä tähtäimellä voitaneen pitää 20

keskimäärin 200/v. Vuoden 2035 väestöarvion haarukka olisi siis 50100 57800. Alakoululaisten määrässä vaihteluväli tarkoittaa n. 600 oppilasta eli noin 30 opetusryhmää. Tämän hetken tiedon valossa voidaan ennakoida, että väestö edelleen keskittyy keskusta-alueelle (Salo Halikko) ja sen ulkokehälle kuten Muurlaan, Perttelin taajamiin ja Märyyn. Näillä alueilla kaupungilla on myös kaavavarantoa ja kaavoitettavaa raakamaata. Väestön merkittävää vähenemistä voidaan taas ennakoida siellä missä ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin eli kauempana keskustasta olevilla alueilla. Erityiskysymyksenä on huomioitava Teijon alueen mahdollinen kehittämispotentiaali. Keskipitkällä aikavälillä viitteitä antaa nykyinen väestöpohja ja sen ikärakenne. Kunnan omilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa silloin, kun kysyntää uudisrakentamiseen on. Nykyisessä yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa tuskin voidaan vaikuttaa rakentamiseen lisäämällä esim. kunnan omaa tonttitarjontaa nykyisestä. Uuden Salon aikana kunnan omia tontteja ei ole juuri myyty Kiskossa, Kiikalassa eikä Kuusjoella, vaikka tarjontaa siis on. Kiikalassa tarjolla olleet tontit eivät olleet houkuttavia, mutta Kiikalan kirkonseudulla on tonttitarjontaan saatu viime vuonna laadullinen ja määrällinen parannus.rakentaminen on viime vuosina keskittynyt Salon keskustan kaava-alueilla ja noin 12 kilometrin kehän sisäpuolelle Salon keskustasta. Tähän alueeseen kuuluvat myös Muurla ja Perttelin taajamat sekä Märy. Jonkin verran rakentamista on myös Perniön, Suomusjärven, Teijon ja Särkisalon asemakaavaalueilla. Seuraavassa on tarkasteltu nykyisen kouluverkon ja aluejaon piirteitä erityisesti väestön sijoittumisen ja kuntarakenteen kannalta ja erityisesti kuuden pienimmän koulun osalta Lyhyellä aikavälillä voidaan tarkastella oppilasmääriä 6 vuotta eteenpäin Keskipitkällä aikavälillä viitteitä antaa nykyinen väestöpohja ja sen ikärakenne. Kunnan omilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa silloin, kun kysyntää uudisrakentamiseen on. Nykyisessä yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa tuskin voidaan vaikuttaa rakentamiseen lisäämällä esim. kunnan omaa tonttitarjontaa nykyisestä. Uuden Salon aikana kunnan omia tontteja ei juuri ole myyty Kiskossa, Kiikalassa eikä Kuusjoella, vaikka tarjontaa siis on. Rakentaminen on viime vuosina keskittynyt Salon keskustan kaava-alueilla ja noin 12 kilometrin kehän sisäpuolelle Salon keskustasta. Tähän alueeseen kuuluvat myös Muurla ja Perttelin taajamat sekä Märy. Jonkin verran rakentamista on myös Perniön, Suomusjärven, Teijon ja Särkisalon asemakaava-alueilla. Pitkällä tähtäimellä (20 v) voidaan yllä kuvatun trendin olettaa jatkuvan, vaikka kaupunki onkin varautunut myös kasvuun lähes kaikissa kehysalueen taajamissa. Hiiden alueen väestöpohja on pieni, vaikka ikärakenne on keskipitkällä tähtäimellä hyvä. Iso osa koulupiirin alueesta sijoittuu yhtä edullisesti Rekijoen kouluun nähden kuin Hiiden kouluun. Rekijoen väestöpohja melko pieni ja ikärakenne huono. Koulu on kyläkouluksi uusi ja sen sijainti on kuntarakenteessa hyvä. Koululla on hyvä sijainti myös suhteessa kaupungin pohjoisiin osiin (Hirvelä). Komisuon (Kiikalan kirkonseutu) väestöpohja on kohtuullinen kolmeopettajaiselle koululle, mutta ikärakenne huono. Koulun tuntumassa Kiikalan kirkonkylässä on myös muita lähipalveluita. Koulupiirin alueelta on hyvät yhteydet Suomusjärvelle ja sen koululle. Hajalan väestöpohja on pieni ja ikärakenne melko huono, joskaan ei aivan niin huono kuin em. Komisuon ja Rekijoen alueilla. Hajala sijaitsee edullisesti Turun suuntaan nähden ja kylän 21

osayleiskaavoitus on vireillä. Kylän alueella on myös viime vuosina ollut vähäistä omakotirakentamista ja väestömäärä on pysynyt vakaana. Teijon alueen väestöpohja on kohtuullinen, mutta ikärakenne huono. Alueella on kuitenkin omakoti- ja työpaikkarakentamista, mikä on pitänyt alueen väestöpohjan kohtuullisena. Alueen kehittämiseen on panostettu sekä kaupungin että yksityisten toimesta. Alue ei ole pelkästään loma- ja virkistysaluetta. Särkisalon väestöpohja on kohtuullinen, mutta ikärakenne melko huono.etäisyystekijöiden ja saaristoluonteen vuoksi on tärkeätä säilyttää koulu. Suomusjärven koulun väestöpohjaa on tarve vahvistaa. Koulu on hyväkuntoinen ja pystyy vastaanottamaan oppilaita kuten myös Inkereen koulu. Myös Kuusjoen ja Märy koulut pystyvät vastaanottamaan huomattavasti lisää oppilaita. Useimmissa muissakin kouluissa tilaa Hiiden, Meri-Halikon ja Kaivolan kouluihin ei voida lyhyellä tähtäimellä sijoittaa merkittävästi lisää oppilaita. Ei myöskään Tupurin, Marian eikä Vaskion kouluihin Sen sijaan Ollikkalan, keskustan ja Alhaisten kouluihin mahtuu lisää, erityisesti Ollikkalaan Ollikkalan sijainti hyvä kauempaakin tuleville kuljetusoppilaille Arvio nykyisten skeenaarioissa esitettyjenkoulujen vaikutusalueen tulevasta kehityksestä: Alue Yleiskaava Asemakaava Tonttitarjonta Väestön kasvu Hiisi Ei Ei Kaupungilla ei tonttitarjontaa Ei odotettavissa väestölisäystä Rekijoki Vanha yleiskaava Ei Kaupungilla ei tonttitarjontaa Ei odotettavissa väestölisäystä Komisuo Ei Kirkonseudun asemakaava Kaupungilla tonttitarjontaa, kysyntä vähäistä Taajamassa lisäystä/koulun alue +-0 Teijo Tekeillä Useita Tonttitarjontaa Odotetaan kasvua asemakaavoja Hajala Tekeillä Ei Kaupungilla ei tonttitarjontaa (kaupunki/yksityiset) Väestönlisäys mahdollinen 22

6. Ehdotus uusiksi oppilaaksiottoalueiksi 6.1. Perusteet eri vaihtoehtojen tarkastelulle Kaupungin talouden parantaminen edellyttää käyttötalouden mittavia säästötoimia. Helmikuussa aloittava varhaiskasvatuksen työryhmä keskittyy työssään varhaiskasvatuksen verkkoon hyödyntäen tässä selvityksessä raportoituja tietoja. Säästöjen etsiminen rakenteiden kautta tarkoittaa perusopetuksen kohdalla kouluverkon karsimista ja toimintojen järjestämistä kiinteistömassaltaan keventyneessä kouluverkossa. Kouluverkon karsiminen neljällä kyläkoululla ja siitä saatavat säästöt koskisivat suoranaisesti n. 170 oppilasta, kaupungin koko perusopetuksen oppilasmäärän ollessa n. 5 400 lasta ilman erityiskoulujen oppilaita. Oppilaaksiottoalueita ei ole tarkasteltu kokonaisuudessaan vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen. Aluejaoissa näkyy kymmenen kunnan aikainen raja ja jaottelu. Perusopetusta annetaan tällä hetkellä 30:ssa eri koulukiinteistössä ja lukio-opetusta kolmessa eri kiinteistössä. Päiväkotitoimintaa on 35:ssakiinteistössä. Vaihtoehdoissa on tutkittu viittä eri skenaariota (1. 2a., 2b, 3a, ja 3b). Tarkasteluun on otettu alle 50 oppilaan koulut lukuun ottamatta Särkisalon koulua. Särkisalon koulun hyvä kunto ja maantieteellinen sijainti puoltavat koulun jättämistä tässä vaiheessa tarkastelun ulkopuolelle. Mikäli vaihtoehdoissa esitetyt neljä koulua lakkautettaisiin, niin niiden vaikutukset olisivat seuraavat: Lakkauttamalla neljä kolmiopettajaista koulua, joissa on tällä hetkellä yhteensä 12 opettajaa saataisiin oppilaat yksisarjaisiin kouluihin. Yksisarjaiset koulut toimivat pieniä kouluja kustannustehokkaammin varsinkin, kun opetusryhmien kokoa saadaan kasvatettua lähemmäs optimikokoa. Henkilökunnan määrä vähenee vain kymmenellä opettajalla, koska Inkereen ja Suomusjärven kouluille tarvitaan molempiin lisää yksi opettaja. Myös pedagogiset seikat puoltavat pääsääntöisesti yksisarjaisia kouluja. Yhdysluokkaoppilaiden siirtyminen yksisarjaiseen opetukseen on pystyttävä tarvittaessa hoitamaan niin, että siitä ei aiheudu oppilaan oppimiselle ongelmia. Oppilaita vastaanottavat koulut ovat hyväkuntoisia ja tarjoavat oppilaille entistä paremman ja ajanmukaisemman oppimisympäristön. Kuljetuskustannukset lisääntyvät jonkin verran, mutta vaikutukset eivät ole mittavia, koska suuri osa lakkautettaviksi esitettyjen koulujen oppilaista on jo koulukuljetuksen piirissä. Kustannussäästöt on laskettu vuositasolla ja esitetyillä järjestelyillä saatavat säästöt monikertaistuvat kuluvien vuosien aikana. Pidemmän aikavälin säästö saadaan kertomalla vuositason säästö tarkastelujakson pituudella (vuosien määrä). Laskelma edellyttää, että koulujen oppilasmäärien on ennakoitu säilyvän tulevaisuudessa suunnilleen nykytasolla. Pienet yksiköt tuovat vaikeuksia oppilassijoitteluun, koska pienellä alueella vuosittaiset oppilasmäärät vaihtelevat paljon. Opetustoimen tavoitteena on saada opetusryhmät täyteen. Pienissä kouluissa tämä merkitsee kuljetuskustannusten kasvamista, koska oppilaita joudutaan samalta alueelta kuljettamaan useampaan suuntaan. Isommissa kouluissa oppilasmäärien vaihtelut eivät ole niin suuria. 23

6.2. Vaihtoehtoja uusiksi toiminta-alueiksi Skenaario 1. Hiiden koulun lakkauttaminen Hiiden koulun lakkautettu Hiiden alueen väestöpohja on pieni, vaikka lasten suhteellinen osuus hyvä tällä hetkellä. Hiiden kylällä ei ole erityistä kuntarakenteellista merkitystä. 24

Ratkaisu vahvistaa suhteellisesti eniten Rekijoen koulua, mutta myös Inkereen ja Kaivolan koulua. Kurajoen alue on liitetty Kuusjoen piiriin, ettei Kaivola kasva liian suureksi. Ei edellytä investointeja ALUSTAVAT OPPILASMÄÄRÄT VASTAANOTTAVISSA KOULUISSA(suluissa koulunoppilasmäärä ilman lakkautettavan koulun oppilaita) 1 lk. 2 lk. 3 lk. 4 lk. 5 lk. 6 lk.yht. Rekijoki * 13 (8) 8 (7) 9 (6) 15 (11) 10 (9) 9 (8) 64 (48) Inkere 17 (15) 17 (17) 13 (9) 17 (15) 26 (21) 19 (18) 109 (95) Kaivola 19 (18) 22 (23) 25 (24) 14 (14) 20 (21) 18 (19) 118 (119) Kuusjoki 20 (17) 16 (13) 30 (24) 25 (19) 22 (18) 24 (21) 137 (112) (*=yhdysluokkaopetusta) Inkereen koulussa on 40 tyhjää oppilaspaikkaa. Kaivolan koululla 10. Rekijoella luokkatiloja riittää kuudelle perusopetusryhmälle. Tällä hetkellä koulussa on kolme yhdysluokkaa (1.-2., 3.-4. ja 5.-6.). Kuusjoen koululla on mahdollisuus ottaa 30 oppilasta lisää. Hiiden, Inkereen, Kaivolan ja Rekijoen kouluissa on tällä hetkellä yhteensä 113 kuljetusoppilasta. Hiiden koulun sulkemisen jälkeen kuljetusoppilaiden määrä olisi 137. Kaikki Hiiden koulun kuljetusoppilaat kuljetetaan tällä hetkellä taksilla. Oppilaiden uudelleen sijoittelun jälkeen olisi mahdollista hyödyntää jonkin verran Suomusjärvi Kiikala Rekijoki Salo välisiä linjaautovuoroja. Pisimmät koulumatkat ovat n. 6 14 km välillä koulusta riippuen. Hiiden oppilaiden keskimääräinen koulumatka on tällä hetkellä 3,6 km. Oppilaiden uudelleen sijoittelun jälkeen se kaksinkertaistuisi 6,2 kilometriin. Kuljetuskustannuksien vertailu Nykyinen tilanne (km hinnat ova 2.1.2014 voimaan tulleita hintoja) Hiiden koulu Inkereen koulu Kaivolan koulu Rekijoen koulu Km/päivä 142 Km/päivä 140 Km/päivä 152 Km/päivä 236 /km 1,65 /km 1,65 /km 1,65 /km 1,65 Yht. Yht. Yht. euroa: 234,3 Yht. euroa: 231 euroa: 250,8 euroa: 389,4 Kustannukset yht: 1105,5 euroa/pv Kustannukset yht: 210045 euroa/lukuvuosi Skenaario, jossa Hiiden koulu on suljettu ja oppilaat sijoitettu Inkereen, Kaivolan ja Rekijoen kouluihin. Inkereen koulu Kaivolan koulu Rekijoen koulu Km/päivä 184 Km/päivä 278 Km/päivä 277 25

/km 1,65 /km 1,65 /km 1,65 Yht. Yht. euroa: 303,6 Yht. euroa: 458,7 euroa: 457,05 Kustannukset yht: 1219,35 euroa/pv Kustannukset yht: 231676,5 euroa/lukuvuosi Kustannusten nousu Päivässä 113,85 euroa Lukuvuodessa 21631,5 euroa Hiiden koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot* 204 662 55,9 204 662-204 662-204 662 Ravinto 28 365 7,7 Puhtaanapito 12 806 3,5 12 806-12 806-12 806 Vuokrat 44 958 12,3 44 958-44 958-44 958 Muut 20 360 5,6 Kuljetukset 55 220 15,1 21 631 21 631 Yhteensä 366 371 100,00 262 426-262 426 21 631-240 795 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) Mikäli Hiiden koulu lakkautetaan, on kustannusvaikutus esitetyn kaltainen. Mikäli Inkereen koululle tarvitaan yksi tuntiopettaja lisää, tulee esitetystä säästöstä vähentää 49 000 /vuosi. 26

Skenaario 2 a. Hiiden ja Komisuon koulujen lakkauttaminen Hiiden ja Komissuon koulut lakkautettu Väestökehitys on ollut taantuvaa, ja ikärakenne on huono Kiikalan maaseutualueilla Rekijoen koulun sijainti kuntarakenteellisesti parempi kuin Komisuon, saavutettavissa hyvin myös Hirvelän kylästä Rekijoelle nykyistä useampia opetusryhmiä, tilat hyvät ja riittävät 27

Ratkaisu tukee Suomusjärven koulua, jossa hyvät tilat ottaa vastaan osa Komisuon oppilaista Muut palvelut alueella pääosin Kiikalan kirkolla, jota voidaan pitää kielteisenä Kurajoen alue liitetty Kuusjoen piiriin, ettei Kaivola kasva liian suureksi ALUSTAVAT OPPILASMÄÄRÄT VASTAANOTTAVISSA KOULUISSA(suluissa koulunoppilasmäärä ilman lakkautettavien koulujen oppilaita) 1 lk. 2 lk. 3 lk. 4 lk. 5 lk. 6 lk. Yht. Rekijoki* 15 (7) 13 (8) 10 (6) 21 (11) 14 (8) 16 (9) 89 (49) Inkere 16 (15) 18 (17) 12 (9) 16 (15) 26 (21) 19 (18) 107 (95) Kaivola 25 (18) 24 (23) 34 (24) 21 (20) 24 (21) 22 (19) 150 (125) Kuusjoki 20 (17) 16 (13) 30 (24) 25 (19) 22 (18) 24 (21) 137 (112) Suomusjärvi 21 (15) 20 (17) 15 (13) 16 (14) 15 (13) 14 (11) 101 (83) (* = yhdysluokkaopetusta osittain) Suomusjärven koululla tyhjiä oppilaspaikkoja 31-36. Inkereen koulussa on 40 tyhjää oppilaspaikkaa. Kaivolan koululla 10. Rekijoella luokkatiloja riittää kuudelle perusopetusryhmälle. Tällä hetkellä koulussa on kolme yhdysluokkaa (1.-2., 3.-4. ja 5.-6.). Kuusjoen koululla on mahdollisuus ottaa 30 oppilasta lisää. Tällä hetkellä kuljetusoppilaita on Rekijoen, Komisuon ja Suomusjärven kouluissa yhteensä 98. Komisuon koulun sulkemisen jälkeen kuljetusoppilaiden määrä olisi 136. Komisuon oppilaista 7 pystyy käyttämään tällä hetkellä Suomusjärvi Kiikala Rekijoki Hiisi Salo linja-autovuoroa koulumatkoihin. Tämä mahdollisuus säilyy, vaikka he siirtyisivät Rekijoen kouluun. Pisimmät koulumatkat Suomusjärven ja Rekijoen kouluihin ovat 15 km. Komisuon koulun sulkeminen ei pidentäisi pisimpiä koulumatkoja. Komisuon oppilaiden keskimääräinen koulumatka on tällä hetkellä 3,5 km. Oppilaiden uudelleen sijoittelun jälkeen se nousisi n. 7,5 kilometriin. Nykyinen tilanne (km hinnat ova 2.1.2014 voimaan tulevia hintoja) Hiiden koulu Inkereen koulu Kaivolan koulu Komisuon koulu Rekijoen koulu Suomusjärven koul Km/päivä 142 Km/päivä 140 Km/päivä 152 Km/päivä 123 Km/päivä 236 Km/päivä 244 /km 1,65 /km 1,65 /km 1,65 /km 1,65 /km 1,65 /km 1,77 Yht. euroa: 234,3 Yht. euroa: 231 Yht. euroa: 250,8 Yht. euroa: 202,95 Kustannukset yht: 1740,33 euroa/pv Kustannukset yht: 330662,7 euroa/lukuvuosi Kuljetuskustannukset skenaariossa 2a Inkereen koulu Kaivolan koulu Rekijoen koulu Suomusjärven koulu Km/päivä 184 Km/päivä 278 Km/päivä 436 Km/päivä 310 /km 1,65 /km 1,65 /km 1,65 /km 1,77 Yht. euroa: 303,6 Yht. euroa: 458,7 Yht. euroa: 719,4 Yht. euroa: 548,7 Kustannukset yht: 2030,4 euroa/pv 28 Yht. euroa: 389,4 Yht. euroa: 431,88

Kustannukset yht: 385776 euroa/lukuvuosi Kustannusten nousu Päivässä 290,07 euroa Lukuvuodessa 55113,3 euroa Hiiden koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot* 204 662 55,9 204 662-204 662-204 662 Ravinto 28 365 7,7 Puhtaanapito 12 806 3,5 12 806-12 806-12 806 Vuokrat 44 958 12,3 44 958-44 958-44 958 Muut 20 360 5,6 Kuljetukset 55 220 15,1 21 631 21 631 Yhteensä 366 371 100,00 262 426-262 426 21 631-240 795 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) Komisuon koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot* 215 678 48,1 215 678-215 678-215 678 Ravinto 34 052 7,6 Puhtaanapito 23 135 5,2 23 135-23 135-23 135 Vuokrat 74 263 16,3 74 263-74 263-74 263 Muut 28 114 6,3 Kuljetukset 73 577 16,4 33 482 33 482 Yhteensä 448 819 100,0 313 076-313 076 33 482-279 954 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) Mikäli Hiiden ja Komisuon koulut lakkautetaan, on säästö esitetyn kaltainen lisättynä kahden opettajan vuosipalkalla (+ 102 000 ). Säästö siis yhteensä 418 749. 29

Skenaario 2 b. Rekijoen ja Hiiden koulut lakkautettu Hiiden ja Rekijoen koulut lakkautettu Väestökehitys on ollut taantuvaa ja ikärakenne on huono Kiikalan maaseutualueilla Komisuon sijainti Kiikalan alueen muihin palveluihin nähden hyvä, kirkonkylällä tonttitarjontaa Komisuo kasvaa huomattavasti 30

Komisuon koululla hyvät liikuntatilat Ratkaisu ei tue Suomusjärven koulun käyttöä, jossa hyvät tilat Kaivolan aluetta laajennettu vähän, myös Inkere kasvaa vähän Kurajoen alue liitetty Kuusjoen piiriin, ettei Kaivola kasva liian suureksi Ei edellytä investointeja ALUSTAVATOPPILASMÄÄRÄT VASTAANOTTAVISSA KOULUISSA(suluissa koulunoppilasmäärä ilman lakkautettavien koulujen oppilaita) 1 lk. 2 lk. 3 lk. 4 lk. 5 lk. 6 lk. Yht. Inkere 16 (15) 18 (17) 12 (9) 17 (15) 26 (21) 19 (18) 108 (95) Kaivola 28 (18) 25 (23) 35 (24) 25 (20) 26 (21) 23 (19) 162 (125) Kuusjoki 20 (17) 16 (13) 30 (24) 27 (19) 24 (18) 27 (21) 144 (112) Komisuo* 19 (11) 14 (7) 11 (5) 18 (8) 14 (7) 18 (9) 94 (47) ( * = yhdysluokkaopetusta osittain) Inkereen koulussa on 40 tyhjää oppilaspaikkaa. Kaivolan koululla 10. Rekijoella luokkatiloja riittää kuudelle perusopetusryhmälle. Tällä hetkellä koulussa on kolme yhdysluokkaa (1.-2., 3.-4. ja 5.-6.). Kuusjoen koululla on mahdollisuus ottaa 30 oppilasta lisää.komisuon koululla tyhjiä oppilaspaikkoja on 30-40. Tällä hetkellä kuljetusoppilaita on Rekijoen, Komisuon ja Suomusjärven kouluissa yhteensä 98. Rekijoen koulun sulkemisen jälkeen kuljetusoppilaiden määrä olisi 111. Rekijoen oppilaista 5 pystyy käyttämään tällä hetkellä Suomusjärvi Kiikala Rekijoki Hiisi Salo linjaautovuoroa koulumatkoihin. Kun kulkusuunta muuttuisi, tätä mahdollisuutta ei välttämättä olisi. Pisimmät koulumatkat Suomusjärven ja Rekijoen kouluihin ovat n. 15 kilometriä. Rekijoen koulun sulkeminen nostaisi pisimpiä koulumatkoja 17,7 kilometriin. Rekijoen oppilaiden keskimääräinen koulumatka on tällä hetkellä 6,5 km. Oppilaiden uudelleen sijoittelun jälkeen se nousisi 12 kilometriin. Nykyinen tilanne (km hinnat ova 2.1.2014 voimaan tulevia hintoja) Hiiden koulu Inkereen koulu Kaivolan koulu Komisuon koulu Km/päivä 142 Km/päivä 140 Km/päivä 152 Km/päivä 123 /km 1,65 /km 1,65 /km 1,65 /km 1,65 Yht. Yht. Yht. Yht. euroa: 234,3 euroa: 231 euroa: 250,8 euroa: 202,95 Rekijoen koulu Suomusjärven koulu Km/päivä 236 Km/päivä 244 /km 1,65 /km 1,77 Yht. Yht. euroa: 389,4 euroa: 431,88 Kustannukset yht: 1740,33 euroa/pv Kustannukset yht: 330662,7 euroa/lukuvuosi 31

Kuljetuskustannukset skenaariossa 2b Inkereen koulu Kaivolan koulu Komisuon koulu Suomusjärven koulu Km/päivä 184 Km/päivä 278 Km/päivä 461 Km/päivä 270 /km 1,65 /km 1,65 /km 1,65 /km 1,77 Yht. Yht. Yht. Yht. euroa: 303,6 euroa: 458,7 euroa: 760,65 euroa: 477,9 Kustannukset yht: 2000,85 euroa/pv Kustannukset yht: 380161,5 euroa/lukuvuosi Kustannusten nousu Päivässä 260,52 euroa Lukuvuodessa 49498,8 euroa Hiiden koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot* 204 662 55,9 204 662-204 662-204 662 Ravinto 28 365 7,7 Puhtaanapito 12 806 3,5 12 806-12 806-12 806 Vuokrat 44 958 12,3 44 958-44 958-44 958 Muut 20 360 5,6 Kuljetukset 55 220 15,1 21 631 21 631 Yhteensä 366 371 100,00 262 426-262 426 21 631-240 795 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) Rekijoen koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot* 240 652 51,7 240 652-240 652-240 652 Ravinto 32 633 7,0 Puhtaanapito 16 939 3,6 16 393-16 393-16 393 Vuokrat 60 744 13,1 60 744-60 744-60 744 Muut 24 577 5,3 Kuljetukset 89 524 19,2 27 867 27 867 Yhteensä 465 069 100,0 317 789-317 789 27 867-289 922 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) Mikäli Hiiden ja Rekijoen koulut lakkautetaan, on säästö esitetyn kaltainen lisättynä kahden opettajan vuosipalkalla (+ 102 000 ). Säästö siis yhteensä 428 717. 32

Salolaisia oppilaita käy tällä hetkellä jonkin koulua myös naapurikunnissa. Merkittävin näistä kohteista on Uuden-Hirvelän alue lähellä Someron rajaa, josta käy tällä hetkellä Somerolla koulua 3 alakoulun ja 9 yläkoulun oppilasta. Someron kaupungin kanssa on sopimus, jonka mukaan he laskuttavat oppilaista kotikuntakorvauksen ylittävät kustannukset. Salon kaupungin kotikuntakorvaus on tällä hetkellä alakoulun oppilaiden osalta 6 182,76 euroa ja yläkoulun oppilaiden osalta 8 346,72 euroa. Tämä kotikuntakorvaus maksetaan Somerolle suoraan valtiolta valtionosuusmaksatuksen yhteydessä. Uuden-Hirvelän alueella on näiden Somerolla koulua käyvien lisäksi 12 oppilasta, jotka ovat oppilaana Rekijoen koulussa tai käyvät yläastetta Salon keskustassa. Mikäli Rekijoen koulu lakkautettaisiin, saattaisi olla edessä tilanne, että yhä useampi Uuden-Hirvelän alueen oppilaista haluaisi käydä koulua Somerolla. 33

Skenaario 3 a) Hiisi, Komisuo, Hajala ja Teijo lakkautettu Myös Hajalan ja Teijon koulut lakkautettu (vrt. 2a) Ratkaisuun joudutaan, jos Teijon ja Hajalan väestökehitys ei lasten osalta käänny kasvuun. Erityisesti Teijon osalta ratkaisu on kuntarakenteellisesti huono ja vastoin käynnissä olevia kaavoitushankkeita, myös Hajalassa on kyläyleiskaava vireillä. Hajalassa väestömäärä on pysynyt vakaana viimeiset 20 vuotta, vaikka väestöpohja on suhteellisen pieni. Märy ja Meri- Halikko kasvavat Suomusjärven, Rekijoen, Inkereen ja Kaivolan lisäksi 34

Teijon koulun alue yhdistetty pääosin Sauruun; Kirjakkalan alue kuitenkin Alhaisten kouluun Kurajoen alue on liitetty Kuusjoen piiriin (Teijon Matildasta oppilaat voidaan kuljettaa myös vahvistamaan Särkisalon koulua) Ei edellytä investointeja ALUSTAVATOPPILASMÄÄRÄT VASTAANOTTAVISSA KOULUISSA(suluissa koulun nykyinen oppilasmäärä) 1 lk. 2 lk. 3 lk. 4 lk. 5 lk. 6 lk. Yht. Rekijoki* 15 (7) 13 (8) 10 (6) 21 (11) 14 (8) 16 (9) 89 (49) Inkere 16 (15) 18 (17) 12 (9) 16 (15) 26 (21) 19 (18) 107 (95) Kaivola 25 (18) 24 (23) 34 (24) 21 (20) 24 (21) 22 (19) 150 (125) Kuusjoki 20 (17) 16 (13) 30 (24) 25 (19) 22 (18) 24 (21) 137 (112) Suomusjärvi 21 (15) 20 (17) 15 (13) 16 (14) 15 (13) 14 (11) 101 (83) Märynummi * 9 (9) 22 (21) 25 (21) 7 (7) 10 (6) 14 (12) 87 (76) Mustamäki 24 (20) 34 (29) 27 (18) 30 (24) 31 (28) 29 (27) 175 (146) Meri-Halikko* 18 (15) 15 (14) 18 (18) 10 (10) 16 (14) 11 (10) 88 (81) Sauru* 14 (7) 8 (6) 12 (8) 15 (8) 20 (15) 13 (11) 82 (55) Särkisalo** 4 (3) 9 (7) 4 (4) 5 (4) 10 (9) 4 (4) 36 (31) Kirkonkylä 36(36) 32 (32) 39 (39) 43 (43) 43 (43) 41 (40) 234 (233) (* = yhdysluokkaopetusta osittain) (** = yhdysluokkaopetus) Suomusjärven koululla tyhjiä oppilaspaikkoja 31-36. Inkereen koulussa on 40 tyhjää oppilaspaikkaa. Kaivolan koululla 10. Rekijoella luokkatiloja riittää kuudelle perusopetusryhmälle. Tällä hetkellä koulussa on kolme yhdysluokkaa (1.-2., 3.-4. ja 5.-6.). Kuusjoen koululla on mahdollisuus ottaa 30 oppilasta lisää. Märynummen koululla tyhjiä oppilaspaikkoja on 60. Vaskion koulu pystyy myös tarvittaessa sijoittamaan pienehkön oppilasmäärän. Hiiden koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot* 204 662 55,9 204 662-204 662-204 662 Ravinto 28 365 7,7 Puhtaanapito 12 806 3,5 12 806-12 806-12 806 Vuokrat 44 958 12,3 44 958-44 958-44 958 Muut 20 360 5,6 Kuljetukset 55 220 15,1 21 631 21 631 Yhteensä 366 371 100,00 262 426-262 426 21 631-240 795 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) 35

Komisuon koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot* 215 678 48,1 215 678-215 678-215 678 Ravinto 34 052 7,6 Puhtaanapito 23 135 5,2 23 135-23 135-23 135 Vuokrat 74 263 16,3 74 263-74 263-74 263 Muut 28 114 6,3 Kuljetukset 73 577 16,4 33 482 33 482 Yhteensä 448 819 100,0 313 076-313 076 33 482-279 954 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) Hajalan koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot* 206 489 60,9 206 489-206 489-206 489 Ravinto 29 022 8,6 Puhtaanapito 18 179 5,4 18 179-18 179-18 179 Vuokrat 42 030 12,4 42 030-42 030-42 030 Muut 22 431 6,6 Kuljetukset 20 952 6,2 30 000 30 000 Yhteensä 339 103 100,0 266 698-266 698 30 000-236 698 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) Teijon koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot* 246 768 66,5 246 768-246 768-246 768 Ravinto 27 338 7,4 Puhtaanapito 22 358 6,0 22 358-22 358-22 358 Vuokrat 29 236 7,9 29 236-29 236-29 236 Muut 24 460 6,6 Kuljetukset 20 922 5,6 30 000 30 000 Yhteensä 371 082 100,00 298 362-298 362 30 000-268 362 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) Mikäli Hiiden, Komisuon ja Hajalan koulut lakkautetaan, on säästö esitetyn kaltainen lisättynä kahden opettajan vuosipalkalla (+ 102 000 ). Säästö yhteensä 655 447. Mikäli Hiiden, Komisuon, Hajalan ja Teijon koulut lakkautetaan, on säästö esitetyn kaltainen lisättynä kahden opettajan vuosipalkalla (+ 102 000 ). Säästö yhteensä 923 809. 36

Skenaario 3 b) Hiisi, Rekijoki, Hajala jateijo lakkautettu Myös Hajalan ja Teijon koulut lakkautettu (vrt 2b) Ratkaisuun joudutaan, jos Teijon ja Hajalan väestökehitys ei lasten osalta käänny kasvuun. Erityisesti Teijon osalta ratkaisu on kuntarakenteellisesti huono ja vastoin käynnissä olevia kaavoitushankkeita, myös Hajalassa on kyläyleiskaava vireillä. Hajalassa väestömäärä on pysynyt vakaana viimeiset 20 vuotta, vaikka väestöpohja on suhteellisen pieni. Märy ja Meri- Halikko kasvavat Komisuon, Inkereen ja Kaivolan lisäksi 37

Teijon koulun alue yhdistetty pääosin Sauruun; Kirjakkalan alue kuitenkin Alhaisten kouluun Kurajoen alue on liitetty Kuusjoen piiriin (Teijon Matildasta oppilaat voidaan kuljettaa myös vahvistamaan Särkisalon koulua) Ei edellytä investointeja ALUSTAVATOPPILASMÄÄRÄT VASTAANOTTAVISSA KOULUISSA(suluissa koulun nykyinen oppilasmäärä) 1 lk. 2 lk. 3 lk. 4 lk. 5 lk. 6 lk. Yht. Inkere 16 (15) 18 (17) 12 (9) 17 (15) 26 (21) 19 (18) 108 (95) Kaivola 28 (18) 25 (23) 35 (24) 25 (20) 26 (21) 23 (19) 162 (125) Kuusjoki 20 (17) 16 (13) 30 (24) 27 (19) 24 (18) 27 (21) 144 (112) Komisuo * 19 (11) 14 (7) 11 (5) 18 (8) 14 (7) 18 (9) 94 (47) Märynummi * 9 (9) 22 (21) 25 (21) 7 (7) 10 (6) 14 (12) 87 (76) Mustamäki 24 (20) 34 (29) 27 (18) 30 (24) 31 (28) 29 (27) 175 (146) Meri-Halikko* 18 (15) 15 (14) 18 (18) 10 (10) 16 (14) 11 (10) 88 (81) Sauru * 14 (7) 8 (6) 12 (8) 15 (8) 20 (15) 13 (11) 82 (55) Särkisalo ** 4 (3) 9 (7) 4 (4) 5 (4) 10 (9) 4 (4) 36 (31) Kirkonkylä 36(36) 32 (32) 39 (39) 43 (43) 43 (43) 41 (40) 234 (233) (* = yhdysluokkaopetusta osittain) (** = yhdysluokkaopetus) Inkereen koulussa on 40 tyhjää oppilaspaikkaa. Kaivolan koululla 10. Komisuon koululla on mahdollisuus vastaanottaa muutostöin yksisarjaisuus. Kuusjoen koululla on mahdollisuus ottaa 30 oppilasta lisää. Märynummen koululla tyhjiä oppilaspaikkoja on 60. Vaskion koulu pystyy tarvittaessa sijoittamaan pienehkön oppilasmäärän. Hiiden koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot* 204 662 55,9 204 662-204 662-204 662 Ravinto 28 365 7,7 Puhtaanapito 12 806 3,5 12 806-12 806-12 806 Vuokrat 44 958 12,3 44 958-44 958-44 958 Muut 20 360 5,6 Kuljetukset 55 220 15,1 21 631 21 631 Yhteensä 366 371 100,00 262 426-262 426 21 631-240 795 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) 38

Rekijoen koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot* 240 652 51,7 240 652-240 652-240 652 Ravinto 32 633 7,0 Puhtaanapito 16 939 3,6 16 393-16 393-16 393 Vuokrat 60 744 13,1 60 744-60 744-60 744 Muut 24 577 5,3 Kuljetukset 89 524 19,2 27 867 27 867 Yhteensä 465 069 100,0 317 789-317 789 27 867-289 922 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) Hajalan koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot* 206 489 60,9 206 489-206 489-206 489 Ravinto 29 022 8,6 Puhtaanapito 18 179 5,4 18 179-18 179-18 179 Vuokrat 42 030 12,4 42 030-42 030-42 030 Muut 22 431 6,6 Kuljetukset 20 952 6,2 30 000 30 000 Yhteensä 339 103 100,0 266 698-266 698 30 000-236 698 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) Teijon koulu Menolaji Opetuksen kustannukset %-osuus Poistuvat kustannukset Muutos/ säästö Muutos/ lisäys Muutos yhteensä Henk.menot 246 768 66,5 246 768-246 768-246 768 Ravinto 27 338 7,4 Puhtaanapito 22 358 6,0 22 358-22 358-22 358 Vuokrat 29 236 7,9 29 236-29 236-29 236 Muut 24 460 6,6 Kuljetukset 20 922 5,6 30 000 30 000 Yhteensä 371 082 100,00 298 362-298 362 30 000-268 362 *(Henkilöstökulut pitävät sisällään sekä opettajien että koulunkäyntiavustajien palkat) Mikäli Hiiden, Rekijoen ja Hajalan koulut lakkautetaan, on säästö esitetyn kaltainen lisättynä kahden opettajan vuosipalkalla (+ 102 000 ). Säästö yhteensä 665 415. Mikäli Hiiden, Rekijoen, Hajalan ja Teijon koulut lakkautetaan, on säästö esitetyn kaltainen lisättynä kahden opettajan vuosipalkalla (+ 102 000 ). Säästö yhteensä 933 777. Salolaisia oppilaita käy tällä hetkellä jonkin koulua myös naapurikunnissa. Merkittävin näistä kohteista on Uuden-Hirvelän alue lähellä Someron rajaa, josta käy tällä hetkellä Somerolla koulua 3 alakoulun ja 9 yläkoulun oppilasta. 39

Someron kaupungin kanssa on sopimus, jonka mukaan he laskuttavat oppilaista kotikuntakorvauksen ylittävät kustannukset. Salon kaupungin kotikuntakorvaus on tällä hetkellä alakoulun oppilaiden osalta 6 182,76 euroa ja yläkoulun oppilaiden osalta 8 346,72 euroa. Tämä kotikuntakorvaus maksetaan Somerolle suoraan valtiolta valtionosuusmaksatuksen yhteydessä. Uuden-Hirvelän alueella on näiden Somerolla koulua käyvien lisäksi 12 oppilasta, jotka ovat oppilaana Rekijoen koulussa tai käyvät yläastetta Salon keskustassa. Mikäli Rekijoen koulu lakkautettaisiin, saattaisi olla edessä tilanne, että yhä useampi Uuden-Hirvelän alueen oppilaista haluaisi käydä koulua Somerolla. Näkökulmia koulujen lakkauttamisen vaikutuksiin: Kouluverkon supistumisesta aiheutuva kuljetuskustannusten nousu tulee huomioida, koska kyyditysten määrä kasvaa ja pitenee. Kyyditys ei sisällään tuo ongelmaa, koska lapset ovat pääosin jo kyyditysten piirissä. Koulun tulisi olla alueellinen toimintakeskus. Vaarana on, että kylä näivettyy, kun koulu lakkaa. Koulun yhteyteen kytkeytyy muutakin toimintaa kerhoja, kansalaisopiston toimintaa, liikuntatoimen toimintaa, yhdistysten toimintaa, kyläyhdistysten ja kylien toimintaa. Pienen kyläkoulun vahvuutena, jossa toteutetaan yhdysluokkaopetusta, toiminnan vahvuuksina nähdään yleisesti vertaisoppimisen mahdollisuudet, hyvä oppilaantuntemus sekä luonnonläheinen ympäristö. 6.2.1. Muita toiminnan tehostamiseksi esitettäviä vaihtoehtoja Tässä kappaleessa on esitelty muita taloudellista säästöä tuovia rakenteellisia ratkaisuja kuin edellä esitetyt skenaariot. Lisäksi on kirjattu opetuslautakunnan päätettäväksi tulevia koulupuolen johtamisjärjestelmän ja pedagogisen toiminnan kehittämistä eteenpäin vieviä ratkaisuja, jotka tukevat kouluverkon rakennetta pitkällä aikavälillä. A.Muut toiminnan tehostamiseksi esitetyt vaihtoehdot: Perusopetuksessa voidaan säästöä hakea oppilaaksiottoalueita tarkistamalla ja siten koulujen määrää vähentämällä. Koulujen käyttöastetta kokonaisuudessaan on tarkoituksenmukaista kasvattaa. Kouluverkon tiivistäminen keskusta-alueella lisäisi kustannustehokkuutta. Koulujen oppilaspaikat etenkin keskustaalueella tulisi olla kustannustehokkaassa käytössä. Esimerkiksi Alhaisten kouluun on mahdollista sijoittaa 70 oppilasta lisää, Keskustan kouluun samoin 70 oppilasta ja Ollikkalan koulu vetäisi 100 oppilasta nykyistä oppilasmäärää enemmän. Meritalon koulun oppilasmäärä on pienentynyt tasaisesti kuntaliitoksen aikana. Tällä hetkellä Meritalon oppilasmäärä on 95. Koulun oppilaat olisi tarkoituksenmukaista integroida yleisopetuksen kouluihin, joten Meritalon koulun erityisluokkien sijoittaminen lähikouluihinei tuotaisi vaikeuksia. Oppilaiden integroinnissa yleisopetuksen kouluihin tulee huomioida samalla erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien tarve yleisopetuksen luokkiin. Samoin Salo Svenska Skolan 12 oppilasta olisi järkevää sijoittaa yhteen keskusta-alueen kouluun. Näiden toimenpiteiden jälkeenkin keskustan kouluissa olisi runsaastivapaita oppilaspaikkoja. 40

Arvioidut kustannussäästöt Meritalon koulusta: Puhtaanapito Tilavuokrat Palkkakustannusten pieneneminen (-2 opettajaa ja rehtorin viran muuttaminen erityisopettajan viraksi) - 65 484 /v -186 506 /v. -130 000 /v. Jatkossa on tärkeää huomioida ja tutkia tilojen yhteiskäyttöä varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön kanssa sekä tulevaisuuden tilaratkaisuja mietittäessä otettava huomioon tilojen myöhempi joustava muunneltavuus. Lisäksi tulisi pyrkiä lisäämään eri hallinnon alueiden tiivistä yhteistyötä koulukeskusten tilojen käyttämisessä, esim. liikuntatilojen käyttäminen yksityistilaisuuksiin, kyläyhteisön tilaisuuksiin jne. Perusopetuksen puolella olisi tarkasteltava esiopetuksen sijoittamista kouluihin mahdollisuuksien mukaan, koululaisten iltapäivätoiminnan sijoittamista koulujen yhteyteen sekä selvitystä tulevaisuudessa nuorisopalvelujen siirtämiseksi kouluille ja osasta nuorisotiloista luopumista. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen sekä nuorisotyön tiiviimmän yhteistoiminnan kehittäminen ja pedagogisten linjausten arviointi tullaan tekemään tarkempana työnä seuraavien vuosien aikana. Osa toiminnan sopeuttamista vallitsevaan taloustilanteeseen on opetusryhmien keskikoon suurentaminen. Luokkakoon kasvattamisella on selkeä vaikutus henkilöstöresurssiin. Salossa alakoulujen keskimääräinen luokkakoko on 17,3 oppilasta / luokka ja yläkouluissa 18, 5 oppilasta / luokka (valtakunnallisesti 20-24 oppilasta). Erityiskouluissa vastaava luku on 8, 3 oppilasta / luokka. Isojen opetusryhmien jakamiseen voidaan käyttää ns. jakotunteja. Näin suurempi luokkakoko mahdollistaa opetuksen tietyissä aineissa suuremmissa ryhmissä. Luokkakokojen suurentaminen /arvioidut säästöt: Alakoulut -> 20-550 000 /v. Yläkoulut -> 21-500 000 / v. B.Lautakunnan päätöksenteossa keväällä olevia koulupuolen johtamisjärjestelmän ja pedagogisen toiminnan kehittämistä eteenpäin vieviä ratkaisuja, jotka tukevat kouluverkon rakennetta pitkällä aikavälillä Lukiokoulutuksen puolella säästöä ja synergiaa perusopetuksen kanssa haetaan sijoittamalla Perniön lukio toimitiloiltaan ja hallinnollisesti Perniön Yhteiskoulun kanssa samaan rakennukseen. Perniön lukion vapautuvat tilat mahdollistaisivat Perniön päiväkotien keskittämisen lukion tiloihin. Arvioidut säästöt Perniön lukiosta: Puhtaanapito Tilavuokrat - 26 331 /v -94 737 /v. Yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen on ollut valtakunnallisen perusopetuksen kehittämisen suunta. Yhtenäisen perusopetuksen lähtökohtana on perusopetuslaki 1998/628, jossa luovuttiin aiemmasta jaosta ylä- ja ala-asteeseen ja säädettiin, että perusopetuksen laajuus on yhdeksän vuotta. 41

Yhtenäisen perusopetuksen keskeinen idea on, että lapsi aloittaa opinpolkunsa ao. koulussa jo alaluokilla, jatkaen samassa koulussa aina perusopetuksen päättövaiheeseen saakka. Näin oppilaan ja hänen perheensä suhde kouluun sekä opettajan suhde oppilaaseen sekä perheeseen rakentuu syvällisen oppilaantuntemuksen varaan ja siten lapsen kasvua tukevaksi jatkumoksi aina 6-vuotiaasta 16-vuotiaaksi saakka. Marian vuosiluokkien 1-6 koulusta ja Armfeltin vuosiluokkien 7-9 koulusta olisi perusteltua muodostaa toiminnallisesti ja hallinnollisesti yhtenäiskoulu. Maria ja Armfelt sijaitsevat toisensa vieressä ja käyttävät jo osin yhteisiä tiloja. Yhtenäiskoulu joustavoittaisi sekä hallintoa että toimitilojen tehokasta käyttöä ja takaisi oppilaan opintopolun sujuvuuden, jolla voidaan tukea lapsen ja nuoren kasvun hyvinvointia. Opettajien kohdalla yhtenäisen perusopetuksen kohdalla on saatavissa selkeitä synergiaetuja mm. yhteisten opettajien käytön näkökulmasta. Oppilaan kohdalla hyödyt ovat Opetusministeriön tekemän selvityksen perusteella olleet yhtenäisen koulupolun muodostamat edut oppilaan ja perheen tuntemus ja vuorovaikutuksen kautta rakentuvat hyödyt. Myös oppilashuollon järjestäminen on katsottu parantuneen sekä yhtenäisyyden on katsottu jäsentävän koulun yleistä toiminnallisuutta ja siten vähentävän tiedollista ja toiminnallista sirpaleisuutta. Armfeltin ja Marian muuttaminen yhtenäiskouluksi ei tuo suoraan euromääräisiä säästöjä, koska hallintohenkilöstön määrä ei vähene. Koulun oppilasmäärä olisi elokuussa 2014 yhteensä 865. Hallinnollisesti yhtenäiskoulu tarkoittaisi yhtä virkarehtoria ja virka-apulaisrehtoria. Kyse on rakenteellisesta ja pedagogisesta toiminnan kehittämisestä eikä sillä haeta euromääräisiä säästöjä. Meritalon koulun ja Salon ruotsikielisen koulun (Svenska Skola) hallinnon yhdistäminen. Svenska Skola koulussa on lukuvuonna 2013-2014 12 oppilasta ja yksi opettaja. Koulut sijaitsevat samassa rakennuksessa. Näin ollen on tarkoituksenmukaista yhdistää koulujen hallinto Meritalon koulun rehtorin alaisuuteen 01.08.2014 alkaen. Perniön Kirkonkylän koulunjohtajan tehtävien muuttaminen virkarehtoriksi 01.08.2014 alkaen. 6.2.2. Muutoksen pedagogiset vaikutukset Yhdysluokkaopetuksesta siirtyminen kokonaisen vuosiluokan opettamiseen tehostaa yleisesti oppimista. Opettajalle jää enemmän aikaa oppilaille, kun ei tarvitse keskittyä kahteen vuosikurssiin yhtä aikaa. Keskittämällä opetusta suurempiin yksiköihin, saadaan opettajien tietotaitoa hyödynnetyksi suurelle oppilasmäärälle. Opettajille mahdollistuu suurempi kollegiaalisen tuen ja keskustelun mahdollisuus sekä yhteissuunnittelu. Oppilashuollollinen tuki on vaikea toteuttaa hajanaisessa kouluverkossa. Pienten koulujen lakkauttamisen myötä esimerkiksi terveydenhoitajan ja oppilashuollon palveluja voidaan kehittää oppilaita nykyistä paremmin palvelevaksi. 42

Nykyisellä kouluverkolla säästöjä saadaan enää vain aikaiseksi jakotunteja vähentämällä sekä luokkakokoja suurentamalla. Isommissa yksiköissä on mahdollista kehittää oppilaan kokonaisvaltaista koulupäivää mm. iltapäiväkerhotoimintaa ja koulun kerhotoimintaa. 6.2.3. Koulu alueen palvelukeskuksena visio 2030 Salolainen koulu 2030-luvulla on alueen tai kylän toiminnallinen keskus, joka samalla kokoaa eri-ikäisiä asukkaita erilaisten palvelujen ja aktiviteetin pariin. Koulussa tarjotaan aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa sekä muuta kerhotoimintaa, nuorisotoimen palveluja, liikunnallisia aktiviteettejä, kirjastopalveluita, päiväkotipalveluita esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi. Oppilaalla on mahdollisuus kokonaiskoulupäivään. Koulu kylän toiminnallisena keskuksena tarjoaa ikäihmisille mahdollisuuden päivittäiseen lounaaseen. Koulupäivän jälkeen koulutilat ovat alueen väestön aktiivisessa käytössä. Salossa on 2030-luvulla pääsääntöisesti yksisarjaisia perusopetuksen kouluja huomioiden kuitenkin kaupungin eri osien väestörakenteen, palvelutarpeen ja maankäytön suunnittelun. Koulukylässä voi olla joko ns. pienten lasten koulu sisältäen vuosiluokat 0-4 tai vuosiluokkien koulu 1-6. Koulukuljetukset on optimoitu ja koulujen lukujärjestykset on synkronisoitu lisäämään tehokkuutta kuljetuksissa. Mahdolliset uudet koulut ja toimitilojen lisärakentaminen suunnitellaan tilojen käytön ja toiminnallisuuden mukaan siten, että monipuolinen koulutilojen kokopäiväkäyttö on sujuvaa yli hallintorajojen kuntalaisten palvelutarvetta vastaavaa. Perusopetus, varhaiskasvatus, nuorisopalvelut, koululaisten iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta tiiviissä yhteistyössä syventävät mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiselle. 7. Lisäinvestoinnit Tarkastellut esitykset eivät edellytä lisäinvestointitarvetta. 8. Muutosten toteuttamisaikataulu 01.08.2014 Opetuslautakunnan päätöksenteossa: -Perniön lukion siirtäminen Yläkoulun kanssa samaan rakennukseen ja yhteinen hallinto -121 068 / vuosi -Yhtenäiskoulu (Maria + Armfelt), vuosiluokat 1-9 +-0 -Yhteinen hallinto Meritalon koulu ja Salon ruotsinkielinen opetus - 350 -Kirkonkylän koulun koulunjohtajan tehtävän muuttaminen virkarehtoriksi +-0, OVTES:n mukainen muutos 43

koulussa 15 opetusryhmää, joka edellyttää virkarehtoria, joka kuuluu vuosilomalain piiriin ja viikkotyöaika on 36h 15 min./vko Kouluverkkoselvityksessä esitettyjen muutosten toteuttamisaikataulu: 2015 -Skenaario 1. Hiiden koulun lakkauttaminen Mikäli Inkereen koululle tarvitaan tuntiopettaja, niin säästö tuolloin 191 795 ) -191 795-240 795 /v. -Skenaario 2a) Hiiden ja Komissuon koulujen lakkauttaminen -418 749 /v. -Skenaario 2b) Hiiden ja Rekijoen koulujen lakkauttaminen -428 717 / v. - Oppilasryhmien keskikoon suurentaminen -1 050 000 /v. alakoulut -> 20, yläkoulut -> 21 -Meritalon koulun hajauttaminen * -381 990 / v. 2016 -Hajalan koulun lakkauttaminen -236 698 / v. 2017 -Teijon koulun lakkauttaminen -268 362 / v. *Meritalon koulun hajauttamisen yhteydessä Salon ruotsinkielinen opetus (Svenska Skola) voidaan siirtää yhteen keskustan kouluihin, jolloin ruotsinkielisen koulun johtajan tehtävät yhdistetään ko. rehtorin tehtäviin. 44

Asian valmistelusta vastannut ohjausryhmä: Ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Lehti Opetuslautakunnan jäsen Tuuli Lehtinen Kaupunginvaltuuston jäsen Sanna Leivonen Opetuslautakunnan jäsen Kalle Määttänen (01.12.2014 alkaen) Kaupunginvaltuuston jäsen Marjatta Hyttinen Kaupunginvaltuuston jäsen Jaana Shelby (25.11.2013 asti) Kaupunginvaltuuston jäsen Pertti Vallittu (01.01.2014 alkaen) Sivistystoimen toimialajohtaja Petri Moilanen(31.12.2013 asti) Apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa 1.11.2013 alkaen Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö Pia Setälä Sivistystoimen talouspäällikkö Heli Antikainen-Pauna Opetustoimenjohtaja Tommi Tuominen (31.01.2014 asti) Kehityspäällikkö Janne Hyvärinen Rehtori Marko Jokinen Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heino Kehysalueyksikön päällikkö Timo Alhoke Asian valmistelusta vastannut virkamiestyöryhmä: Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö Pia Setälä Kehityspäällikkö Janne Hyvärinen Sivistystoimen talouspäällikkö Heli Antikainen-Pauna Sivistystoimen toimialajohtaja Petri Moilanen (31.12.2013 asti) Opetustoimenjohtaja Tommi Tuominen (31.01.2014 asti) Koulukuljetuskoordinaattori Seppo Virkkunen Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heino Kehysalueyksikön päällikkö Timo Alhoke 45

46

ALHAISTEN KOULUN ENNUSTE elokuu 2013 luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 40 43 38 40 53 40 47 2. lk 40 40 43 38 40 53 40 3. lk 47 40 40 43 38 40 53 4. lk 33 47 40 40 43 38 40 5. lk 33 33 47 40 40 43 38 6. lk 46 33 33 47 40 40 43 239 236 241 248 254 254 261 HAJALAN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 6 10 7 8 7 7 2 2. lk 9 6 10 7 8 7 7 3. lk 6 9 6 10 7 8 7 4. lk 6 6 9 6 10 7 8 5. lk 9 6 6 9 6 10 7 6. lk 5 9 6 6 9 6 10 41 46 44 46 47 45 41

HIIDEN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 14 2 10 8 8 8 8 2. lk 6 14 2 10 8 8 8 3. lk 9 6 14 2 10 8 8 4. lk 5 9 6 14 2 10 8 5. lk 6 5 9 6 14 2 10 6. lk 8 6 5 9 6 14 2 48 42 46 49 48 50 44 HÄHKÄNÄN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 19 17 19 16 27 15 17 2. lk 13 19 17 19 16 27 15 3. lk 17 13 19 17 19 16 27 4. lk 15 17 13 19 17 19 16 5. lk 11 15 17 13 19 17 19 6. lk 12 11 15 17 13 19 17 87 92 100 101 111 113 111

INKEREEN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 10 17 15 19 14 18 14 2. lk 13 10 17 15 19 14 18 3. lk 20 13 10 17 15 19 14 4. lk 19 20 13 10 17 15 19 5. lk 19 19 20 13 10 17 15 6. lk 15 19 19 20 13 10 17 96 98 94 94 88 93 97 KAIVOLAN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 26 24 18 18 13 19 3 2. lk 20 26 24 18 18 13 19 3. lk 21 20 26 24 18 18 13 4. lk 19 21 20 26 24 18 18 5. lk 25 19 21 20 26 24 18 6. lk 22 25 19 21 20 26 24 133 135 128 127 119 118 95

KARJASKYLÄN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 4 3 4 3 3 6 6 2. lk 11 4 3 4 3 3 6 3. lk 6 11 4 3 4 3 3 4. lk 7 6 11 4 3 4 3 5. lk 9 7 6 11 4 3 4 6. lk 10 9 7 6 11 4 3 47 40 35 31 28 23 25 KESKUSTAN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 48 55 49 65 67 64 44 2. lk 55 48 55 49 65 67 64 3. lk 65 55 48 55 49 65 67 4. lk 62 65 55 48 55 49 65 5. lk 77 62 65 55 48 55 49 6. lk 56 77 62 65 55 48 55 363 362 334 337 339 348 344

KIRKONKYLÄN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 38 42 46 43 40 37 32 2. lk 49 38 42 46 43 40 37 3. lk 36 49 38 42 46 43 40 4. lk 42 36 49 38 42 46 43 5. lk 38 42 36 49 38 42 46 6. lk 32 38 42 36 49 38 42 235 245 253 254 258 246 240 KOMISUON KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 6 7 10 2 13 5 9 2. lk 8 6 7 10 2 13 5 3. lk 8 8 6 7 10 2 13 4. lk 9 8 8 6 7 10 2 5. lk 9 9 8 8 6 7 10 6. lk 9 9 9 8 8 6 7 49 47 48 41 46 43 46

KUUSJOEN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 23 12 16 23 13 29 16 2. lk 19 23 12 16 23 13 29 3. lk 18 19 23 12 16 23 13 4. lk 21 18 19 23 12 16 23 5. lk 23 21 18 19 23 12 16 6. lk 10 23 21 18 19 23 12 114 116 109 111 106 116 109 MARIAN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 54 59 41 41 53 43 41 2. lk 60 54 59 41 41 53 43 3. lk 63 60 54 59 41 41 53 4. lk 50 63 60 54 59 41 41 5. lk 46 50 63 60 54 59 41 6. lk 69 46 50 63 60 54 59 342 332 327 318 308 291 278

MERI-HALIKON KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 9 16 13 14 14 10 8 2. lk 14 9 16 13 14 14 10 3. lk 10 14 9 16 13 14 14 4. lk 13 10 14 9 16 13 14 5. lk 18 13 10 14 9 16 13 6. lk 11 18 13 10 13 9 16 75 80 75 76 79 76 75 MUSTAMÄEN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 24 20 27 19 28 16 15 2. lk 28 24 20 27 19 28 16 3. lk 27 28 24 20 27 19 28 4. lk 24 27 28 24 20 27 19 5. lk 28 24 27 28 24 20 27 6. lk 19 28 24 27 28 24 20 150 151 150 145 146 134 125

MUURLAN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 23 30 24 17 17 22 13 2. lk 21 23 30 24 17 17 22 3. lk 23 21 23 30 24 17 17 4. lk 21 23 21 23 30 24 17 5. lk 16 21 23 21 23 30 24 6. lk 16 16 21 23 21 23 30 120 134 142 138 132 133 123 MÄRYNUMMEN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 7 21 20 9 22 14 13 2. lk 6 7 21 20 9 22 14 3. lk 13 6 7 21 20 9 22 4. lk 14 13 6 7 21 20 9 5. lk 14 14 13 6 7 21 20 6. lk 11 14 14 13 6 7 21 65 75 81 76 85 93 99

OLLIKKALAN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 24 47 40 47 55 36 52 2. lk 38 24 47 40 47 55 36 3. lk 49 38 24 47 40 47 55 4. lk 29 49 38 24 47 40 47 5. lk 39 29 49 38 24 47 40 6. lk 33 39 29 49 38 24 47 212 226 227 245 251 249 277 PAJULAN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 39 24 20 25 21 23 25 2. lk 33 39 24 20 25 21 23 3. lk 25 33 39 24 20 25 21 4. lk 22 25 33 39 24 20 25 5. lk 35 22 25 33 39 24 20 6. lk 28 35 22 25 33 39 24 182 178 163 166 162 152 138

REKIJOEN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 6 6 5 1 6 4 1 2. lk 11 6 6 5 1 6 4 3. lk 8 11 6 6 5 1 6 4. lk 9 8 11 6 6 5 1 5. lk 6 9 8 11 6 6 5 6. lk 6 6 9 8 11 6 6 46 46 45 37 35 28 23 SAURUN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 11 15 9 8 6 9 4 2. lk 7 11 15 9 8 6 9 3. lk 18 7 11 15 9 8 6 4. lk 7 18 7 11 15 9 8 5. lk 8 7 18 7 11 15 9 6. lk 8 8 7 18 7 11 15 59 66 67 68 56 58 51

SIRKKULAN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 22 20 14 11 24 11 11 2. lk 15 22 20 14 11 24 11 3. lk 24 15 22 20 14 11 24 4. lk 9 24 15 22 20 14 11 5. lk 17 9 24 15 22 20 14 6. lk 24 17 9 24 15 22 20 111 107 104 106 106 102 91 SUOMUSJÄRVEN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 13 16 15 12 11 5 9 2. lk 14 13 16 15 12 11 5 3. lk 12 14 13 16 15 12 11 4. lk 11 12 14 13 16 15 12 5. lk 20 11 12 14 13 16 15 6. lk 13 20 11 12 14 13 16 83 86 81 82 81 72 68

SÄRKISALON KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 7 3 6 5 6 3 10 2. lk 8 7 3 6 5 6 3 3. lk 11 8 7 3 6 5 6 4. lk 5 11 8 7 3 6 5 5. lk 9 5 11 8 7 3 6 6. lk 11 9 5 11 8 7 3 51 43 40 40 35 30 33 TEIJON KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 3 6 9 3 4 7 7 2. lk 4 3 6 9 3 4 7 3. lk 4 4 3 6 9 3 4 4. lk 7 4 4 3 6 9 3 5. lk 13 7 4 4 3 6 9 6. lk 7 13 7 4 4 3 6 38 37 33 29 29 32 36

TOIJAN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 19 20 15 11 22 14 17 2. lk 17 19 20 15 11 22 14 3. lk 19 17 19 20 15 11 22 4. lk 19 19 17 19 20 15 11 5. lk 20 19 19 17 19 20 15 6. lk 15 20 19 19 17 19 20 109 114 109 101 104 101 99 TUPURIN KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 81 77 75 77 71 75 64 2. lk 67 81 77 75 77 71 75 3. lk 74 67 81 77 75 77 71 4. lk 63 74 67 81 77 75 77 5. lk 73 63 74 67 81 77 75 6. lk 87 73 63 74 67 81 77 445 435 437 451 448 456 439

VASKION KOULUN ENNUSTE luokka 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1. lk 17 15 9 19 20 11 15 2. lk 12 17 15 9 19 20 11 3. lk 11 12 17 15 9 19 20 4. lk 9 11 12 17 15 9 19 5. lk 12 9 11 12 17 15 9 6. lk 13 12 9 11 12 17 15 74 76 73 83 92 91 89

Loppuraportti, liite 2 Yhteenvetoa päiväkotiverkkoselvityksen kiinteistökatselmuksiin 2013 Kaikkiaan 37 kohdetta käytiin teknisesti arvioiden läpi. Suoritettujen katselmuksen tulokset voidaan jakaa kolmeen eri koriin: 1. Päiväkodit, jotka eivät lähivuosina tarvitse juuriaan toimenpiteitä. - Anisten päiväkoti - Asemakadun päiväkoti - Hähkänän päiväkoti - Kalliorinteen päiväkoti - Kuusjoen päiväkoti - Mesikämmenen päiväkoti - Metsärinteen päiväkoti - Piritan päiväkoti - Puolukkapuiston päiväkoti - Pesän päiväkoti - Sofia päiväkoti - Särkisalon päiväkoti - Toijan päiväkoti - Torikadun päiväkoti 2. Päiväkodit, joissa vuosikorjausluonteisia korjaustarpeita. - Anjalan päiväkoti (vesikattokorjauksia, pihakorjauksia) - Hajalan päiväkoti (ahtautta, sosiaalitilat) - Suomusjärven päiväkoti (sisä- ja ulkopintojen huoltotarvetta) - Kärävuoren päiväkoti, vanhempi (pintaremonttia)

- Kärävuoren päiväkoti, uudempi (ulkopintojen korjausta) - Märynummen päiväkoti (vesikattikorjausta) - Merihalikon päiväkoti (sisä- ja ulkopintojen huoltotarvetta) - Muurlan päiväkoti, Takapellontie (vesikattokorjausta) - Muurlan päiväkoti, Kunnantalo (ulkomaalaustarvetta) - Pahkavuoren päiväkoti (lattiapinnat vaihdon tarpeessa) - Palometsän päiväkoti (ulkomaalaustarvetta) - Perniön avoin pvk (sisäpinnat kuluneet) - Sinilinnun päiväkoti (vesikattokorjausta, sisäpinnat huoltotarvetta) - Tupurin päiväkoti (sisä- ja ulkopintojen huoltotarvetta) 3. Päiväkodit, joihin tarvetta investointiluonteisiin korjauksiin, sekä suuntaa antavat karkeat kustannusarviot niihin. - Aseman päiväkoti (vesijohdot ja vesikatto uusimistarve, n.60.000, 5 v.) - Inkereen päiväkoti (tekniikka kaipaa päivittämistä, mitä tehdään hammashuollolta vapautuneisiin tiloihin, vapautuuko SoTelta lisää tilaa?, n.100.000, 4v.) - Isohärjän päiväkoti (käyttövesiputkien uusinta, n.40.000,1v.) - Kaivolan päiväkoti (epäkäytännöllinen, laajennus ja tilamuutokset? kokonaan uusi? Inkereen SoTe-tilojen käyttö, n.1.000.000) - Kaivolan päiväkoti, Turrintie, rivitalo (epäkäytännöllinen, toiminnallisia puutteita, välivaiheko?) - Kiikalan päiväkoti (lämmitysjärjestelmä; maalämpö? n.50.000) - Märynummen päiväkoti, Ampujantie (epäkäytännöllinen, tilallisia ja teknisiä puutteita) - Ollikkalan päiväkoti ( tekniikka ja pinnat niin ulkona kuin sisällä kaipaavat korjauksia n.800.000-1.000.000, 3v.) - Vuorilinnan päiväkoti (epäkäytännöllinen, vesijohdot, ilmanvaihto, n.50.000, 3v.)

Yhteenvetoa kouluverkkoselvityksen kiinteistökatselmuksiin 2013 Kaikkiaan 40 kohdetta, jotka korjaustarpeiden mukaan voidaan jakaa neljään ryhmään: 1. Koulut, jotka ovat tai jäämässä pois opetuskäytöstä. - Anjalan koulu (tyhjenee Moision laajentamisen jälkeen syksyllä 2014) - Karjaskylän koulu (opetustoiminta loppuu) - Sakta (vuokralaisen lähdettyä kiinteistö tyhjentynyt) 2. Koulut, jotka eivät lähivuosina tarvitse juurikaan toimenpiteitä - Armfeltin koulu - Hakastaron koulu, uusi osa - Halikon lukio - Hermannin koulu - Inkereen koulu - Kuusjoen koulu - Meritalon koulu - Moision koulu - Mustamäen koulu - Ollikkalan koulu - Perniön yhteiskoulu - Rekijoen koulu - Salon lukio - Sirkkulan uusi koulu - Suomusjärven koulu - Särkisalon koulu - Toijan koulu, uusi - Toijan koulu, vanha

- Tupurin koulu - Vaskion koulu 3. Koulut, joihin vuosikorjausluonteista korjaustarvetta - Alhaisten koulu (peltikatteen maalaus) - AMK (elementtien saumat, rappauskorjauksia) - Hajalan koulu (ikkuna ja pintaremontti tarvetta) - Hakastaron puukoulu (lattiamatto irtoilee, ulkomaalaustarvetta) - Hiiden koulu (salin lattiamateriaalin uusinta, piipun pää) - Muurlan koulu (liikuntatilan pesutilat, huoltomaalausta ulkona, ikkunat, katon kunto) - Pajulan koulu (lämmityskanaali, salirakennuksen maalaus, ikkunavaihtoja) - Perniön kirkonkylän koulu (liikuntasalin lattia) - Perniön lukio (ikkunavaihtoja, viemäröinnin korjauksia) - Sirkkulan iltapäivärakennus (ulkopuolista korjaustarvetta, ikkunavaihtoja) 4. Koulut, joihin tarvetta investointiluonteisiin korjauksiin, sekä suuntaa antavat karkeat kustannusarviot. - Hähkänän koulu (esitetty liikuntasalin ja teknisen työn opetustilojen rakentamista, n.1.000.000) - Kaivolan koulu (lämmityskattilan vaihto- maalämpö?, ulkopintojen huoltomaalausta, n.100.000, n. 3v.) - Keskustan koulu (kellarikerroksen viemärien uusinta, 50.000, n.3v.) - Komisuon koulu (lämmitysjärjestelmä- maalämpö?, 50.000. n.3-5v.) - Marian koulu (rakenteellisia korjauksia, ilmanvaihdon uusiminen 2014, 1.100.000) - Merihalikon koulu (koulu viestinyt tilallisten muutosten tarvetta, n.150.000, n.3-5v.) - Märyn koulu (yläkoulun vesi- ja viemärijohdot, iv, n.100.000, n.1-3v.) - Teijon koulu (vesi- ja viemärijohdot, n.100.000, n.3v.) - Saurun koulu (vesi- ja viemärijohdot, n.200.000, n.3v.) - Sirkkulan koulu, päärakennus (tekniset järjestelmät tiensä päässä, pintojen uusimistarve, ulkoverhouksen korjaustarve, ikkunoiden ja ovien uusimistarve, n.700.000, n.1-3v.)

Teksti Kulut Henkilöstökulut Ateriakulut Kuljetuskulut ALAKOULUT Alhaisten koulu Karjaskylän koulu Keskustan koulu Ollikkalan koulu Pajulan koulu Sirkkulan koulu Tupurin koulu Hajalan koulu Salo svenska skolan Marian koulu Meri-Halikon koulu Mustamäen koulu Märynummen koulu Vaskion koulu Komisuon koulu Rekijoen koulu Toijan koulu Muurlan koulu Kirkonkylän koulu Saurun koulu Teijon koulu Hiiden koulu Hähkänän koulu Inkereen koulu Kaivolan koulu Suomusjärven koulu Särkisalon koulu Kuusjoen koulu Puhtaanapidon kulut Tilavuokrat Muut kulut /oppilas Oppilaita Erityisoppilaat 1 518 090,87 1 015 185,54 162 870,12 28 626,86 76 057,80 139 130,78 96 219,77 6 405,45 237 9 398 605,33 236 265,02 33 138,95 19 526,14 21 441,26 59 487,78 28 746,18 7 815,79 51 2 664 409,08 1 862 261,63 270 305,43 53 949,06 102 267,23 234 404,40 141 221,33 7 505,38 355 56 1 582 611,40 989 622,60 164 459,38 54 170,56 63 539,91 208 621,68 102 197,27 7 161,14 221 36 1 220 917,93 824 195,33 130 932,61 6 254,33 44 812,38 136 797,40 77 925,88 6 528,97 187 9 645 405,19 419 355,05 71 415,67 21 164,45 22 263,25 59 360,91 51 845,86 6 088,73 106 2 447 206,72 1 686 152,30 293 451,77 17 834,56 81 295,53 214 718,37 153 754,19 5 717,77 428 20 338 421,62 208 590,22 27 562,94 19 866,57 15 677,21 42 465,71 24 258,97 8 057,66 42 167 369,48 100 350,61 9 185,94 30 383,58 4 803,04 13 866,63 8 779,68 12 874,58 13 2 270 545,18 1 506 538,95 232 517,68 86 173,55 50 835,31 194 700,01 199 779,68 6 505,86 349 53 418 572,19 252 458,37 47 455,65 44 118,22 12 268,65 32 621,75 29 649,55 6 247,35 67 945 329,18 571 333,10 103 608,05 43 191,10 42 380,15 120 116,68 64 700,10 6 138,50 154 19 485 236,74 302 225,47 58 758,32 2 203,41 24 649,35 50 359,59 47 040,60 5 776,63 84 426 066,23 225 903,13 43 971,34 43 026,66 25 513,38 66 066,84 21 584,88 6 455,55 66 486 764,16 264 602,12 33 560,89 69 529,70 22 034,52 64 986,30 32 050,63 9 184,23 53 346 423,14 140 576,83 30 607,64 84 617,63 20 502,25 44 340,81 25 777,98 7 530,94 46 832 687,92 426 149,85 78 517,90 147 511,67 22 749,51 107 262,98 50 496,01 7 434,71 112 801 054,29 442 186,90 78 633,72 48 388,07 33 847,59 138 234,56 59 763,45 6 905,64 116 1 454 562,87 927 957,26 147 023,85 79 605,72 65 704,37 135 216,88 99 054,79 6 379,66 228 9 424 674,03 233 910,66 36 057,95 50 070,98 21 608,03 50 570,13 32 456,28 7 583,46 56 345 062,15 219 474,93 26 662,68 16 592,05 16 991,93 35 630,00 29 710,56 8 847,75 39 346 201,84 203 279,87 28 722,91 51 442,74 14 116,81 31 038,02 17 601,49 7 868,22 44 551 761,96 359 509,51 69 703,24 9 151,33 23 083,54 54 620,49 35 693,85 5 409,43 102 872 374,02 497 400,32 78 161,78 82 863,08 30 975,01 131 243,27 51 730,56 7 269,78 120 4 688 489,70 434 869,12 85 594,74 40 105,67 19 438,80 61 409,19 47 072,18 5 464,20 126 792 714,57 442 766,64 65 336,55 78 647,60 50 951,40 87 571,90 67 440,48 8 433,13 94 7 394 647,83 221 427,34 29 508,68 42 305,83 21 908,25 52 890,54 26 607,19 8 969,27 44 1 065 241,74 498 800,39 74 189,57 80 136,42 34 466,54 250 029,22 127 619,60 8 731,49 122

Kuljetusoppilaita 31 8 34 33 4 15 5 21 9 49 56 50 1 37 30 38 69 42 89 37 12 16 2 30 27 55 32 63

Teksti YLÄKOULUT A r Armfeltin koulu Hermannin koulu Laurin koulu Moision koulu Perniön yhteiskoulu Kulut Henkilöstökulut Ateriakulut Kuljetuskulut Puhtaanapidon kulut Tilavuokrat Muut kulut /oppilas Oppilaita Erityisoppilaat Kuljetusoppilaita Kuljetuksessa% 3 425 289,74 2 080 225,86 286 890,33 162 402,91 120 585,51 428 000,83 347 183,30 8 334,04 411 18 200 48,66 % 3 427 987,37 2 070 483,46 286 189,60 262 417,41 114 455,40 266 640,50 427 801,00 8 280,16 414 16 269 64,98 % 2 839 415,07 1 850 170,38 238 037,94 216 499,76 59 614,71 184 517,01 290 575,27 8 425,56 337 145 43,03 % 3 421 026,73 2 347 002,56 303 065,52 75 012,23 135 342,95 294 229,23 266 374,24 7 828,44 437 55 62 14,19 % 1 976 980,49 1 198 791,88 141 308,28 122 844,10 86 395,36 246 737,14 180 903,73 10 138,36 195 3 100 51,28 % Teksti ERITYISKOULUT Kulut Henkilöstökulut Ateriakulut Kuljetuskulut Puhtaanapidon kulut Tilavuokrat Muut kulut /oppilas Oppilaita Erityisoppilaat Kuljetusoppilaita Kuljetuksessa% Hakastaron koulu Meritalon koulu 1 011 521,12 717 589,98 41 585,58 111 981,55 29 697,02 67 672,05 42 994,94 28 097,81 36 36 36 100,00 % 1 682 407,72 1 074 898,38 94 442,22 150 738,24 72 050,13 181 338,93 108 939,82 15 434,93 109 109 59 54,13 %

Päiväkodit 2012 Aninen-Alhainen (erityisryhmä) Vuorilinna-Pesäntorni Puolukkapuisto Perniön asema (erityisryhmä) Kalliorinne Särkisalo (toiminut osan vuotta) Torikatu (ympärivuorokautinen hoito) Pahkavuori Toija Muurla Mesikämmen (valmistunut 2012) Tupuri-Anjala Palometsä (erityisryhmä) Hähkänä Inkere Kiikalan varhaiskasvatus Suomusjärven varhaiskasvatus Paltta Ollikkala (startti, S2 lapsia, vuorohoito, erityisryhmä) Pirita, vuorohoito Asemakatu Kaivola Kuusjoen varhaiskasvatus Isohärjänmäki Metsärinne (erityisryhmä) Kärävuori Sinilintu (vuorohoito) Märynummi Merihalikko Hajala Kulu /lapsi Henkilöstökulut Ateriakulut Puhtaanapidon kulut Tilavuokrat Muut kulut Lapsia Erityisoppilaat Kuljetuslapsia /lapsi /lapsi /lapsi /lapsi /lapsi 1 419 490,00 12 788,20 8 514,75 1 166,66 579,49 1 296,68 1 230,63 111 5 6 800 152,00 9 757,95 7 253,49 1 052,44 525,24 314,00 612,78 82 8 439 606,00 9 556,65 6 324,74 1 350,96 590,39 760,17 530,39 46 2 269 973,00 9 641,89 6 408,93 1 161,86 751,79 784,57 534,75 28 5 4 225 815,00 10 753,10 8 136,24 1 151,14 309,67 692,86 463,19 21 94 934,00 5 933,38 4 541,38 660,75 88,69 156,63 485,94 16 1 1 700 591,00 16 672,46 12 691,33 1 663,63 988,15 572,31 757,04 102 8 929 229,00 11 913,19 8 242,04 1 492,92 680,73 1 037,06 460,44 78 477 684,00 12 570,63 8 369,82 1 319,26 623,26 1 077,21 1 181,08 38 11 689 780,00 8 515,80 5 771,64 1 096,57 518,70 504,28 624,60 81 5 1 118 343,00 6 777,84 4 641,13 795,32 260,24 751,97 329,18 165 1 1 282 318,00 10 775,78 7 607,71 1 108,79 517,98 1 212,52 328,78 119 1 166 393,00 12 817,51 9 255,53 1 366,00 577,34 1 107,45 511,19 91 1 725 809,00 12 513,95 8 712,47 1 492,97 601,60 1 221,59 485,33 58 561 330,00 10 206,00 6 830,58 1 022,00 489,51 959,20 904,71 55 22 372 476,00 10 346,56 6 817,31 1 147,14 461,08 469,56 1 451,47 36 7 502 449,00 11 419,30 7 703,95 1 297,86 612,11 1 253,80 551,57 44 4 407 563,00 11 644,66 8 018,00 1 288,11 508,34 1 363,77 466,43 35 1 480 501,00 15 750,01 11 472,13 1 413,59 597,48 1 220,28 1 046,54 94 5 3 1 318 732,00 14 029,06 9 831,50 1 553,09 774,38 1 089,37 780,72 94 2 822 128,00 10 961,71 8 036,08 1 141,35 447,55 895,88 440,85 75 697 591,00 9 426,91 7 106,42 1 329,95 219,23 376,27 395,04 74 697 378,00 14 232,20 9 076,59 1 366,59 509,16 1 562,65 1 717,20 49 5 709 352,00 12 230,21 8 658,12 1 308,43 624,47 1 184,72 454,47 58 1 016 708,00 11 051,17 7 912,23 1 375,82 493,27 872,61 397,25 92 5 779 522,00 10 123,66 7 139,04 1 279,39 522,06 860,75 322,42 77 761 411,00 12 085,89 8 720,51 1 429,86 792,40 577,83 565,30 63 8 591 346,00 9 537,84 6 993,87 1 199,76 428,55 559,94 355,73 62 4 379 206,00 10 834,46 7 744,63 1 121,34 800,43 693,17 474,89 35 3 291 820,00 10 808,15 7 926,74 1 267,15 679,89 417,15 517,22 27 4

TOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA 11.02.2014 Arvio ennakkoarvioinnin tarpeesta tehdään aina. Vastuu tarvearvioinnista on esittelijällä. Ennakkoarviointia ei tarvita: yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimukset, viranhaltijoiden nimeämiset ja tiedoksi merkittävät asiat. Ennakkoarviointi tulee tehdä silloin, kun päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen, eri ihmisryhmille, kaupungin eri alueille tai väestöryhmien välisiin terveyseroihin päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin suoria vaikutuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksia yritystoimintaan (esim. palvelurakenteeseen, alueen vetovoimaisuuteen, yksittäisin yrityksiin ja/tai yritysilmapiiriin) tai päätös on toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä tai kyseessä merkittävä muutos palveluissa tai uusi palveluiden järjestämistapa (esim. jos lautakunta päättää palvelua koskevasta suunnitelmasta). Ennakkoarvioinnin työlista: 1. Tunnista se, mistä asioista teet ennakkoarviointia. Valmistelun tukena toimivat toimialojen hallintopäälliköt sekä konsernihallinnossa Janne Hyvärinen ja terveyspalveluissa Marita Päivärinne. 2. Vaihtoehtojen kuvaaminen: Hanki tietoja esiteltävästä asiasta ja konsultoi asiantuntijoita eri toimialoilta. Kuvaa vaihtoehtoisia ratkaisuja (nykytilan lisäksi 1-3) esiteltävään asiaan. 3. Vaihtoehtojen tunnistaminen: Huomioi mahdolliset vaikutukset asiakkaiden eli kuntalaisten hyvinvoinnin, kunnan henkilökunnan ja osaamisen, palvelujen järjestämisen sekä talouden ja yrittäjyyden näkökulmasta. 4. Vertaile ja arvioi eri vaihtoehtoja: Kirjaa vaihtoehdot ja niiden vaikutukset taulukkoon ja liitä se päätösesityksen liitteeksi 5. Ennakkoarviointimallin kerääminen ja kehittäminen - Lähetä ennakkoarviointilomake myös yhdyshenkilölle (janne.hyvarinen@salo.fi) siinäkin tapauksessa, että ennakkoarviointi on päätetty jättää tekemättä. Arvioinnit tallennetaan Santraan ja tehtyjen arviointien määrää seurataan.

Asia: Kouluverkkotyöryhmä, Hiiden koulun lakkautus Toimielin:, kokous (Aikaisemmat käsittelyt: /., /. ) Valmistelija(t): Janne Hyvärinen Esittelijä: Ennakkoarvioinnin tarpeen arviointi ja otakantaa.fi- sivuston käyttö x Ennakkoarviointi tarvitaan vaihtoehtotarkastelu päätösesityksen liitteeksi / oheismateriaaliin Ennakkoarviointia ei tarvita Otakantaa.fi sivuston käyttäminen Nykytila Hiiden koulu toimii omana yksikkönään Vaihtoehto 1 Hiiden koulun toiminta lakkautetaan Vaihtoehto 2 Vaikutukset asiakkaisiin vaikutukset eri asukasryhmiin - sukupuolivaikutukset (Suvaus) ikä, asuinpaikka, kulttuuritausta, ml. maahanmuuttajat - terveysvaikutukset ja Hiiden koulu toimii omana yksikkönään. Oppilaita koulussa on 48 ja opettajia 3. Erityisiä sukupuolivaikutuksia ei asialla ole. Hiiden alueen vetovoiman kehittymistä koulun lakkauttaminen heikentää. Tosin alueella ei ole kaupungin tonttitarjontaa, eikä

elinolosuhteet sekä elintavat - palvelujen tasapuolinen saatavuus Vaikutukset palvelujen järjestämiseen - Palveluverkkoa koskevat asiat - Palvelujen tuotantotavat Taloudelliset vaikutukset kokonaistaloudellinen arviointi suorat ja epäsuorat vaikutukset Vaikutukset suhteessa strategiaan ja ohjelmiin - strategian toteutuminen - ohjelmien toteutuminen Vaikutukset henkilöstöön ja/tai osaamiseen - henkilöstömääriin ja Nykyinen palveluverkko. Koulun kokonaiskustannukset v. 2013 budjetissa olivat 366 371 euroa. Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. väestönlisäystä ole odotettavissa. Alueella ei ole myöskään yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Jääkiekkokaukalon ja liikuntasalin käytön mahdollinen poistuminen heikentää liikuntapalveluja alueella. Kouluyksiköiden lukumäärä vähenee ja koulun oppilaat sijoitetaan Inkeren, Kaivolan, Kuusjoen ja Rekijoen kouluihin. Lakkautuksen säästövaikutus on yhteensä 262 426, sisältäen henkilöstön irtisanomiset ja tilakustannukset sekä siivouksen. Kiinteistö siirtyy tilalaitokselle edelleen käytettäväksi tai myytäväksi. Koulukuljetukset lisääntyvät arviolta 21 631 euroa vuodessa. Kokonaissäästö on yhteensä 240 795. Lakkautus on sopeutusohjelman tavoitteiden mukainen; syntyy taloudellista säästöä, toimintojen kokoamista isompiin yksiköihin, jolloin oppilaille pystyään tarjoamaan pedagogisesti laadukkaampaa opetusta. Koulun lakkautuksen myötä vakanssien kokonaismäärä vähenee 3 kpl.

henkilöstön osaamiseen liittyvä asiat - henkilöstön tasa-arvoon liittyvät asiat Vaikutukset yritystoimintaan Yrityksiin kohdistuvat vaikutukset - kaavoitus, hankinnat, palvelujen tuottaminen Ei vaikutusta. Kuljetusten hankintoja lisätään, jolloin paikallisille kuljetusyrittäjille tulee lisää töitä. Alueella ei ole kaupungin tonttitarjontaa. Asia: Kouluverkkotyöryhmä, Komisuon koulun lakkautus Toimielin:, kokous (Aikaisemmat käsittelyt: /., /. ) Valmistelija(t): Janne Hyvärinen Esittelijä: Ennakkoarvioinnin tarpeen arviointi ja otakantaa.fi- sivuston käyttö x Ennakkoarviointi tarvitaan vaihtoehtotarkastelu päätösesityksen liitteeksi / oheismateriaaliin Ennakkoarviointia ei tarvita Otakantaa.fi sivuston käyttäminen

Nykytila Komisuon koulu toimii omana yksikkönään Vaihtoehto 1 Komisuon koulun toiminta lakkautetaan Vaihtoehto 2 Vaikutukset asiakkaisiin vaikutukset eri asukasryhmiin - sukupuolivaikutukset (Suvaus) ikä, asuinpaikka, kulttuuritausta, ml. maahanmuuttajat - terveysvaikutukset ja elinolosuhteet sekä elintavat - palvelujen tasapuolinen saatavuus Vaikutukset palvelujen järjestämiseen - Palveluverkkoa koskevat asiat - Palvelujen tuotantotavat Taloudelliset vaikutukset kokonaistaloudellinen arviointi suorat ja epäsuorat vaikutukset Komisuon koulu toimii omana yksikkönään. Oppilaita koulussa on 47 ja opettajia 3. Nykyinen palveluverkko. Koulun kokonaiskustannukset v. 2013 budjetissa olivat 448 819 euroa. Erityisiä sukupuolivaikutuksia asialla ei ole. Komisuon alueen vetovoiman kehittymistä koulun lakkauttaminen heikentää. Alueella on kaupungin tonttitarjontaa, jolla ei kuitenkaan ole kysyntää. Koulun alueella ei ole odotettavissa väestönlisäystä. Alueella on voimassa kirkonseudun asemakaava. Jääkiekkokaukalon ja liikuntasalin käytön mahdollinen poistuminen heikentää liikuntapalveluja alueella. Kouluyksiköiden lukumäärä vähenee ja koulun oppilaat sijoitetaan Rekijoen, Inkereen, Kaivolan ja Suomusjärven kouluihin. Lakkautuksen säästövaikutus on yhteensä 313 076, sisältäen henkilöstön irtisanomiset ja tilakustannukset sekä siivouksen. Kiinteistö siirtyy tilalaitokselle edelleen käytettäväksi tai

Vaikutukset suhteessa strategiaan ja ohjelmiin - strategian toteutuminen - ohjelmien toteutuminen Vaikutukset henkilöstöön ja/tai osaamiseen - henkilöstömääriin ja henkilöstön osaamiseen liittyvä asiat - henkilöstön tasa-arvoon liittyvät asiat Vaikutukset yritystoimintaan Yrityksiin kohdistuvat vaikutukset - kaavoitus, hankinnat, palvelujen tuottaminen Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Ei vaikutusta. myytäväksi. Koulukuljetukset lisääntyvät arviolta 33 482 euroa vuodessa. Kokonaissäästö on yhteensä 279 954. Lakkautus on sopeutusohjelman tavoitteiden mukainen; syntyy taloudellista säästöä, toimintojen kokoamista isompiin yksiköihin ja myös pedagogisesti oppilaille pystytään tarjoamaan laadukkaampaa opetusta. Koulun lakkautuksen myötä vakanssien kokonaismäärä vähenee 3 kpl. Kuljetusten hankintoja lisätään, jolloin paikallisille kuljetusyrittäjille tulee lisää töitä.

Asia: Kouluverkkotyöryhmä, Rekijoen koulun lakkautus Toimielin:, kokous (Aikaisemmat käsittelyt: /., /. ) Valmistelija(t): Janne Hyvärinen Esittelijä: Ennakkoarvioinnin tarpeen arviointi ja otakantaa.fi- sivuston käyttö x Ennakkoarviointi tarvitaan vaihtoehtotarkastelu päätösesityksen liitteeksi / oheismateriaaliin Ennakkoarviointia ei tarvita Otakantaa.fi sivuston käyttäminen Nykytila Rekijoen koulu toimii omana yksikkönään Vaihtoehto 1 Rekijoen koulun toiminta lakkautetaan Vaihtoehto 2 Vaikutukset asiakkaisiin vaikutukset eri asukasryhmiin - sukupuolivaikutukset (Suvaus) ikä, asuinpaikka, kulttuuritausta, ml. maahanmuuttajat - terveysvaikutukset ja Rekijoen koulu toimii omana yksikkönään. Oppilaita koulussa on 46 ja opettajia 4,joista 1 on muidenkin Erityisiä sukupuolivaikutuksia ei asialla ole. Rekijoen alueen vetovoiman kehittymistä koulun lakkauttaminen heikentää. Alueella ei ole kaupungin

elinolosuhteet sekä elintavat - palvelujen tasapuolinen saatavuus Vaikutukset palvelujen järjestämiseen - Palveluverkkoa koskevat asiat - Palvelujen tuotantotavat Taloudelliset vaikutukset kokonaistaloudellinen arviointi suorat ja epäsuorat vaikutukset Vaikutukset suhteessa strategiaan ja ohjelmiin - strategian toteutuminen - ohjelmien toteutuminen koulujen palveluksessa, ns. kiertävän opettajana. Kokonaisresurssi siis Rekijoella on 3 ja 1/3. Nykyinen palveluverkko. Koulun kokonaiskustannukset v. 2013 budjetissa olivat 465 069 euroa. Ei vaikutuksia. tonttitarjontaa. Rekijoen alueella ei ole odotettavissa väestönlisäystä. Alueella on voimassa vanha yleiskaava. Kouluyksiköiden lukumäärä vähenee ja koulun oppilaat sijoitetaan Inkereen, Kaivolan, Kuusjoen ja Komisuon kouluihin. Lakkautuksen säästövaikutus on yhteensä 317 789, sisältäen henkilöstön irtisanomiset ja tilakustannukset sekä siivouksen. Kiinteistö siirtyy tilalaitokselle edelleen käytettäväksi tai myytäväksi. Koulukuljetukset lisääntyvät arviolta 27 867 euroa vuodessa. Kokonaissäästö on yhteensä 289 922. Lakkautus on sopeutusohjelman tavoitteiden mukainen; syntyy taloudellista säästöä, toimintojen kokoamista isompiin yksiköihin, jolloin oppilaille pystyään tarjoamaan pedagogisesti laadukkaampaa

Vaikutukset henkilöstöön ja/tai osaamiseen - henkilöstömääriin ja henkilöstön osaamiseen liittyvä asiat - henkilöstön tasa-arvoon liittyvät asiat Vaikutukset yritystoimintaan Yrityksiin kohdistuvat vaikutukset - kaavoitus, hankinnat, palvelujen tuottaminen Ei vaikutuksia. Ei vaikutusta. opetusta. Koulun lakkautuksen myötä vakanssien kokonaismäärä vähenee 3 ja 1/3 kpl. Kuljetusten hankintoja lisätään, jolloin paikallisille kuljetusyrittäjille tulee lisää töitä. Asia: Kouluverkkotyöryhmä, Hajalan koulun lakkautus Toimielin:, kokous (Aikaisemmat käsittelyt: /., /. ) Valmistelija(t): Janne Hyvärinen Esittelijä: Ennakkoarvioinnin tarpeen arviointi ja otakantaa.fi- sivuston käyttö x Ennakkoarviointi tarvitaan vaihtoehtotarkastelu päätösesityksen liitteeksi / oheismateriaaliin

Ennakkoarviointia ei tarvita Otakantaa.fi sivuston käyttäminen Nykytila Hajalan koulu toimii omana yksikkönään Vaihtoehto 1 Hajalan koulun toiminta lakkautetaan Vaihtoehto 2 Vaikutukset asiakkaisiin vaikutukset eri asukasryhmiin - sukupuolivaikutukset (Suvaus) ikä, asuinpaikka, kulttuuritausta, ml. maahanmuuttajat - terveysvaikutukset ja elinolosuhteet sekä elintavat - palvelujen tasapuolinen saatavuus Vaikutukset palvelujen järjestämiseen - Palveluverkkoa koskevat asiat - Palvelujen tuotantotavat Taloudelliset vaikutukset kokonaistaloudellinen arviointi suorat ja epäsuorat vaikutukset Hajalan koulu toimii omana yksikkönään. Oppilaita koulussa on 42 ja opettajia 3. Nykyinen palveluverkko. Koulun kokonaiskustannukset v. 2013 budjetissa olivat 339 103 euroa. Erityisiä sukupuolivaikutuksia ei asialla ole. Hajalan alueen vetovoiman kehittymistä koulun lakkauttaminen heikentää. Alueella ei ole kaupungin tonttitarjontaa. Alueella on odotettavissa pienoista väestönlisäystä. Alueella on tekeillä yleiskaava. Kouluyksiköiden lukumäärä vähenee ja koulun oppilaat sijoitetaan Mustamäen, Märynummen,ja Meri-Halikon kouluihin. Lakkautuksen säästövaikutus on yhteensä 266 698 sisältäen henkilöstön irtisanomiset ja tilakustannukset ja siivouksen. Kiinteistö siirtyy tilalaitokselle

Vaikutukset suhteessa strategiaan ja ohjelmiin - strategian toteutuminen - ohjelmien toteutuminen Vaikutukset henkilöstöön ja/tai osaamiseen - henkilöstömääriin ja henkilöstön osaamiseen liittyvä asiat - henkilöstön tasa-arvoon liittyvät asiat Vaikutukset yritystoimintaan Yrityksiin kohdistuvat vaikutukset - kaavoitus, hankinnat, palvelujen tuottaminen Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Ei vaikutusta. edelleen käytettäväksi tai myytäväksi. Koulukuljetukset lisääntyvät arviolta 30 000 euroa vuodessa. Kokonaissäästö on yhteensä 236 698. Lakkautus on sopeutusohjelman tavoitteiden mukainen; syntyy taloudellista säästöä, toimintojen kokoamista isompiin yksiköihin ja myös pedagogisesti oppilaille pystytään tarjoamaan laadukkaampaa opetusta. Koulun lakkautuksen myötä vakanssien kokonaismäärä vähenee 3 kpl. Kuljetusten hankintoja lisätään, jolloin paikallisille kuljetusyrittäjille tulee lisää töitä.

Asia: Kouluverkkotyöryhmä, Teijon koulun lakkautus Toimielin:, kokous (Aikaisemmat käsittelyt: /., /. ) Valmistelija(t): Janne Hyvärinen Esittelijä: Ennakkoarvioinnin tarpeen arviointi ja otakantaa.fi- sivuston käyttö x Ennakkoarviointi tarvitaan vaihtoehtotarkastelu päätösesityksen liitteeksi / oheismateriaaliin Ennakkoarviointia ei tarvita Otakantaa.fi sivuston käyttäminen Nykytila Teijon koulu toimii omana yksikkönään Vaihtoehto 1 Teijon koulun toiminta lakkautetaan Vaihtoehto 2 Vaikutukset asiakkaisiin vaikutukset eri asukasryhmiin - sukupuolivaikutukset (Suvaus) ikä, asuinpaikka, kulttuuritausta, ml. maahanmuuttajat - terveysvaikutukset ja elinolosuhteet sekä elintavat - palvelujen tasapuolinen Teijon koulu toimii omana yksikkönään. Oppilaita koulussa on 38 ja opettajia 3. Erityisiä sukupuolivaikutuksia asialla ei ole, oppilaat sijoitetaan lähimpinä oleviin kouluihin. Teijon alueen vetovoiman kehittymistä koulun lakkauttaminen heikentää. Alueella ei ole

saatavuus Vaikutukset palvelujen järjestämiseen - Palveluverkkoa koskevat asiat - Palvelujen tuotantotavat Taloudelliset vaikutukset kokonaistaloudellinen arviointi suorat ja epäsuorat vaikutukset Vaikutukset suhteessa strategiaan ja ohjelmiin - strategian toteutuminen - ohjelmien toteutuminen Nykyinen palveluverkko. Koulun kokonaiskustannukset v. 2013 budjetissa olivat 371 082 euroa. Ei vaikutuksia. kaupungin tonttitarjontaa. Alueella on kuitenkin odotettavissa väestönlisäystä. Alueella on useita asemakaavoja ja myös yleiskaava on tekeillä. Kouluyksiköiden lukumäärä vähenee ja koulun oppilaat sijoitetaan lähimpänä oleviin kouluihin (Sauru, Särkisalo ja Alhainen). Lakkautuksen säästövaikutus on yhteensä 298 362 sisältäen henkilöstön irtisanomiset ja tilakustannukset sekä siivouksen. Kiinteistö siirtyy tilalaitokselle edelleen käytettäväksi tai myytäväksi. Koulukuljetukset lisääntyvät arviolta 30 000 euroa vuodessa. Kokonaissäästö on yhteensä 268 362. Lakkautus on sopeutusohjelman tavoitteiden mukainen; syntyy taloudellista säästöä, toimintojen kokoamista isompiin yksiköihin ja myös

Vaikutukset henkilöstöön ja/tai osaamiseen - henkilöstömääriin ja henkilöstön osaamiseen liittyvä asiat - henkilöstön tasa-arvoon liittyvät asiat Vaikutukset yritystoimintaan Yrityksiin kohdistuvat vaikutukset - kaavoitus, hankinnat, palvelujen tuottaminen Ei vaikutuksia. Ei vaikutusta. pedagogisesti oppilaille pystytään tarjoamaan laadukkaampaa opetusta. Koulun lakkautuksen myötä vakanssien määrä vähenee 3 kpl. Kuljetusten hankintoja lisätään, jolloin paikallisille kuljetusyrittäjille tulee lisää töitä. Kaavoitusmielessä Teijolla on tonttitarjontaa ja myös tulomuuttoa, tosin enemmän varttuneempaa ikäpolvea, eikä niinkään perheitä.