VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (luonnos 006_ )

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (luonnos 006_12.1.2006) LÄHTÖKOHDAT...2 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN SUORITUSTAPA...3 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN ETENEMINEN...4 YMPÄRISTÖ- JA TASA-ARVOVAIKUTUSTEN TYÖRYHMÄN KOKOUKSET...5 VAIKUTUSTEN KUVAUS TEEMOITTAIN...19 Asutusrakenne...19 Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005...20 Liikenne...21 Tekninen huolto...21 Selvitys uudesta Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyalueesta...22 Jyväskylän suurvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus...23 Luonnonvarat...24 Turvetuotannon vesistövaikutusselvitys...24 Erityistoiminnot...25 Kulttuuriympäristö...25 Luonnonsuojelu...26 Virkistys...27 LIITE I. Maakuntakaavaan liittyvät erilliset yva-selvitykset...28 Päättyneet yva-hankkeet...28 Vireillä olevat yva-hankkeet...28 LIITE II. Vaikutusten arviointitaulukot...29 LIITE III. Maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset...30 LIITE IV. Maakuntakaavan vaikutukset teemoittain...32 LIITE V. Keskeisimmät vaikutusalueet ja kohteet...45 1

LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaavassa ratkaistaan ja yhteen sovitetaan tärkeimmät valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käyttökysymykset. Tämän yhteen sovittavan luonteen vuoksi tulee suorittaa kaavan eri asioiden keskinäinen punninta. Koska maakuntakaavassa sovitetaan yhteen erilaisia, usein ristiriitaisiakin alueiden käyttötarpeita, on välttämätöntä, että kaavan vaikutukset selvitetään riittävässä määrin. Maankäyttö- ja rakennuslain (9 ) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Oulu Kokkola Kajaani Vartius Vaasa Seinäjoki Kuopio Jyväskylä Joensuu Niirala Pori Tampere Mikkeli Lahti Kouvola Lappeenranta Nuijamaa Turku Kotka Vaalimaa Helsinki Hanko Kuva 1. Keski-Suomen maakuntakaavan alustava vaikutusalue Vaikutusten arvioinnin avulla voidaan vertailla eri toteuttamisvaihtoehtoja ja rajata tarkasteltavat toteuttamisvaihtoehdot, punnita niiden merkittävyyttä, voidaan suunnitella haitallisten vaikutusten lieventämistä ja vaikutusten seurantaa. Vaikutusten arviointi voi antaa arvokasta tietoa myös erityyppisten kaavamääräysten laadintaan. Vaikutuksia koskevat selvitykset liittyvät kiinteästi kaavan sisältövaatimuksiin. Maakuntakaavan laatutason varmistamiseksi on oltava perusteellinen ja luotettava kuva maakunnan tilasta ja ympäristöstä. 2

Maakuntakaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettava huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset (MRA 1 ): -ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön -maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon -kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin -alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen -kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tarkemmin vaikutusten arviointia on kuvattu ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslaki sarjan oppaassa Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN SUORITUSTAPA Keski-Suomen maakuntakaavan vaikutusten arviointia ovat tehneet liiton ympäristö- ja tasaarvovaikutusten työryhmä apunaan kaavan teemakohtaiset asiantuntijaryhmät. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä on perustettu vuonna 1997 maakunnan yhteistyöryhmän päätöksellä arvioimaan maakuntaa koskevia hankkeita sekä ohjelmia ja suunnitelmia. Maakuntahallitus asetti ryhmän 21.5.2003 arvioimaan myös maakuntakaavan vaikutuksia. Perusteluna oli, että ryhmällä on pitkä ja vankka kokemus aluekehitykseen liittyvien hankkeiden ja ohjelmien vaikutusten arvioimisesta sekä maakunnan hyvä tuntemus. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä: Päivi Andersson, Keski-Suomen museo Hannele Harjunen, Jyväskylän yliopisto (varajäsen Saara Jäntti) Aimo Hirsiaho, Länsi-Suomen lääninhallitus Jarmo Kovanen, TE-keskus Kari Lehtinen, Keski-Suomen ympäristökeskus (pj.) Merja Lehtinen, TE-keskus Kari Leskinen, Länsi-Suomen lääninhallitus Mari Saalamo, Keski-Suomen liitto (siht.) Hannele Yli-Kauppila, Keski-Suomen ympäristökeskus (varajäsen Ansa Selänne) Jaakko Kaipainen, Keski-Suomen metsäkeskus (varajäsen Osmo Hannuniemi) Merja Tissari, Keski-Suomen ympäristökeskus Reima Välivaara, Keski-Suomen liitto (varajäsen Mikko Yrjönen) Työryhmän käsitellessä maakuntakaavaa mukana ovat: Leena Rossi, Jyväskylän kaupunki, talouden asiantuntija Erkki Pyyppönen, Keski-Suomen liitto, liikenteen asiantuntija Olli Ristaniemi, Keski-Suomen liitto Hanna Kunttu, Keski-Suomen liitto 3

Keski-Suomen maakuntakaavaprosessin vaikutusten arvioinnin voidaan katsoa alkaneeksi 19.3.2003. Tällöin liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmän silloinen puheenjohtaja Martti Salminen informoi ryhmää maakuntakaavasta ja sen vaikutusten arvioinnista. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN ETENEMINEN Maakuntakaavan vaikutusten selvittäminen kulkee kaavaprosessin mukana. Vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin eri vaiheista. Keskeisimmät vaiheet ja keskeisimmät arvioitavat asiat ovat: Aloitusvaihe, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (2003) Tavoitevaihe, kaavan tavoitteet, lausunnot (2003-2004) Valmisteluvaihe, kaavaluonnos, lausunnot (2005) Ehdotusvaihe, kaavaehdotus, lausunnot (2006) Vaikutusten arviointi etenee seuraavasti: 1) ympäristön tilaa kuvaava vaikutusten arviointikartta toimii arvioinnin pohjana 2) asiantuntijaryhmät ovat arvioineet teemojensa vaikutuksia 3) ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä käsittelee kaavaa kokouksissaan ja kannanotot perusteluineen kirjataan pöytäkirjaan 4) pöytäkirjat muodostavat arviointiasiakirjan 5) työryhmä käy tarvittaessa maastossa tutkimassa kaavassa esitettäviä asioita 6) työryhmä tuottaa kaavan vaikutuksia kuvaavan kartan, joka liitetään arviointiasiakirjaan 7) työryhmä tilaa merkittävimmistä vaikutusasioista tutkimuksia Työryhmä ei käynyt kaavaprosessin aikana maastossa tutkimassa maankäyttömuotojen vaikutuksia. Merkittävimmistä kaavassa esitettävistä maankäyttömuodoista liitto teetätti selvityksiä Erityistä huomiota kiinnitetään toimenpiteisiin, eli miten vaikutusten arviointi muuttaa kaavaprosessin kuluessa kaavakarttaa ja miten vaikutusten arviointi näkyy kaavaselostuksessa (mm. määräykset). TAULUKKO I. Vaikutusten arvioinnin käsittely ympäristö- ja tasa-arvoryhmässä Teema Kokous nro Käsittelypäivä Osallistumis- ja 57, 60 9.5.2003, 18.6.2003 arviointisuunnitelma Tavoitteet 65, 66, 68, 69 26.11.2003, 10.12.2003, 4.2.2004, 10.2.2004 Tilannekatsaukset 70, 75 1.3.2004, 14.6.2004 Aluerakenne 77 1.9.2004 Liikenne 78 19.10.2004 Virkistys 83 8.12.2004 Luonnonsuojelu 86 25.1.2005 Luonnonvarat ja energia 89 7.3.2005 Kulttuuriympäristö 92 12.4.2005 Erityistoiminnot 93 3.5.2005 Tekninen huolto 97 16.9.2005 4

Kokonaisvaikutukset 99 100 102 103 11.10.2005 3.11.2005 7.12.2005 10.1.2006 Vaikutusten arvioinnin pääpaino on ollut maakuntakaavan alustavassa luonnoksessa 004_01042005. Tähän vaiheeseen liittyy myös erillinen vaikutuskartta keskeisimmistä vaikutusalueista ja kohteista. YMPÄRISTÖ- JA TASA-ARVOVAIKUTUSTEN TYÖRYHMÄN KOKOUKSET Pöytäkirja / 54 Aika Keskiviikko 19.3.2003 klo 13.00 Paikka Keski-Suomen liitto, 1. krs nh. 1 7 EDESSÄ OLEVAT SUUNNITELMAT JA TEHTÄVÄT Maakuntakaava Salminen jakoi maakuntakaavan vaikutusten selvittämistä ja dokumentointia koskevan paperin (mh 19.2003). Kuultiin selostus aikatauluista ja työryhmistä. Käytiin keskustelu siitä, haluaako yva-ryhmä osallistua maakuntakaavan arvioinnin suunnitteluun. Tehtiin periaatepäätös, että yva-ryhmä haluaa olla mukana arvioinnin suunnittelutyössä sekä osallistua arviointiprosessiin mahdollisuuksiensa mukaan. Arvioinnissa voidaan tarvittaessa käyttää myös ulkopuolista asiantuntemusta (esim. konsultteja!). Selvitetään myöhemmin miten työ lähtee liikkeelle. Salminen kertoi, että liiton suunnittelupäälliköksi on valittu Olli Ristaniemi. Päätettiin kutsua Ristaniemi yva-ryhmän 29.4. pidettävään kokoukseen. Pöytäkirja / 55 Aika Tiistai 8.4.2003 klo 11.30. Paikka Keski-Suomen liitto, 1. krs nh. 1 5 ESITTÄYTYMINEN JA MAAKUNTAKAAVA Aikaisemminkin yva-ryhmän kanssa yhteistyössä ollut liiton uusi suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi esittäytyi ja kertoi taustoistaan ja uudesta toimenkuvastaan. Ristaniemi on aloittanut suunnittelupäällikön tehtävät Keski-Suomen liitossa 1.4. Kuultiin Ristaniemen selostus maakuntakaavaprosessista ja yva-ryhmän osallistumisesta kaavan arviointiin. Ristaniemi korosti, että yva-ryhmän kommentit ja perustelut tulee kirjata tarkasti ylös pöytäkirjoihin, jotta tieto kulkeutuu eteenpäin. Käytiin keskustelu menettelytavoista ja ajankäytöstä. Palataan asiaan, Ristaniemi tulee jatkossa kertomaan työstä lisää. 5

Keski-Suomen liiton maakuntakaavan OAS! Arvioinnista sopiminen: Merkitään tiedoksi käyty keskustelu. Mietittäväksi jäi täydennetäänkö yva-ryhmää maakuntakaavan arviointityön ajaksi talouden asiantuntijalla ja/tai muilla mahdollisilla jäsenillä. Pöytäkirja / 57 Aika Perjantai 9.5.2003 klo 13.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Päivänkakkara 7 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUN- NITELMA Kuultiin Olli Ristaniemen ja Katri Mattelmäen selostus maakuntakaavasta. Uusin luonnos osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on päivätty 22.4.2003. Ristaniemi esitteli sitä kalvolla seuraavasti: -sisältö ja painatukset -osalliset ja osallistumismenettelyt -tiedottamistavat (tiedotuslehti) -vaikutusselvitykset: yhteiskuntataloudelliset, ympäristö ml. sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset -maakuntakaavaa varten tekeillä olevat selvitykset ja selvitystarpeet Yva-ryhmän tehtävänä on miettiä vaikutusten arvioinnin menetelmä. Todettiin, ettei ryhmässä löydy riittävästi asiantuntemusta arvioimaan taloudellisia vaikutuksia. Harkitaan ryhmän täydentämistä tältä osin tai teetetään taloudellisten vaikutusten arviointi ulkopuolisella asiantuntijalla. Käytiin keskustelu tiedottamisesta kansalaisjärjestöjen kautta, Ristaniemi piti tätä hyvänä vaihtoehtona ja lupasi miettiä asiaa. Maakuntakaavan OAS:n aikataulu: 21.5. maakuntahallituksen käsittely, jonka jälkeen se lähetetään kuntiin nähtäville ja heille annetaan mahdollisuus antaa siitä lausunto. Tarkempi aikataulu selviää seuraavaan yva-kokoukseen mennessä. Pyydetään osasta kalvoista kopiot Ristaniemeltä ja toimitetaan yva-ryhmälle (suunnittelu, osallistuminen, vaikutusten arviointi). Käytiin keskustelu menettelytavoista. Ristaniemi toivoi, että yva-ryhmän kommentit kirjataan näkyviin pöytäkirjoihin. Ristaniemi ja Mattelmäki osallistuvat jatkossa yva-ryhmän kokouksiin maakuntakaavan käsittelyn ajaksi. Tässä vaiheessa annettiin palautetta työryhmien kokoonpanoista; useassa ryhmässä ei toteudu tasa-arvo. Tämä tulisi ottaa huomioon heti alkuvaiheessa, naisia/miehiä tulisi olla työryhmissä 40 %. Pöytäkirja / 60 Aika Keskiviikko 18.6.2003 klo 10.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Päivänkakkara 8 KESKUSTELUA MAAKUNTAKAAVAN ARVIOINTISUUNNITELMASTA Olli Ristaniemi jakoi tutustuttavaksi Maakuntakaavan vaikutusten arviointiprosessi - pohjaesityksen (ks. kohta vaikutusten arvioiminen) ja kuultiin selostus yva-ryhmän osuudesta. Todettiin, ettei yva-ryhmän ole tarpeellista antaa erillistä lausuntoa suunnitelmasta. Ristanie- 6

mi on yva-ryhmän pyynnöstä kehottanut työryhmiä kiinnittämään huomiota tasa-arvon toteutumiseen muiden työryhmien kokoonpanoissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman uusin versio on nähtävillä netissä, liiton kotisivuilla osoitteessa www.keskisuomi.fi. Tällä hetkellä siellä on 21.5.03 versio. Päätetään syksyllä miten ryhdytään toimenpiteisiin. Viranomaisneuvottelun (13.5.) pöytäkirja on allekirjoitettu ja se toimitetaan yva-ryhmän jäsenille. Pöytäkirja / 65 Aika Keskiviikko 26.11.2003 klo 9.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti 6 MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET Jaettiin maakuntakaavan tavoiteluonnos 11.11.2003. Kuultiin Reima Välivaaran selostus tavoitteiden valmistelusta. Välivaara kertoi myös maakuntakaavan seutukierroksista, joita järjestetään viranhaltijoille sekä kuntalaisille. Tilaisuuksia on yhteensä 7 kpl. Käytiin keskustelu. Päätettiin, että yva-ryhmän jäsenet lukevat tavoitepaperin läpi; kommentoivat. Alustava keskustelu käydään seuraavassa yva-ryhmän kokouksessa joulukuussa. Toinen yva-käsittely on tammikuun yva-ryhmän kokouksessa, jolloin tavoitteista annetaan arviointi. Pöytäkirja / 66 Aika Keskiviikko 10.12.2003 klo 9.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Järvitaimen 5 MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET Kuultiin Salmisen yleisselostus luonnospaperista. Ristaniemi kertoi mistä osista luonnos koostuu ja kertoi, että kunnilla on kommentointiaikaa tammikuun loppuun saakka. Lopullinen hyväksyminen tapahtuu maakuntahallituksen kokouksessa 19.2.2004. Käytiin läpi luonnosta kohta kohdalta ja käytiin keskustelu. Ristaniemi kirjasi kokouksessa ylös yva-ryhmän antaman palautteen. Yleisiä esityksiä: -Yva-ryhmä kiinnitti huomiota tasa-arvon toteutumiseen maakuntakaavan eri työryhmissä. Ryhmä esittää, että niiden kaavaa valmistelevien asiantuntijaryhmien kokoonpanoa, joissa tasa-arvo ei nyt toteudu, muutetaan siten, että tasa-arvo toteutuu. -Maakuntakaavan sisältövaatimukset ehdotettiin siirrettäväksi tavoiteosan edelle asiakirjan selkeyden vuoksi. -Asiantuntijaryhmittäinen väliotsikointi esitetään lisättäväksi yksityiskohtaiseen tavoiteosaan asiakirjan selkeyden vuoksi, mikäli se on mahdollista. -Tavoitteisiin esitetään näkyviin maakunnan/liiton visiota, jotta asia sitoutuisi paremmin koko maakunnan suunnitteluun. Yleistavoitteiden osalta ryhmä esittää seuraavaa: -vesiensuojelu/hajakuormitus tulisi näkyä omana kohtanaan -toiseen kohtaan esitetään lisättäväksi, että kaavamääräyksissä voi olla myös vaikutusten arviointiin liittyviä asioita 7

-kolmannen kohdan loppuosa aluerakenteen, liikenteen esitetään poistettavaksi liiallisen rajauksen vuoksi Keskeisten yksityiskohtaisten tavoitteiden osalta ryhmä esittää seuraavaa: -toinen kohta esitetään siirrettäväksi muokattuna yleistavoitteisiin, koska sieltä puuttuu kulttuuriympäristöä koskeva osuus -kohtaan seitsemän esitetään lisättäväksi aluevaraukset esimerkiksi Keiteleelle ja Päijänteelle -kohtaan kahdeksan esitetään selkeyttämistä tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen osalta -kohtaan yhdeksän esitetään sanan suojeluohjelma lisäämistä -kohtaan kaksitoista esitettiin otettavaksi mukaan kaikki pohjavesialueet (I- ja II-luokka) -kohdan kolmetoista viimeinen lause esitetään poistettavaksi johtuen käsitteestä uusiutuvat energiamuodot ja turvetuotanto -kohtaan neljätoista esitetään seuraavat muutokset: mainitaan olemassa olevat ja keskeiset tuotantoon soveltuvat alueet mainitaan, että luonnontilaisia soita ei tule ottaa tuotantoon mainitaan valuma-aluekohtainen tarkastelu -kohta kaksikymmentä esitetään siirrettäväksi kohdaksi kahdeksantoista Käydyn keskustelun perusteella tehdään lopullinen arviointi. Seurataan, että yva-ryhmän kommentit tulevat huomioon otetuiksi. Palautetta ryhmille voi antaa myös maakuntakaavan nettisivuilla (www.keskisuomi.fi) palautelomakkeen avulla. Mietittiin mahdollista kokouksen järjestämistä yhdessä toimiston valmisteluryhmän kanssa. Samalla muistutettiin 18.12. maakuntakaavatilaisuuteen osallistumisesta ja ilmoittautumisesta Katri Mattelmäelle mahdollisimman pian. Pöytäkirja / 68 Aika Keskiviikko 4.2.2004 klo 9.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Järvitaimen 5 LAUSUNNOT MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEISTA Käytiin läpi kokoukseen mennessä tulleista uusista lausunnoista tehdyt lyhenteet. Erillistä vastinetta lausunnoista ei ole vielä tehty, tarkistetaan asia ja aikataulu Olli Ristaniemeltä. Luetaan myös Tiehallinnon alkuperäinen lausunto epäselvän lauseen selventämiseksi. Maakuntakaavan tavoitteet on kirjoitettu uusiksi lausuntojen pohjalta ja aikaisemmin annetut yva-kommentit on eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta otettu huomioon. Käytiin läpi tavoitepaperiin punaisella merkittyjä muutoskohtia ja esitettiin kommentteja/muutoksia. Tavoitteet ehditään katsoa vielä kertaalleen läpi yva -ryhmässä ennen kuin ne lähetetään maakuntahallitukselle. Maakuntakaavan sisältövaatimukset: -rivi 2: siten kuin siitä edellä säädetään. Kohta, johon tässä viitataan, voisi olla suluissa tai asia on muuten selvennettävä. -2. kappalleen alku: puuttuu ja-sana Yleistavoitteet: 8

-kohta 7: Selvitetään miten tämä on kirjoitettu alkuperäisessä lausunnossa tavoitteisiin tehty muutos. Viimeinen lause: Maankäytön hajauttamista pääliikenneväylien varsille tulee välttää tulisi poistaa tai ainakin muokata selvemmäksi. -kohta 8: otetaan huomioon vesipuitedirektiivin linjaukset ja vesiensuojelun tavoitteet. -kohta 10: saatavuus turvataan tuleville sukupolville. Mihin saatavuus viittaa? Lausetta voisi tarkentaa. -kohta 12: Lause muotoiltu kieliopillisesti väärin, rakennetta tulee muuttaa (vrt. edelliset kohdat). Keskeiset yksityiskohtaiset tavoitteet: -kohta 2: Esitetään muutettavaksi: Erityistä huomiota kiinnitetään -kohta pois ja uusittu lause: Maakuntakeskuksen, aluekeskusten ja seutukuntakeskusten sekä kuntakeskusten ja kyläalueiden kehittämisellä turvataan toimiva aluerakenne. Myös yhteisöllisyyden toimintaedellytysten parantaminen olisi saatava jollakin tavoin tavoitteisiin. -kohta 5: onko oltava näin yksityiskohtainen (keskikaiteellinen)? Kohtaa pohdittava vielä toimiston valmisteluryhmässä. -kohta 10: Ensimmäinen lause esitetään muutettavaksi: Maakuntakaavassa esitetään suojelualueverkosto, joka pohjautuu vahvistettuihin suojeluohjelmiin tai aluevarauksiin. -kohta 14: Toisen lauseen loppuosa esitetään muutettavaksi: edellyttää metsätalouden käytössä olevien alueiden säilyttämistä metsätalouskäytössä. -kohta 15: Ensimmäinen lause pitkähkö, esitetään poistettavaksi loppuosa: tulevina vuosikymmeninä ottaen huomioon tuotantoalueiden poistuma ja turpeenkäytön kasvu. Lisäksi poistettavaksi esitetään kohta: ensisijaisesti jo - maakunnallisena erityistavoitteena. -kohta 18: 2. rivi: mm. puupolttoaineiden.. esitetään poistettavaksi turve -kohdat 19, 20 ja 21: Kohdat tulisi yhdistää kahdeksi erilliseksi tavoitteeksi seuraavasti: kohta 19: loppu muutetaan suojelu ja muiden tavoitteiden kanssa. kohta 20 uusittu lause: Maakuntakaavalla osoitetaan eri käyttäjäryhmien tarvitsemat seudulliset virkistysalueet Lisätään kohdan 21 ensimmäinen lause kohdan 20 loppuun: Maakuntakaavassa edistetään matkailu- ja virkistyskeskusten verkostoitumista sekä esitetään matkailu- ja virkistyskeskusten vyöhykkeiden ja alueiden kehittämisperiaatteita. Viimeinen lause: Virkistyksen kannalta yhtenäisiä luontoalueita jätetään pois. Yleisiä kommentteja: -pohjavesialueiden suojeluun otettava selkeämmin kantaa maakuntakaavassa -vesiensuojelun tavoitteita on selkeytettävä tavoitteissakin -yhteisöllisyyden edistäminen tulisi mahdollisuuksien mukaan saada maakuntakaavan tavoitteisiin -tavoiteteksti olisi tarkastettava vielä kielenhuoltajalla Pöytäkirja / 69 Aika Keskiviikko 10.2.2004 klo 9.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti 3 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Pöytäkirjan tarkastamisen yhteydessä käytiin läpi maakuntakaavan uutta tavoitepaperia (jaettiin kokouksessa) sekä Ristaniemi kertoi vastineesta, joka menee maakuntahallituksen käsittelyyn 19.2. (jaettiin kokouksessa). Vastineen liitteeksi tulevat lausuntojen lyhennelmät ja tavoitepaperi. 9

Käytiin läpi edellisen kokouksen pöytäkirjasta pykälä 5 Lausunnon maakuntakaavan tavoitteista kohta kohdalta: Yleistavoitteet: -kohta 7: Selvitetään miten tämä on kirjoitettu alkuperäisessä lausunnossa tavoitteisiin tehty muutos. Viimeinen lause: Maankäytön hajauttamista pääliikenneväylien varsille tulee välttää tulisi poistaa tai ainakin muokata selvemmäksi. Ristaniemi totesi, että lause on suora lainaus Tiehallinnon lausunnosta. Tulkinnanvaraisuudesta johtuen se on otettu pois uudesta tavoitepaperista. -kohta 8: otetaan huomioon vesipuitedirektiivin linjaukset ja vesiensuojelun tavoitteet. Ristaniemi on keskustelut Ansa Selänteen kanssa vesiensuojelun tavoitteista ja tavoitteet on tältä osin kirjoitettu Selänteen esittämässä muodossa. -kohta 10: saatavuus turvataan tuleville sukupolville. Mihin saatavuus viittaa? Lausetta voisi tarkentaa. Lauseen loppuosa on poistettu. -kohta 12: Lause muotoiltu kieliopillisesti väärin, rakennetta tulee muuttaa (vrt. edelliset kohdat). Lause on muotoiltu uudelleen. Keskeiset yksityiskohtaiset tavoitteet: kohta 2: Esitetään muutettavaksi: Erityistä huomiota kiinnitetään -kohta pois ja uusittu lause: Maakuntakeskuksen, aluekeskusten ja seutukuntakeskusten sekä kuntakeskusten ja kyläalueiden kehittämisellä turvataan toimiva aluerakenne. Myös yhteisöllisyyden toimintaedellytysten parantaminen olisi saatava jollakin tavoin tavoitteisiin. Muutettu. -kohta 5: onko oltava näin yksityiskohtainen (keskikaiteellinen)? Kohtaa pohdittava vielä toimiston valmisteluryhmässä. Lausetta muutettu, esitettiin vielä, että toisen lauseen sana kehitetään korvataan sanalla varaudutaan. -kohta 10: Ensimmäinen lause esitetään muutettavaksi: Maakuntakaavassa esitetään suojelualueverkosto, joka pohjautuu vahvistettuihin suojeluohjelmiin tai aluevarauksiin. Muutettu. -kohta 14: Toisen lauseen loppuosa esitetään muutettavaksi: edellyttää metsätalouden käytössä olevien alueiden säilyttämistä metsätalouskäytössä. Lauseen loppuosa on jätetty pois. -kohta 15: Ensimmäinen lause pitkähkö, esitetään poistettavaksi loppuosa: tulevina vuosikymmeninä ottaen huomioon tuotantoalueiden poistuma ja turpeenkäytön kasvu. Lisäksi poistettavaksi esitetään kohta: ensisijaisesti jo - maakunnallisena erityistavoitteena. Lausetta ei ole muutettu toivotulla tavalla. Jarmo Kovanen esitti eriävän mielipiteen ja toivoi, että sana ensisijaisesti tulee poistaa, koska Keski-Suomessa on niin vähän luonnonmukaisia soita. Ryhmä keskusteli asiasta ja totesi, että ojittamattomia soita jo suojeltujen lisäksi on marginaalisen vähän, asialla ei Keski-Suomessa ole kuitenkaan suurta käytännön merkitystä. Tavoitteissa oleva teksti on suora lainaus valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteista. -kohta 18: 2. rivi: mm. puupolttoaineiden.. esitetään poistettavaksi turve Ei ole muutettu. Ristaniemi lupasi tehdä tarvittavan muutoksen. -kohdat 19, 20 ja 21: Kohdat tulisi yhdistää kahdeksi erilliseksi tavoitteeksi seuraavasti: -kohta 19: loppu muutetaan suojelu ja muiden tavoitteiden kanssa. -kohta 20 uusittu lause: Maakuntakaavalla osoitetaan eri käyttäjäryhmien tarvitsemat seudulliset virkistysalueet Lisätään kohdan 21 ensimmäinen lause kohdan 20 loppuun: Maakuntakaavassa edistetään matkailu- ja virkistyskeskusten verkostoitumista sekä esitetään matkai- 10

lu- ja virkistyskeskusten vyöhykkeiden ja alueiden kehittämisperiaatteita. Viimeinen lause: Virkistyksen kannalta yhtenäisiä luontoalueita jätetään pois. Em. kohtia ei ole muutettu aivan niin kuin yva-ryhmä esitti, mutta hyväksyttiin muutokset. Yleisiä kommentteja: -pohjavesialueiden suojeluun otettava selkeämmin kantaa maakuntakaavassa -vesiensuojelun tavoitteita on selkeytettävä maakuntakaavan tavoitteissa -yhteisöllisyyden edistäminen tulisi mahdollisuuksien mukaan saada maakuntakaavan tavoitteisiin -tavoiteteksti olisi tarkastettava vielä kielenhuoltajalla Kommentit on luvattu ottaa huomioon (osa otettu jo). Lisäksi toivottiin, että tuulivoimasta pitäisi kirjoittaa perustelu, miksi sitä ei ole otettu huomioon maakuntakaavassa. Ristaniemi kirjasi ylös myös määritelmän sanalle kansallisvarallisuus, joka toivottiin lisättävän tavoitepaperiin. Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja yksityiskohtaisen läpilukemisen jälkeen. Pöytäkirja / 70 Aika Maanantai 1.3.2004 klo 9.00 Paikka Keski-Suomen Talon kokoustila Koppelo 5 MAAKUNTAKAAVAAN LIITTYVÄT MAHDOLLISET ASIAT Olli Ristaniemi jakoi maakuntakaavaa koskevan pykälän maakuntahallituksen 19.2.2004 kokouksesta. Merkittiin tiedoksi Ristaniemen selostus hallituksen käsittelystä ja käyty keskustelu. Ristaniemi kertoi, että maakuntakaavaa käsitellään yva-ryhmässä seuraavan kerran toukokesäkuussa, jolloin kuntakierrokset on käyty läpi. Tuolloin on tarkoitus olla valmiina maakuntakaavan luonnoksen luonnos. Pöytäkirja / 75 Aika Maanantai 14.6.2004 klo 14.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti 6 MAAKUNTAKAAVAN TILANNE Olli Ristaniemi kertoi maakuntakaavan tilannekatsauksen. Kaavan tavoitteet on painettu ja niitä koskeva tiedote nro 3. Nämä jaettiin ryhmän jäsenille. Käytiin läpi vuonna 2004 aloitettavat tutkimukset ja selvitykset (liite). Olli kertoi muutaman esimerkin kautta kevään 2004 kuntakierroksen tuloksia. Kuntakierroksen tuloksista on laadittu maakuntakaavan alustava luonnos. Se lähetetään kuntien yhdyshenkilöille. Maakuntahallitukselle esitellään kaavan alustava luonnos 23.6.2004 ja päätösesityksenä on, että kartta voitaisiin laittaa liiton kotisivuille kaikkien nähtäväksi ja kommentoitavaksi. 11

Sovittiin, että seuraavassa kokouksessa aletaan käydä läpi alustavaa luonnosta maankäyttöluokittain, jos asiantuntijaryhmät ovat jo ko. teeman käsitelleet. Seuraavassa kokouksessa voidaan alkaa tarkastella myös keskeisimpiä linjauskysymyksiä ja kriittisiä kohtia. Pöytäkirja / 77 Aika Keskiviikko 1.9.2004 klo 12.15 Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti 6 MAAKUNTAKAAVAN TILANNE Olli Ristaniemi kertoi maakuntakaavan loppuvuoden aikataulun. Keskeiset asian tulevat olemaan maakuntakaavan alustavan luonnoksen päivitykset syyskuun lopulla ja marrasjoulukuun vaihteessa sekä kuntien yhdyshenkilötapaamiset alkusyksystä ja seutukuntakierros loppuvuodesta. Päätettiin, että yva-ryhmälle toimitetaan kaavan päivitysten yhteydessä paperiversiot ja teemakarttoja. Todettiin, että netissä oleva maakuntakaavan alustava luonnos (15.6.2004) ei oikein avaudu kansalaisille, koska tukena ei ole merkintöjen kuvausta ja kaavaselostusluonnosta. Kaavaselostusluonnos pyritään saamaan nettiin marras-joulukuun vaihteen päivityksen yhteydessä. Päätettiin teemoittain etenevästä käsittelystä seuraavaa: toimisto valmistelee käsiteltävistä asioista lyhyen yhteenvedon, josta ilmenee aihepiirin valmistelun historia, kaavamerkintöjen käyttöperiaatteet ja ote kaavaselostusluonnoksesta. Toimisto listaa alustavasti myös ko. aihepiiriä koskevat mahdolliset merkittävimmät vaikutuskohteet, vaikutusketjut jne. Todettiin, että kyläverkkoa koskeva kriteeristö on hyvä ja siltä pohjalta voidaan maakuntakaavan kyläverkkovalmistelua jatkaa. Pöytäkirja / 78 Aika Tiistai 14.9.2004 klo 13.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti 8 MUUT ASIAT Kutsuttiin Olli Ristaniemi kokoukseen. Ristaniemi kertoi Elinkeinoryhmän esityksestä, että yva-ryhmässä olisi hyvä olla heidän edustajansa mukana. Käytiin keskustelu asiasta ja päätettiin, että Elinkeinoryhmän edustaja voidaan kutsua kokouksiin asiantuntijana tarvittaessa, mutta ketään ei nimetä varsinaiseksi jäseneksi. Pöytäkirja / 80 Aika Tiistai 19.10.2004 klo 9.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti 5 MAAKUNTAKAAVA/Liikenne Ympäristö- ja tasa-arvoryhmän käsittelyssä oli maakuntakaavan liikenne-teeman luonnos. Ryhmälle oli toimitettu etukäteen maakuntakaavan liikennettä koskeva teemakartta (luonnos 12

12.10.2004) sekä vaikutusten arviointikartta (12.10.2004). Olli Ristaniemi ja Erkki Pyyppönen suorittivat esittelyn. Vaikutusten arviointiryhmä esittää, että maakuntakaavassa korostuisivat joukkoliikenne, rautatieliikenne sekä ratojen sähköistys. Näiden merkityksen korostamista perusteltiin työpaikkojen, teollisuuden ja asutuksen sijoittumisella. Myös kulttuuripalvelujen saatavuus esimerkiksi pohjoisesta Keski-Suomesta nähtiin joukkoliikenteen korostamista puoltavana asiana. Joukkoliikenteen näkökulmasta pidettiin tärkeänä Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski (-Saarijärvi) ratayhteyttä. Lisäksi esille nousivat ajatus rautatieyhteydestä Tikkakosken lentoasemalle, kalastuksen näkyminen vesiliikenteen yhteydessä, kevyen liikenteen vaihtoehtomalli ainakin Jyväskylän kaupunkiseudulla sekä terminaaliverkko ja sen hyödyntäminen lähiruokajärjestelmässä. Sovittiin, että seuraavassa maakuntakaavaa käsittelevässä kokouksessa on lista jo tehdyistä yva-selvityksistä (liite I) sekä jatkokäsittelyn aikataulutus teemoittain. Lisäksi sovittiin, että teemoittaista käsittelyä jatketaan Erkki Pyyppösen mallin pohjalta, jossa maankäyttöluokittain käydään läpi yleispiirteisellä tasolla MRA 1 :n mukaiset asiat (liite II). Liitteessä III on taulukko liikenteen vaikutuksista. Pöytäkirja / 81 Aika Tiistai 2.11.2004 klo 9.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Päivänkakkara 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN AIKATAULU Olli Ristaniemi esitteli alla olevan käsittelyaikataulun. Keskustelun jälkeen päädyttiin siihen, että teemoittaista käsittelyä jatketaan viikolla 49 luonnonsuojelulla. Teemoja käsitellään noin kuukauden välein, tällöin kokous keskittyy vain maakuntakaavaan. Kokouksen sihteerintehtävät hoitaa liiton alueidenkäyttö. Kokouksessa tarkistetaan myös edellisen käsitellyn palautteen huomioiminen. Kokouksen ulkopuolella tulleet ryhmän jäsenten hajakommentit käsitellään myös. Pöytäkirja / 83 Aika Keskiviikkona 8.12.2004 klo 13.00-15.30 Paikka Keski-Suomen liitto, 1. krs kokoushuone Järvitaimen 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA- ryhmän kommenttien huomioiminen: Ristaniemi selosti asiaa. YVA- ryhmän esittämät kannanotot alustavasta luonnoksesta on käsitelty maakuntakaavan toimiston valmisteluryhmän kokouksessa 11.11. Käytiin läpi toimiston valmisteluryhmän antama palaute kannanottoihin. Päivi Andersson totesi, että moderniin rakennusperintöön liittyvä selvitys koskisi lähinnä Jyväskylän kaupunkia. Andersson lisäsi, että kulttuuriympäristöryhmässä selvityksen tarpeellisuutta pohditaan vielä. Todettiin, että jo valmistunut liikennejärjestelmäsuunnitelma olisi hyvä tuoda myös YVA- ryhmälle tiedoksi. Välivaara keskustelee asiasta Erkki Pyyppösen kanssa. Virkistysteeman vaikutusten arviointi (liite IV): 13

Ristaniemi kertoi työryhmälle virkistykseen liittyvistä linjauksista. Käytiin läpi virkistykseen liittyvä tekstiosuus kaavaselostuksesta. Virkistyksen linjauksiin Andersson esitti lisättäväksi muinaismuistomatkailun esittämisen. Muinaismuistokohteiden ja Natura-alueiden välistä kytkentää voisi myös tarkastella Naturan hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä. Moottorikelkkareitistön osalta Tissari totesi, että reitistön voisi esittää nykyistä yleispiirteisemmin. Merkintöihin liittyen esitettiin viheryhteystarve- nimen muuttamista esim. ulkoiluyhteystarpeeksi. Todettiin myös, että tasa-arvon kannalta maakuntauran esteettömyydestä olisi hyvä mainita kaavaselostuksessa. Esitettiin Etelä-Konneveden alueen merkitsemistä vesiretkeilyalueeksi. Sovittiin, että esitys viedään virkistysalueryhmälle. Ristaniemi totesi, että seutukaavan MU-, MV-, ja MY- alueista tehdään erillinen selvitys kevään 2005 aikana. Kovanen esitti Saarijärven Pyhäjärven lisäämistä suurvesistöjen listaan, kun kartoitetaan MU-, MV-, ja MY- alueita. Sovittiin, että virkistysteeman osalta alustavan vaikutusten arvioinnin tekee virkistysalueryhmä, jonka jälkeen YVA- ryhmä käsittelee arviot. Pöytäkirja / 86 Aika Tiistai 25.1.2005 klo 9.00 11.30 Paikka Keski-Suomen liitto, 2. krs kokoushuone Dioriitti 5 YVA-RYHMÄN KOMMENTTIEN (kokous 83) HUOMIOON OTTAMINEN Ristaniemi selosti asiaa. YVA- ryhmän esittämät kannanotot alustavasta luonnoksesta on käsitelty maakuntakaavan virkistysryhmän kokouksessa 18.01.2005. Käytiin läpi virkistysryhmän antama palaute ko. kannanottoihin. Yva-ryhmällä ei ollut huomautettavaa palautteeseen. 6 MAAKUNTAKAAVA / LUONNONSUOJELUTEEMAN VAIKUTUSTEN ARVIOIN- TI (liite V) Välivaara kertoi työryhmälle luonnonsuojeluteeman valmistelusta ja teemaan liittyvistä linjauksista. Käytiin läpi luonnonsuojeluun liittyvä tekstiosuus alustavan luonnoksen kaavaselostuksesta. Leskinen esitti mietittäväksi Ympäristön tila otsikon muuttamista paremmin nykyistä suppeaa sisältöä vastaavaksi. Ympäristön tila tekstiin tulisi lisätä pilaantuneet maaalueet, jos niitä ei esitetä muussa yhteydessä. Hiljaiset alueet otetaan huomioon tarkasteltaessa kaavan ympäristövaikutuksia. Kovanen esitti, että ekologiset vyöhykkeet kohdassa tulisi vähän perusteellisemmin kuvata asiaa ja siihen liittyvää termistöä. Ryhmä kannatti Natura 2000 alueiden esittämistä maakuntakaavassa yleisellä tasolla; Natura-alueet näkyvät kaavakartalla, mutta Naturan sisällä ei tulisi esittää alueen toteutukseen liittyviä aluevarauksia (SLja virkistysalueita). Virtavesien kohdalla kaavamerkintää / teknistä esittämistä tulee vielä pohtia, jos Naturaan kuuluu vain vesialue ja ympärillä oleva kapea ranta-alue kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Myös luonnonsuojeluteeman työpaikkavaikutukset herätti keskustelua. Ryhmä edellytti, että käsitykset suojelun aiheuttamista positiivisista ja negatiivista työllisyysvaikutuksista tulee perustua tutkimuksiin. Lisäksi päätettiin kutsua Anna Uusitalo esittelemään Ekologiset vyöhykkeet selvitystä yvaryhmän kokoukseen. 7 MAAKUNTAKAAVAN TILANNEKATSAUS 14

Ristaniemi selosti kaavatyön nykyistä vaihetta. Alustavasta luonnoksesta, joka on nähtävissä netissä, pyydetään kommentit kevään kuluessa sidosryhmiltä ja tärkeimmiltä yhteistyötahoilta. Pöytäkirja / 89 Aika Keskiviikkona 7.3.2005 klo 13.00 Paikka Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2.krs) 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ristaniemi kertoi YVA- ryhmän luonnonsuojelua koskevien kommenttien huomioimisesta. Työryhmän kommentit on käsitelty luonnonsuojeluryhmän kokouksessa 1.2.2005. Käytiin läpi luonnonsuojeluryhmän antamat vastineet kommentteihin. YVA- ryhmällä ei ollut huomautettavaa kommenttien huomioimisesta. Hiljaisten alueiden osalta todettiin, että työryhmän tulee jatkossa ottaa kantaa siihen, mitä merkintöjä (esim. moottorikelkkareitit, turvetuotantoalueet) potentiaalisilla hiljaisilla alueilla voidaan esittää. Ristaniemi kertoi aluksi liitteen 2 sisällöstä ja rakenteesta. Vaikutusten arviointitaulukko on käsitelty Luonnonvarat ja energia- ryhmässä. Käytiin liite 2 kokonaisuudessaan läpi ja kirjattiin ylös YVA- ryhmältä tulleet muutosesitykset (kursiivilla): Turvetuotantovyöhyke: - Suunnittelumääräys: Turvetuotantovyöhykkeellä sijaitsevan tuotantoalueen suunnittelussa ja käyttöönotossa on otettava huomioon toiminnan vaikutukset alapuoliselle vesistölle ja kalakannoille/kalankasvatukselle sekä pyrittävä estämään toiminnasta näille aiheutuvia vaikutuksia. - Vaikuttavat negatiivisesti matkailuun ja virkistykseen - Poistettavaksi esitettiin monimuotoisuuden lisäys uudelleen soistettavilla tuotantoaloilla ja turpeen maaperää happamoittavan ja rapauttavan vaikutuksen väheneminen tuotetuilla soissa (vähämerkityksisiä asioita) - Lisäyksenä esitettiin, että sora- ja hiekka-, kalliokiviaines- ja rakennuskiviainesalueet edesauttavat maaseudun asuttuna pitämistä - Lisäyksenä esitettiin, että kalliokiviaines- ja rakennuskiviainesalueilla on positiivisia vaikutuksia myös yksityistalouteen Kokous / 92 Aika Tiistaina 12.4.2005 klo 9.00-11.25 Paikka Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2.krs) 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kuultiin Ristaniemen selostus maakuntakaavan ajankohtaisista asioista. Seutukuntakierros käynnistyy to 14.4 Jyväskylän seutukunnan tilaisuudella. Alustavasta luonnoksesta on lähetetty myös kommentointipyynnöt kunnille ja keskeisille sidosryhmätahoille. Käytiin läpi YVA-ryhmältä tulleiden kommenttien (luonnonvarat ja energia) huomioiminen kaavaselostuksessa sekä vaikutusten arviointitaulukossa. 15

Jarkko Pietilä esitteli kulttuuriympäristöön liittyviä asioita. Käytiin läpi alustavan luonnoksen kulttuuriympäristöä koskevat merkinnät. Pietilä totesi, että vaikutusten arviointi kulttuuriympäristön osalta on hieman hankalaa, sillä osa selvityksistä on vielä kesken. Määräyksiä on tarkoitus miettiä MAKU- ryhmän (maakunnan kulttuuriympäristöryhmä) seuraavassa kokouksessa. Vaikutusten arviointiin palataan myöhemmin uudelleen (liitteet 2-3). Sovittiin, että seuraavassa kokouksessa teemana ovat erityistoiminnot. Kokous / 95 Aika: Maanantaina 6.6.2005 klo 13.00 15.20 Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Järvitaimen (1.krs) 5 MAAKUNTAKAAVAN KOMMENTOINTIKIERROKSEN PALAUTE Ristaniemi kertoi aluksi, kuinka YVA-ryhmän viime kokouksen kommentit on otettu huomioon. Edellisessä kokouksessa esillä olleeseen pohjavesikysymykseen (merkinnän päällekkäisyys turvetuotannon kanssa) ei Keski-Suomen ympäristökeskus ottanut selvää kantaa. Seutukuntakierroksen palautteesta (liite 2) Ristaniemi totesi, että esille tilaisuuksissa nousivat erityisesti tieasiat (mm. tieluokan nostot), arvokkaat kallioalueet sekä maakuntakaavan oikeusvaikutukset. Ristaniemi kertoi, että kommentointikierroksen palautteen (liite 3) on muutama työryhmä sektorinsa osalta ehtinyt käydä lävitse. Toimiston valmisteluryhmä käsittelee kommentteja kokouksessaan 17.6. Sovittiin, että kommentit tuodaan YVA-ryhmään, kun kaikki asiantuntijaryhmät ovat ne osaltaan käyneet läpi. Kommentit viedään esittelyasiana myös maakuntahallitukseen. Käytiin yleiskeskustelua kommenttien vaikutuksesta mm. arvokkaat kallioalueet merkintään. Todettiin, että viime kädessä kaavassa esitettävät asiat ratkaistaan poliittisella päätöksellä. 6 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ristaniemi ja Välivaara ovat käyneet läpi kaavan vaikutuksia. Jaettiin työryhmän jäsenille listaus keskeisimmistä vaikutuksista ja käytiin ne lävitse karttatarkasteluna. Tissari esitti, että moottorikelkkareitit olisi parempi esittää kaavassa ainoastaan yhteystarvemerkintänä. Ristaniemi totesi, että jaetun listauksen pohjalta kirjoitetaan leipäteksti vaikutusten arviointiraporttiin. Sovittiin, että YVA-ryhmä toimittaa mahdolliset kommentit listauksesta muutaman viikon sisällä. Kokous / 97 Aika: Perjantaina 16.9.2005 klo 13.00 15.45 Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2.krs) 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Käsiteltiin yleisellä tasolla teknisen huollon vaikutuksia ja kaavan vaikutuksia Natura 2000 verkostoon. Hannele Yli-Kauppila lupasi toimittaa jätehuollon ajantasaistetun tekstin. Hyväksyttiin Natura 2000 verkoston arviointikehys. 16

Kokous / 99 Aika: Tiistaina 11.10.2005 klo 13.00 15.30 Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Järvitaimen (1.krs) 6 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (Olli Ristaniemi, Reima Välivaara) Kuultiin Välivaaran selostus MAKA:n vaikutusten arvioinnin tilanteesta. Teemoittainen vaikutusten arviointi on saatu tehtyä. Tarkoitus olisi, että YVA-ryhmä käsittelisi seuraavaksi varsinaisen arviointiraportin sekä kaavaselostuksen arviointiosuuden. Maakuntahallituksessa arviointiraportti on esillä 25.11. Välivaara kertoi lyhyesti liitteiden 2-4 sisällöstä. Käytiin läpi liitteen 2 tekstiosuudet ja kirjattiin ryhmältä tulleet kommentit ylös: - YVA-ryhmän kokoonpanon päivitys (s.3) - Taulukon 1 päivitys (s.4) - Asutusrakenne: teollisuusalueiden tarkistaminen suhteessa pohjavesialueisiin (mahdolliset vaikutukset asumisviihtyvyyteen ja terveyteen) (s.16) - Liikenne: meluvaikutukset, julkisen liikenteen positiiviset vaikutukset, liikennehankkeiden vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön, raideliikenteen tehokkaampi hyödyntäminen tavarankuljetuksissa (s.17) - Tekninen huolto: Vaikutukset ovat kestoltaan pitkäaikaisia, mitä vaikutuksia tarkoitetaan?; lisäys kohtaan Toisaalta jätteiden lajittelu luo edellytykset jätteiden paremmalle hyödyntämiselle. ; korjaus kohtaan Toimintojen keskittymisestä oletetut haitat ; Negatiiviset vaikutukset liittyvät suoraan rakentamiskustannuksiin, mitä rakentamista tarkoitetaan ja negatiivisia vaikutuksia aiheutuu myös päästöistä ilmaan; korjaus kohtaan Esimerkiksi uusi ohjeellinen pääjohto Jämsästä Laukaaseen, tarvitseeko mainita esimerkkinä, koska ko. pääjohto on jo toteutettu? (s. 17 18) - Luonnonvarat: negatiiviset vaikutukset pohjavesialueilla toimiville yrityksille (aiheutuu lisäkustannuksia), luvussa täytyisi pohtia vesistövaikutusten lisäksi myös muita vaikutuksia - Erityistoiminnot: lentomeluvaikutukset tulisi lisätä (s.19) - Kulttuuriympäristö: ensimmäisen kappaleen jälkeen lisäys Kaavaan merkityt kulttuuriympäristöt liittävät Keski-Suomen paikalliskulttuuria ja kulttuuriperintöä entistä selvemmin muun Suomen vastaaviin kohteisiin. (s. 20) - Luonnonsuojelu: Aluetalouteen suojelualueet voivat vaikuttaa negatiivisesti vähentämällä työpaikkoja, onko asiasta tutkittua tietoa?; lisäys kohtaan Selvityksessä esille nousevia seikkoja ovat mm. turvetuotanto, merkittävästi parannettavat tieosuudet, tekopohjavesialueet sekä kelkkareitit. (s.21) - Virkistys: kelkkareiteistä ei ole luvussa mitään mainintaa (s.21 22) Todettiin, että vaikutusten arviointikartta tulisi myös käydä läpi ennen hallituksen marraskuun kokousta. Päivi Anderssonin esityksen mukaisesti em. karttaan lisätään vielä kulttuuriympäristökohteet. Kokous / 100 Aika: Torstaina 3.11.2005 klo 8.30 10.20 Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Järvitaimen (1.krs) 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 17

Ristaniemi kertoi lyhyesti maakuntakaavan valmistelutilanteen sekä vuoden 2006 aikataulun(liite 2). Maakuntakaavan sisältöasioita käydään Ympäristöministeriön edustajien kanssa läpi 23.11. Maakuntahallituksen marraskuun kokouksessa (25.11) päätetään kaavan valmisteluaineiston (kaavaluonnoksen) nähtäville asettamisesta. Ristaniemi totesi, että YVA-ryhmän viime kokouksessa esittämät kommentit on otettu huomioon vaikutusten arviointiraportissa. Varsinaisen arviointiraportin loppuun on myös lisätty kartta kaavan keskeisimmistä vaikutuksista. Sovittiin, että kartta toimitetaan työryhmän jäsenille ja käydään tarkemmin läpi seuraavassa kaavakokouksessa. Jatkettiin liitteen 3 käsittelyä. Alla työryhmältä tulleet kommentit: - esitettiin lisättäväksi Kulttuuriympäristö-kohtaan (s.20) lause Maakunnallisten kulttuuriympäristökohteiden merkitsemättä jättäminen todennäköisesti heikentäisi kyseisten arvojen huomioonottamista. - esitettiin s.3 otsikon Vaikutusten arvioinnin suorittaja muokkaamista - sanan suorittaja poistamista - esitettiin YVA-hankkeen Keljonlahden voimalaitos siirtämistä jo päättyneisiin YVAhankkeisiin - taulukkoon LIITEIII Maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset esitettiin lisättäväksi negatiivisena vaikutuksena liikenteen melu (Ihmisten elinolot, elinympäristö-kohtaan) - esitettiin turvetuotannon merkitsemistä negatiivisena vaikutuksena luonnonsuojelusarakkeen kohtaan luonnonvarat Käytiin läpi liitteet 4 ja 5. Alla keskeisimmät kommentit: - vaihtoehtojen tarkastelua liitteen 5 mukaisella tavalla pidettiin hyvänä ja loogisena - esitettiin lauseen Maakunnallisten kulttuuriympäristökohteiden merkitsemättä jättäminen jne. lisäämistä myös liitteen 4 taulukkoon - jätteenkäsittelyalueen suunnittelumääräystä esitettiin muokattavaksi (kaavaselostukseen ja liitteen 4 taulukkoon) > sovittiin, että Yli-Kauppila muokkaa suunnittelumääräyksen uudelleen Kokous / 102 Aika: Keskiviikkona 7.12.2005 klo 8.30 12.05 Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Järvitaimen (1.krs) 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTIKARTAN LÄPIKÄYMINEN Kuultiin Ristaniemen selostus maakuntakaavan valmistelutilanteesta. Maakuntahallitus käsitteli kaavaa kokouksessaan 25.11 ja päätti, että arvokkaat kallioalueet poistetaan kaavakartasta. Käytiin läpi vaikutusten arviointikarttaa. Tämänhetkinen arviointikartta (liite 2) perustuu alustavan luonnoksen 004 versioon. Alla YVA-ryhmältä tulleet keskeisimmät kommentit: Andersson esitti kulttuuriympäristön esittämistä positiivisena vaikutuksena arviointikartalla (Pihtiputaan Muurasjärvi) Rossi totesi, että aluerakenne/kaupan palveluverkko puuttuu vaikutusten arviointikartasta Kovanen esitti, että Keljonlahden voimalaitoksen kohdalle lisättäisiin keskeisimmät negatiiviset vaikutukset 18

Käytiin keskustelua myös turvetuotannon esittämisestä maakuntakaavassa, mm. kahden erillisen merkintätavan tarpeellisuudesta sekä turvetuotannon vaikutuksista. Sovittiin, että turvetuotannon vesistövaikutusselvitys lähetetään YVA-ryhmän jäsenille. Sovittiin myös, että vaikutusten arviointikarttaa on mahdollisuus kommentoida vielä muutaman viikon ajan. Käytiin läpi pääpiirteissään myös vaikutusten arviointiraportti. Alla keskeisimmät kommentit: Asutusrakenne: kiinnitettiin huomiota lauseeseen jossain vaiheessa eteen tulee suuren kaupungin ongelmia (s.18) Huomautettiin, että työssäkäyntialueen laajeneminen mahdollistaa joukkoliikenteen Liikenne: todettiin, että liikenteen negatiivisia vaikutuksia on rakentamiskustannusten lisäksi muitakin (s.19), mm. melu, onnettomuudet Tekninen huolto: esitettiin kohdan negatiivisia vaikutuksia laitoksen ja sitä tukevan infrastruktuurin rakentamisesta muuttamista muotoon positiivisia vaikutuksia laitoksen mm. yrityselämälle sekä lisäystä lauseeseen Uudet voimalinjat saattavat kuitenkin, joissakin tapauksissa, vaarantaa maisema- ja luonnonarvoja (s. 20 21) Luonnonvarat: kohdasta Tärkeät pohjavesialueet rajoittavat maaainesvarojen hyötykäyttöä jne. todettiin, että pohjavesialueet ovat arvo sinänsä (s. 22) ja tulevaisuudessa myös taloudellinen arvo Virkistys ja luonnonsuojelu: lukuihin esitettiin lisättäväksi kansanterveydellinen näkökulma Virkistys: lauseesta Moottorikelkkailu koetaan toisinaan häiritseväksi ja ilmaa pilaavaksi harrastukseksi esitettiin poistettavaksi sana toisinaan (s.25) Sovittiin, että arviointiraporttia sekä erityisesti raportin liite III:sta (maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset) voi kommentoida niin ikään muutaman viikon ajan. Liitteestä IV päätettiin poistaa YVA-ryhmän käsittelyajankohta, koska liitteen IV arviointitaulukot perustuvat asiantuntijaryhmien itsearviointiin. VAIKUTUSTEN KUVAUS TEEMOITTAIN Maakuntakaavan vaikutukset kuvataan teemoittain. Teemakuvausten tukena on taulukko kaavan keskeisimmistä vaikutuksista (liite III). Tämä perustuu asiantuntijaryhmien omiin sekä ympäristö- ja tasa-arvoryhmän arviointeihin kustakin teemasta (liite IV). Asutusrakenne Yhdyskuntarakenteen eheytyminen tuottaa kunnille ja yksittäisille ihmisillekin merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Tehtyjen yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta koskevien selvitysten ja kaavatalousvertailujen perusteella on todettu yhdyskuntien käyttö- ja ylläpitokulujen olevan ratkaisevassa asemassa ja hajanainen yhdyskuntarakenne tulee ennen pitkää kaikkein kalleimmaksi. 19

On esitetty, että monet viimevuosien kehitystekijät, mm. alempiasteisen tieverkon rappeutuminen, ruokkivat keskittymiskehitystä kaupunkiseuduille ja liiallinen keskittyminen esimerkiksi Jyväskylään aiheuttaa epätasa-arvoa palveluiden saannissa verrattuna muuhun maakuntaan. Lisäksi liika keskittyminen ja kasvu ei aina ole hyvästä sosiaalisten vaikutusten kannalta. Väestön ikääntyminen luo kasvavia markkinoita palveluille ja samalla lisää merkittävästi yhteiskunnan velvollisuuksia niiden tuottamiseen. Yhdyskuntarakenteeltaan eheissä kunnissa palvelut voidaan tuottaa taloudellisemmin. Jyväskylän seutu jatkaa kasvuaan pääteiden suunnissa ja kasvuvaikutukset ulottuvat lähitaajamiin. Kehitys luo aiempaa parempia edellytyksiä joukkoliikenteelle pääteiden ja ratojen suunnissa. Tähän on erityisesti kiinnitettävä huomiota Ääneseudulta Jyväskylän seudun kautta Jämsänjokilaaksoon ulottuvalla vyöhykkeellä ja näiden kuntien maankäytön suunnittelussa. Muussa tapauksessa työssäkäyntialueen laajeneminen ja lisääntyvä pendelöinti lisää yksityisautoilua ja sen seurauksena tarvetta infrastruktuuri-investointeihin. Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken kaupunkikehittämisen kohdealueet lisäävät alueiden imagoa ja vetovoimaisuutta. Asutusrakenteen osalta seutukuntakeskusten asema korostuu, mikä niin ikään lisää näiden alueiden vetovoimaa. Koska taajamien aluevaraukset ovat realistisella pohjalla, se mahdollistaa niiden taajamakuvallisen kehittämisen. Toisaalta taajamien laajeneminen voi olla uhka kulttuurimaisemille. Näin on esimerkiksi Jyväskylän pohjoispuolella sekä Saarijärven ja Kolkanlahden kuin myös Jämsässä. Maakuntakaavan teollisuus- ja työpaikka-alueet sekä puuteknologian kehittämisen kohdealueet turvaavat maakunnan keskeisten elinkeinojen toimintaedellytykset ja kehittämisen. Ne sijaitsevat liikenteellisesti olemassa olevien väylien varsilla, uusia liikenneverkkoja ei niitä varten tarvitse rakentaa. Osa teollisuuden aluevarauksista sijaitsee taajamien keskellä, esimerkiksi Jämsänjokilaaksossa ja Äänekosken seudulla. Näillä on ilman laatua heikentävä vaikutus. Toinen, ehkä merkittävämpi vaikutus, liittyy raskaaseen liikenteeseen, joka kulkee taajamarakenteen seassa teollisuusalueelle ja sieltä pois. Vähittäiskaupan suuryksiköitä on selvitetty erillisessä selvityksessä, joka on kuvattu alla. Kaavassa suuryksiköt sijoittuvat keskustatoimintojen, keskustatoimintojen alakeskusten sekä km-merkinnällä osoitettuihin taajamiin. Ne eivät hajota yhdyskuntarakennetta. Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005 Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005 selvityksessä on tarkasteltu vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutuksia. Maakunnan nykyinen päivittäistavarakaupan verkko on vahvasti keskittynyt kuntakeskuksiin ja kauppakeskittymiin. Väestö keskittyminen tulee ennusteiden mukaan jatkumaan nykyisiin keskuksiin ja erityisesti Jyväskylän kaupunkiseudun väkiluku ja asumistiheys kasvaa. Uusien keskusten syntyminen ei näytä todennäköiseltä vaan kuntien pääkeskukset vahvistuvat. Kuntien alakeskusten asema näyttää heikkenevän kuten myös pienempien kuntakeskusten. Palveluiden kannalta aluerakenteen muutokset vahvistavat suuntausta kauppapalveluiden keskittymiseen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden näkökulmasta asumisen ja kaupan toimintojen keskittyminen Jyväskylän kaupunkiseudun keskuksiin ja muihin merkittäviin kuntakeskuksiin ohjaa suuryksiköiden rakentamista näille alueille. Kaupan uusien suuryksiköiden sijoittuminen näyttää kuntien tavoitteiden mukaan pääosin sijoittuvan kuntakeskuksiin kiinni keskustan tiiviiseen rakenteeseen. Tämä mahdollistaa asioimisen myös muissa keskusten palveluissa vähentäen samalla asiointiliikenteen tarvetta. 20

Kuntien kehitystavoitteena on nykyisen palveluverkon monipuolistaminen ja myös tilaa vaativan kaupan tarjonnan kasvattaminen kuntakeskusten yhteydessä. Palvelujen saavutettavuus on ole heikentymässä. Liikerakentamisella on pääsääntöisesti positiivisia vaikutuksia kuntatalouteen. Liikenne Liikenteen positiiviset vaikutukset liittyvät maakunnan kilpailukyvyn kasvuun ja liikkumiskustannusten vähenemiseen. Negatiiviset vaikutukset ovat pääasiassa infrastruktuurin rakentamiskustannuksia, melua ja kolaririskien kasvaminen. Maakunnan saavutettavuus paranee, mikä lisää maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Suunnitellut moottoritiet sekä runkotiet ja runkoradat parantavat liikenteen sujuvuutta valtakunnallisesti merkittävillä pääväylillä. Runkotiet rajoittavat taajamien ja haja-asutusalueiden maankäyttöä. Rataverkoston suunnitellut parantamistoimenpiteet lisäävät rautatieliikenteen hyödyntämistä, käytettävyyttä ja turvallisuutta sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Rautateiden sähköistys vähentää liikenteen päästöjä sekä turvaa maakunnan keskeisen yritystoiminnan metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Liikenne on pahin ympäristömelun lähde. Jyväskylän seudulle on tehty meluntorjuntaohjelma, jossa pahimmille melualueille on esitetty toteutettavaksi meluntorjuntatoimet laaditun aikataulun mukaisesti. Melualueilla asuvien ihmisten määrä on 29 700. Liikennevarausten toteuttaminen aiheuttaa valtiolle suuria negatiivisia taloudellisia vaikutuksia, kunnille sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Yksityishenkilöille vaikutukset ovat positiivisia ja koskevat suurta joukkoa ihmisiä. Kaava mahdollistaa julkisen liikenteen kehittämisen (merkittävästi parannettavat tiet, Jyväskylän kaupunkiseudun taajamien suunnittelumääräys) ja alueellisen tasa-arvon. Luonnonvaroille liikennevarausten toteuttamisella on negatiivisia vaikutuksia, samoin saattaa olla kulttuurimaisemille. Liikenneverkko pysyy toteutuessaan käytännössä nykyisellä paikallaan. Tämä ei aiheuta asutuksen ja kaupallisten palvelujen siirtymistä kauemmaksi nykyisestä yhdyskuntarakenteesta. Liikenneolosuhteiden parantuessa tulee maakunnan eri osien välinen vuorovaikutus kasvamaan. Useiden liikennehankkeiden kohdalla on tehty vaikutusten arviointi, esimerkiksi valtatien 18 välillä Multia-Myllymäki (Ähtäri). Kantatie 77 Viitasaarelta Keiteleelle (Pohjois-Savo) on esitetty merkittävästi parannettavaksi tieksi ja myöskin on esitetty sen luokan nostamista valtatieksi. Tielinjaus kulkee Natura 2000 verkostoon sisältyvät Kärnänkosken yli. Valtatie 13 kulkee merkittävän osan harjujaksolla, jolla on useita pohjavesialueita. Kärnänkosken alue sekä pohjavedet on huomioitava tielinjausten suunnittelussa. Maakuntakaavan liikenneverkon vaikutuksia yleisellä tasolla ja osaksi myös yksittäisellä väylätasolla on tarkasteltu erillisselvityksessä. Tekninen huolto Jätteenkäsittelyalue on esimerkki yleisen ja yksityisen edun ristiriidasta. Jätteenkäsittelyalueella on negatiivinen imago ihmisten mielessä. Imagovaikutukset ovat kestoltaan pitkäaikaisia. Jätteenkäsittelyalueilla on positiivisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Nykyiset laitosmaisesti toteutetut jätteenkäsittelytoimenpiteet vähentävät toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja. Toimintojen keskittämisestä saadaan myös taloudellisia säästöjä. Toisaalta jätehuollon käsittelyn keskittäminen vain muutamalle alueelle lisää kuljetustarvetta samoin kuin jät- 21

teiden lajittelun lisääntyminen. Lajittelu luo kuitenkin edellytyksiä jätteiden hyödyntämiselle. Eri jätejakeilla on oma keräily ja kuljetus saattaa suuntautua eri vastaanottopisteisiin. Toimintojen keskittymisestä koituvat haitat esiintyvät jätteenkäsittelylaitosten välittömässä läheisyydessä. Merkittävin on lisääntyvä liikenne. Pelko hajuhaitasta tai muutokset maisemassa aiheuttavat yleisesti vastarintaa asukkaiden keskuudessa. Jätteenkäsittelyalueilla on kohdekunnille suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys. Positiivisia vaikutuksia aiheutuu jätteenkäsittelyn tehostumisesta ja kierrätyksestä sekä ympärille syntyvästä muusta yritystoiminnasta, negatiivisia taloudellisia vaikutuksia laitoksen ja sitä tukevan infrastruktuurin rakentamisesta. Energia- ja vesihuollolla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Positiiviset vaikutukset liittyvät parempaan ja varmempaan energia- ja vesihuoltoon. Negatiiviset vaikutukset liittyvät suoraan rakentamiskustannuksiin sekä voimalaitosten päästöistä ilmaan. Vesihuollon yhteystarpeet saattavat myös hajauttaa yhdyskuntarakennetta taajamien ulkopuolelle, mutta toisaalta parantuva vesihuolto kohentaa taajamien elintasoa ja lisää kansanterveyttä. Vesihuollon tehostuminen helpottaa maaseututaajamien ja maaseudunkin pysymistä asuttuna edistäen sitä kautta kulttuurimaisema-alueiden säilymistä. Tehostuva jätevesien yhteiskäsittely vähentää haitallisia vesistökuormituksia. Kuntataloudelle kustannusvaikutukset teknisen huollon järjestelmien toteuttamisesta ovat merkittävimpiä, mutta pääosin ne peritään takaisin liittymisja käyttäjämaksuina. Uudet voimalinjat tulevat lisäämään energian saantivarmuutta. Uudet voimalinjat saattavat kuitenkin, joissakin tapauksissa, vaarantaa maisema- ja luonnonarvoja. Selvitys uudesta Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyalueesta Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyalueesta on tehty erillisselvitys. Jätteenkäsittelytoimintojen laaja-alaisimmat ja sijoituspaikkaa valittaessa tärkeimmät vaikutukset ovat: Haju Melu Pinta- ja pohjavesien pilaantuminen Maisemalliset haitat Liikenne Sijoituspaikan valinnalla voidaan minimoida em. vaikutukset. Tämän vuoksi erityyppisille toiminnoille, kuten asutukselle, energiahuollolle, teollisuudelle määritettiin suoja-alueet em. vaikutusten suhteen. Vastaavasti tehtiin luontokohteille kuten suojelualueille, vesistöille ja kulttuurihistoriallisille -, maisemallisille jne. kohteille. Suojavyöhykkeet määritettiin seuraavasti: 1. Ei ; vyöhyke on alue, joka ei sovellu jätteenkäsittelyyn. Kyseinen kohde vaatii tällaisen häiriintymättömän vyöhykkeen. Tämä määrittää etäisyyden, jota lähemmäs jätteenkäsittelykeskusta ei voi kohteelle häiriötä aiheuttamatta sijoittaa. 2. Tutkittava ; vyöhyke, jolle sijoittuessaan jätteenkäsittelytoiminnoista saattaa aiheutua kyseessä olevalle kohteelle(astus, vesistö, suojelukohde jne.) haittaa. Alueen kelpoisuus kyseisen ominaisuuden suhteen tulee tutkia sijoituspaikan erityispiirteiden perusteella tarkemmin. Tämän perusteella valitaan alue joko kyllä tai ei kategoriaan. 22

Kyllä ; vyöhyke, jolla jätteenkäsittelykeskuksesta ei aiheudu tarkasteltavan tekijän suhteen aistein tai mittarein havaittavaa haittaa. Tämä vyöhyke määrittää alueet, joille jätteenkäsittelykeskus voidaan ilman erillisselvityksiä sijoittaa. Näiden lisäksi suunnittelussa huomioitiin taloudellisesti tärkeät kunnallistekniset kriteerit kuten yhteydet vesi- ja jätevesiverkostoihin, tiestö luokituksineen, sähköverkko ja maanomistus. Käsittelykeskuksen toiminnasta syntyy raskasta liikennettä itse keskukseen ja keskuksesta raaka-aineita hyödyntävälle teollisuudelle ja energian tuotanto laitoksille. Tämän vuoksi sijoittumista taajarakenteen sisään tai alueelle, jonne liikenneyhteydet menevät taajamien läpi ei pidetä hyvänä. Suuremmissa asutustaajamissa voidaan tarvittaessa tukeutua siirtokuormausasemiin. Kaikki rajoittavat kriteerit mukaan lukien Jyväskylän kaupunkiseudulta ei löydy yhtään riittävän suurta aluetta, joka kaikilta ominaisuuksiltaan varmuudella soveltuisi käsittelykeskuksen sijoituspaikaksi. Merkittävimmät rajoittavat tekijät alueella ovat vesistöt ja asutus. Alueita, jonne jätteenkäsittelykeskus voidaan sijoittaa, jos sijoittamista rajoittavan ominaisuuden kannalta haitat on ehkäistävissä tai niitä ei synny, on yhteensä noin 21 % suunnittelualueen pintaalasta. Nämä alueet ovat usean eri rajoittavan tekijän suhteen tutkittava-vyöhykkeellä, joten niiden soveltuvuus jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusalueeksi tuli tarkastella erikseen. Toteuttamiskelpoisiksi vaihtoehdoiksi saatiin Laukaan Mörkökorpi, Petäjäveden Vahtivuori ja Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuo. Näiden osalta yva-prosessi on meneillään. Jyväskylän suurvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus Jyväskylän Energia Oy on käynnistänyt hankevalmistelun koskien Jyväskylään rakennettavaa voimalaitosta. Suunnitteilla on rakentaa kaukolämpöä ja sähköä tuottava laitos, jonka polttoaineina ovat turve ja puu. Lopullinen rakentamispäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2005 aikana. Laitos valmistuisi kahden ja puolen vuoden kuluttua rakentamispäätöksestä eli vuoden 2008 kuluessa. Valtaosa Jyväskylän Energia Oy:n hankkimasta sähköstä ja lämmöstä tuotetaan Jyväskylän Energia Oy:n osakkuusyrityksen Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n (JYT) Rauhalahden voimalaitoksella. Jyväskylän kaukolämmön tarpeen kasvaessa ja olemassa olevan laitoskapasiteetin teknisesti vanhentuessa, Jyväskylän Energia Oy selvittää uuden voimalaitosyksikön rakentamista Jyväskylän alueelle. Hankkeen tavoitteena on turvata Jyväskylän kaukolämmön tuotantoa kotimaisilla, maakunnan omilla polttoaineilla lähimpinä vuosikymmeninä. Hankkeen tarkoituksena on myös lisätä paikallista sähköntuotantoa ja parantaa samalla Keski-Suomen sähkön hankinnan omavaraisuutta, joka on tällä hetkellä Suomen maakunnista huonoin. Suunnitteilla oleva voimalaitos tuottaa yhteistuotantona kaukolämpöä ja sähköä sekä erillistuotantona lauhdesähköä. YVA-menettelyssä toteutusvaihtoehtoina tarkasteltiin voimalaitoksen rakentamista kahteen eri sijoituspaikkaan. Keljonlahden (VE 1) vaihtoehdossa uusi voimalaitos sijoitetaan kaupungin nykyisen halkovaraston ympäristöön Päijänteen rannalle. Rauhalahden (VE 2) vaihtoehdossa uusi voimalaitos sijoitetaan nykyisen Rauhalahden voimalaitoksen viereen Jyväsjärven rannalle. Molemmissa vaihtoehdoissa voimalaitokset ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaiset. Suunnitellun laitoksen polttoaineteho on noin 480 MW. Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä noin 500 1100 GWh/v, vastapainesähköä 250 600 GWh/v ja lauhdesähköä noin 23

350 700 GWh/v. Polttoainetarve maksimissaan on noin 4 TWh/v, josta puun osuus arviolta 25 35 %. Puun osuus rakennettavan laitoksen polttoainejakaumasta riippuu puupolttoaineen saatavuudesta. Nollavaihtoehtona (VE 0) on tarkasteltu hankkeen toteuttamatta jättämistä, jolloin Rauhalahden voimalaitoksen toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena. Rauhalahden voimalaitokselle joudutaan tekemään jossain vaiheessa mittava modernisointi. Kasvava lämmöntarve katetaan uusia öljykäyttöisiä kaukolämpökattiloita rakentamalla ja öljyn käyttöä lisäämällä. Yva-menettelyssä on tarkasteltu eri vaihtoehtojen vaikutuksia rakentamiseen, kuljetuksiin, maisemaan, maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan, luonnonympäristöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä ympäristöonnettomuusriskejä. Voimalaitoksen merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat päästöistä ilmaan, jäähdytysvesien leviämisestä ja polttoaineiden kuljetuksista. Keljonlahden vaihtoehto on YVA-tarkastelun perusteella ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, kun varmistutaan siitä, että pohjavesialueella suojaustoimenpiteet pohjaveden pilaantumisen välttämiseksi ovat riittävät. Rauhalahden vaihtoehto on YVA-tarkastelun perusteella ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, mikäli uusi laitos mahtuu nykyisen laitoksen viereen. Nollavaihtoehdon toteuttamiselle ei YVA-tarkastelun perusteella ole esteitä. Luonnonvarat Pohjavesialueiden huomioiminen parantaa ihmisten elinolosuhteita ja puhtaaseen talousveteen perustuvien elinkeinojen kilpailukykyä. Vaikutukset kuntatalouteen ovat kohtuulliset. Pohjavesien suojeluun vaikutukset eivät ole kovin merkittäviä, koska käytännössä samat alueet ovat mukana jo seutukaavassa. Tärkeät pohjavesialueet rajoittavat maa-ainesvarojen hyötykäyttöä ja aiheuttavat taloudellisia menetyksiä. Toisaalta pohjavesillä voi olla tulevaisuudessa merkittävää taloudellista arvoa. Teollisuuden laajentuminen pohjavesialueella/-alueelle lisää yritysten kustannuksia pohjaveden suojaustoimenpiteiden vuoksi. Samoin teiden merkittävä parantaminen pohjavesialueilla tulee lisäämään kustannuksia. Tärkeiden pohjavesialueiden määrittely suojelee harjuja sekä vähentää maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä ohjaamalla toimintoja muille alueille. Hyvälaatuisella pohjavedellä on myös kansanterveydellistä merkitystä. Maa-aineshuollon kokonaisvaikutukset aluekehitykseen ovat positiivisia; yksityistalous, kuntatalous ja valtiontalous hyötyvät kiviainesten käytöstä ja turvetuotannosta. Turvetuotannolla on erityisesti vesistöihin, mutta myös luonnon monimuotoisuuteen haitallisia vaikutuksia. Toisaalta turvetuotanto on tärkeä yritystoimintaa lisäävä ja työllistävä elinkeino. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta maa-ainesten ja kalliokiviainesten otto keskittyy kaavassa esitettävien suurten infrahankkeiden läheisyyteen. Painopiste on maa-aineshuollossa selkeästi kalliokiviaineksissa. Tämä tulee säästämään harjuluontoa ja pohjavesiä. Turvetuotannon vesistövaikutusselvitys Turvetuotantovyöhykkeistä on tehty erillinen vaikutusselvitys. Turvetuotanto on yksi lukuisista maankäyttömuodoista, joilla voi olla useista tekijöistä riippuen merkittäviä vesistövaikutuksia. Ympäristöministeriö edellyttääkin, että maakuntakaavan laadintaprosessissa käsitellään myös turvetuotannon vaikutuksia alapuolisille vesistöille. Selvityksellä pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: missä turvetuotannosta on vähiten haittaa vesistöille ja niiden käyttökelpoisuudelle? 24

onko löydettävissä soita tai peräti alueita, joilla tuotannon vesiensuojelulliset edellytykset olisivat keskimääräistä paremmat? Kysymyksiin etsittiin vastausta lähestymällä ongelmaa vesistöaluenäkökulmasta. Vesistöalueita luokiteltiin eri mittakaavatasoilla tuotantosoveltuvuuden mukaan neljään luokkaan. Selvityksessä arvioitiin karttaa, paikkatietoaineistoja ja vesistöjen vedenlaatutietoja hyödyntäen haittoja, joita voisi aiheutua, jos nykyisin tuotantokelpoisiksi tiedettyjä soita otettaisiin tuotantokäyttöön. Tarkastelu tehtiin kahdella eri mittakaavatasolla (3. ja 2. jakovaiheen vesistöalueet), ja kullekin maakunnan vesistöalueelle määritettiin haittaluokka, jotka kertoo ko. valumaalueen soiden tuotantosoveltuvuudesta /soveltumattomuudesta. Riskejä arvioitiin lähinnä vesistöjen tilan ja käyttökelpoisuuden sekä lähialueiden suojeluarvojen näkökulmista. Selvityksessä päädyttiin seuraaviin luokkakuvauksiin, jotka siirrettiin turvetuotantovyöhykkeiden suunnittelumääräyksiin: Tuotannon vesistövaikutukset ovat vähäisiä ja suurelta osaltaan ehkäistävissä ympäristöluvan mukaisilla vesiensuojelurakenteilla. Tuotannon vesistövaikutukset ovat vähäistä merkittävämpiä. Tuotannon lisäkuormitus voi yhdessä muun kuormituksen kanssa aiheuttaa selvästi havaittavia vesistöhaittoja. Vesistövaikutukset ovat mitä todennäköisimmin merkittäviä. Erityistoiminnot Puolustusvoimien alueilla on kuntatalouteen ja yksityistalouteen merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Puolustusvoimien alueet kuten myös ampumaradat ja moottoriurheilualueet aiheuttavat melua ympäristöönsä, joka on kuitenkin ajoittaista. Puolustusvoimien alueiden ja ampumaratojen aluevaraukset turvaavat alueellisen maanpuolustuksen ja maanpuolustuskoulutuksen sekä ampumaurheilun ja metsästyksen toimintaedellytykset. Ampumaradoilla on haittavaikutuksia ympäristöön. Näistä merkittävimmät ovat melu ja luotien ja haulien sisältämä lyijy. Vähäisessä määrin toiminta aiheuttaa liikennettä ja jätteitä. Toisaalta ampumarata, kuten moottoriurheilualuekin, ovat liikuntapaikkoja, joiden sosiaalinen merkitys varsinkin maaseutualueilla on huomattava. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöarvoilla on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä paikkaidentiteettiin ja aluetietoisuuteen liittyvää merkitystä. Kulttuuriympäristöarvot ovat myös kehittämisen voimavaroja esimerkiksi palveluelinkeinossa. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien alueidenkäyttöasioiden toteutuminen merkitsee maakunnan imagon huomattavaa kohoamista ja ihmisten lisääntyvää tietoisuutta kulttuuriperinnöstä. Kulttuuriympäristökohteiden merkitsemättä jättäminen merkitsisi todennäköisesti näiden kohteiden ylläpidon ja hoidon loppumista. Kulttuuriympäristön huomioimisella maakuntakaavassa on erittäin positiivisia vaikutuksia ennen kaikkea ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä kaupunkikuvaan, kulttuurimaisemiin ja rakennettuun ympäristöön. Luontoympäristöön kulttuuriympäristö-teemalla on vähäiset vaikutukset ja luontoarvot pystytään ottamaan huomioon alueiden suunnittelussa luontoarvoja vaarantamatta. Eräiltä osin luontoon kohdistuvat vaikutukset saattavat olla myönteisiä (esim. perinnemaisemien merkitys luonnon monimuotoisuudelle). Alue- ja yhdyskuntarakenteelle, energiataloudelle tai liikenteelle kulttuuriympäristö ei luo haittaa, eikä toisaalta kulttuuriympäristön huomioiminen maakuntakaavassa vaikuta haitallisesti em. kokonaisuuksiin. 25

Kulttuuriympäristökohteiden ja alueiden osoittamisella eri kaavamerkinnöin Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole selkeitä, merkittäviä, negatiivisia vaikutuksia mihinkään arvioituun maankäytön osa-alueeseen. Kulttuuriympäristöä voidaan hyödyntää eri tavoin elinkeinojen kehittämisessä. Yksi keskeinen toimiala on matkailu. Kulttuuriympäristöjen ja elinkeinojen kehittämisessä pitää kuitenkin edetä kestävän kehityksen mukaisesti ja kulttuuriympäristöarvoja vaarantamatta. Maisematie, historiallinen tie, museorata, museosilta kohteiden nykytila ei ole arvioiden mukaan täysin selvillä. Kohteita pitäisikin tutkia tarkemmin ja selvittää esimerkiksi millaisia hoitotoimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan. Luonnonsuojelu Kaavassa esitettävä luonnonsuojeluverkosto, joka pääosin rakentuu Natura 2000- verkostosta ja valtakunnallisista suojeluohjelmista, turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistämällä erilaisten luontotyyppien ja lajien suojelua. Lisäksi suojelualueina (SL, S) esitetään vahvistettuun seutukaavaan kuuluneita pienialaisia maakunnallisesti merkittävää kohteita, jotka lisäävät lehtojen, rehevien soiden sekä lintu- ja virtavesien maakunnallisen suojelun tasoa. Neljästä uudesta suojelualueesta monimuotoisuuden kannalta merkittävimpiä ovat Metsähallituksen suojelumetsät Kuhmoisissa ja Muuramessa. Kaavassa esitetty luonnonsuojeluverkosto ei kuitenkaan ole riittävän laaja kaikkien luontotyyppien ja eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseksi. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve työryhmän (ESSU) selvityksen mukaan nykyisillä luonnonsuojelualueilla ei voida turvata kaikkia uhanalaisia tai taantuneita metsälajeja. Lisäksi kallioiden ja harjujen elinympäristöt eivät kuulu luonnonsuojelulailla toteutettaviin suojeluohjelmiin. Suojelualueisiin sisältyy vain yksittäisiä, pienialaisia näytteitä maakunnan kallio- ja harjuluonnosta, mikä ei riitä turvaamaan näiden elinympäristöjen luontoarvojen säilymistä. Kaavassa arvokkaimmat harjualueet on osoitettu alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevilla osaaluemerkinnällä (ge-2), mikä harjualueiden osalta parantaa merkittävien luontoarvojen huomioon ottamista maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä ja edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita ei esitetä kaavassa. Kaavan kallio- ja kiviainesten ottovyöhykkeistä kolme sijoittuu arvokkaille kallioalueille, mikä heikentää luontoarvojen säilymistä. Haittaa on pyritty lieventämään ottovyöhykkeitä koskevalla määräyksellä. Luonnonsuojelun aluevaraukset säilyttävät näytteitä alkuperäisestä luonnosta ja lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä, mikä vaikuttaa positiivisesti ihmisten elinolosuhteisiin ja jolla voi olla myös kansanterveydellistä merkitystä. Suojelualueiden kielteiset vaikutukset liittyvät lähinnä tunne-elämän kysymyksiin. Keskeneräinen suojeluprosessi tai huoli elinkeinon harjoittamisen vaikeutumisesta voi aiheuttaa epävarmuutta ja stressiä. Maa-alueilla voi olla omistajalle myös rahassa vaikeasti mitattavia tunnearvoja. Suojelu- ja Natura-alueet sekä arvokkaat harjualueet edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä, parantavat luontomatkailun ja virkistyksen edellytyksiä sekä vaikuttavat positiivisesti maisema-arvoihin. Lisäksi ne tarjoavat mahdollisuuden matkailuelinkeinojen kehittämiselle, mikä varsinkin maakunnan reuna-alueilla tukee maakunnan tasapainoista aluerakennetta. Aluetalouteen suojelualueet voivat vaikuttaa negatiivisesti rajoittamalla rakentamista, maaainestenottoa ja maa- ja metsätaloutta sekä vähentämällä työpaikkoja. Toisaalta aluetalouksien saama hyöty luonnonsuojelualueista maksetuista kauppahinnoista ja rauhoituskorvauksista voi olla merkittävä. Valtiolle luonnonsuojelualueiden toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia. 26

Natura 2000 verkostoon kohdistuvista vaikutuksista on tekeillä erillisselvitys. Selvityksessä esille nousevia seikkoja ovat mm. turvetuotanto, merkittävästi parannettavat tieosuudet, tekopohjavesialueet ja moottorikelkkailureitit. Virkistys Ehyet virkistysalueverkostot ovat Keski-Suomen kilpailuetu kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Virkistyksen aluevaraukset parantavat ihmisten elinolosuhteita ja lisäävät maakunnan vetovoimaa. Seutukuntakeskusten vetovoima tulee kasvamaan virkistyksen aluevarausten toteuttamisen myötä. Virkistysalueilla ja reitistöillä on myös kansanterveydellistä merkitystä. Aluekehitysvaikutukset ovat positiivisia yksityis- ja kuntataloudelle. Virkistyksen aluevaraukset lisäävät elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia, erityisesti matkailussa. Myös maaseutualueet ja kylämäinen asutus hyötyvät virkistyksen aluevarausten toteutumisesta. Kuntatalous vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti virkistyksen toteutukseen. Virkistyksen ja matkailun vetovoima-alueilla niiden ytimet ovat selkeitä, mutta esimerkiksi ytimien väliset yhteydet ovat monelta osin yksityiskohtaisemman suunnittelun asia. Näiden yhteyksien toteuttamisella voi olla vaikutuksia metsänhoitoon. Metsä on kuitenkin matkailun ja virkistyksen kehittämisalueiden määräävä luontotekijä. Koska kehittämisalueet osoittavat tiettyä kehittämispotentiaalia, niillä ei ole suoranaista vaikutusta metsänhoitoon. Suunnitellut vesiliikenteen ja vesistömatkailun ratkaisut tulevat lisäämään toteutuessaan moottorialusten melua ja päästöjä. Kaavavaraukset ja kehittämisperiaatteet vaikuttavat matkailuun positiivisesti. Kanavoinnit tulevat lisäämään vesiliikenteen kehittämismahdollisuuksia, millä on selkeitä taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä. Osa matkailupalvelujen ja virkistyksen aluevarauksista muodostaa erityyppisten reitistöjen solmupisteitä. Tämä edesauttaa solmupisteiden matkailullista kehittämistä. Solmupisteisiin liittyvät ulkoilu- ja moottorikelkkailureitit, mikä voi mahdollistaa ja tukee solmupisteiden elinkeinollisen kehittämisen. Moottorikelkkailu koetaan häiritseväksi ja ilmaa pilaavaksi harrastukseksi. 27

LIITE I. Maakuntakaavaan liittyvät erilliset yva-selvitykset Päättyneet yva-hankkeet Jätteen energian hyötykäyttö Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitoksella, Jyväskylä; 2004 400 Kv voimajohto Toivila Vihtavuori, Jämsä, Jämsänkoski, Petäjävesi, Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa; 2003 Helsinki - Utsjoki valtatien 4 parantaminen välillä Kirri - Tikkakoski - Vehniä, Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa; 2003 Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus, Jyväskylä; 2002 Kyyjärven Peuralamminnevan turvetuotantohanke, Kyyjärvi; 2000 Valtatie 9 välillä Suvelan suora - Pukinniittu, Muurame ja Korpilahti; 1997 Kantatie 59 (vt4) välillä Viisarimäki - Kanavuori, Jyväskylän maalaiskunta ja Toivakka; 1997 Valtatien 4 parantaminen moottoritieksi välillä Palokka - Tikkakoski, Jyväskylän mlk, Laukaa; 1996 Keljonlahden voimalaitos, Jyväskylä; 2004 Turvetuotantovyöhykkeiden vesistövaikutusselvitys; 2005 Vireillä olevat yva-hankkeet Maakuntakaavan vaikutus Natura 2000-verkostoon; 2005 Jyväskylän seudun uusi jätteidenkäsittelyalue 28

LIITE II. Vaikutusten arviointitaulukot VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (MRA 1 ) Maankäyttöluokka Ihmisen elinolotperäjitkennesema, Maa- ja kallio- Kasvi- ja eläinla- Alue- ja yhdyskuntara- Kaupunkikuva, mai- Toimenpide vesi, ilma, ilmastmuot.lous, luonnon moni- yhdyskunta- ja energiata- (kaavakartan elinympäristö kulttuuriperintö, muutos, tasa-arvo luonnonvarat liikenne rakennettu ympäristö kaavaselostus) TÄYTTÖOHJE: Huomio merkittäviin vaikutuksiin Kukin maankäyttöluokka käydään läpi teemoittain Alustava arviointi tehdään asiantuntijaryhmissä Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten ryhmä käy arviot läpi MAAKUNTAKAAVAN KOKONAIVAIKUTUKSET Maankäyttöluokka Vaikutukset Kaavaluonnos Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Aluekehitys Toimenpide (kaavakartan muutos, kaavaselostus) TÄYTTÖOHJE: Alustava arviointi tehdään asiantuntijaryhmissä Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä tekee 29

LIITE III. Maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset (käsittely: yva-ryhmä 10.1.2005) Vaikutusten kohteet Alue- ja yhdyskuntarakenne Yhdyskunta- ja energiatalous Maakuntakaavan aluevaraukset Asutusrakenne Liikenne Tekninen huolto Luonnonvarat Erityistoiminnot Kulttuuriympäristö ++ taajamien eheyttäminen + laajentumissuunnat vesihuoltoverkoston piiriin Liikenne ++ joukkoliikennemahdollisuus Kaupunkikuva, maisema -/+ taajamien kulttuuriympäristöt ++ liikenteen kehittäminen + raideliikenteen kehittäminen ja sähköistys ++ tie- ja raideliikenteen sujuvuuden lisääntyminen +Tikkakosken logistiikkakeskus - suurten liikennevarausten toteuttaminen + teknisen huollon kehittäminen + mahdollistaa tiiviiden kaupunkiympäristöjen säilymisen + jätehuoltoratkaisu + vesihuollon kehittäminen - pysyvät maisemamuutokset ++ pohjavedet + turvetuotanto - soran ja kiviainesten ottaminen ja turvetuotanto + puolustusvoimien alueet tukevat aluerakennetta + kunta- ja yksityistalous + kattava kokonaisuus + liikennemaisema ++ rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaisemien säilyminen Luonnonsuojelu Virkistys + valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seutukunnallisesti tärkeät ydinalueet ++ luonnonmaisemien säilyminen + kattava kokonaisuus + seutukunnittaisia painotuksia + virkistyksen kehittämisperiaatemerkinnät, virkistysalueet, -kohteet ja reitistöt Kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö + taajamien kulttuuriympäristöt - taajamien laajeneminen - suurten liikennevarausten toteuttaminen - pysyvät maisemamuutokset ++ rakennetun luonnon- ja kulttuu- riympäristön/- perinnön säilyminen + virkistyksen kehittämisperiaatemerkinnät, virkistysalueet, -kohteet ja reitistöt Ihmisen elinolot, elinympäristö + vähittäiskaupan suuryksiköt - teollisuusalueiden liikenne ++ liikenneturvallisuuden kasvu -- melu ja päästöt ilmaan - suurten liikennevarausten toteuttaminen ++maakunnallinen jätehuoltoratkaisu + teknisen huollon kehittäminen + työllisyysvaikutus + työllisyysvaikutukset - maa-ainesten ottamisalueet - turvetuotanto + ampumaradat ja moottoriurheilualueet lisäävät harrastusmahdollisuuksia - aluevarausten aiheuttamat rajoitukset - melu ++ kulttuurimaisemien ja rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen + työllisyysvaikutus ++ suojelualueet ++ matkailullinen ja virkistyksellinen hyödyntäminen + työllisyysvaikutus Maa- ja kallioperä ++ vesihuollon - ampumaratojen + säilyttää erityis- + säilyttää erityis- ++ virkistyksen kehittämisperiaatemerkinnät, virkistysalueet, -kohteet ja reitistöt - motorisoidun liikkumisen melu 30

Vesi + taajamien laajenemisalueet tulevat vesihuollon piiriin Ilma, ilmasto ++ratojen sähköistys -- päästöt ilmaan Luonnon monimuotoisuus - moottoritiet kulkuesteenä Luonnonvarat -- tiejärjestelyt tarvitsevat runsaasti uusiutumattomia luonnonvaroja (sora, hiekka, kallio) kehittäminen lyijy piirteitä piirteitä ++ vesihuollon kehittäminen -- turvetuotanto + osa vesistöistä on suojelun piirissä - kiviainesten ottaminen - turvetuotanto ++pohjavesialueet -- maa- ja kiviainesten ottaminen + kulttuurimaisemien säilyminen ++ kasviston, eläimistön ja elinympäristöjen säilyminen + arvokkaat harjualueet Vaikutusten merkittävyys: ++ positiivisia vaikutuksia, + melko positiivisia vaikutuksia, - melko negatiivisia vaikutuksia, -- negatiivisia vaikutuksia 31

LIITE IV. Maakuntakaavan vaikutukset teemoittain. Yva-ryhmä on käynyt teemat läpi ja koostanut niistä liitteet III taulukon. Liikennevarausten yleiset vaikutukset (käsittely: liikenneryhmä 17.3.2005) Maankäyttöluokka Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasaarvo Tiet +turvaa yritystoiminnan kilpailukykyä +tasapainoinen tieverkko +matkakeskus -turvallisuus ympäristö -uudet väylät ja merkittävät parantamiset saattavat vaikuttaa kulttuuriympäristöihin +turvaavat kohteiden saavutettavuuden +voivat parantaa kulttuuriympäristön tilaa +turvaavat kohteiden saavutettavuuden +parantamistarpeet tukevat rautateiden kulttuuriympäristöjen säilymistä Rataverkko -luonnonvarat +maakunnan asema vahvistuu, saavutettavuus paranee +joukkoliikenteen mahdollisuus Jämsä- Äänekoski vyöhykkeellä Lentoliikenne Vesiliikenne +turvaa yritystoiminnan kilpailukykyä +elinolot paranevat +lisää liikenteen turvallisuutta +matkakeskus +turvaa yritystoiminnan kilpailukykyä +lisää liikenteen turvallisuutta +virkistysmahdollisu udet lisääntyvät Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto -lisää liikenteen päästöjä +liikenteen päästöt vähenevät Luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat -luonnonvarat (uudet linjat) Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskuntaja energiatalous, liikenne +maakunnan asema vahvistuu +aluerakenteen toimivuus maakunnan eri osissa -taajamien maankäyttö +vahvistaa maakunnan asemaa +liikenteen päästöt vähenevät, jos kuljetuksia siirtyy vesille Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu +turvaavat kohteiden saavutettavuuden +turvaavat kohteiden saavutettavuuden Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Kaavaselostukseen vähintään mainita liikenneturvallisuudesta taajamien kohdalla Kokonaisvaikutukset Kaavaluonnos Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Aluekehitys Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) 32

Tiet Merkittäviä teiden parantamistarpeita Lentoliikenne ta Ei merkittävää muutosta Vesiliikenne Merkittäviä ratojen parantamistarpeita Ei merkittävää muutosta Ei merkittävää muutosta Uutena runkotiet, merkittävästi parannettavat tiet, moottoritie Päijänteen Ei merkittävää muutos- Positiivinen suunta maakunnalle Rataverkko itäpulelle Uutena sähköistystarpeet, runkorata Positiivinen suunta maakunnalle -lisää liikennemääriä +kilpailukyvyn kasvu +kilpailukyvyn kasvu +kilpailukyvyn kasvu +tukee alueen taloutta Kaavaselostukseen vähintään mainita runkoteiden maankäyttöä rajoittavasta vaikutuksesta +tukee alueen taloutta, erityisesti maakunnan kärkiyrityksiä +tukee alueen taloutta +tukee matkailun kehittymistä Kaavaselostukseen vähintään mainita runkoratojen vaikutuksesta tasoylikäytävien poistamiseen Virkistysvarausten yleiset vaikutukset (käsittely: Virkistysryhmä 18.1.2005) Maankäyttöluokka Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasa-arvo Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto Luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskuntaja energiatalous, liikenne mv +elinolosuhteet ++seutukunnittaisia painotuksia vm -moottorialusten päästöt vy +elinolosuhteet +aluerakenne vly -moottorialusten -maa-ainesvarat -vesiliikenne lisääntyy -maisema päästöt w +elinolosuhteet -moottorialusten päästöt -vesiliikenne lisääntyy Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö -kulttuuriperintö -rakennettu ympäristö Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Suunnittelumääräys: toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteystarpeen sopeuttamisessa kulttuuriympäristöön 33

V ++elinolosuhteet +aluerakenne RM +aluerakenne -maisema Suunnittelumääräys: rakentamisen sopeuttaminen alueen luonnonolosuhteisiin U-reitti ++elinolosuhteet +aluerakenne M-reitti -melu --kulkee paikoin Natura-alueella -moottorialusten päästöt ++vesikuljetukset Kokonaisvaikutukset -kelkkaliikenne Suunnittelumääräys: luonnonsuojelualueitten ja hiljaisten alueiden välttämien Laivaväylä Veneväylä +elinolosuhteet Vr-reitti +elinolosuhteet Kaavaluonnos Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Aluekehitys Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) mv Ei määritelty aikaisemmin vm Projekti meneillään, keskittyy kuitenkin pieniin kohteisiin vy Ei määritelty aikaisemmin vly Kymijoen ja Savon kanavointihankkeet w Ei määritelty aikaisemmin Ei varauksia + +matkailu +yksityistaloudet ++kuntien talous +elinkeinojen kehittämismahdollisuudet Ei varauksia + V Osa olemassa 188 kpl (V, VL, VR) Ei varauksia + +matkailu Muutetaan nimi: ulkoilureitin yhteystarve Ei varauksia - / + +matkailu +elinkeinojen kehittämismahdollisuudet -valtion talous -kuntatalous Ei varauksia + +matkailu +yksityistaloudet ++kuntien talous +elinkeinojen kehittämismahdollisuudet ++ - / +kuntien talous Suunnittelumääräys: toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteystarpeen sopeuttamisessa kulttuuriympäristöön RM Valtaosa olemassa 50 kpl ++matkailu +yksityistalous Suunnittelumääräys: rakentamisen 34

-kuntien talous -valtion talous U-reitti Valtaosa olemassa Maakuntaura + +matkailu +yksityistalous M-reitti Vain yhdistysten Ovat +matkailu +yksityistalous reittejä --kuntien talous Suuri epävarmuustekijä: Kuinka paljon hankkeilla todellisuudessa toteutetaan merkintöjä Luonnonsuojeluvarausten yleiset vaikutukset (käsittely: Luonnonsuojeluryhmä 10.12.2004) Laivaväylä Ovat olemassa Ovat + Veneväylä Ovat olemassa Ei varauksia Vr-reitti Ovat olemassa Ei varauksia Maankäyttöluokka Naturaalueet Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasaarvo + lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä + työllistävä vaikutus luo alueellista tasaarvoa + merkitystä opetus- ja tutkimuskohteina - epätasaisesti sijoittuessaan aiheuttavat alueellista epätasaarvoa Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto + turvaavat luonnon puhtautta Luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat + turvaavat luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen säilymistä - rajoittavat maankamaran luonnonvarojen käyttöä Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskuntaja energiatalous, liikenne + turvaavat viherrakenteen säilymistä - vaikeuttavat taajama-, tie-, johtolinja- yms. suunnittelua ja rakentamista. 35 sopeuttaminen alueen luonnonolosuhteisiin Suunnittelumääräys: luonnonsuojelualueitten ja hiljaisten alueiden välttämien Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö + turvaavat maisemaja kulttuuriarvojen säilymistä Talous, elinkeinot Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) + tukevat matkailuelinkeinoja + alueiden rakentaminen ja ylläpito työllistävät - rajoittavat joillakin alueilla elinkeinotoimintaa ja rakentamista - vievät työpaikkoja aluetaloudesta - toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia valtiolle - aiheuttavat maanomistajille ja alueellisesti taloudellisia menetyksiä Maakuntakaavalla ei voida vaikuttaa Natura 2000 -verkostosta aiheutuviin vaikutuksiin. Toimenpiteet: Kerrotaan selostuksessa, että suojelualueiden perustamisesta maanomistajalle tai oikeuden haltijalle aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan.

Arvokkaat kallioalueet (ge-1) + lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä - epätasaisesti sijoittuessaan aiheuttavat alueellista epätasaarvoa + turvaavat luonnon puhtautta + turvaavat kalliomuodostumien säilymistä + turvaavat kallioalueiden luonnon monimuotoisuuden säilymistä + turvaavat viherrakenteen säilymistä Arvokkaat harjualueet (ge-2) + lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä - epätasaisesti sijoittuessaan aiheuttavat alueellista epätasaarvoa + turvaavat pohjaveden säilymistä puhtaana + turvaavat harjumuodostumien säilymistä + turvaavat harjualueiden luonnon monimuotoisuuden säilymistä + turvaavat viherrakenteen säilymistä Suojelualueet (S) + lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä + turvaavat pohjaveden ja virtavesien säilymistä puhtaana + turvaavat harjujen ja virtavesien luonnon monimuotoisuuden säilymistä + turvaavat harjumuodostumien ja kalastollisesti tärkeiden alueiden säilymistä + turvaavat viherrakenteen säilymistä - vaikeuttavat taajama-, tie-, johtolinja- yms. suunnittelua ja rakentamista Luonnonsuojelualueet (SL) + lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä + työllistävä vaikutus luo alueellista tasaarvoa + merkitystä opetus- ja tutkimuskohteina - rajoittavat metsästystä - epätasaisesti sijoittuessaan aiheuttavat alueellista epätasa- + turvaavat luonnon puhtautta + turvaavat luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen säilymistä - luonnonsuojeluverkosto ei ole riittävän laaja kaikkien eliölajien ja luontotyyppien suotuisan suojelutason saavuttamiseksi + turvaavat viherrakenteen säilymistä - vaikeuttavat taajama-, tie-, johtolinja- yms. suunnittelua ja rakentamista 36 + turvaavat maisemaja kulttuuriarvojen säilymistä + turvaavat maisemaja kulttuuriarvojen säilymistä + turvaavat maisemaja kulttuuriarvojen säilymistä + turvaavat maisemaja kulttuuriarvojen säilymistä - rajoittavat maaainesten ottamista - rajoittavat maaainesten ottamista + tukevat matkailuelinkeinoja - rajoittavat rakentamista - rajoittavat maaainesten ottamista + tukevat matkailuelinkeinoja + alueiden rakentaminen ja ylläpito työllistävät - toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia valtiolle - rajoittavat rakentamista - rajoittavat maa- Maa-aineslain mukainen lupaharkinta tapahtuu kunnissa. Toimenpiteet: Laitetaan suunnittelusuositus, jossa todetaan, että mahdollisissa maa-aineslain mukaisissa lupakäsittelyissä ottosuunnitelmilta edellytetään ko. alueilla erityisen vaativaa suunnittelutasoa. Maa-aineslain mukainen lupaharkinta tapahtuu kunnissa. Ei toimenpiteitä. MRL:n mukainen rakentamisrajoitus on ehdollinen. Maa-aineslain mukainen lupaharkinta tapahtuu kunnissa. Ei toimenpiteitä. Maakuntakaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. MRL:n mukainen rakentamisrajoitus on ehdollinen. Kaavan valmistelun yhteydessä tarkastellaan mahdollisia uusia

Kokonaisvaikutukset arvoa ainesten ottamista - vievät työpaikkoja aluetaloudesta - aiheuttavat maanomistajille ja alueellisesti taloudellisia menetyksiä Kaavaluonnos Naturaalueet Arvokkaat kallioalueet (ge-1) Arvokkaat harjualueet (ge-2) Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Aluekehitys Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Yhteensä 144 aluetta, joiden yhteispinta-ala noin 84 300 ha. Valtakunnallisessa inventoinnissa on osoitettu 93 kallioaluetta, joiden yhteispinta-ala noin 23 200 ha. Harjualueiden suojelun toteutuminen tapahtuu maa-aineslain lupamenettelyn kautta. Ei ole esitetty erikseen. Osa sisältyy seutukaavan suojelun alueisiin. S/haaluevarauksia 23 kpl, joiden yhteispinta-ala 1 173 ha. Ei ole esitetty erikseen. Suuri osa sisältyy seutukaavan suojelun alueisiin. Nykytilanteeseen: 0 Seutukaavaan: + Nykytilanteeseen: 0 Seutuka avaan: + Nykytilanteeseen: 0 Seutuka avaan: 0 + edistävät pohjavesien suojelua + edistävät pohjavesien suojelua + luo mahdollisuuksia matkailuelinkeinojen kehittämiselle + luonnonperintö vahvistaa maakunnan identiteettiä - asettaa alueellisesti rajoitteita elinkeinotoiminnalle, aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja vähentää työpaikkoja - toteuttaminen rasittaa valtion taloutta + luonnonperintö vahvistaa maakunnan identiteettiä + luonnonperintö vahvistaa maakunnan identiteettiä Suojelualueet (S) S- aluevarauksia 36 kpl, joiden Metsähallituksen alueet on luokiteltu Äänekosken Leko- Nykytilanteeseen: 0 + edistävät monimuotoisuuden säilymistä? + tukee kalastusmatkailun kehittämistä + luonnonperintö vahvistaa maakunnan identiteettiä 37 suojelualueita. Ei toimenpiteitä.

Luonnonsuojelualueet (SL) saarta lukuun ottamatta luonnonsuojelualueiksi Metsähallituksen omissa suunnitelmissa. Osa virtavesikohteista on toteutettu alempi tasoisella kaavoituksella. Luonnonsuojelulailla toteutettu suojeluala on 25 855 ha. Lakisääteisistä suojelualueista (valtakunnalliset suojeluohjelmat, uudet Natura 2000 alueet, uhanalaisten lajien suojelualueet ja kaavojen suojelualueet) on toteuttamatta 6 948 ha. (31.12.2003) SLaluevarauksia 369 kpl, joiden yhteispinta-ala on 28 535 ha. yhteispinta-ala on 602 ha. Alueet ovat pääasiassa virtavesiä tai Metsähallituksen aikaisempia luonnonhoitometsiä. Seutukaavaan: 0 Nykytilanteeseen: 0 Seutuka avaan: + - vähentävät työpaikkoja? + luo mahdollisuuksia matkailuelinkeinojen kehittämiselle + luonnonperintö vahvistaa maakunnan identiteettiä - asettaa alueellisesti rajoitteita elinkeinotoiminnalle, aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja vähentää työpaikkoja - toteuttaminen rasittaa valtion taloutta Luonnonvarojen ja energian yleiset vaikutukset (käsittely: Luonnonvarat ja energiaryhmä 15.12.2004, 21.2.2005) Maankäyttöluokka Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasaarvo eo + lisää maaseudun elinolosuhteita + merkittävä paikallinen työllistäjä + varmuus energiasta kriisiaikoinakin Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto -suoluonto --vesistöt - merkittäviä haitallisia vesistövaikutuksia -lisää valumia ja Luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat -luonnon monim. - merkittäviä haitallisia vaikutuksia monimuotoisuuteen, matkailuun ja virkis- Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskuntaja energiatalous, liikenne ++energiatalous -liikenne + erittäin tärkeä kotimainen polttoaine, puun tukipolttoaine + hallituksen energia- Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Suunnittelumääräys: erityistä huomiota tulee kiinnittää vesistövaikutusten ehkäisemiseen Vesiensuojelua tehostettava ja kehitettävä 38

- tasa-arvo : ei käytettävissä kaikkialla Suomessa (korvaus kivihiilellä Et.Suomessa) - tasa-arvo : tuotannossa pääosin miestyöpaikkoja ja maaseudun työpaikkoja eo-1 + rakentamisen ja rakennusteollisuuden raaka-aine eo-2 +melko tasaisesti ympäri maakuntaa + rakentamisen ja rakennusteollisuuden eo-3 +lisää maaseudun elinolosuhteita + mahdollisuus nykystä laajempaan yritystoimitaan tulvia +soiden ojitus pienentää ilmaston kasvihuonekaasu vaikutuksia metaanipäästöjen pienetessä -harjut - vaikutuksia pohjaveteen tyskäyttöön, jos luonnontilaisia soita otetaan turvetuotantoon -haitallisia vaikutuksia kalatalouteen -luonnon monim. -luonnonvarat + / -pohjavedet - harjujen paahderinteet ovat arvokkaita elinympäristöjä +harjut +pohjavedet -luonnonvarat + korvaa soravaroja politiikan mukainen polttoaine +EU:n suosima paikallinen energialähde, joka auttaa maaseudun asuttuna pitämistä +auttaa maaseudun asuttuna pitämistä +auttaa maaseudun asuttuna pitämistä - -luonnonvarat +auttaa maaseudun asuttuna pitämistä - pilaa harjumaisemia Harjuja pyrittävä säästämään Keskittäminen -maisema ja mahdollisesti pöly/meluhaittoja - maisema- ja mahdollisesti melu/ pölyhaittoja Huomioitava maisemallisesti tai muutoin merkittäviksi luokitellut kallioalueet (Arvokkaat kallioalueet-selvitys) Kts. edellinen pv + hyvä vesi on elämisen ehto +säästää harjuja Suunnittelumääräys: muuttamis- ja pilaamiskielto näkyviin Kokonaisvaikutukset +säästää maaperää Kaavaluonnos Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Aluekehitys Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) eo Useita tuotantosoita 157 kpl (17 741 ha) + / - +talous -vesistöt +yksityistalous +kuntatalous +valtion talous eo-1 Toiminnassa 263 kpl 43 kpl + / - +painopiste suurten infrahankkeiden Suunnittelumääräys: erityistä huomiota tulee kiinnittää vesistövaikutusten ehkäisemiseen 39

(v. 2002) (1 350 ha) alueilla eo-2 Toiminnassa 38 kpl + +talous +kuntatalous (v. 2002) +yksityistalous eo-3 Useita alueita 17 kpl (4 060 ha) pv 258 I- ja II-luokan 255 kpl aluetta (47 713 ha) + +talous +kuntatalous +yksityistalous Nykytilanne 0, seutukaava 0 Suunnittelumääräys: muuttamis- ja pilaamiskielto näkyviin Epävarmuustekijä: ilmastonmuutos (skenaarioin mukaan sateet lisääntyvät, vaikutus turvetuotantoon ja vesistöjen tilaan) Erityistoimintojen yleiset vaikutukset (käsittely: Yva-ryhmä 3.5.2005) Maankäyttöluokka Ihmisen elinolot, elinympäristö tasa-arvo Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuot., luonnonvarat Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Puolustusvoimien alue Ampumarata -melu ++sosiaaliset vaikutukset -melu +kuntatalous, yksityistalous -maaperä, pohjavesi Moottoriurheilualue -melu +sosiaaliset vaikutukset -pohjaveden pilaantumisriski -Koittilankankaalla kangasvuokon pohjoisin esiintymisalue Suunnittelumääräys Koittilankankaalle kangasvuokon esiintymisestä johtuen Kokonaisvaikutukset Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide 40

Kaavaluonnos Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Puolustusvoimien alue Olemassa olevia alueita Ei muutosta +alueellinen maanpuolustus vahvistuu +kuntatalous, yksityistalous 34 kpl / 285 ha +/-pysyy samana Ampumarata Olemassa olevia ratoja 34 kpl, maakuntakaavassa 34 kpl Moottoriurheilualue Olemassa olevia ratoja 10 kpl +keskittyy 10 kpl, maakunta- harvemmille kaavassa 7 kpl alueille Teknisen huollon yleiset vaikutukset (käsittely: Teknisen huollon asiantuntijaryhmä 24.2.2005, 2.6.2005) Ihmisen elinolot, elinympäristö tasa-arvo Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö Maankäyttöluokka Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Jätteenkäsittelyalue +vähentää ympäristöhaittoja -rajoittaa lähiympäristön maankäyttöä -useat vaihtoehtoiset varaukset Jkl:n seudulla aiheuttavat mur- +kohteiden määrän vähentyessä vaikutukset maaperään, vesiin ja ilmaan vähenevät -kuljetusmäärän kasvu lisää liikenteen päästöjä +lisää hyötykäyttöä tehostamalla lajittelua ja säästää luonnonvaroja -alue muuttuu luonnontilasta rakennusmaaksi -eläinlajisto muuttuu alueella -keskimääräinen kuljetusmatka pitenee ja kuljetustarve lisääntyy + polttokelpoisen jätteen energiakäyttö - lajittelu vaatii kalustoa ja lisää kuljetustarvetta + uusi alue Jkl seudulla vapauttaa Mustankorkean mypäristöineen muuhun käyttöön +sijainti nykyistä etäämmällä asutuksesta Uusi jätteenkäsittelyalue Jyväskylän seudulle tulee osoittaa läheltä väestön painopistettä Vaihtoehtoisten alueiden määrää supistettava 41

Yhdyskuntateknisen huollon alue hetta ja epävarmuutta +vähentää ympäristöhaittoja +mahdollistaa yhteisviemäröinnin -lähialueen maankäyttörajoitukset +vähentää päästöjä maahan ja vesiin -paikalliset haitat lisääntyvät -tekopohjavesilaitokset vaikuttavat kasvistoon pitkällä aikavälillä +alentaa käsittelykustannuksia Energiahuollon alue +parantaa toimintavarmuutta +KPA laitokset parantavat kotimaisuusastetta ja työllistävät Voimalinja; ohjeellinen, yhteystarve Pääjohto; ohjeellinen, yhteystarve +parantaa toimintavarmuutta -rajoittavat monia toimintoja +parantaa toimintavarmuutta +parantaa -vesivoimalat estävät luonnollista virtausta +vesivoima on saasteeton energialähde -turvevoimalat vaativat soiden kuivatusta, vesistökuormitus - - hakkuutähteiden energiakäyttö köyhdyttää maaperästä ravinteita säännöstelyhaitta kalastolle ja ravuille +vähentää päästöjä maahan ja vesiin -vesivoimalat haittaavat kalojen vaellusta -lintujen törmäysriski -estävät metsänkasvatuksen +KPA laitokset nostavat kotimaisuusastetta ja parantavat maaseudun työllisyyttä -turvekuljetukset lisäävät liikennettä +Jkl:n uusi lämpövoimalaitos parantaa hintakilpailukykyä ja energiataloutta -voimaloiden keskittäminen Rauhalahteen lisää riskejä ja kasaa liikennekuormitusta -Keljonlahden voimalaitos lisää alueen liikennekuormitusta +säästää kustannuksia varmentamalla energiansaantia -rajoittaa muuta toimintaa, mm. rakentamista -yhdyskuntarakenne vaarassa hajota putkilinjojen varsilla +säästää kustannuksia -suuret voimalaitokset näkyvät maisemakuvassa Kaavassa on osoitettava turvetuotantoalueita Keljonlahden vaihtoehto voimalaitoksen sijaintipaikkana on syytä turvata keskittämisen haittojen minimoimiseksi -näkyvät maisemassa Voimalinjat on pyrittävä sijoittamaan olemassa oleviin maastokäytäviin ja teiden varsille Johtokadut tulee käyttää moottorikelkkailun ja ulkoilureittien tarpeisiin Taajamia tulee pyrkiä eheyttämään ja tiivistämään Maaseudun lisäasutus tukemaan kyläkeskuksia eikä putkilinjojen varsille 42

tasa-arvoa asuinpaikasta riippumatta mm. vähentämällä häiriöitä ja parantamalla laatua +parantaa kylien elinvoimaisuutta Kokonaisvaikutukset Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Kaavaluonnos Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Jätteenkäsittelyalue V. 2005 toiminnassa 4 kaatopaikkaa 23 kaatopaikka- ja jätteenkäsittelyaluetta Paikkojen määrän radikaali väheneminen ja toimintojen keskittäminen Jätteen välikuormaus- ja käsittelypaikkoja tarvitaan, vaikka loppusijoituspaikkojen määrä vähenee Keskittäminen lisää kuljetustarvetta sekä välikeräyspisteitä Kaavassa osoitetaan kolme jätteenkäsittelykeskusta tulevaan tarpeeseen Vaihtoehtoiset aluevaraukset tulee karsia minimiin Nykyiset Mustankorkea ja Mörkökorpi jätteenkäsittelyaluemerkinnällä, vaikka uusi varaus käsittelykeskukselle osoitetaankin Yhdyskuntateknisen huollon alue 135 vesilaitosta 32 jätevedenpuhdistamoa Energiahuollon alue Kaukolämpöä tuottavia kiinteän polttoaineen kattiloita on 15 kpl Voimalinja; ohjeellinen, yhteystarve Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken jätevedenpuhdistamot Ei vedenottamoita 15 kpl voimalaitoksia ja valtakunnallisesti merkittäviä muuntamoalueita Yli2 000 km 45 kv ja sitä suurempia linjoja Arvioitu rakentamisrajoitusalue 10 000 ha Seudullisesti merkittävät tekopohjavesilaitokset ovat kaavassa Ei lisäyksiä vesivoimaloihin Ei lisävarauksia muuntamoille Jyväskylän seudulla mahdollisuus lisätä CPH kapasiteettia Sähkön käytön kasvu ja toimitusvarmuuden parantamistarve lisäävät voi- Aiheuttavat lisärajoituksia ottovesistöihinsä ja imeytysalueensa muulle toiminnalle ja maankäytölle Säännöstelyn haittoja lievennetään Polttoturpeen nostoalueet lisääntyvät Voimalinjojen maankäyttörajoitukset ja maisemavaikutukset ovat merkittäviä Vedenhankintaan käytettävien vesistöjen ranta- ja valuma-alueilla on muiden uhkaavien toimintojen sijoittelussa otettava huomioon vedenhankinta Huomioitava sähkölinjat ja turvetuotantoalueet Voimajohtojen maankäyttövaraukset on huomioitava kaavassa Linjoilla ei saa pirstoa arvokkaita kulttuurimaisema-alueita 43

Pääjohto; ohjeellinen, yhteystarve Vesi- ja jätevesijohtoja ei ole seutukaavassa majohtojen määrää Kelkkailu- ja ulkoilureittien suunnittelussa on voimajohtolinjoja käytettävä hyödyksi Ylikunnallinen yhteistyö lisääntyy ja edellyttää pitkiä runkolinjoja Runkolinjojen varsille rakentamispainetta ja se hajoittaa yhdyskuntarakennetta Kaavavarausten tavoitteena tulee olla yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja lisärakentamisen ohjaminen taajamiin ja kyläkeskuksiin 44

LIITE V. Keskeisimmät vaikutusalueet ja kohteet Maakuntakaavan alustavan luonnoksen (004 01042005) keskeisimmät vaikutusalueet ja kohteet on esitetty kartalla. Kartalla ympyrä kuvaa vaikutuksen kohdetta. + merkki ja sen jälkeiset avainsanat kuvaavat merkittävimpiä positiivisia vaikutuksia ja vastaavasti merkki ja sen jälkeiset avainsanat kuvaavat merkittävimpiä negatiivisia vaikutuksia. 45

+elinolosuhteet -mo-ura/natura, suojelu -turvetuotantovyöhyke/suojelu -mo - ura/natura ja suojelu +kaupan palveluverkko - turvetuotantovyöhyke/suojelu -kalliokiviainekset/suojelu 46

+elinolosuhteet -voimalinjan yhteystarve/suojelu -turvetuotantovyöhyke/suojelu +matkailun ja virkistyksen kokonaisuus, vetovoima +kaupan palveluverkko -merkittävästi parannettava tie/pohjavesialue +kilpailukyky, liikenneturvallisuus 47

-merkittävästi parannettava tie/pohjavesialue +kilpailukyky, liikenneturvallisuus +matkailun ja virkistyksen kokonaisuus, vetovoima +kilpailukyky, liikenneturvallisuus -mo-ura/natura, suojelu -maa-ainesten otto/pohjavesi -mo-ura/natura ja suojelu -jätteenkäsittelyn negatiivinen imago +elinolosuhteet - -taajama/kulttuurimaisema -maa-ainesten otto/pohjavesi -pääjohto/natura, kulttuurimaisema +elinolosuhteet -merkittävästi parannettava tie/pohjavesialue -voimalinja/suojelu +kilpailukyky, liikenneturvallisuus 48

-turvetuotantovyöhyke/suojelu -merkittävästi parannettava tie/natura -maa-ainesten otto/pohjavesi +kaupan palveluverkko -rakennuskivialue/arvokas kallioalue -rakennuskivialue/arvokas kallioalue 49

-mo-ura/natura, suojelu +kilpailukyky, liikenneturvallisuus -maa-ainesten otto/pohjavesi -mo-ura, voimajohdon yhteystarve/ Natura, suojelu -rakennuskivi/arvokas kallioalue +kaupan palveluverkko +kaupan palveluverkko 50

+kaupan palveluverkko -turvetuotantovyöhyke, mo-ura/ Natura, suojelu 51 +kaupan palveluverkko

-turvetuotantovyöhyke/natura, suojelu +kilpailukyky, alueellinen tasa-arvo -turvetuotantovyöhyke/natura, suojelu -mo-ura/natura, suojelu +kaupan palveluverkko 52

-mo-ura/natura, suojelu -mo-ura/natura, suojelu +vetovoima, kansainvälisyys -voimajohdon yhteystarve/kulttuurimaisema +kaupan palveluverkko -mo-ura/natura, suojelu +vetovoima, virkistys +vetovoima, virkistys -mo-ura/natura, suojelu +liikenneturvallisuus -tieliikenteen yhteystarve/virkistys -merkittävästi parannettava tie/natura +energiaomavaraisuus -liikenne, päästöt +kilpailukyky, vetovoima -voimajohto/suojelu -tieliikenteen yhteystarve/natura, suojel -jätteenkäsittelyn negatiivinen imago +elinolosuhteet 53

-mo-ura, voimajohto/natura, suojelu -mo-ura/natura, suojelu -voimajohto/suojelu -mo-ura/natura, suojelu -merkittävästi parannettava tie/pohjavesialue +kilpailukyky, liikenneturvallisuus +kilpailukyky, liikenneturvallisuus +kilpailukyky, vetovoima -lentokenttä/pohjavesi +matkailun ja virkistyksen kokonaisuus -taajama/kulttuurimaisema +kaupan palveluverkko 54

-jätteenkäsittelyn negatiivinen imago +elinolosuhteet +matkailun ja virkistyksen kokonaisuus, vetovoima -taajama/kulttuurimaisema +kaupan palveluverkko -epävarmuus, stressi +luonnon monimuotoisuus, vetovoima +kilpailukyky, liikenneturvallisuus +kaupallinen palveluverkko 55

+kilpailukyky, liikenneturvallisuus -turvetuotantovyöhyke/natura, suojelu +luonnon monimuotoisuus, vetovoima -turvetuotantovyöhyke/natura, suojelu, matkailu ja virkistys +elinolosuhteet -merkittävästi parannettava tie/natura, suojelu -moottoriurheilu/pohjavesi -epävarmuus, stressi +luonnon monimuotoisuus, vetovoima +kilpailukyky, vetovoima +kaupan palveluverkko +elinolosuhteet +elinolosuhteet 56