Valmistavan teollisuuden uudistuminen. Jyrki Poikkimäki VTT Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n tilaisuus Puistokatu 10, Sastamala

Transkriptio

1 Valmistavan teollisuuden uudistuminen Jyrki Poikkimäki VTT Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n tilaisuus Puistokatu 10, Sastamala

2 22/06/ Konepajateollisuus on Euroopan vahva teollinen tukiranka Konepajateollisuus: Noin 80 % EU:n kokonaistuotannosta Työllistää suoraan 2,6 milj. ihmistä ja välillisesti (alihankintaverkosto) moninkertaisesti EU:n osuus teollisuudenalan maailmanmarkkinoista 41 % ja vientiosuus maailman suurin Suurin osa Euroopan noin konepajayrityksistä pk-yrityksiä Pk-valtaisen teollisuuden ääntä vaikea saada kuuluviin Euroopassa Globaali talouslama on iskenyt pahasti konepajateollisuuteen Keski-Euroopan vahvat konepajavaltiot ovat Suomen kanssa samassa suossa - Väkeä on Suomessa vähennetty muihin verraten vielä vähän* Esim. Saksan koneteollisuudessa uusien tilausten tulisi kasvaa peräti 70 % ennen kuin saavutetaan kriisiä edeltävä tilausten määrä* Lähde: Tekes tiedote / Stig Gustavson & Teknologiateollisuus: Tilanne ja näkymät 4/2009 ja 1/2010*

3 22/06/ Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto runsaat 24 mrd ja henkilöstö Suomen kone- ja metallituoteteollisuus: Liikevaihto runsaat 24 mrd v Henkilöstöä v lopussa V Suomesta hävinnyt työpaikkaa Lomautukset koskettavat enemmän kuin joka kolmatta Osuudet Suomen viennistä v. 2009*: Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet (CPA) 32,6 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (SITC) 40,4 % Voimakoneet ja moottorit 5,2 % Erikoiskoneet ja metalliteollisuuskoneet 7,0 % Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 5,8 % Moottoriajoneuvot ja muut kuljetusvälineet 6,7 % Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotteet 40 % Teknologiateollisuudesta Kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksiä oli viime vuoden konkurssiyrityksistä selvästi eniten, 166 kappaletta** Konepajayritysten tuottavuus on kehittynyt pitkään varsin hitaasti verrattuna muuhun teollisuuteen Suomen kone- ja laiteteollisuus (TOL 2002: TOL 29): Tuotannon bruttoarvo 18,5 mrd (v. 2008) Viennin arvo 9,4 mrd (60 % toimialan liikevaihdosta) Toimipaikkoja (2007) henkilöä (v. 2007) Yritysten liikevaihto on laskenut vuoden 2008 huippulukemista n % Suuryrityksiä (>250 hlö) vain n. 1%, joiden osuus toimialan liikevaihdosta yli 60% Lähde: TEM: Kone- ja laiteteollisuuden toimialaraportti (2009) (BI-kirjasto) Lähde: Teknologiateollisuus; Tulli / Ulkomaankauppatilastot *; Metallitekniikka **

4 4 Kuluva vuosi on edelleen vaikea Suomen kone- ja metallituoteteollisuudelle Kysyntänäkymät vuodelle 2010 ovat heikot Lama vaikuttaa teknologiateollisuuteen Suomessa pitkään, koska yritysten valmistamat tuotteet ja palvelut ovat täällä enimmäkseen investointihyödykkeitä Vaikka laitemarkkinat ovat jumissa, kunnossapito- ja modernisointipalveluille on erittäin paljon mahdollisuuksia Euroopassa* Suomi siirtyy vähitellen konepajateollisuudesta kohti palveluteollisuutta** Konepajateollisuudessa joudutaan edelleen sopeuttamaan toimintoja, eikä irtisanomisilta vältytä*** Eräät pitävät hajanaisuutta konepajasektorin vahvuutena - Laajasta kirjosta voidaan löytää kasvualoja*** Konepajateollisuudessa on tilaa myös pienemmille, joustaville, hyvin erikoistuneille yrityksille # Toisaalta konepajateollisuuden alihankintayritysten määrä saattaa pienentyä reippaasti Suomessa ## Isoilla, kansainvälisillä konepajoilla menee paremmin, koska niillä palveluliiketoiminnan osuus on korkea, ja nämä sopimukset ovat pitkäaikaisia ### Lähde: Teknologiateollisuus; Kauppalehti *; Etelä-Suomen Sanomat **; Aamulehti **; HS #; Kauppalehti ## & Kauppalehti ###

5 22/06/ Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden asiakkaat pääsääntöisesti taantuvilla markkinoilla

6 6 Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta edelleen heikko

7 7 Kone- ja metallituoteteollisuuteen uusia tilauksia odotettua vähemmän

8 8 Talouden taantuma nopeuttaa konepajateollisuuden tuotannonsiirtoja Suomesta ulkomaille Suuret konepajakonsernit ovat siirtäneet tuotantoaan ulos Suomesta Ensimmäisenä vuorossa ovat johtavat tuoteyritykset Nyt yhtiöitä houkuttelee erityisesti itäinen Keski-Eurooppa* Laman myötä alihankintaketjut ovat purkautumassa, kun yhtiöt siirtävät alihankintojaan ja omia toimintojaan kasvavien markkinoiden ja halvempien työvoimakustannusten maihin Esim. nykymenolla isompi osa Metson tuotannosta siirtyy alihankkijoille, ja etenkin halvan kustannustason maissa toimiville alihankkijoille** Käykö konepajoille "perlokset? Alan pelastus lienee se, että Suomeen on jäänyt suurta tietotaitoa vaativa tuotanto ja että alihankkijat ovat usein perinteikkäitä perheyrityksinä juurtuneempia Suomeen kulttuurisesti*** Toisaalta kotimaisuus alkaa taas vetää pohjoismaisia konepajayrityksiä: Esim. laatuongelmien vuoksi arviolta lähes puolet konepajayhtiöistä (erityisesti Ruotsissa) pohtii halpamaihin ulkoistetun tuotannon kotiuttamista # Vastaava näkyy mm. Saksassa (Fraunhofer-ISI:n selvitys), jossa teknologiafirmat (esim. ajoneuvoteollisuus) ovat lopettaneet siirtämästä tuotantoaan ulkomaille # Lähde: Kauppalehti ja HS ; Kauppalehti *; Talouselämä **; Taloussanomat ; Talouselämä ***; Kauppalehti # ; Tekniikka&Talous ##

9 9 Siirtyminen ulkomaille vielä maltillista: Aasian osuus kasvanut viime vuosina

10 10 Kone- ja metallituoteteollisuuden kiinteät investoinnit romahtaneet Suomessa EK:n arvio tehdasteollisuuden kiinteistä investoinneista 2010: -5 % (yht. 2,3 mrd )* Vain metsäteollisuus lisää investointejaan* Lähde: Teknologiateollisuus ( ) - Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu tammikuu 2010; Kauppalehti *

11 11 Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö väheni runsaat 10 % vuonna 2009

12 12 Konepajojen tuottavuuden kehityksessä paljon petrattavaa Lähde: Tilastokeskus. Kansallinen tilinpito, 2008.

13 13 Megadraivereita Ilmastonmuutos Luonnonvarojen rajallisuus Kestävä kehitys Globalisaatio Globaalin kilpailun kiristyminen Yhteiskunnalliset muutokset Uudet materiaali- ja teknologiainnovaatiot Uudet liiketoimintamallit ja konseptit

14 14 Konepajateollisuuden tulevaisuuden liiketoimintamallit Investoinnit koneisiin ja laitteisiin eivät yksin ratkaise tulevaisuuden kilpailukykyä, vaan tarvitaan uusia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja. Globaalit palveluliiketoiminnan mallit edellyttävät uusia avauksia, esim. erikoistumista johonkin teknologiaan tai liiketoiminta-alueeseen. Erikoistuminen ja työnjako ovat keskeisiä tekijöitä uusia liiketoimintamalleja kehitettäessä. Varaston hallinta ja prosessin ohjaus eivät enää riitä kilpailukyvyn varmistamiseen. On kiinnitettävä huomiota palveluliiketoimintaan integroitumiseen yrityskoon kasvattamiseen erilaisten toimintastrategioiden muodostamiseen eri asiakassegmenteille.

15 15 Uhkaako konepajateollisuutta elektroniikkateollisuuden kohtalo Talouden taantuma on nopeuttanut konepajateollisuuden tuotannonsiirtoja Suomesta ulkomaille Häviääkö tuotannon ja suunnittelun välinen vuorovaikutus, kasvavatko laatukustannukset, karkaavatko logistiikkakustannukset käsistä ja häviääkö joustavuus Konepajateollisuudessa on tilaa hyvin johdetuille, joustaville ja erikoistuneille yrityksille ja yritysverkostoille Joustavat automaatioratkaisut läpi toimitusketjun Kokonaistuottavuuden parantaminen Korkean jalostusarvon omaavat tuotteet Palvelut osaksi tuotetta

16 16 Tavoitteeksi kilpailukyvyn radikaali parantaminen Teknologiateollisuus ry, alan johtavat tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat yhteistyössä haastamassa yrityksiä alan uudistamiseen Tilaisuuden tuloksena saadaan Näkemys yritysten lyhyen tähtäimen kehitystarpeista Näkemys alan yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi myös pitkällä aikajänteellä suuntaamaan alan tutkimusta ja rahoitusta

17 17 Tulevaisuuden yhteistyömalleja Asiakassuunnan kumppanuusverkostot Asiakkaat Asiakkaat TUOTEKEHITYSVERKOSTOT - UUDET TOIMIALAT Asiakkaat LOGISTISET PALVELUT Jatkojalostus Järjestelmätoimittajat Järjestelmätoimittajat Jatkojalostus Jatkojalostus UUDET JA LAAJEMMAT PALVELUKOKONAISUUDET Jatkojalostus Vertikaaliset tuotantoverkostot TERÄSPALVELUYRITYKSET Toimialarajat ylittävät innovaatioverkostot Yritys Yritys Yritys Horisontaaliset myynti ja markkinointi-, oppimis-, tuotekehitys- ja kehittämisverkostot

18 18 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa