AKO Länsi-Uusimaa, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Kauppakatu 6 08100 Lohja Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi 2010 LOPPURAPORTTI 30.04.2010
Sisällys LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN 1. Tausta ja toteutus 2. Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Suomessa 2010 3. Teknologiateollisuus Länsi-Uudellamaalla 2010 2015 4. Toimenpide-ehdotukset 2
Tausta ja toteutus
Tau sta LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Länsi-Uudenmaan alueella toteutettiin vuonna 2007 valittujen toimialojen klusteriselvitys. Yhtenä selvityksen kohteena ollut toimiala oli teknologiateollisuus. Klusteriselvityksen julkaisemisen jälkeen alueen teknologiateollisuustoimialan kehittämistyötä on toteutettu osin klusteriselvityksessä esitettyjen kehittämisehdotusten mukaisesti. Toteutuneita kehittämistoimenpiteitä ovat olleet ainakin toimialaan erikoistuneen projektijohtajan rekrytointi Karkkilan metallin osaamiskeskittymän yhteistyön lujittaminen alueen yritysten kanssa ja alueen teknologiateollisuuden yritysten liiketoimintasuunnittelun ja toiminnan kehittämisen tukeminen. Lisäksi alueelle on laadittu uutta, vuonna 2010 alkavaa KOKO Länsi-Uusimaa - ohjelmaehdotusta, jossa yhdeksi kärkiteemaksi on valittu teknologian ja ympäristöteknologian alueelliset sovellutukset, sekä läpileikkaavaksi teemaksi ennakointi Yleinen talouden taantuma on vuoden 2009 aikana vaikuttanut voimakkaasti alueen teknologiateollisuuteen ja lisännyt epävarmuutta tulevaisuudesta. Yrityksissä on syntynyt tarvetta ja halua uudistumiseen. Siksi toimialan klusteriselvitys haluttiin uusia vastaamaan muuttunutta tilannetta sekä uusia yritysten tulevaisuuden kehittämistarpeita. 4
Projektin tavoitteet LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi 2010 päätavoitteena on ollut yhteistyössä alueen yritysten ja kehittämistoimijoiden kanssa varmistaa alueen teknologiateollisuuden eurooppalaisen kilpailukyvyn lisääntyminen toimialan alueellisen painoarvon säilyminen. Yksityiskohtaisempia projektin tavoitteita ovat olleet: Teknologiateollisuuden tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen tunnistaminen yleisen ja yrityskohtaisen kehitystyön taustaksi Teknologiateollisuuden yritysten avainhenkilöiden verkostoituminen ja uusien yhteistyömahdollisuuksien löytyminen Uusien asiakkuuksien ja eri toimialojen välisen innovaatiotoiminnan synnyttäminen Yhteisen tulevaisuusvision tarkentaminen sekä konkreettisten julkisten kehittämistoimien suuntaaminen vastaamaan yritysten tarpeita 5
Toteutus LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi 2010 on toteutettu 9.2. välisenä aikana Toteutus on sisältänyt 4 ohjaavan työryhmän kokousta 6 alueen teknologiateollisuusyritysten edustajien haastattelua 2 tulevaisuustyöpajaa 22.4.2010 järjestetyn Tulevaisuusfoorumin Työskentelyyn eri vaiheissa osallistuneet henkilöt on esitelty seuraavalla sivulla Tulevaisuusfoorumissa ulkopuolisena asiantuntijana oli Harri Jokinen Teknologiateollisuus ry:stä. Tulevaisuusfoorumin käytännön toteutuksesta on vastannut Seppo Kolo ja Jorma Korhonen Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä sekä Petri Merisaari ja Jaakko Sarpo Swot Consulting Finland Oy:stä 6
Työskentelyyn osallistuneet henkilöt LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Ohjaavan työryhmän jäsenet Elina Pekkarinen, Karkkilan kaupunki Jari Marttala, SEW Industrial Gears Oy Juhani Hyry, Hyrles Oy Raimo Selenius, Seramec Oy Yrityshaastattelut Juha Martikainen ja Jarmo Laine, Componenta Karkkila Oy Jyrki Klemola, Moventas Oy Jari Marttala, SEW Industrial Gears Oy Jarmo Nurmi, Nurmi Hydraulics Oy Seppo Saajos, Saajos Oy Björn Siggberg, SBA Interior Oy Tulevaisuusfoorumiin 22.4.2010 osallistui yhteensä 29 alueen yritysten tai julkisten toimijoiden edustajaa Tulevaisuustyöpaja 1 (25.3.2010) osallistujat Jarmo Laine, Componenta Karkkila Oy Klemola Jyrki, Moventas Oy Pasi Aaltonen, SEW Industrial Gears Oy Jarmo Nurmi, Nurmi Hydraulics Oy Elina Pekkarinen, Karkkilan kaupunki Seppo Saajos, Saajos Oy Björn Siggberg, SBA Interior Oy Tulevaisuustyöpaja 2 (8.4.2010) osallistujat Juhani Hyry, Hyrles Oy Veikko Laine, Karkkilan Koneistamo Verax Oy Risto Aaltonen, Mecra tekniikka Oy Tommi Laakso, Merimet Oy Jukka Malinen, Oy Pumppulohja Ab Raimo Selenius, Seramec Oy Ossi Virtanen, Tekopa Oy 7
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Suomessa 2010 Lähteet: Harri Jokinen Teknologiateollisuus ry, 22.4.2010 Teknologiateollisuus, Tilanne ja näkymät 2/2010
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Mrd. euroa, käyvin hinnoin -16% -6% +60% -30% 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009e Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2000,1=100 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Muutos: 1-10,2009/1-10,2008,% -3 % - 51 % -34 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-23 % Metallien jalostus Tietotekniikka-ala Kone- ja metallituoteteollisuus* Elektroniikka- ja sähköteollisuus *) Pl. telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 10/2009. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2008: elektroniikka- ja sähköteollisuus 37 %, kone- ja metallituoteteollisuus 42 %, metallien jalostus 13 % ja tietotekniikka-ala 8 %. Lähde: Tilastokeskus
Yhteenveto tilanteesta ja näkymistä Tilanne ja näkymät 2/2010 Teknologiateollisuuden tilauskannat Suomessa ovat supistuneet edelleen. Uusissa tilauksissa vajaan vuoden kestänyt hidas elpyminen on notkahtanut uudelleen. Toipuminen talouskriisistä kestää pitkään, koska uudet tilaukset ovat edelleenkin lähes puolet alemmalla tasolla kuin ennen kriisin alkamista syksyllä 2008. Rajusti kiristynyt kilpailu niukoista tilauksista pakottaa yritykset kustannusten alentamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Samanaikaisesti teknologiateollisuutta ravisteleva globaali rakennemuutos jatkuu voimakkaana. Teknologiateollisuus työllistää ulkomailla jo selvästi enemmän kuin Suomessa. Nyt menetettävät työpaikat uhkaavat hävitä Suomesta pysyvästi. Suomen toimintaympäristön kilpailukykyä on parannettava määrätietoisesti ja laaja-alaisesti. Työmarkkinaratkaisuissa on otettava vakavasti suomalaisen kustannustason korkeus. Pitkällä aikavälillä kysyntä kasvaa Maailman väkiluku kasvaa noin miljardilla vuoteen 2020 mennessä Kehittyvien maiden kasvu ja kaupungistuminen vetävät koneita ja laitteita tuotantoon ja infrastruktuuriin Teollisuuden palveluliiketoiminnalla saadaan kasvua ja suhdanteita tasaavaa liikevaihtoa myös kehittyneissä maissa Energian kysyntä kasvaa Ympäristömyötäisen teknologian kysyntä kasva Venäjän teollisuuden uudistuminen jatkuu kasvun koittaessa
Uutta luovat verkostot pienten ja keskisuurten päähankkijoiden mahdollisuutena Uudet kumppanit päähankkijoiden keskinäistä verkostoitumista toimialarajojen yli Uudet markkinat kasvu erityisesti yhdessä kansainvälistymällä Uusi tarjooma ratkaisuja, suuria kokonaisuuksia lisääntyvää palveluliiketoimintaa
Elinkelpoiset liiketoimintamallit järjestelmätoimittajat Teollinen arvontuottomalli alihankkijat järjestelmien toimittaminen ei kuitenkaan aina ole edellytys kannattavalle alihankintatoiminnalle PEJ n = 8 ROI 11,1 LV 5,1 Kasvu 20,0 PEA n = 17 ROI 5,6 LV 3,7 Kasvu 24,6 pieni SEJ n = 4 ROI 6,8 LV 1,8 Kasvu 29,4 SEA n = 4 ROI 10,3 LV 0,6 Kasvu 10,3 PIJ n = 10 ROI 17,8 LV 5,9 Kasvu 30,7 PIA n = 22 ROI 16,0 LV 7,9 Kasvu 41,0 suuri Toimittajan integraatioaste SIJ n = 9 ROI 19,0 LV 5,5 Kasvu 47,8 SIA n = 10 ROI 13,7 LV 3,7 Kasvu 13,2 elinkelpoisimmat alihankinnan toimintamallit ovat alihankkijan koosta riippumattomia ja sellaisia, joissa tuotetaan järjestelmiä ja integroidutaan asiakkaan kanssa kumppanuussuhteeseen Lähde: prof. Vesalainen
Komponenttitoimittajan strategiset vaihtoehdot: Kehittyminen kansainvälistyneeksi Järjestelmätoimittaja/teknologiapartneriksi - Tuotannollisen osaamisen syventäminen ja laajentaminen - Automatisointi - Erikoisosaamisen kehittäminen - Toiminnan ohjauksen kehittäminen - Operatiivisen johtamisen, esimiestyön ja organisoinnin kehittäminen - Laatujärjestelmien kehittäminen - Verkottumisen ja kumppanuuden vaihtoehdot Kotimaisesta kansainvälistyneeksi yritykseksi - kokoonpanoteknologioiden haltuunotto - toiminnanohjauksen uudistaminen - hankinta- ja logistiikkaosaamisen kehittäminen - toimittajaverkon hallinnan ja kehittämisen haltuunotto - asiakassuhteiden hallinnan kehittäminen (kumppanuusosaaminen) - komponentti/järjestelmätuotannon yhteensovittaminen - tuote- ja suunnitteluteknologioiden haltuunotto - protolinjojen ja testausmenetelmien haltuunotto - suunnitteluosaamisen kehittäminen - ongelmanratkaisukeskeisen toiminnanohjauksen omaksuminen - yhteinen arvontuotanto asiakkaan kanssa - palveluliiketoimintaan liittyvän osaamisen kehittäminen - uuden ansaintamallin luominen Komponenteista järjestelmiin ja valmiisiin kokonaisuuksiin - kielitaidon kehittäminen - eri maiden bisneskulttuurien ja lainsäädännön oppiminen - paikallistoiminnan käynnistäminen ja johtaminen - ekspatriaattikysymykset - asiakaskunnan laajentaminen paikallismarkkinoilla - teknologian ja tietämyksen siirron riskien hallinta Lähde: Prof. Jukka Vesalainen 17
Komponenttitoimittajat erikoistuvat Erikoistuminen PROTOPAJAT Kasvattavat asiantuntemustaan valmistettavuudessa, mutta oma tuottavuuskehitys jää jälkeen. Vain vähäistä valmistusta. ROHKEAT ERIKOISTUJAT Kasvavat ja kansainvälistyvät konepajat Tuotannolliset investoinnit LUOVUTTAJAT Kuolevat konepajat KAPASITEETIN TASAAJAT Eivät pysty hyödyntämään joustavan automaation mahdollisuuksia
Teknologiateollisuus Länsi-Uudellamaalla 2010-2015
LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Teknologiateollisuus Länsi-Uudellamaalla 2010 (1/3) Länsi-Uudenmaan kone- ja metallituoteteollisuuden tunnuspiirteitä: Alueella on merkittävää kone- ja metallituoteteollisuutta, mutta klusterin verkostot ovat hyvin hajaantuneita. Alueen kone- ja metallituoteteollisuus on hyvin alihankintapainotteista Yksittäistä voimakasta päämiestä alueella ei ole (vrt. Valtra Jyväskylän ja Rautaruukki Oulun seuduilla) Lähialueilla on kuitenkin paljon merkittäviä suuria päähankkijoita ja asiakkaita (ks. seuraava sivu): Uusimaa: ABB on merkittävä päähankkija ja Metso Automation vahvistaa asemaansa (Hakkilan uusi tehdas) Pohjois-Uusimaa: Kone ja Konecranes Hyvinkäällä Elektroniikka- ja sähköteollisuuden merkitys alueella on viime vuosina vähentynyt : Suuntauksena on, että elektroniikka integroituu osaksi muita järjestelmiä ja yhdistyy valmistuksellisesti usein samalla mekaaniseen kokoonpanoon Erikoiselektroniikan kokoonpanoa on edelleen alueella Alueella on edelleen osaamista, jota voisi hyödyntää esimerkiksi koneenrakennuksen sulautettujen ohjelmistojen suunnittelussa. 20
LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Kone- ja metallituoteteollisuuden päähankkijoiden tuotantolaitosten sijainteja lähialueilla Oilon Raute Rautaruukki Sandvik SEW Kemppi Sandvik STX Moventas Componenta SEW Konecranes Kone Metso Paper ABB Metso Automation
LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Teknologiateollisuus Länsi-Uudellamaalla 2010 (2/3) Alueen metalli- ja konepajateollisuuden liikevaihto laski vuonna 2009 arviolta 30-50 prosenttia verrattuna vuoteen 2008: Verrattuna koko maahan Länsi-Uudellamaalla mediaaniliikevoittoprosentti on hieman alhaisempi, mutta keskimääräinen liikevaihto henkilöä kohden hieman korkeampi. Vuoden 2010 ennustetaan olevan yhteiseltä liikevaihdoltaan vuoden 2009 tasoa tai hieman parempi. Vuonna 2011 kasvun odotetaan jatkuvan, mutta edelleen hitaalla tasolla (ks. seuraava sivu) Huhtikuussa 2010 alueella on havaittavissa erilaisia merkkejä paranevasta tilanteesta: Maailmanmarkkinoilla romuraudan ja metalliraaka-aineiden hinta on noussut. Tiettyjen päähankkijoiden liiketoiminta-alueiden volyymit ovat kasvussa ja osalla yrityksistä saapuvien tilausten määrä ylittää nykyisen valmistuskapasiteetin. Toimittajaverkostot eivät ole päähankkijoilla merkittävästi muuttuneet, mutta tekemisen sisältö on muuttumassa esimerkiksi uusien tuotteiden myötä. Tulevaisuusfoorumissa 22.4.2010 osallistujille tehdyn kyselyn perusteella yritysten edustajat ennustivat, että yritysten liikevaihto kasvaa 0 30 % huhti-kesäkuussa 2010 verrattuna tammimaaliskuun 2010 liikevaihtoon Keskiarvo oli + 8 % Mediaani oli + 5 % 22
LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Länsi-Uudenmaan alueen liikevaihtonäkymät 900 Länsi-Uudenmaan kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto yhteensä (M ) 800 700 600 500 400 300 200 100 Mukana olevat toimialat: TOL 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) TOL 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus TOL 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus TOL 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 30 % 8 % 0 % 0 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 '11
LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Teknologiateollisuus Länsi-Uudellamaalla 2010 (3/3) Työvoiman saatavuudessa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä on ollut hyvin paljon muutoksia viime vuosina. Muutosten oletetaan jatkuvan lähitulevaisuudessa: Alueella työvoiman saatavuus on melko hyvä. Järjestetyllä muunto- ja oppisopimuskoulutuksella on pääosin ollut positiivisia vaikutuksia yrityksiin. Kapasiteettivaihtelut hoidetaan jatkossa usein kotimaisella tai ulkomaisella vuokratyövoimalla. Alueella tarvitaan lisää liiketoimintaa laajasti ymmärtäviä, horisontaaliseen yhteistyöhön kykeneviä ja vastuullisia yritysjohtajia. Alueella on tunnistettu seuraavia selkeitä kehityskulkuja: Globaalitalouden painopiste on siirtynyt Aasiaan, jonne siirtyy myös valmistus- ja tuotekehitystoimintaa. Eurooppalainen valmistustoiminta vähenee ja keskittyy jatkossa yhä enemmän alueellisten (Uusimaa, Suomi, Skandinavia, Eurooppa) tarpeiden täyttäjiksi. Kaikkien yritysten on etsittävä jatkuvasti uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Vanhat markkinat pitää unohtaa ja löytää uusia markkinoita/tuotteita (esimerkiksi Venäjä, niche-tuotteet/- palvelut, kasvavat toimialat). Tämä tarkoittaa myös valmistusmenetelmien uudistamista ja kehittämistä. Viime vuosina tapahtuneet yritysten uudelleenjärjestelyt jatkuvat tulevaisuudessa sekä alueen yrittäjien ikääntymisen että vaadittavien teknologiainvestointien takia. Uudet liiketoiminta-alueet, kuten uusiutuvat energiaratkaisut, ympäristöteknologia, kaivosteollisuus, elektroniikka/ohjelmistot sekä palveluliiketoiminta, ovat toistaiseksi pääosin alueella hyödyntämättä. Baltian maiden läheisyys on alueella hyvin hyödynnettävissä ja antaa uusia mahdollisuuksia alueen yrityksille, myös alihankkijoille. 24
LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Teknologiateollisuus Länsi-Uudellamaalla 2015 (1/4) Teknologiateollisuuden yritykset voidaan Länsi-Uudellamaalla jakaa tällä hetkellä karkeasti seuraaviin yritysryhmiin: 1. Isojen kansainvälisten konsernien tytäryhtiöt ja yksiköt 2. Omia tuotteita/palveluita kehittäneet ja kasvaneet perheyritykset 3. Perinteiset alihankintayritykset Alueen yrityskentän arvioidaan kehittyvän 5-10 vuoden aikajänteellä seuraavalla sivulla kuvatun mukaisesti. Uusina yritysryhminä mukaan tulevat: 4. Uudelleenjärjestäytyneet liiketoiminta-alueet ja yritykset 5. Oman tuotteen/palvelun tuotekehittäjät 25
LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Teknologiateollisuus Länsi-Uudellamaalla 2015 (2/4) Isojen kansainvälisten konsernien tytäryhtiöt ja yksiköt Isojen kansainvälisten konsernien tytäryhtiöt ja yksiköt Omia tuotteita/palveluita kehittäneet ja kasvaneet (perhe)yritykset Alueella pysyneet ja edelleen kansainvälistyneet (perhe)yritykset Uudelleenjärjestäytyneet liiketoiminta-alueet ja yritykset Perinteiset alihankintayritykset Erikoistuneet alihankintayritykset Oman tuotteen/palvelun tuotekehittäjät 2010 2015 26
LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Teknologiateollisuus Länsi-Uudellamaalla 2015 (3/4) Isojen kansainvälisten konsernien tytäryhtiöt ja yksiköt Näillä yrityksillä pitkät perinteet ja ne säilyvät alueella, jos ko. yksiköt kykenevät säilyttämään kilpailukykynsä omien konserniensa sisällä Yksiköiden elinehtona on löytää jatkossa uusia tuotteita ja markkinoita omalle erikoistuneelle osaamiselle sekä paikallinen into ja osaaminen uuden kehittämiseen Omia tuotteita/palveluita kehittäneet ja kasvavat (perhe)yritykset Yritykset myyvät, valmistavat ja markkinoivat teknisesti vaativia tuotteita yhä laajemmassa mittakaavassa kansainvälisille markkinoille Eri teknologioiden yhdistäminen omissa tuotteissa/palveluissa luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia Länsi-Uudenmaan lisäksi tuotannollista toimintaa laajennetaan ulkomaille tai muualle Suomeen Länsi-Uudellemaalle jää kuitenkin yritysten päätoimipiste Uudelleenjärjestäytyneet liiketoiminta-alueet ja yritykset Kasvavat (perhe)yritykset, jotka ulkoistavat yhden tai useamman liiketoiminta-alueen Alihankintayritykset, joiden omistajat valitsevat kehittymisstrategiakseen Voimakkaan kasvun isojen päämiesten partnereina Liittoutumisen isompiin ja kilpailukykyisempiin rakenteisiin Siirtymisen alihankintatoiminnasta oman tuotteen valmistukseen Sisältää poikkeuksetta liiketoiminnan uudelleenjärjestäytymistä ja omistusjärjestelyjä 27
LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Teknologiateollisuus Länsi-Uudellamaalla 2015 (4/4) Erikoistuneet alihankintayritykset Tiettyyn komponenttivalmistukseen tai teknologiaan erikoistuneet yrityksen, joilla on korkea valmistusteknologia ja/tai automaatioaste Saattaa vaatia yrityksiltä toiminnan sopeuttamista uuteen volyymiin, kustannusten karsimista ja henkilöstöjärjestelyjä Alueelle syntyy varmasti myös uusia alihankintayrityksiä, joiden toiminta perustuu tuotannolliseen tehokkuuteen Oman tuotteen/palvelun tuotekehittäjät Tutkimuslähtöiset aloittelevat yritykset, joilla on tuote- tai palveluidea, mutta ei valmistusta Länsi-Uudellemaalle siirtyvät alueen nykyistä osaamista ja verkostoa hyödyntävät yritykset Vastaavantyyppisiä asiakkaita on jo olemassa alueen alihankkijayrityksillä 28
Toimenpide-ehdotukset
Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi 2010 Toimenpideaihioita LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Uusia yrityksiä alueelle Yritykset, joilla on tuoteidea mutta ei valmistusta Alueen osaamiseen tukeutuva yritystoiminta Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Energiaratkaisut Ympäristöteknologia Kaivosklusteri Elektroniikka/ohjelmistot Palveluliiketoiminta Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä Aalto-yliopisto Laurea HAMK Pk-yrityksiä tukeva yrityspalvelutoiminta Kasvu Kansainvälistyminen Omistusjärjestelyt Yritysten välinen benchmarking Yritysfoorumit toiminnoittain Hankintojen keskittäminen Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuusklusteri 2015 Perustuu alueella pitkään toimineisiin yrityksiin, jotka ovat mahdollisesti uudelleenjärjestäytyneet nuoren johtajasukupolven yhteistyöverkostojen sukupolvenvaihdosten omistusjärjestelyjen kautta Yhteistyökykyiset toimihenkilöt Laaja-alainen liiketoimintaosaaminen Projektijohtaminen Monitaitoiset työntekijät Ammattikoulutus Oppisopimukset Muuntokoulutus Sisäinen koulutus ja työnopastus 30
Toimenpide-ehdotukset (1/3) LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Yritykset 1. Liiketoimintaosaamisen lisääminen sekä liiketoimintamalleihin ja yritysrakenteisiin liittyvien strategisten päätösten/linjausten tekeminen mm. Toimituskokonaisuuksien laajentaminen / (alueellinen) erikoistuminen Yhteistyö alueen muiden yritysten kanssa (alueellisen jalostusarvon nostaminen) 2. Strategisten linjausten mukaisesti erikoistuneisiin toimintatapoihin panostaminen tuotannossa sekä tuote- ja palvelutarjonnassa 3. Uusien markkinoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen Uusasiakashankinta alueen ulkopuolelta / ulkomailta Verkostoituminen markkinoinnissa ja myynnissä toisten yritysten kanssa 4. Tilaus-toimitus prosessien kehittäminen Erikoistuminen Nopeat läpimenoajat Joustavuus ja korkea toimitusvarmuus 31
Toimenpide-ehdotukset (2/3) LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN LYKES 1. Klusteriyhteistyön tukeminen esimerkiksi yritysfoorumeilla Tulevaisuusfoorumin toimenpiteiden seuranta syksyllä 2010 Suunnittelufoorumi Hankintafoorumi Toimittajaverkoston benchmarking 2. Korkeakouluyhteistyössä välittäjänä toimiminen 3. Julkisten rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen ja tarjoaminen alueen pkyrityksille Julkiset rahoittajat Riskirahoittajat (Finnvera, pääomasijoittajat) 4. Alueelle sopivien uusien yritysten ja liiketoimintamahdollisuuksien aktiivinen kartoittaminen Vientiasiamies kohdealueena Keski-Eurooppa ja/tai Venäjä 5. Yritysten tarpeisiin vastaavien yritysryhmäprojektien läpivienti esimerkiksi aiheista Pk-yritysten strateginen suunnittelu ja liiketoimintaosaaminen Hankintapooli (materiaalihankinnat, puitesopimukset) Omistusjärjestelyt ja sukupolvenvaihdokset Aktiivinen myynti- ja markkinointi (myyntikoulutus) 32
Toimenpide-ehdotukset (3/3) LÄNSI-UUDENMAAN TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN Yhteiskunta (kaupungit, kunnat, seutukunta ja valtio) 1. Yrityspalvelutoiminnan keskittäminen Länsi-Uudenmaan alueella yhden kehittämisyhtiön alle 2. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen Pk-yritysten yritysverotus Kehitysaluestatus alueelle 3. Logistisiin yhteyksiin vaikuttaminen VT2 perusparannus Kaupunkirata Helsinki-Lohja 4. Osaavan työvoiman alueelle saaminen ja alueella säilyttäminen Omavaraisuus työpaikkojen suhteen Opiskelumahdollisuuksien lisääminen alueella Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö opetussuunnitelmien laatimisessa ja suuntaamisessa 33