Uudenkaupungin kaupungin kulttuuripoliittinen strategia vuosille 2011-2016

Uudenkaupungin kaupungin kulttuuripoliittinen strategia vuosille 2011-2016 Kulttuurilautakunta 26.4.2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KULTTUURIPALVELUIDEN SUUNNITTELUN LÄHTÖ- 4 KOHTIA 3. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELU- 4 JEN STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ JA TAVOITTEITA 3.1. Laadukas kulttuuritarjonta 4 3.2. Etusijalla lastenkulttuuri 5 3.3. Yhteistyö 5 3.4. Toimiva kirjastolaitos 5 3.5. Osallistuva museotoimi 6 3.6. Taide ja sosiokulttuurinen toiminta Uudenkaupungin laitoksissa 7 3.7. Kulttuuripolun suunnittelu ja toteutus peruskouluikäisille 7 3.8. Tavoitteiden mukaan mitoitettu motivoitunut henkilöstö 7 3.9. Kulttuurin/taiteen soveltava käyttö 8 4. KULTTUURIPALVELUJEN MITTARIT JA TAVOITETASOT 8 5. KULTTUURIPALVELUJEN ARVIOINTI 8

3 1. JOHDANTO Tulevaisuutta koskevan tutkimuksen mukaan taiteen ja kulttuurin kulutus kasvaa ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus vahvistuu. Elämän laadun arvostus, elämyksellisyyden ja kiireettömyyden tavoittelu sekä kulttuurin käyttö työelämässä lisääntyvät. Nuorten keskuudessa kulttuurin harrastus ja arvostus voimistuu ja he hakeutuvat entistä enemmän luoville aloille. Oletetaan, että taiteen ja kulttuurin laaja-alainen merkitys ihmisen perustarpeena vahvistuu tulevaisuudessa. Yhteisiä rajapintoja taiteen ja kulttuurin sekä yhteiskuntapolitiikan eri sektoreiden kanssa ovat esimerkiksi taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset, koulutuksen sisällöt ja menetelmät, luova talous, innovaatiojärjestelmät, kulttuuriyrittäjyys ja vienti, työllisyys, teknologiset sovellukset, viestintä, yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus, monikulttuurisuus, syrjäytymisen ehkäisy, tapakulttuuri ja ruokakulttuuri. Kulttuuriperintöön kuuluu myös ruokakulttuuri, jonka kehittämiseksi on mielekästä tulevaisuudessa jalostaa sen kulttuurista ulottuvuutta erityisesti lasten ja nuorten ruokakulttuurin sekä kestävän ja vastuullisen ruokatuotannon osalta. Aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilyttäjiä ja välittäjiä ovat kulttuurista jatkuvuutta edustavat museo, kirjasto ja kulttuuritoimi. Ne toimivat kulttuurien vuoropuhelun paikkoina ja tiedon kartuttajina sekä tarjoavat mahdollisuuksia ihmisten omakohtaiseen osallisuuteen, tekemiseen, kokemiseen ja harrastamiseen. Kokoelmat ja tietoaineistot palvelevat opetuksen, tieteen ja vapaa-ajan tarpeita. Kulttuurilla on todettu olevan merkittäviä hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Se tuo merkityksellisyyttä elämään ja ehkäisee syrjäytymistä. Kulttuuria voidaan hyödyntää menestyksellisesti esimerkiksi hoito- ja hoivatyössä, terveydenhuollossa, työelämässä ja terapiassa. Erityisen merkittäviä vaikutukset voivat olla ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpidon sekä nuorten yhteiskuntaan ja työelämään kiinnittymisen sekä syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Luovuuden ja itseilmaisun edellytyksiä rakennetaan varhaislapsuudesta ja nuoruudesta lähtien aikuisuuteen ja vanhuuteen saakka. Kulttuuria opetetaan ja harrastetaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen piirissä, päiväkodeissa, koulun kerhotoiminnassa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Vapaa sivistystyö sekä omaehtoinen harrastustoiminta tarjoavat aikuisille mahdollisuuksia kulttuuritoimintaan. Tulevaisuudessa yhteiskunnassa tarvitaan vahvaa taide- ja kulttuuriosaamista, kulttuurien tuntemusta ja kulttuurista lukutaitoa. Kulttuurin tekijöiden

ja kokijoiden perustiedot ja taidot luodaan yleissivistävässä koulussa taito- ja taideaineiden tunneilla. 4

5 2. KULTTUURIPALVELUIDEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA Kuntien kulttuuritoimintalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Eräänä vahvana perustana palveluissa on kulttuuritointa harjoittavien erilaisten järjestöjen tukeminen erilaisilla avustuksilla. Yleensä kunnalliset kulttuuripalvelut jaetaan seuraaviin kokonaisuuksiin: kirjastopalvelut, taiteen perusopetus, varsinainen kulttuuritoiminta ( kulttuuri- ja taidelaitokset ) ja yleinen kulttuuritoimi. Lisäksi kulttuurisia toimintoja sisältyy runsaasti mm. vapaan sivistystyön kenttään, nuorisotyön piiriin, koulujen ja päiväkotien toimintaan sekä vanhustenhuoltoon ja sairaalatoimintaan. On tutkimuksin osoitettu, että taiteella ja kulttuuriosallistumisella on merkitystä ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. 3. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ JA TAVOITTEITA 3.1. Laadukas kulttuuritarjonta Uudenkaupungin kulttuuritoiminnan laadukkuus muodostuu kulttuuripalvelujen toimivuudesta ja palvelukyvystä. Aktiivisten järjestöjen, yksityisten toimijoiden ja paikkakunnalla vaikuttavien taiteilijoiden työ on merkittävä voimavara kaupungin kulttuurielämässä. Tavoiteltavana Uudessakaupungissa pidetään sitä, että erilaisten kulttuuritapahtumien avulla tehdään moni-ilmeisyyttä Uudenkaupungin kaupunkikuvaan ja samalla lisätään Uudenkaupungin vetovoimaa. On tärkeää, että Uusikaupunki edelleen profiloituu voimakkaammin kulttuurikaupunkina. Uudenkaupungin kaupungin järjestämät ja tukemat kulttuuritapahtumat priorisoidaan ja näin keskitytään kaupungin kannalta tärkeimpien tapahtumien järjestämiseen, avustamisen ja tukemiseen. Erityisesti sitoudutaan tukemaan Crusell-viikkoa ja Uudenkaupungin teatterin toimintaa. Lisäksi elokuvateatteria ja muuta kuvataidetoimintaa tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Edelleen Uudenkaupungin kaupunki tukee erityisesti taiteen perusopetuksen osalta musiikkiopistotoimintaa, ja mahdollisuuksien mukaan kulttuuriavustuksissa painopiste on lasten ja nuorten kulttuuritoiminnassa. Lisäksi Uudenkaupungin kaupunki palkitsee vuosittain paikallisia kulttuurityön edistäjiä.

6 3.2. Etusijalla lastenkulttuuri Uudessakaupungissa tavoitteena pidetään sitä, että lapset ja nuoret pääsevät tasavertaisesti nauttimaan eri taiteenalojen osa-alueista omakohtaisina kokemuksina sekä saamaan monipuolista taidekasvatusta. Uusikaupunki sitoutuu suuntaamaan kulttuuripalveluja erityisesti lapsille ja nuorille. Tässä kulttuurityössä hyödynnetään myös kuntien välisen yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. Myös kunnallisen sektorin ulkopuolisia kulttuurin toimijoita kannustetaan ottamaan erityisesti lapset ja nuoret huomioon palvelutuotannossa ja toiminnan voimavarana. 3.3. Yhteistyö Uudenkaupungin kulttuuripalveluissa tehdään yhteistyötä eri kulttuuritoimijoiden kanssa. Yhteistyötä on edelleen edistettävä suunnitelmallisesti ja nykyistä enemmän mm. alueellisella tasolla ja taidetoimikunnan kanssa. 3.4. Toimiva kirjastolaitos Uudenkaupungin kulttuuritoimen rooliin kuuluu aktiivisesti saattaa yhteen eri tahoja, edistää verkostoitumista ja luoda kontakteja. Uudenkaupungin kaupungin kulttuuripalvelujen henkilöstö toimii aktiivisesti myös kaupungin sisäisissä yhteistyöhankkeissa. Kaupungin sisällä yhteistyötä tehdään merkittävässä määrin koululaitoksen, kansalaisopiston, nuoriso- ja liikuntasektorin, teknisten palvelujen, elinkeino- ja matkailupalvelujen sekä sosiaalija terveyspalvelujen kanssa. Uudenkaupungin kirjaston Kirvakka-yhteistyö laajenee Vaski-yhteistyöksi. Vaski-kirjastona Uudenkaupungin kirjasto on mukana kehittämässä Varsinais-Suomen seudullista kirjastoyhteistyötä. Uudenkaupungin museo on vahvasti mukana maakunnallisessa museoyhteistyössä. Museo on verkottunut muiden Varsinais-Suomen museoiden kanssa kokoelmanhallinnan osalta. Alueellista yhteistyötä tehdään mm. kulttuurijaoston, eri yhdistysten ja lähikuntien/kaupunkien kanssa. Koulutus- ja informatiivisella puolella tehdään yhteistyötä mm. Varsinais-Suomen taidetoimikunnan kanssa. Kulttuurin hyödyntäminen alueellisena voimavarana vaatii strategista otetta ja koordinointia. Kirjastolain mukaan kunnan on järjestettävä asukkailleen asianmukaiset kirjasto- ja tietopalvelut. Kirjasto toteuttaa ja

7 3.5. Osallistuva museotoimi vahvistaa jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia. Se keskittyy osaamiseen ja panostaa laatuun. Kirjastonkäytössä on meneillään murrosvaihe. Kirjastoissa, joilla on toimivat ja kehittyneet verkkopalvelut, ovat fyysiset kirjastokäynnit vähentyneet, koska verkosta saa tarvittavan tiedon siitä, missä kirjastossa haluttu aineisto on saatavissa. Toisaalta erityisesti myös tietopuolisen aineiston osalta uusin ja ajankohtaisin tieto löytyy verkosta tai muista sähköisistä tallenteista. Uudenkaupungin kirjastolaitos toimii sekä palvelu- että verkkokirjastona. Se on sosiaalinen, yhteisöllinen tila ja kohtaamispaikka, jossa tavoitellaan myös verkkoyhteisöjä. Kirjastoauto palvelee haja-asutusalueiden asiakkaita. Uudenkaupungin kirjastopalveluissa huolehditaan siitä, että kirjastoissa on tarvittava määrä koulutettua ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Verkkokirjaston ylläpito ja sisällöntuotanto ovat henkilökunnan uusia perustehtäviä. Kaupunginkirjaston henkilökunnan ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa käyttäjälähtöisen, asiakaskeskeisen ja yhteisöllisen kansalaisyhteiskunnan toteutumista. Kirjaston tulee edelleen edistää demokratiaa ja vähentää tiedollista syrjäytymistä kuntalaisten keskuudessa. Sen vuoksi kansalaisten tietohuollosta ja tiedonhallintataidoista on kirjastossa huolehdittava henkilökohtaisella ohjauksella. Uudenkaupungin kirjastolaitoksen aineistokokoelma pidetään monipuolisena ja uusiutuvana. Kirjaston tekninen varustus, verkkopalvelut ja atk-järjestelmä pidetään ajan tasalla. Kirjastotiloja tulee voida muuntaa eri aineistojen ja käyttäjäryhmien tarpeisiin. Kirjasto liittyy Vaski-yhteistyöhön vuonna 2011. Varsinais-Suomen kirjastojen yhteinen tietojärjestelmä ja yhteiset toimintaperiaatteet tähtäävät yhteiseen asiakkuuteen ja entistä monipuolisempien, joustavampien ja yhtenäisempien kirjastopalvelujen tuottamiseen. Uusilla vuorovaikutteisilla palveluilla lisätään kirjastojen houkuttelevuutta ja pyritään tavoittamaan uusia käyttäjäryhmiä nykyisten lisäksi. Uudenkaupungin kaupungin omistuksessa on runsaasti arvokasta kulttuuripääomaa (museoesineitä, valokuvia, taideteoksia, arkistoaineistoja jne.), jotka ovat kertyneet yli sadan vuoden aikana. Kokoelmat ovat paikallisesti ja seutukunnallisesti arvioiden merkittävät ja monipuoliset. Tämän kulttuuriomaisuuden säilyminen ja kartuttaminen turvataan huolehtimalla kokoelmien asianmukaisesta ylläpidosta säilytyksestä ja dokumentoinnista.

8 Museotoimen tavoite on, että kokoelmat ovat tiedollisesti ja fyysisesti hallinnassa ja asiakkaiden saavutettavissa. Aineiston digitointi on keskeinen edellytys tutkimus-, näyttely- ja tietopalvelutoiminnan kehittämiselle. Museo osallistuu kaupunkilaisten kulttuuri-identiteetin vahvistamiseen tuottamalla järjestelmällistä kotiseutuopetustoimintaa museopedagogisen ohjelman mukaan. Pyritään huolehtimaan siitä, että Uudenkaupungin museo säilyy valtionosuuskelpoisena museona. 3.6. Taide ja sosiokulttuurinen toiminta Uudenkaupungin laitoksissa Uudenkaupungin kulttuuritoimi toimii välittäjänä, tiedottajana ja kannustajana uudenlaisen yhteistyön kehittämisessä paikkakunnan kolmannen sektorin, paikallisten kulttuurintuottajien ja Uudenkaupungin laitosten (mm. vanhainkodit, sairaalat, päiväkodit jne.) välille. Esimerkkeinä musiikki-, kirjallisuus-, liikunta- ja teatterielämykset, joiden tuottamisesta paikkakunnan laitoksiin sovitaan monialaisessa yhteistyössä kaupungin eri laitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Tavoitteena on tuottaa taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia niille ryhmille, joiden on vaikea muuten osallistua kulttuuripalveluihin. 3.7. Kulttuuripolun suunnittelu ja toteuttaminen peruskouluikäisille Uudenkaupungin kulttuuritoimi pyrkii luomaan yhteistyössä opetustoimen kanssa ns. kulttuuripolun Uudenkaupungin peruskoulujen oppilaille. Tavoitteena on taata perusopetuksen oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet tutustua kaupungin kulttuuripalveluihin. Lisäksi kulttuuripolulla varmistetaan paikkakunnalla toteutuva tavoitteellinen kulttuurikasvatus, jossa korostetaan kokemuksellisuutta ja luovuutta. 3.8. Tavoitteiden mukaan mitoitettu motivoitunut henkilöstö Kulttuuripalvelujen henkilöstömäärän tulee olla suhteessa taloudellisiin resursseihin ja asetettuihin tavoitteisiin. Henkilöstön henkistä ja fyysistä työkykyä tuetaan esimerkiksi työnohjauksen muodossa. Ylläpitämällä fyysistä ja henkistä hyvinvointia autetaan henkilökuntaa viihtymään ja jaksamaan työssä. Motivoitunut henkilöstö palvelee hyvin asiakkaita ja kykenee toimimaan paremmin muutoksessa. Myös henkilökunnan uudistushalukkuutta tuetaan. Henkilökunnan on hallittava muutos ja kyettävä toimimaan muuttuvissa tilanteissa aktiivisesti ja innovatiivisesti.

9 Edelleen henkilöstöllä tulee olla tilaisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan täydennyskoulutuksen avulla. Henkilöstöä johdetaan kuunnellen, kannustaen ja arvostaen.

10 3.9. Kulttuurin/taiteen soveltava käyttö Uusikaupunkilaisia työpaikkoja kannustetaan taiteen mahdollisuuksien käyttämiseen ja taidepalvelujen hyödyntämiseen työssä viihtymisen ja jaksamisen parantamiseksi. Työympäristöjen hyvä ja ihmislähtöinen suunnittelu ja taiteen käyttäminen myös työpaikkojen sisustuksessa ja varustuksessa on tärkeää. Uudenkaupungin kaupungin rakennus- ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä käytetään ns. prosenttiperiaatetta. Toisaalta jokaisen rakennus- ja peruskorjaushankkeen yhteydessä asiasta kuitenkin päätetään erikseen. Prosenttiperiaatteen mukaan käytetään noin 1 % rakennuskustannusten tavoitehinnasta rakennukseen sijoitettavaan taidehankintaan. 4. KULTTUURIPALVELUJEN MITTARIT JA TAVOITETASOT 5. KULTTUURIPALVELUJEN ARVIOINTI Liitteenä on kulttuuripalvelujen mittarit ja tavoitetasot strategiakaudelle 2011-2016. Uudenkaupungin kulttuuripalvelujen arviointia on vielä kehitettävä hyväksyttyjen arviointisuunnitelmien mukaisesti. Kulttuuripalvelujen arviointi on perusedellytys kulttuuripalveluja koskevalle päätöksenteolle. Arvioinnin kohteena ovat toiminnalle asetetut tavoitteet ja toiminnan tulokset. Uudenkaupungin kulttuuripalvelujen strategian toteutumista seurataan kaksi kertaa valtuustokaudessa.

KULTTUURIPALVELUT LIITE Strateginen tavoite Mittarit 2011-2016 Tavoitetaso 2011-2016 MONIPUOLISET JA LAADUKKAAT PALVELUT Kirjasto Museo Kulttuuritoimi TEHOKKAAT PROSESSIT Kirjasto, museo, kulttuuritoimi AKTIIVINEN YHTEISTYÖKUMPPANI Asiakaslähtöisesti toteutetut lähipalvelut ja ajanmukaiset vuorovaikutteiset verkkopalvelut Museo-opetusta toteutetaan museopedagogisen ohjelman mukaan. Moni-ilmeinen kulttuurikaupunki ja kulttuurin junioritoiminnan roolin vahvistaminen Prosessimainen ajattelu kaikissa toiminnoissa Toiminnan arviointi Palveluja käyttää yli puolet kuntalaisista säännöllisesti Uusikaupunkilaisten kotiseututietämys on vahvistunut. Uusikaupunki on laajasti tunnettu kulttuurikaupunki. Kaupungissa toimii useita eri kulttuurialojen nuorten ryhmiä. Merkittävät kulttuuripalvelujen prosessit päivitetään Tavoitteiden saavuttaminen vuosittain, arviointisuunnitelmat ajan tasalla. Asiakastyytyväisyys on hyvä. Kirjasto Maakunnallinen yhteistyö Asukaskohtainen panostus aineistonhankinnassa on vähintään Vaski-kirjastojen keskitasoa. Museo Maakunnallinen yhteistyö Tehdään aktiivista yhteistyötä maakunnan muiden ammatillisesti hoidettujen museoiden kanssa mm.

12 kokoelmahallinnassa. Kulttuuritoimi Lähikuntien kulttuuriyhteistyö Ylläpidetään ja kehitetään lähikuntien välistä kulttuuriyhteistyötä. JOHTAJUUS JA OSALLISTUMINEN Kirjasto, museo, kulttuuritoimi Henkilöstön tietotaidon ja osaamisen ylläpito ja kehittäminen Henkilökunnan palvelukyky Työhyvinvointi ja perustehtäviin keskittyminen Riittävän resurssin varaaminen henkilökunnan täydennyskoulutusta varten. Säännöllisten asiakaskyselyjen mukaan palvelukyky on hyvä. Työilmapiirikartoitusten tulokset paranevat edelleen.