Harmaan talouden selvitysyksikkö ILMIÖSELVITYS 30/2011 - OSARAPORTTI ULKOMAINEN TYÖVOIMA JA ULKOMAISET YRITYKSET OLKILUODON YDINVOIMALATYÖ- MAALLA

Harmaan talouden selvitysyksikkö ILMIÖSELVITYS 30/2011 - OSARAPORTTI ULKOMAINEN TYÖVOIMA JA ULKOMAISET YRITYKSET OLKILUODON YDINVOIMALATYÖ- MAALLA

Harmaan talouden selvitysyksikkö Tekijä - Författare - Author Kirsti Yli-Halla Julkisuus Julkinen Julkaisuaika 7.2.2012 Seppo Sannikka (kulkulupatietojen ja vuosi-ilmoitustietojen tilastollinen käsittely v. 2010-2011, kohdassa 2.1, 3.2.3, 3.7.1 ja 3.7.2) Julkaisun nimi - Arbetets titel - Title Ulkomainen työvoima ja ulkomaiset yritykset Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla Julkaisutapa www.vero.fi Harmaan talouden tilannekuva I/2012 (julkinen) www.harmaatalous.fi (vain viranomaiskäyttö) Sivuja 36 Liitteitä Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh. 020 612 6066 Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 020 612 6070 Tiivistelmä - Referat - Abstract Eurajoella sijaitseva Olkiluodon ydinvoimalatyömaa on suuri ulkomaisen työvoiman keskittymä. Alueella on toiminut satoja ulkomaisia yrityksiä ja useita tuhansia ulkomaisia työntekijöitä. Verohallinto saa verovalvontaa varten työmaan kulkulupatiedot neljännesvuosittain. Kulkulupatietojen perusteella on selvitetty, että alueella toimii kymmeniä ulkomaisia yrityksiä, jotka eivät ole rekisteröityneet Suomessa, ja ne jäävät sen vuoksi viranomaisvalvonnan ulkopuolelle. Kun yritys ei rekisteröidy eikä anna vuosi-ilmoituksia maksamistaan palkoista, myös työntekijöiden palkat jäävät usein verotuksen ulkopuolelle. Eläkevakuuttamiseen liittyviä epäselvyyksiä on havaittu Olkiluodossa, mutta ne on valvonnan keinoin saatu pääosin hoidettua kuntoon ja työntekijöiden eläketurva on siten saatu järjestettyä oikein. Työmaan valvonnassa on eri toimijoiden, kuten valvovat viranomaiset, tilaaja sekä pääurakoitsija, välinen yhteistyö ollut ehdottoman tärkeää. Tilaajavastuulain valvonnassa on Olkiluodossa havaittu enemmän laiminlyöntejä, kuin tarkastuksissa keskimäärin. Vaadittuja selvityksiä on hankittu myöhässä ja ne ovat olleet puutteellisia. Ulkomaalaisvalvonnan havaitsemat laiminlyönnit ovat liittyneet useimmiten työajanseurantaan, työehtosopimusten mukaiseen palkkaukseen, työntekijöiden vakuuttamiseen, työterveyshuoltoon ja asiakirjojen säilyttämiseen. Olkiluodon voimalatyömaata koskevat havainnot kuvaavat koko rakennustoimialaa. Ulkomaiseen työvoimaan liittyvää harmaata taloutta voidaan torjua tehokkaammin, mikäli Suomessa toimivilta ulkomaisilta yrityksiltä edellytettäisiin rekisteröitymistä. Ulkomaisen työvoiman ja yritystoiminnan valvonta tehostuisi, mikäli viranomaisten välisiä tietojenvaihtosäännöksiä uudistettaisiin ja viranomaisten yhteistyötä kehitettäisiin. Vuoden 2012 aikana käyttöön otettava veronumero tuo lisää vertailutietoja Verohallinnolle ja tietoja tulisi hyödyntää tehokkaasti Verohallinnon kuukausi- ja vuosivalvonnassa sekä viranomaisyhteistyössä. Avainsanat - Nyckelord - Key words Ulkomainen työvoima, Olkiluoto, verovelvollisuus, rekisteröityminen, kiinteä toimipaikka, eläkevakuuttaminen, tilaajavastuu, ulkomaalaisvalvonta, työsuojelu, veronumero Verohallinto www.vero.fi Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000 PL 325 Email htsy@vero.fi 00052 VERO VEROH 0126A 3.2010

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 5 1.1 Selvityksen tarkoitus... 5 1.2 Ulkomaiset yritykset Suomessa... 5 1.3 Ulkomainen työvoima rakennusalalla... 5 1.4 Suomen kansainvälistyvä harmaa talous... 6 1.5 Muita julkaisuja... 6 2 OLKILUODON TYÖMAA... 7 2.1 Yritykset... 8 2.2 Työntekijät... 9 3 VEROTUS... 9 3.1 Yritykset... 9 3.1.1 Verovelvollisuus ja kiinteä toimipaikka... 9 3.1.2 Suomessa rekisteröidyt yritykset... 10 3.2 Työntekijät... 12 3.2.1 Yleisesti ja rajoitetusti verovelvolliset palkansaajat... 12 3.2.2 Avainhenkilöt... 13 3.2.3 Tunnistamattomat työntekijät... 13 3.3 OL3-valvontahanke... 14 3.4 Satakunnan verotoimiston neuvontahanke... 14 3.5 Olkiluotoon kohdistuneet verotarkastukset... 15 3.5.1 Suomalaiset osakeyhtiöt... 16 3.5.2 Ulkomaiset toimijat... 17 3.6 Simultaanitarkastus... 20 3.7 Veroriskit... 22 3.7.1 Ei rekisteröidy... 22 3.7.2 Ei ilmoita... 22 3.7.3 Ei maksa... 22 3.7.4 Verojen kohdistuminen väärään valtioon... 22 3.7.5 Virheet verovapaissa kustannusten korvauksissa... 23 3.7.6 Ulkomaantyöskentelyyn liittyvät yksityismenot... 23 4 ELÄKEVAKUUTTAMINEN... 23 4.1 Valvontakeinot... 23 4.2 Valvontahavaintoja... 24 4.3 Valvontaan liittyviä haasteita... 24 Verohallinto www.vero.fi Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000 PL 325 Email htsy@vero.fi 00052 VERO VEROH 0126A 3.2010

5 TILAAJAVASTUU... 26 5.1 Tilaajavastuulaki ja sen valvonta... 26 5.2 Tarkastukset Olkiluodon voimalatyömaalle... 26 5.3 Maksuunpanopäätökset... 27 5.3.1 Yritys B, EU-jäsenvaltio... 28 5.3.2 Yritys T, Suomi... 28 5.3.3 Yritys S, EU-jäsenvaltio... 28 5.4 Tilaajavastuutarkastajan kokemuksia... 29 6 ULKOMAALAISVALVONTA... 29 6.1 Yleistä ulkomaalaisvalvonnasta... 29 6.2 Tarkastukset Olkiluodossa 2009-2010... 30 6.2.1 Edustaja... 30 6.2.2 Työnteko-oikeus... 30 6.2.3 Palkkaus... 30 6.2.4 Työajan hallinta... 30 6.2.5 Työterveyshuolto ja tapaturmavakuuttaminen... 31 6.2.6 Epäselvyydet palkanmaksussa... 31 6.3 Yllätystarkastus työmaalle... 31 7 TULEVAT LAKIMUUTOKSET... 31 7.1 Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän raportti... 31 7.2 Hallitusohjelman esitykset rakennusalan valvontaan... 32 7.2.1 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronumerosta... 32 7.2.2 Tilaajavastuun laajennus... 33 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET... 33 8.1 Velvollisuus rekisteröityä... 34 8.2 Viranomaisten tiedonsaantioikeuksien lisääminen ja yhteistyö... 34 8.3 Veronumero valvonnan työkaluna... 35 8.4 Urakointiketjujen läpinäkyvyys ja ketjuvastuu... 36 8.5 Julkinen verovelkarekisteri... 36 Verohallinto www.vero.fi Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000 PL 325 Email htsy@vero.fi 00052 VERO VEROH 0126A 3.2010

ULKOMAINEN TYÖVOIMA JA ULKOMAISET YRITYKSET OLKILUODON YDINVOIMALATYÖMAALLA 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tarkoitus Tämä selvitys on osaraportti ilmiöselvityksestä 2011_030 Rakennusalan harmaan talouden lakisääteisten velvoitteiden selvittäminen. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa rakennusalan harmaan talouden ilmenemismuotoja ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamista Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla, kiinnittäen huomiota erityisesti ulkomaiseen työvoimaan ja ulkomaiseen yritystoimintaan. Tässä selvityksessä lakisääteisillä velvollisuuksilla tarkoitetaan maksettavia veroja ja eläke- ja muita sosiaalivakuutusmaksuja, tilaajavastuulain tarkoittamaa tilaajan selvitysvelvollisuutta sekä muita näihin liittyviä ilmoitusvelvollisuuksia. 1.2 Ulkomaiset yritykset Suomessa Harmaan talouden selvitysyksikkö on julkaissut 6.9.2011 ilmiöselvityksen 2011_6 Ulkomaiset yritykset. Selvityksessä on tarkasteltu mm. ulkomaisten yritysten lukumäärää, sijoittumista eri toimialoille, henkilöstömäärää, ilmoitettuja liikevaihtotietoja ja maksukäyttäytymistä Verohallinnon rekisteritietojen perusteella. Selvityksen mukaan maaliskuussa 2011 Verohallinnon rekisterissä oli 9.433 ulkomaista yhteisöä tai ulkomaisen yhteisön sivuliikettä, jolla oli yhteisön toimintakausi voimassa. Näistä on merkitty verovelvollisuutta osoittaviin arvonlisävero-, työnantaja- tai ennakkoperintärekistereihin tai satunnaisiksi työnantajiksi oli 3.784, mikä vastaa noin yhtä prosenttia Suomen koko yrityskannasta. Toimivista ulkomaisista yhteisöistä on alv-rekisterissä 26 %, työnantajarekisterissä 14 %, ennakkoperintärekisterissä 23 % ja satunnaisena työnantajana 2 %. 1 Ulkomaisten yritysten suurimmat toimialat ovat rakentaminen (35 %) ja kauppa (28 %). Virolaisista yrityksistä yli 70 % on rakentamistoimialalla. 2 Ulkomaalaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2009 oli yli 2,3 miljardia euroa. Yrityksillä oli yleisesti verovelvollisia palkansaajia yli 15.000 ja rajoitetusti verovelvollisia palkansaajia 1.830. 3 Ulkomaalaisten yritysten verovelka oli 2011 marraskuussa 60 miljoonaa euroa. Noin 40 % verovelasta oli toimivilla yrityksillä. 4 1.3 Ulkomainen työvoima rakennusalalla Rakennusteollisuus RT:n uusimman työvoimatiedustelun mukaan joka viides työntekijä suomalaisilla talonrakennustyömailla on ulkomaalainen. Uudellamaalla ulkomaisen työvoiman osuus on jo kolmannes. Erot maan sisällä ovat kuitenkin huomattavat, sillä esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa ulkomaisen työvoiman osuus jää kyselyn mukaan alle 10 %. Kyselyyn vastasi 220 yritystä, joilla oli käynnissä noin 1.800 työmaata ja niillä töissä noin 28.000 työntekijää. 5 1 Ilmiöselvitys 6/2011 Ulkomaalaiset yritykset s. 7-8 2 Ilmiöselvitys 6/2011 Ulkomaalaiset yritykset s. 10 3 Ilmiöselvitys 6/2011 Ulkomaalaiset yritykset s. 13 4 Ilmiöselvitys 6/2011 Ulkomaalaiset yritykset s. 14 5 Talonrakennusteollisuus ry Työvoimatiedustelu 30.11.2011 5

Koska kysely oli suunnattu Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksille, tilastoista puuttuvat pienten työmaiden järjestäytymättömät yritykset. Näitä ovat muun muassa lyhyen aikaa Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset. Tämän vuoksi voidaan arvioida, että ulkomaisen työvoiman osuus todellisuudessa on esitettyjä lukuja suurempi. 1.4 Suomen kansainvälistyvä harmaa talous Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle 16.6.2010 luovutettu tutkimusjulkaisu Suomen kansainvälistyvä harmaa talous käsittelee mm. ulkomaista työvoimaa ja ulkomaisia yrityksiä rakennusalalla. Tutkimuksessa arvioidaan, että ainakin 15.000 ulkomaisen rakennusmiehen työpanos jää Suomessa verotuksen ulkopuolelle - joko laillisesti tai laittomasti. Määrä vastaa vähintään 400 miljoonan euron työtuloja. Verohallinnolla ei ole nykyisten säännösten puitteissa mahdollisuuksia valvoa tätä kohderyhmää. 6 Harmaaseen talouteen liittyviä ongelmia syntyy tutkimuksen mukaan erityisesti silloin, kun ulkomainen työntekijä työskentelee Suomessa ulkomaisen työnantajan palveluksessa. Työnantaja ei toimita Verohallinnolle tietoja työntekijän tuloista eikä Suomessa työskentelyn kestosta eikä peri lähdeveroa tai ennakonpidätystä. Tilanteessa yhdistyvät verotusta koskevien säännösten tulkintaongelmat, riittämätön valvonta ja verojen perinnän ongelmat. 7 Pitkät alihankintaketjut ja vuokratyövoiman lisääntyminen hankaloittavat tilannetta entisestään. Lyhytaikainen urakointi ilman kiinteää toimipaikkaa ei synnytä verovelvollisuutta, ja veronmaksua on mahdollista välttää kierrättämällä yrityksiä. Ulkomaista vuokratyövoimaa koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2007 alusta, jolloin vuokratyöntekijöiden Suomesta saama palkka säädettiin veronalaiseksi ansiotuloksi työskentelyajasta riippumatta, jos verosopimus ei estä tulon verottamista. Lisäksi säädettiin ilmoitusvelvollisuus sekä ulkomaiselle työnantajalle että työn teettäjälle. Tutkimuksessa todetaan kuitenkin, ettei vuokratyöntekijöiden verojen valvontaan luotu järjestelmä toimi käytännössä. Vuonna 2007 Verohallinto sai työnantajilta ilmoituksen 1.364 ulkomaisesta vuokratyöntekijästä. Vuonna 2008 ilmoituksia tuli 1.387 ja vuonna 2009 enää 498 työntekijästä. 8 1.5 Muita julkaisuja Keskusrikospoliisin alaisuudessa toimi vuosina 2004-2008 pimeän ulkomaisen työvoiman tutkintaan keskittynyt projektiyksikkö PUT. Yksikön toiminnan tarkoituksena oli pysyvästi heikentää pimeää ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten toimintamahdollisuuksia sekä torjua ulkomaisen laittoman työvoiman maahantuloa. Yksikön toiminnan tuloksia on käsitelty Työterveyslaitoksen julkaisemassa Kaisa Eskolan ja Anne Alvesalon tutkimusraportissa Ulkomaiseen työvoimaan liittyvät väärinkäytökset - poliisin tutkimat tapaukset. Raportissa on selvitetty poliisin PUT-yksikön (yksikkö) tutkimia tapauksia ajalla 1.1.2004 15.5.2008. Kyseisellä ajanjaksolla PUT -yksikössä kirjattiin yhteensä 147 rikosilmoitusta ja esitutkintamateriaalista löytyi tietoja yhteensä 52 yrityksestä. Näistä 29 oli sellaisia, jotka olivat tutkimuksessa käytetyn aineiston perusteella todennettavasti käyttäneet ulkomaista työvoimaa. Rakennusala oli yleisin sekä yritysten ilmoittamista että tosiasiallisista toimialoista. Puolet yrityksistä toimi rakennusalalla. Tutkimusaineiston yrityksistä 26 ei ollut ilmoittanut työntekijöitään eläkevakuutukseen, 14 yritystä oli tehnyt sen, mutta ei totuudenmukaisesti. Kahden yrityksen osalta asia oli epävarma. Poliisin kirjauksia epäillystä pimeästä työvoimasta löytyi 41 yrityksen osalta. Tunnistamattomia eli pimeitä työntekijöitä oli työskennellyt yhteensä 17 yrityksessä, näistä viiden oli kirjattu käyttäneen ulkomaista työvoimaa. PUT - yksikön tutkimissa yrityksissä oli yhteensä arviolta vajaa viisisataa tunnistamatonta työntekijää, joista noin puolet liittyi ulkomaista työvoimaa käyttäneisiin yrityksiin. Tunnistettuja työntekijöitä oli yhteensä 392, joista suuri osa (304) sisältyi ulkomaista työvoimaa sisältäneisiin juttuihin. Yritykset, joihin kohdistuvat rikosepäilyt 6 Markku Hirvonen - Pekka Lith - Risto Walden, Suomen kansainvälistyvä harmaa talous s. 119-120 7 Markku Hirvonen - Pekka Lith - Risto Walden, Suomen kansainvälistyvä harmaa s. 121 8 Markku Hirvonen - Pekka Lith - Risto Walden, Suomen kansainvälistyvä harmaa s. 12 6

liittyivät ulkomaisen työvoiman käyttöön, olivat käyttäneet Itä-Euroopasta tai Venäjältä tulevaa työvoimaa. Verohallinnon arvion mukaan palkkoja, joista ei ole tehty ennakonpidätystä, oli maksettu näissä yrityksessä yhteensä lähes 23 miljoonaa euroa, josta 16 miljoonaa kohdentui ulkomaista työvoimaa käyttäneisiin yrityksiin. Arvio tunnistamattomille työntekijöille maksetusta palkasta oli kaikkien yritysten osalta yhteensä runsaat 13 miljoonaa euroa. Ulkomaalaista työvoimaa käyttäneiden yritysten osuus tästä oli lähes 8 miljoonaa euroa. 9 Rakennusalaan liittyvää harmaata taloutta ja kuittikauppayhtiöitä esiintyy myös työvoiman vuokrausyhtiöissä. Pekka Lithin vuokratyöselvityksessä on todettu henkilöstöpalvelualan uutena piirteenä toimintojen ketjuttaminen. Vuokratyövoimaa hankitaan alihankintana omille asiakkaille toiselta kotimaiselta yritykseltä, joka voi tuoda myös ulkomaista vuokratyövoimaa maahan, tai suoraan ulkomailla toimivalta vuokrausyritykseltä. Verotarkastushavaintojen mukaan kyse on ollut myös toiminnasta, jolla on pyritty välttämään lakisääteisiä velvoitteita samaan intressipiiriin kuuluvissa yhtiöissä. Useisiin harmaan talouden kohteisiin liittyy myös kytkentä Viroon työvoiman, vastuuhenkilöiden tai yritysten kautta. 10 Sosiologi Anna Kontula on kirjoittanut vuonna 2010 pamfletin Näkymätön kylä, joka kertoo Olkiluodon majoituskylässä asuvista ulkomaalaisista työntekijöistä. Hän seurasi työntekijöiden arkea ja haastatteli heitä. Kontulan päätelmien mukaan Olkiluodossa yritykset hyödyntävät lähetettyjä työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. Lähetetyn työntekijän sosiaaliturva ja tapaturmavakuuttaminen määräytyvät yleensä kotimaan säännösten mukaan. Kun pelkät eläkemaksut ja muut sosiaalivakuutusmaksut nostavat Suomessa palkkakustannuksia noin kolmisenkymmentä prosenttia, EU:n uusissa jäsenmaissa sivukulut ovat huomattavasti alhaisempia. Myös verotuksessa on EU:n sisällä huomattavia kansallisia eroja. Ulkomaisen työvoiman kokonaiskustannukset voivat jäädä näin ollen paljon kotimaista pienemmiksi täysin laillisesti. Kontulan mukaan nykyinen lainsäädäntö suosii täten lyhytaikaisen ulkomaisen työvoiman käyttöä. 11 Anna Kontula nostaa kirjassaan esiin myös viranomaisvalvonnan tehottomuuden. Ulkomaisen työvoiman määrä on jo niin suuri ja tekijät vaihtuvat nopeasti, etteivät valvontaviranomaiset voi puuttua kuin yksittäistapauksiin. Riittämättömän valvonnan takia työnantajat voivat välttää sosiaalivakuutusmaksuja ja työntekijöiltä pidätettyjen verojen tilittämistä. Työntekijöillä ei ole aina mahdollisuutta tarkastaa, onko työnantaja hoitanut velvoitteensa, ja yhteydenotto suomalaisiin viranomaisiin on vaikeaa. 12 2 OLKILUODON TYÖMAA Teollisuuden Voima Oyj teki joulukuussa 2003 investointipäätöksen rakentaa Olkiluotoon kolmas ydinvoimalayksikkö. Laitostoimittajaksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen AREVA NP:n ja Siemensin muodostama konsortio. Areva NP vastaa reaktorilaitoksen ja Siemens turbiinilaitoksen toimituksesta. 13 Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle pääsy edellyttää sähköistä kulkulupaa. Kulkulupia hallinnoi rakennuttaja TVO ja Verohallinto saa verovalvontaa varten työmaan kulkulupatiedot neljännesvuosittain. Tämän selvityksen aineistona on käytetty kulkulupatietoja ajalla 1.1.2006-31.3.2011. 9 Kaisa Eskola - Anne Alvesalo: Ulkomaiseen työvoimaan liittyvät väärinkäytökset - poliisin tutkimat tapaukset s.71-73 10 Pekka Lith: Selvitys koti- ja ulkomaisen vuokratyövoiman käytön laajuudesta, pelisäännöistä ja henkilöstöpalveluyrityksistä, 2009 11 Anna Kontula: Näkymätön kylä s. 56-57 12 Anna Kontula: Näkymätön kylä s. 57-58 13 www.tvo.fi 7

1/2006 2/2006 3/2006 4/2006 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 1/2010 2/2010 3/2010 4/2010 1/2011 Tätä selvitystä varten on kulkulupien lisäksi kerätty palkansaajakohtaiset vuosi-ilmoitustiedot kulkuluvissa mainituille henkilöille vuodelta 2010, Verotarkastuksen TAHTI-tarkkari tiedot OL3- valvontahankkeen verotarkastuksista ja Verotarkastusyksikössä laadittuja verotarkastuskertomuksia ajalla 1.1.2007-31.8.2011 sekä Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastuskertomuksia ja päätöksiä laiminlyöntimaksuista ajalta 1.12.2009-31.5.2011. Lisäksi on haastateltu seuraavia asiantuntijoita: tarkastaja Anu Ikonen Länsi-Suomen Aluehallintovirasto, tarkastaja Anssi Lilja Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, vanhempi verotarkastaja Jussi Elo Länsi-Suomen verotarkastusyksikkö, vt. palvelujohtaja Tommi Lehtinen Satakunnan verotoimisto ja linjajohtaja Sanna Jussila Uudenmaan Yritysverotoimisto. Eläketurvakeskuksen yhteenvedon (luku 4) OL3-työmaalla havaituista laiminlyönneistä on laatinut Eläketurvakeskuksen tarkastuspäällikkö Tiia Lahti. 2.1 Yritykset Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla on tarkasteltuna aikana toiminut kulkulupatietojen mukaan yhteensä 1.184 yritystä. Alla olevassa kuvassa esitetään yritysten lukumäärän kasvu. 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Lähde: OL3 kulkulupatiedot Yrityksistä 304 ei ole rekisteröitynyt Suomessa ennakkoperintärekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai työnantajarekisteriin. Koska aineistona käytetään kulkulupia, tässä selvityksessä on mahdollista tarkastella myös niitä yrityksiä, jotka eivät rekisteröidy Verohallinnon asiakkaaksi. Mikäli yritys toimii Suomessa vain lyhyen aikaa, eikä sille synny kiinteää toimipaikkaa eikä verovelvollisuutta Suomeen, ei rekisteröityminen nykyisen lainsäädännön mukaan ole välttämätöntä. Yrityksistä 65 esiintyykin kulkulupataulukoissa vain yhden ja 55 yritystä kaksi kertaa. Kun kulkulupalistoista poimittiin ne yritykset, jotka esiintyvät viidessä tai useammassa peräkkäisessä luettelossa eli ovat todennäköisesti toimineet Suomessa yli vuoden, rekisteröitymättömiä yrityksiä oli 108. Suomen Verohallinnolla ei ole näistä yrityksistä mitään tietoja, ei yritysten kotipaikkaa, edustajaa, liikevaihdon tai henkilöstön määrää. Kahdella rekisteröitymättömällä yrityksellä on kulkulupatietoja koko tarkastellulta ajalta 1.1.2006-31.3.2011, mistä voidaan päätellä, että yritysten toiminta Suomessa on ollut jatkuvaa. 8

1/2006 2/2006 3/2006 4/2006 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 1/2010 2/2010 3/2010 4/2010 Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä 31 rekisteröimättömällä yrityksellä oli voimassa yhteensä 125 kulkulupaa. Vaikka yritysten kotivaltiot eivät ole tiedossa, yritysten nimistä ja palkansaajien kansallisuudesta voidaan päätellä, että yrityksissä on ainakin saksalaisia, ranskalaisia ja englantilaisia. Yritysten niemissä esiintyy sanoja montage, ingenieurbüro, consult, management, joten ne ovat todennäköisesti insinööri- ja konsulttitoimistoja. Suomessa rekisteröityneitä yrityksiä tarkastellaan jäljempänä luvussa 3. Verotus. 2.2 Työntekijät Alla olevassa kuvassa esitetään työntekijöiden lukumäärä yhteensä ja suomalaisten ja ulkomaalaisten työntekijöiden määrät vuosineljänneksittäin vuosina 2006-2010. 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 kaikki yhteensä ulkomaalaiset työntekijät suomalaiset työntekijät Lähde: OL3 kulkulupatiedot Rakennustyömaan alkuvaiheessa ulkomaisen työvoiman määrä on ollut vähäinen, mutta työntekijämäärän kasvaessa ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on noussut viidestäsadasta yli viiteentuhanteen, kun suomalaisten työntekijöiden määrä on kasvanut vain lievästi. Vuoden 2008 alusta alkaen ulkomaisen työvoiman osuus on ylittänyt 75 % työmaan miesvahvuudesta. Verohallinto on kerännyt tiedot alueella työskentelevien henkilöiden kansallisuuksista. Olkiluodon suurimmat työntekijäryhmät tulevat Puolasta ja Saksasta. 3 VEROTUS 3.1 Yritykset 3.1.1 Verovelvollisuus ja kiinteä toimipaikka Tuloverolain mukaan verovelvolliset jaetaan yleisesti verovelvollisiin ja rajoitetusti verovelvollisiin. Yleisesti verovelvolliset ovat velvollisia suorittamaan veroa sekä Suomesta että muualta saamastaan tulosta. Ulkomainen yritys on aina rajoitetusti verovelvollinen. Tuloverolain 9 :n 2 kohdan mukaan ulkomainen yhteisö on Suomessa verovelvollinen Suomesta saamastaan tulosta. Suomesta saatua tuloa on muun ohessa täällä harjoitetusta liikkeestä saatu tulo. Liike- tai ammattitulon verottaminen Suomessa edellyttää kuitenkin yleensä, että tulonsaajalle muodostuu Suomeen kiinteä toimipaikka. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta käsin ulkomaisen yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Tuloverolain 13a :n mukaan kiinteä toimipaikka voi olla yrityksen johtopaikka, sivuliike, toimisto, teollisuuslaitos, tuotantolaitos, työpaja tai myy- 9

mälä taikka muu pysyvä osto tai myyntipaikka. Kiinteä toimipaikka saattaa syntyä myös rakennus- tai asennustoiminnan keston perusteella. Kun verosopimuksen edellyttämä aikaraja täyttyy, kiinteän toimipaikan katsotaan olleen olemassa heti toiminnan alkamisesta lähtien. Tällöin kiinteän toimipaikan sijaintivaltiolle syntyy oikeus projektiin liittyvän liiketulon verottamiseen heti toiminnan alkamisesta lähtien. Jos ulkomaisella yrityksellä, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka, on kiinteään toimipaikkaan kohdistuvaa palkanmaksua, tulee yrityksen ilmoittautua työnantajarekisteriin. Rekisteröityä työnantajaa koskevat samat velvollisuudet kuin suomalaisia rekisteröityjä työnantajia. Yrityksen tulee toimittaa ennakonpidätys tai pidättää lähdevero maksamistaan palkoista. Jos yrityksellä ei ole Suomessa tuloverotuksessa tarkoitettua kiinteää toimipaikkaa, yrityksellä ei ole Suomessa työnantajavelvollisuuksia eikä sen tarvitse ilmoittautua työnantajarekisteriin. Vuokratyöntekijöiden työnantaja kuitenkin antaa ilmoituksen myös alle 6 kuukautta Suomessa oleskelleista työntekijöistään paitsi, jos verosopimus estää näiden verottamisen Suomessa. Vuokratyöyritys voi toimittaa Suomeen työvoimaa useita vuosia, ilman että yritykselle syntyy kiinteää toimipaikkaa. Työvoimanvuokraus kuuluu kuitenkin ns. riskialoihin, minkä vuoksi yrityksen tulee rekisteröityä ennakkoperintärekisteriin riippumatta siitä, syntyykö sille kiinteää toimipaikkaa vai ei. Mikäli yritys ei kuitenkaan rekisteröidy, tulee sille maksettavista suorituksista periä lähdevero. 3.1.2 Suomessa rekisteröidyt yritykset Olkiluodon työmaa-alueella toimivat yritykset on jaoteltu alla verovirastoittain. Kuvasta voidaan havaita, että pääosa yrityksistä on rekisteröity joko Länsi-Suomen veroviraston tai Uudenmaan veroviraston alueelle. Uudenmaan veroviraston suurta osuutta (48 %) selittää se, että ulkomaiset yritykset rekisteröidään Uudenmaan veroviraston asiakkaaksi. ITAV LASV POSV SISV UUSV Lähde: OL3 kulkulupatiedot Rekisteröidyt yritykset on jaottelu vuosittaisen liikevaihdon perusteella seuraaviin ryhmiin: 1) alle 100.000 euroa 2) 100.000-1 miljoona euroa 3) 3,5-17 miljoonaa euroa 10

1/2006 2/2006 3/2006 4/2006 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 1/2010 2/2010 3/2010 4/2010 1/2006 2/2006 3/2006 4/2006 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 1/2010 2/2010 3/2010 4/2010 4) yli 17 miljoonaa euroa 5) ei liikevaihtotietoa 450 400 350 300 250 200 150 100 50 ei liikevaihtotietoa yli 17 M 3,5M -17 M 1M - 3,5 M 100t - 1M alle 100t 0 Lähde: OL3 kulkulupatiedot ja verotustiedot Pienimpien yritysten lukumäärä on pysynyt samana, vaikka alueella toimivien yritysten kokonaismäärä on kasvanut lähes neljäänsataan. Useimmat yritykset sijoittuvat liikevaihtoluokkaan 100.000 euroa - 1 miljoona euroa. Ylimpänä taulukossa esiintyy joukko ei liikevaihtotietoa. Tähän ryhmään kuuluvat uudet yritykset, ilmoitusvelvollisuutensa laiminlyöneet sekä sellaiset ulkomaiset yritykset, joilla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, eikä niillä sen vuoksi ole ilmoitusvelvollisuutta täältä saadusta tulosta. Liikevaihtotietoja ei ole myöskään niissä tapauksissa, kun ulkomainen OL3-yritys soveltaa kokonaistuloutusta, eli tulouttaa Olkiluodosta saadut tuotot kerralla, kun urakka on valmis. Kuvassa esitetään Olkiluodossa työskenteleville yrityksille erääntyneiden verovelkojen määrä. 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Lähde: OL3 kulkulupatiedot ja Verohallinnon perintätiedot 11

Verovelan määrä vaihtelee voimakkaasti yritysten vaihtuvuuden takia. Taulukko veroveloista sisältää ainoastaan Olkiluodon työmaa-alueella kulkulupatietojen perusteella kunkin kuukauden aikana toimineiden yritysten verovelat. Taulukko ei siis kerro kaikkien Olkiluodossa toimineiden yritysten verovelan kumulatiivista kokonaissaldoa. Verovelka ei siis näy kuvassa, jos yrityksen urakka on päättynyt, se on muutoin poistunut työmaalta tai ajautunut esimerkiksi konkurssiin. 3.2 Työntekijät 3.2.1 Yleisesti ja rajoitetusti verovelvolliset palkansaajat Tuloverolain 9 :n mukaan luonnolliset henkilöt ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia, jos heidät katsotaan Suomessa asuviksi. Luonnollisen henkilön katsotaan asuvan Suomessa, olipa hän sitten Suomen tai ulkomaan kansalainen, jos henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti, tai jos henkilö oleskelee Suomessa jatkuvasti yli kuusi kuukautta. Ulkomaalaista yleisesti verovelvollista henkilöä koskevat täsmälleen samat säännökset kuin suomalaisiakin. Yleisesti verovelvollisen tulee myös antaa veroilmoitus Suomeen. Suomeen enintään kuudeksi kuukaudeksi tuleva on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Rajoitetusti verovelvollisen valtion- ja kunnallisvero peritään lopullisena verona toimittamalla pidätys palkkaa maksettaessa (lähdevero, Ve 132). Lähdeveron määrä on yleisimmin 35 % eikä siitä voida tehdä vähennyksiä kuin poikkeustapauksissa. Rajoitetusti verovelvollisen ei tarvitse antaa veroilmoitusta Suomeen. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen perusteella enintään kuusi kuukautta Suomessa ulkomaisen työnantajan palveluksessa oleskelevien vuokratyöntekijöiden palkkatuloa verotetaan Suomessa, jos työntekijän asuinvaltion kanssa tehty verosopimus sallii verottamisen. Jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, katsotaan vuokratyöstä saatu palkkatulo Suomessa veronalaiseksi oleskeluajasta riippumatta. Pelkästään kulkulupatietojen perusteella ei voida tehdä varmoja päätelmiä henkilöiden verovelvollisuudesta, sillä kysymyksessä on ainoastaan lupa päästä työmaalle, ei osoitus siitä että henkilö on ollut työkohteessa yhtäjaksoisesti. Myöskään kulkuluvan alkamis- ja päättymisaika eivät kerro varmaa tietoa työskentelyn kestosta, sillä lupa on saatettu pyytää paljon ennen työskentelyn aloittamista ja palauttaa myöhässä. Verovalvontaa varten tulee saada täsmällinen tieto palkanmaksajayritykseltä joko vuosi-ilmoituksella tai verotarkastuksen kautta. Tässä selvityksessä on käytetty palkansaajakohtaisia vuosi-ilmoitustietoja vuodelta 2010. Yleisesti verovelvollisten henkilöiden verotietoja ei voida kohdistaa työmaakohtaisesti. Henkilöillä voi olla vuoden aikana useita työnantajia ja useita työkohteita, eikä siten ole mahdollista arvioida verokertymää Olkiluodon työmaalla ansaituista palkoista. Verotettuja ansiotuloja Olkiluodosta ei voida selvittää myöskään niissä tapauksissa, kun ulkomaalaisista työntekijöistä on tullut työskentelyn keston perusteella Suomessa yleisesti verovelvollisia. Rajoitetusti verovelvollisia työntekijöitä sen sijaan pystytään tarkastelemaan lähemmin. Vuonna 2010 yhteensä 110 OL3-yritystä on ilmoittanut vuosi-ilmoituksella suorituksia 1.265 rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle. Mukana ovat palkkojen lisäksi myös työkorvaukset ulkomaisille yrityksille, jotka eivät ole merkittynä ennakkoperintärekisteriin. Palkkojen ja muiden suoritusten määrä ylittää 38 miljoonaa euroa. Verokertymä rajoitetusti verovelvollisilta on yhteensä noin 12 miljoonaa euroa. 12

Kuvassa esitetään rajoitetusti verovelvollisille maksetut määrät suorituslajeittain. Kun kulkulupalistassa oleville noin 6.800 henkilöille haettiin vuosi-ilmoitustietoja vuodelta 2010, havaittiin tietojen puuttuvan lähes 1.000 henkilöltä. Tämä tarkoittaa, ettei työnantaja ole antanut palkansaajakohtaista vuosi-ilmoitusta. Velvollisuus antaa vuosi-ilmoitus on määritelty Verotusmenettelylain 15 a :ssä ja säädöksen mukaan vuosi-ilmoitus on annettava kaikista Suomessa yli kuusi kuukautta työskentelevistä henkilöistä riippumatta siitä, onko työnanpalkkatulo 5,9 M työkorvaus 1,2 M avainhenkilön palkka 29,6 M vuokratyöntekijän palkka 0,7 M muut 1 M Lähde Verohallinto, vuosi-ilmoitustiedot 2010 Verrattaessa kulkulupia ja palkansaajakohtaisia vuosi-ilmoituksia havaittiin, että kulkuluvan hakijayritys ei ole välttämättä työntekijän työnantaja, vaan esimerkiksi vuokratyöntekijöiden kulkuluvat saattavat olla vuokralleottajan nimissä. Vaihteleva käytäntö hankaloittaa todellisen työnantajan ja työntekijöiden verovelvollisuuden selvittämistä ja veron määräämistä. 3.2.2 Avainhenkilöt Alueella työskentelee rakennusmiesten ohella myös joukko ns. avainhenkilöitä, erityisasiantuntijoita, joihin sovelletaan Lakia ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta (Ve 133a / 18.12.1005/1551). Vaikka ulkomaisen palkansaajan yli kuusi kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työskentely Suomessa johtaa muutoin siihen, että hän tulee Suomessa yleisesti verovelvolliseksi ja progressiivisen verotuksen piiriin, ns. avainhenkilö maksaa palkkatulostaan 35 %:n suuruisen lähdeveron. Poikkeuksellisen verokohtelun edellytykset ovat seuraavat: Tulo on Suomesta saatua, tulo on julkisyhteisöltä, tai jos se saadaan muualta, työ tehdään yksinomaan tai pääasiallisesti Suomessa täällä olevan työn- tai toimeksiantajan lukuun. Jos työnantaja on ulkomaalainen yritys, sillä on oltava ainakin palkkaa maksava edustaja Suomessa, jotta lakia voidaan soveltaa. Palkansaaja ei ole viitenä työskentelyn alkamista edeltäneenä vuonna asunut Suomessa eikä ole Suomen kansalainen. Työtehtävä vaatii erityistä asiantuntemusta. Maksettava rahapalkkaa on vähintään 5.800 euroa kuukaudessa. Vuoden 2010 verotustietojen mukaan Olkiluodon alueella on työskennellyt 257 henkilöä, joiden verotuksessa sovelletaan Lakia ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta. Verokertymä näiden henkilöiden palkkatulosta on vuonna 2010 ollut yli 10 miljoonaa euroa. 3.2.3 Tunnistamattomat työntekijät 13

tajalla Suomessa kiinteä toimipaikka. Vuosi-ilmoitukset saadaan Verohallintoon seuraavan vuoden alkukuukausina. Kaikki edellä mainitut henkilöt eivät ole työskennelleet Suomessa yli kuutta kuukautta, joten listasta on poimittu erikseen 4200 henkilöä, joilla kulkulupa on ollut voimassa seitsemän kuukauden ajan tai pitempään. Vuosi-ilmoitus puuttuu 211 henkilöltä 65 rekisteröimättömässä yrityksessä (joilla ei ollut y-tunnusta). Kun yritys ei rekisteröidy, eikä anna lakisääteisiä ilmoituksia, ei työntekijöidenkään verotusta voida toimittaa. Poikkeuksen muodostavat sellaiset työntekijät, jotka oma-aloitteisesti hakevat ennakkoveroa, mutta heidän määränsä on vähäinen. Vuosi-ilmoituksia havaittiin puuttuvan myös rekisteröityneiden yritysten 595 työntekijältä. Työntekijäkohtaisessa tarkastelussa tuli ilmi, että useilla henkilöillä on suomalainen henkilötunnus ja osoite Raumalla tai Porin seudulla, mutta verotustiedot puuttuvat. On mahdollista, että he eivät ole työskennelleet Suomessa yhtäjaksoisesti, vaan jatkuva kulkulupa on hankittu säännöllisesti toistuvia käyntejä varten. Suomalainen osoite kuitenkin viittaa pitempiaikaiseen työskentelyyn. Asia on selvitettävissä työnantajayrityksestä. 3.3 OL3-valvontahanke Verohallituksen Verotarkastusyksikkö asetti 14.6.2004 työryhmän valmistelemaan Olkiluodon ydinvoimalatyömaan valvontahanketta. Hankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet: Reaaliaikainen verovalvonta Aineellisten ongelmakysymysten ennakointi Ulkomaalaisen urakoinnin verovalvonta Valvontamenetelmien kehittäminen Yhteistyö alueveroviranomaisten kanssa Tietojenvaihto eri maiden veroviranomaisten kanssa Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa Viestintä Hanke käynnistyi vuonna 2005 ja jatkuu voimalan valmistumiseen asti. Hankkeen päämääränä on ollut reaaliaikaisen valvonnan ja ohjauksen kautta saada asiakkaat toimimaan oikein. Verohallinto on kerännyt ja analysoinut kulkulupatietoja ja urakkatietoja valvontatarpeisten yritysten löytämiseksi. Sekä perusvalvonta että erityisvalvonta ovat keskittyneet Satakunnan verotoimiston, Länsi-Suomen veroviraston ja Länsi-Suomen Verotarkastusyksikön alueelle. 3.4 Satakunnan verotoimiston neuvontahanke Länsi-Suomen verovirastossa on vuodesta 2006 alkaen toiminut OL3-neuvonta ja -ohjaus projekti, jonka tarkoituksena on antaa tietoa Suomen verotuksesta Olkiluodossa työskenteleville henkilöille ja yrityksille. Neuvontaprojektissa on pyritty huomioimaan ulkomaalaisten erityistarpeet Suomen verotuksen ja siihen liittyvien velvoitteiden suhteen. Neuvontahanke on järjestänyt veroinfoja sekä työmaalla että sen ulkopuolella. Yleisten tiedotustilaisuuksien lisäksi yritysasiakkaille on järjestetty asiakaskohtaisia tapaamisia Rauman verotoimistossa ja henkilöasiakkaille on tarjottu asiakaspalvelua alueen työmaaruokalan yhteydessä. Neuvontaryhmä vastaa lisäksi sähköpostitse tulleisiin asiakkaiden yhteydenottoihin päivittäin. Tehostetun neuvonnan kautta on onnistuttu ennaltaehkäisemään ongelmia ja ohjaamaan asiakasta maksamaan oikeat verot oikeaan aikaan. Asiakkaat haluavat yleensä toimia oikein: he rekisteröityvät oma-aloitteisesti, hakevat verokorttia, palauttavat veroehdotuksen ja oikaisevat annettuja ilmoituksia. Yhtenä hankkeen painopistealueena on ollut yritysten rekisteröinti. Kaikkiin yrityksiin ei kuitenkaan rajallisten resurssien vuoksi ole voitu ottaa yhteyttä, vaan neuvontahanke on keskittynyt niihin yrityksiin, joilla on kulkulupalistojen mukaan useita työntekijöitä. 14

Mikäli asiakas ei ohjauksesta huolimatta huolehdi säädetyistä velvoitteista oma-aloitteisesti, tai asiakkaaseen ei saada yhteyttä, asia annetaan tiedoksi Yritysverotoimistolle ja Verotarkastukseen toimenpiteitä varten. Uudenmaan Yritysverotoimistolle on ilmoitettu tapauksista, joissa on todettu asiakkaalle syntyneen kiinteä toimipaikka Suomeen, tai jos on havaittu yrityksellä olevan useita työntekijöitä, mutta palkansaajakohtaisia vuosi-ilmoituksia ei ole annettu. 3.5 Olkiluotoon kohdistuneet verotarkastukset Verotarkastuksen TAHTI-järjestelmässä on yhteensä 14 vuosina 2007-2011 valmistunutta verotarkastusta, jotka kohdistuvat Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla toimiviin rakennusalan yrityksiin. Tarkastuksista viisi kohdistui ulkomaisen yhteisön Suomen sivuliikkeeseen. Suomalaisia osakeyhtiöitä oli kuusi ja toiminimiä oli kaksi. Lisäksi tarkastettiin yksi työyhteenliittymä. Toiminimien tarkastukset on suoritettu Rauman ja Salon verotoimistoissa, muut tarkastukset Länsi-Suomen verotarkastusyksikössä. Tarkastusten lukumäärä on vähäinen, kun otetaan huomioon, että rakennusala ja ulkomainen työvoima ovat olleet verotarkastuksen painopistealueita viime vuosina. Toimenpide-esitykset taulukossa verolajeittain: Palkat ( euroa) Enn.pidätys maksettavaa (euroa) Sotu maksettavaa (euroa) ALV maksettavaa (euroa) ALV palautettavaa (euroa) EVL lisäykset (euroa) EVL vähennykset (euroa) 1 53 187,61 12 834,62 1 189,50-19 809,63 2 22 127,59 8 176,04 239,07 2 002,65 28 438,02 3 74 248,49 22 336,19 1 410,56 211,20 1 850,00 4 11 741,00 4 696,40 0,00 402 291,50 5 6 3 545,36 7 32 314,40 12 925,76 978,12 8 581,75 8 8 145,00 3 258,00 206,39 1 303,33 9 640 336,14 256 134,24 58 398,51 189 342,04 10 359 617,11 132 886,92 503 400,71 11 22 386,63 16 920,64 879,52 6 117,02-6 117,02 12 18 743,90 7 497,56 466,86 5 202,97-41 447,61 13 3 033,35 6 166,50-3 033,32 14 107 360,00 42 944,00 385 200,41-357 396,55 708 841,00 1 350 207,87 520 610,37 63 768,53 406 616,29-377 206,18 1 848 911,52-50 597,95 Yhtä yritystä lukuun ottamatta (taulukossa nro 5) kaikissa tarkastuksissa esitettiin tarkastuskohteelle toimenpiteitä. Ennakonpidätystä toimittamatta maksettuja palkkoja löydettiin tarkastuksissa 1.350.207,87 euroa. Maksuunpantavaksi esitettiin ennakonpidätystä 520.610,37 euroa ja työnantajan sosiaaliturvamaksua 63.768,53 euroa. Lisäyksiä elinkeinotuloon esitettiin 1.848.911,52 euroa ja vähennyksiä tulosta 50.597,95 euroa. Arvonlisäveron osalta havaitut virheet eivät olleet euromääräisesti merkittäviä, lukuun ottamatta yhtä tarkastusta (taulukossa nro 14), jossa sekä ostojen että myyntien verojen kohdistamisessa oikeille kuukausille oli paljon virheitä. Nettolisäys tässä tarkastuksessa jäi kuitenkin alle 30.000 euron. Arvonlisäveroa esitettiin maksuunpantavaksi yhteensä 29.410,11 euroa. Verotarkastuskertomuksiin annetuista vastineista tulee esille, että virheellisen menettelyn taustalla on usein lainsäädännön erilaisuus, tietämättömyys ja kielivaikeudet. Eräässä vastineessa todetaankin, ettei yritys ymmärrä verotusesitystä. Suomalaisen edustajan merkitys korostuu tilanteissa, joissa ulkomaisella yrityksellä ei ole riittävästi tietoa Suomen verolainsäädännöstä. 15

Seuraavissa kappaleissa käsitellään yksityiskohtaisesti näitä verotarkastuksia, ja virheitä, jotka liittyvät suoraan Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla harjoitettuun liiketoimintaan. Tarkastuskertomuksissa esiintyy myös muita virheitä, kuten autokulujen, mainoskulujen, yksityismenojen ja viivästysseuraamusten virheellisiä kirjauksia. 3.5.1 Suomalaiset osakeyhtiöt Verotarkastuksen kohteena on ollut kuusi suomalaista osakeyhtiötä. Kolme niistä kuuluu konserniin, joka mm. vuokraa rakennusalan työvoimaa, yksi on vuokrannut kalustoa ja kaksi yhtiötä on toiminut aliurakoitsijana. Jäljempänä ei käsitellä kalustoa vuokranneen yhtiön verotarkastuskertomusta, sillä havaitut virheet eivät liity Olkiluodon ydinvoimalatyömaahan. Vuokrausyhtiöt S, E ja C muodostavat konsernin, jossa C on emoyhtiö, E tytäryhtiö ja S on E:n tytäryhtiö. Tytäryhtiöt E ja S vuokraavat työvoimaa useille Olkiluodossa työskenteleville yrityksille. Tytäryhtiö E on vuokrannut työntekijöitä, mutta vuokraus on ketjutettu, sillä 17 puolalaisen työntekijän työsopimukset on tehty puolalaisen yrityksen kanssa. Yhtiö E on pitänyt itseään palkkojen sijaismaksajana, ja osa palkoista on palkkalaskelmien mukaan maksettu Puolassa. Myös ennakonpidätys on laskelman mukaan toimitettu ja maksettu Puolaan. Puolalaiset työntekijät eivät ole esittäneet E101 -todistuksia, minkä vuoksi työntekijöiden sosiaaliturvamaksut on maksettu Suomeen. Verotarkastuksessa on saatu näyttö sille, ettei Puolassa pidätettyjä veroja ole tilitetty veronsaajalle eikä työntekijöitä ole merkitty yhtiön omaan henkilökuntaan. Verotarkastuksessa esitetään, että suomalainen yhtiö E on puolalaisten työntekijöiden todellinen työnantaja ja ennakonpidätysvelvollinen. Yleisesti verovelvollisten työntekijöiden palkka Suomessa tehdystä työstä verotetaan Suomessa ja myös Puolassa toimitetut ennakonpidätykset 9.742,07 euroa tulee maksaa Suomeen. Mahdollinen kahdenkertainen verotus poistetaan asuinvaltiossa. Kaikkia ulkomaisia työntekijöitä on verotarkastuksen mukaan käsitelty palkanlaskennassa yleisesti verovelvollisina, ja ennakonpidätys on toimitettu verokortin mukaan. Koska työskentelyaika on ollut alle kuusi kuukautta, vuosipalkan määrä ja siten myös veroprosentti on jäänyt alhaiseksi. Osa työntekijöistä on työskennellyt Suomessa niin lyhyen ajan, että he ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia, joten heidän palkastaan olisi tullut periä lähdevero 35 %. Tarkastuksessa esitetään maksuunpantavaksi pidätetyn määrän ja lähdeveron välinen erotus 7.178,57 euroa. Tytäryhtiön S verotarkastuksessa on todettu eräälle työntekijälle muodostuneen toissijainen työpaikka Unkariin, missä yhtiöllä on rekrytointia varten toimipiste. Päivärahat työmatkoista toissijaiseen työpaikkaan eivät ole verovapaita. Samassa verotarkastuksessa esitetään työntekijöille hankittujen oleskelulupien olevan yksityismenojen korvaamista ja siten ennakkoperintälain tarkoittamaa palkkaa. Samoin perheenjäsenten matkakulujen korvaaminen esitetään verotettavaksi palkkana. Ennakonpidätystä esitettiin maksuunpantavaksi yhteensä 4.696,40 euroa. Kahdessa muussa suomalaisiin yhtiöihin kohdistuneessa verotarkastuksessa puututtiin työntekijöille maksettuihin matkakustannusten korvauksiin. Kun työntekijä työskentelee erityisaloihin kuuluvalla rakennusalalla ilman varsinaista työpaikkaa, hän on oikeutettu verovapaaseen ateriakorvaukseen työpäiviltä, jotka hän työskentele tilapäisellä työntekemispaikalla. Päivärahaa sen sijaan voi maksaa verovapaasti vain, mikäli työntekijä yöpyy työmatkalla. Tarkastetun yhtiön K työntekijät olivat verotarkastuksen mukaan työskennelleet Olkiluodon työmaalla ja heille oli maksettu päivärahaa jokaiselta työskentelypäivältä. Verotarkastuksessa esitettiin maksuunpantavaksi ennakonpidätystä ja työnantajan sosiaaliturvamaksua 3.464,39 euroa päivärahan ja ateriakorvauksen välisestä erosta. Myös toisessa verotarkastuksessa on havaittu virheitä verovapaita matkakustannuksia maksettaessa. Työnantaja on maksanut päivärahaa työntekijöille viideltä päivältä viikossa, vaikka työntekijät ovat tuntilistojen mukaan työskennelleet Olkiluodossa vain neljänä päivänä viikossa. Työntekijöille oli lisäksi korvattu viikonloppumatkoja kodin ja komennuspaikan välillä. Ennakonpidätystä ja työnantajan sosiaaliturvamaksua esitettiin maksuunpantavaksi 23.746,75 euroa. 16

Verolainsäädäntöön (TVL 72 a ) on otettu 2006 alkaen määritelmä työmatkan tilapäisyydestä. Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään enintään kahden vuoden työskentelyä samassa paikassa. Tilapäisenä voidaan pitää kuitenkin enintään kolmen vuoden työskentelyä rajatun ajan kestävässä työkohteessa, missä suoritetaan luonteeltaan sellaista tilapäistä työtä, jonka suorittaminen työkohteessa loppuu, kun työ saadaan valmiiksi. Kolmen vuoden määräaika edellyttää, että verovelvollinen on yöpynyt tilapäisissä majoitustiloissa ja että työkohde on yli sadan kilometrin etäisyydellä työntekijän asunnosta ja varsinaisesta työpaikasta. Verotarkastuksissa on todettu tilapäisyyden kriteerien täyttyvän. 3.5.2 Ulkomaiset toimijat Ranskalainen yhtiö 1 on kansainvälinen konserni, joka on käyttänyt sekä ulkomaisten että suomalaisten alihankintayritysten palveluja. Projekti tuloutetaan kokonaisuudessaan, kun se on valmis, joten yhtiö ei ole ilmoittanut rakennusaikana verotettavaa tuloa Suomeen. Tämän vuoksi elinkeinoverotusta ei ole käsitelty verotarkastuksessa. Verotarkastuksessa todettiin, että yhtiö on maksanut suomalaiselle työntekijöille matkakustannusten korvauksia päivittäisistä matkoista kodin ja varsinaisen työpaikan välillä. Kustannusten korvaukset eivät ole verovapaita, koska työntekijät eivät ole ns. erityisalojen työntekijöitä, joille voitaisiin korvata liikkuvan työn takia päivittäisiä työmatkoja, ja koska työnteko ei tapahdu tilapäisellä työntekemispaikalla vaan Olkiluodon toimistoparakki ja varasto on työntekijän varsinainen työpaikka, kun työntekijä on palkattu suoraan Olkiluotoon. Verotarkastuksessa havaittiin myös, että eräille ulkomaisille avainhenkilöille oli korvattu lasten koulumaksuja Suomessa toimivasta kansainvälisestä koulusta. Koulumaksut ovat luonteeltaan sellaisia yksityismenoja, joiden korvaaminen on käsiteltävä palkkana. Verotarkastuksessa palkaksi todettujen suoritusten yhteismäärä oli 53.187,61 euroa ja maksuunpantu ennakonpidätys 12.834,62 euroa ja työnantajan sosiaaliturvamaksu 1.189,50 euroa. Ranskalainen yhtiö 2 on verotarkastuskertomuksen mukaan käyttänyt osatuloutusmenetelmää, jonka mukaan tulot kirjataan tilikausittain tuotoiksi valmiusasteen perusteella. Valmiusaste on määritelty tilinpäätöksessä fyysisen valmiusasteen mukaan käytettyjen tarvikkeiden ja toteutuneiden työtuntien perusteella. Menoja sen sijaan ei ole kirjattu valmiusasteen mukaan, vaan etupainotteisesti. Hankintoja on kirjattu kuluksi pelkkien tilausten perusteella, eli ennen kuin tavaroita on laskutettu tai toimitettu. Tämä on johtanut verotettavan tulon siirtymiseen myöhemmäksi. Verotarkastuksessa esitettiin oikaistavaksi jaksotusvirhe 402.291,50 euroa. Suomen sivuliikkeeltä on veloitettu hallintopalkkiota, mutta niiden suuruutta tai määräytymisperusteita ei ole käsitelty verotarkastuskertomuksessa. Siirtohinnoittelua ja sen dokumentointia ei myöskään ole käsitelty. Verotarkastuksen mukaan ranskalaisten toimihenkilöiden palkat on verotettu Suomessa. Veronalaisesta bruttopalkasta on vähennetty verovapaana päivärahana 30 euroa päivässä. Vähennys on tehty jokaiselta päivältä riippumatta siitä, onko henkilö työskennellyt Suomessa vai Ranskassa, ja päivärahaa vastaava vähennys on tehty myös Ranskassa vietetyiltä lomapäiviltä. Yrityksen edustajia ohjeistettiin, että oikeus verovapaaseen päivärahaan on vain niiltä päiviltä, jolloin työntekijä on Suomessa. Yhtiö on oikaissut kuukausi-ilmoitukset oma-aloitteisesti vastaamaan annettua ohjausta. Verotarkastuksessa oli havaittu, että Suomessa työskennelleille ranskalaisille toimihenkilöille on korvattu heidän Suomeen maksamansa henkilökohtaiset tuloverot vuodelta 2005. Summaa ei oltu kirjattu Suomen sivuliikkeen palkkakirjanpitoon, vaan käy ilmi Finance charges -erän liitteestä. Summa 11.741 euroa esitettiin verotarkastuksessa käsiteltäväksi EPL 13 :n tarkoittamana palkkana. Tarkastuksessa ei voitu varmistua, että kaikki henkilöille maksetut palkat on kirjattu Suomen sivuliikkeen menoksi ja siten tulleet Suomen verotuksen piiriin. 17

Saksalainen yhtiö on tehnyt kokonaisurakan konsortiolle. Myös tämä yhtiö soveltaa kokonaistuloutusta, eli ei kirjaa tuloja rakennusaikana, vaan tulouttaa myyntihinnan kokonaisuudessaan, kun urakka on valmis. Verotarkastuksessa on kuitenkin havaittu yhtiöllä olleen pääasiallisen rakennusprojektin lisäksi myös muuta laskutusta Olkiluodon kohteessa. Nämä muut myyntitulot 708.841 euroa ovat jääneet vuonna 2005 tulouttamatta. Arvonlisäveron kuukausi-ilmoitukset oli annettu useita kuukausia myöhässä ja verot kohdistuivat väärille kuukausille. Verotarkastuksen mukaan yhtiöllä oli Suomessa useita henkilöautoja yhteiskäytössä ja käytettävissä vain työajoon. Yhtiö määritteli työajoksi myös asunnon ja työpaikan väliset matkat. Palkansaajalle syntyy vapaa autoetu, kun hän voi käyttää yhtiön autoa päivittäisillä työmatkoilla. Koska yhtiö ei selvittänyt verotarkastuksen yhteydessä, mikä auto oli kenenkin työntekijän käytössä, verotusta ei kohdistettu palkansaajille, vaan autoedun määrä laskettiin ajoneuvokohtaisesti, ja yhtiölle esitettiin maksuunpantavaksi toimittamaton ennakonpidätys 42.944 euroa. EU:n ulkopuolisesta maasta tuleva yhtiö toimii työyhteenliittymän aliurakoitsijana. Ainoa toimeksiantaja on suorittanut maksut pankkitilille, eikä tarkastuksessa pidetty todennäköisenä, että myyntiä olisi jäänyt kirjaamatta. Arvonlisävero on verotarkastuksen mukaan käsitelty moitteettomasti. Verotarkastuksessa on kiinnitetty huomiota poikkeuksellisen suureen käteismaksujen määrään, suurin käteisnosto pankkitililtä on ollut 400.000 euroa. Nostoja on selitetty verotarkastajille mm. sillä, että rahaa on kuljetettu käteisenä toiseen maahan ja sillä on maksettu palkkoja yhtiön kotimaassa. Verotarkastuksen mukaan kaikille työntekijöille ei ole haettu suomalaista verokorttia. Kun verokortti on puuttunut, palkanlaskija on arvioinut veroprosentin. Kirjanpitäjää on tarkastuksen yhteydessä ohjeistettu Ennakkoperintäasetuksen 3 :n määräyksistä toimittaa ennakonpidätys 60 % suuruisena, ellei verokorttia esitetä. Työntekijöille on korvattu matkakustannusten korvauksia ilman matkalaskuja. Myös työntekijöiden tavanomaisia elantomenoja on korvattu. Palkanluontoisia suorituksia oli maksettu yhteensä 640.336,14 euroa, joista esitettiin maksuunpantavaksi ennakonpidätystä 256.134,24 euroa. Työnantaja on esittänyt, että työntekijöiden sosiaaliturvamaksut on maksettu toiseen valtioon. Työntekijät ovat tulleet EU:n ulkopuolelta useasta valtiosta eikä Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta näiden työntekijöiden kotivaltioiden kanssa. Näin ollen sosiaaliturvamaksun maksuvelvollisuutta tarkastellaan ainoastaan Suomen sisäisen lainsäädännön perusteella. Verotarkastuksessa on maksuunpantu työnantajan sosiaaliturvamaksua yli 4 kuukautta Suomessa työskennelleiden henkilöiden palkkojen perusteella. Maksuunpanon määrä on ollut 15.568,19 euroa vuodelta 2008 ja 28.407,86 euroa vuodelta 2009. Puolalainen yhtiö on toiminut aliurakoitsijana. Työt on tehty omalla henkilökunnalla. Tämä on ollut tarkastellusta joukosta ainoa verotarkastus, jossa ei havaittu huomautettavaa, eikä maksuunpanoja esitetty. Tarkastuksella kiinnitettiin kuitenkin erityistä huomiota siirtohinnoitteluun. Yhtiön kirjanpitoon oli kirjattu Suomen kiinteän toimipaikan kuluksi erilaisia sisäisiä veloituksia. Palveluveloitus perustuu kirjalliseen sopimukseen. Käytännössä palvelumaksu on laskutettu kuukausittain ja sen suuruus on määräytynyt myynnin perusteella. Toiminimi 1 on tekninen konsultti. Verotarkastuksessa on havaittu, että verovelvollinen ei ole tilittänyt arvonlisäveroa hänelle maksetuista kustannusten korvauksista. Koska kysymyksessä on yrityksen laskutus toimeksiantajalta, kustannusten korvauksia ei tule vähentää arvonlisäveron perusteesta. Jälkiverotettavaksi esitetty arvonlisäveron määrä on 3.545,36 euroa. Toiminimi on lopettanut työskentelyn Suomessa vuoden 2009 aikana. 18

Toiminimi 2 on aloittanut työt Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla toukokuussa 2008. Toiminimellä on ollut aikaisemmin muita työkohteita vuodesta 2005 alkaen, mutta vain vuoden 2008 kirjanpito toimitettiin tarkastettavaksi, palkkakirjanpitoa ei kuitenkaan esitetty. Liikevaihto on Olkiluodon työkohteen johdosta kasvanut noin 128.000 eurosta 827.000 euroon. Toiminimellä on ollut yksi pääasiallinen toimeksiantaja, jonka osuus liikevaihdosta on ollut 94 %. Laskutuksen perusteena on ollut työvoima eikä kirjanpidossa ei ole Olkiluodon työmaalle kohdistuneita tavaraostoja. Verotarkastuksessa todettiin, että palkkoja on maksettu vuonna 2008 vuosi-ilmoitusten mukaan kuudelle palkansaajalle yhteensä 37.955 euroa. Lisäksi on maksettu kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Koska matkalaskuja ei ole liitetty kirjanpitoon, verotarkastuksessa on esitetty kustannusten korvausten käsittelemistä ennakkoperintälain 13 :n mukaisina palkkoina. Eri aliurakoitsijoille on maksettu työkorvauksia yhteensä 107.903 euroa. Vuokratyöstä on maksettu slovakialaiselle yritykselle 372.538 euroa, virolaiselle yritykselle 29.663 euroa sekä 13.500 euroa henkilölle, jota verotarkastuksessa ei pystytty yksilöimään. Työn teettäjän ilmoituksia virolaisesta vuokratyöyrityksestä ja sen työntekijöistä ei ole annettu. Verotarkastuksessa on esitetty maksuunpantavaksi yksilöimättömälle henkilölle maksetuista suorituksista lähdevero 35 % viivästysseuraamuksineen. Kun verotarkastuksessa on verrattu toiminimen hankkimia kulkulupia palkkakirjanpitoon, on havaittu, että kulkulupia on myönnetty henkilöille, jotka eivät ole toiminimen palkansaajia. Toiminimen kuluksi on myös kirjattu menoja oleskeluluvista sellaisille henkilöille, jotka eivät ole palkansaajia eivätkä heidän nimensä esiinny laskuissa vuokratyövoimasta. Asia saattaa kuitenkin selittyä ajallisella viiveellä, sillä toiminimen hankkima vuokratyövoiman määrä on kasvanut entisestään vuonna 2009, ja oleskeluluvat on pitänyt hankkia etukäteen Suomeen tuleville työntekijöille. Vuoden 2008 verotettu tulo on ylittänyt 200.000 euroa, eli liikevaihtoon suhteutettuna toiminta on ollut erittäin kannattavaa. Toiminimi on kuitenkin asetettu konkurssiin 9.3.2010 ja uusi verotarkastus välittömästi konkurssia edeltävästä ajasta on kesken. Toiminimen verovelka 5.10.2011 on ollut 355.876 euroa. Työyhteenliittymän ovat muodostaneet tasaosuuksin saksalainen yhtiö ja saksalainen henkilö (toiminimi). Toimeksiantajana on ollut Olkiluodon työmaalla toimiva saksalainen konserni. Verotarkastuskertomuksessa todetaan, että työyhteenliittymälle on syntynyt Suomeen kiinteä toimipaikka. Sen kirjanpidon on hoitanut suomalainen tilitoimisto. Palkansaajia on työyhteenliittymällä ollut noin 20, mutta suurin osa töistä on teetetty aliurakoitsijalla. Yhtiön ainoa toimeksiantaja on suorittanut maksut työyhteenliittymän pankkitilille, eikä tarkastuksessa pidetty todennäköisenä, että myyntiä olisi jäänyt kirjaamatta. Verotarkastuksen mukaan työyhteenliittymä on tehnyt kirjanpidossaan verovuodelle 2008 takuuvarauksen 40.000 euroa, vaikka toimeksiantajalle ei ole annettu sellaista takuusitoumusta, joka olisi varauksen edellytys. Veroilmoituksella ilmoitettu tulo on ollut takuuvarauksen verran liian pieni. Verotarkastuksessa kerrotaan, että työyhteenliittymän osakkaat (yhtiö ja toiminimi) ovat laskuttaneet huomattavia määriä tehdystä työstä selitteellä staff and office work. Laskutus on sisältänyt mm. Saksassa sijaitsevan toimiston kuluja ja siihen liittyvää konttorityötä, sillä työyhteenliittymällä ei ole ollut Suomessa toimistoa. Laskutus on hyväksyttävää siltä osin, kuin kulut ovat kohdistuneet työyhteenliittymän Suomen liiketoimintaan. Verotarkastuksessa havaittiin, että laskutukseen on sisältynyt myös sellaisia työntekijöiden palkkoja, jotka on jo kertaalleen kirjattu Suomen kiinteän toimipaikan kuluksi. Kahteen kertaan kirjatut menot 311.957,79 euroa on esitetty verotarkastuksessa jälkiverotettavaksi. Osa tavara- ja palveluhankinnoista Suomen kiinteää toimipaikkaa varten on tehty Saksassa. Tavarat on laskutettu Suomen kiinteältä toimipaikalta bruttomääräisenä, sisältäen Saksan 19 19

%:n arvonlisäveron, vaikka ostaja on saanut vähentää arvonlisäveron Saksassa. Näin ollen Suomen kiinteän toimipaikan tulos on jäänyt arvonlisäveron verran, 6.324,08 euroa liian pieneksi. Verotarkastuksessa havaittiin, että työntekijöille maksetut palkkasummat vuosilta 2007 ja 2008 ovat huomattavan alhaisia, suurimmassa osassa vain muutamia tuhansia euroja vuodessa, vaikka monet työntekijät ovat työskennelleet Suomessa vuosia. Työntekijöille on kuitenkin maksettu huomattava määrä verottomia kustannusten korvauksia, jotka on ilmoitettu vuosiilmoituksella kohdassa päivärahat. Palkka-aineistossa ei ole työntekijöiden verokortteja lainkaan vuosilta 2007 ja 2009. Vuodelta 2008 verokortteja on noin puolella työntekijöistä. Kaikilla työntekijöillä ei ole suomalaista henkilötunnusta. Vuonna 2007 kaikki yhtiön työntekijät on ilmoitettu vuosi-ilmoituksella rajoitetusti verovelvollisiksi. Lähdeveroja ei kuitenkaan ole peritty palkoista. Vuonna 2008 kaikki työntekijät viittä lukuun ottamatta on ilmoitettu yleisesti verovelvollisiksi. Viiden rajoitetusti verovelvollisen työntekijöiden palkoista on peritty lähdevero säädettyä alhaisemman pidätysprosentin mukaan. Kun asiasta on vuosivalvonnassa tiedusteltu, yhtiön antaman vastauksen mukaan kysymyksessä on kuitenkin lähdeveron sijaan ennakonpidätys, vaikka työntekijät ovat olleet Suomessa alle kuusi kuukautta. Verokortteja näille työntekijöille ei ole haettu, vaan pidätysprosentti on arvioitu. Vuonna 2009 kaikki työntekijät on ilmoitettu yleisesti verovelvollisiksi. Verotarkastuksen mukaan työntekijöille on maksettu verovapaita kustannusten korvauksia, joiden suuruus on ollut noin puolet ilmoitetusta palkkasummasta. Kustannusten korvaukset eivät perustu Verohallituksen antamaan kustannuspäätökseen tai Ennakkoperintälain ja - asetuksen määräyksiin matkakustannusten korvauksista. Korvaukset on maksettu könttäsummina erittelemättä työntekopäiviä. Verotarkastuksessa on katsottu kustannusten korvaukset osaksi ennakonpidätyksen alaista bruttopalkkaa. Osa päivärahoista olisi voitu katsoa verovapaaksi sillä perusteella, että työntekijät ovat Suomessa komennuksella, mikäli yritys olisi toimittanut pyydetyn selvityksen korvausperusteista. Sosiaaliturvamaksuja ei verotarkastuksessa esitetty perittäväksi, sillä työntekijöillä oli lähetetyn työntekijän E101-todistukset. Ennakonpidätystä ja lähdeveroa esitettiin perittäväksi 132.886,92 euroa. 3.6 Simultaanitarkastus Yhteen Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla toimivista ulkomaisista yhtiöistä on kohdistettu simultaanitarkastus eli verotarkastus kansainvälisenä yhteistyönä. Suomen Verohallinto osallistui EU-maiden yhteistarkastukseen, jossa muut osallistujamaat olivat Ruotsi, Puola, Iso-Britannia ja Irlanti. Aloituskokous pidettiin 16.8.2008 ja päätöskokous 13.1.2010. Tarkoituksena oli selvittää ulkomaiseen työvoimaan ja työvoimavuokraukseen liittyviä ongelmia tarkastellen sekä työnantajayrityksen että työntekijöiden verotuksellista asemaa. Simultaanitarkastuksen avulla haluttiin varmistaa, että yrityksen ja työntekijöiden verot maksetaan oikeaan maahan. Työnantajana toimiva ulkomainen yritys on osa kansainvälistä konsernia, jolla on yhtiöitä mm. Irlannissa, Iso-Britanniassa ja Puolassa. Konsernin emoyhtiön kotipaikka on Irlanti, muta palkanmaksaja oli englantilainen konserniyhtiö. Puolalaisten työntekijöiden palkkoja ei ilmoitettu Verohallinnolle, vaikka suuri osa työntekijöistä työskenteli Suomessa yli 183 päivää kalenterivuoden 2007 aikana, ja he olisivat siten Suomen ja Puolan välisen verosopimuksen mukaan olleet verovelvollisia Suomessa. Yhtiö harjoitti samaa toimintaa myös Ruotsissa. Työnantajayhtiöllä ei ollut kiinteää toimipaikkaa Suomessa eikä Ruotsissa. Yhtiö oli tilittänyt palkansaajien tuloveron lähdeveron luonteisesti työnantajayhtiön kotivaltioon. Työntekijän verovelvollisuus määräytyy kansainvälisten verosopimusten mukaan. OECDmalliverosopimuksen mukaan palkkatulot verotetaan pääsääntöisesti työntekijän asuinvaliossa, mutta tietyin edellytyksin myös työskentelyvaltio voi periä palkasta veron, mikä kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi huomioidaan myöhemmin asuinvaltion verotuksessa. 20