Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017-2019 6.10.2016 Kuva Sonja Aatsinki
SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 Itä-Lapin kuntayhtymän toiminta-ajatus 2 2 Toiminta-ajatus 2 3 Pitkän aikavälin tavoitteet ja toiminta 4 4 Edunvalvonta 4 5 Alueellinen kehittämistyö 6 6 Kansainvälinen toiminta 9 7 Sisäisen toiminnan kehittäminen 10 8 Viestintä 11 9 Henkilöstö 11 10 Taloussuunnitelma 11 Liite 1. Itä-Lapin kuntayhtymän vuosikello 2017 12 1
1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja toimeenpanee ajankohtaisia Itä-Lapin kuntien yhteistyöasioita ja - hankkeita. Kuntayhtymän edeltäjänä toimi v. 1958 perustettu Koillis-Lapin kuntain keskustoimikunta. Itä-Lapin kuntayhtymän tehtäviä ovat perussopimuksen mukaisesti aluekehitys ja edunvalvonta, yhteistyö kunnallisten palvelujen tuottamisessa ja yhteensovittamisessa, yhteistyö valtionhallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa sekä lähialueyhteistyö. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Itä-Lapin kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kemijärven kaupunki, Sallan, Savukosken ja Pelkosenniemen kunnat. Ne sijaitsevat napapiirin pohjoispuolella Lapin etelä- ja itäosissa. Elinkeinoja ovat maa-, metsäja porotalous, rakentaminen, matkailu ja muut palveluelinkeinot, teollisuus (lähinnä Kemijärvellä) sekä julkinen sektori. Sallan kunnassa toimii kansainvälinen Sallan rajanylityspaikka Venäjälle. 2.1. Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet Kehittämisen painopisteitä ovat matkailu, luonnontuotteet ja luonnonraaka-aineet. Seutukunnassa sijaitsee kolme laskettelukeskusta: Pyhätunturi, Suomutunturi ja Sallatunturi. Myös Oulangan kansallispuisto sijaitsee osaksi alueella. Erämatkailun kannalta tärkeitä kohteita ovat myös Savukoskella sijaitsevat UK-puisto, Korvatunturi, Nuortti ja Kairijoki sekä Samperin Savotta. Kemijärven kaupungissa vesistöja kalastusmatkailun kehittäminen on yksi mahdollisuuksista. Lapin ammattiopisto on panostanut Itä-Lapissa luonnontuotealan kehittämiseen. Tavoitteena on luoda alueelliset tarpeet ja toimintaympäristön huomioon ottava luonnontuotealan pysyvä koulutustuote ja - malli. Kehittyvä luonnontuoteala tarjoaa alueen maaseutuyrityksille mahdollisuuksia lisäansioihin sekä päätoimiseen yrittämiseen. Osaajia tarvitaan alan yrittäjyyden ja tuotekehityksen lisäämiseksi ja paikallisen jatkojalostuksen kehittämiseksi. Itä-Lappi on mahdollisuuksien seutukunta etenkin puunjalostusteollisuuden osalta. Pitkään vireillä ollut Soklin kaivoshanke on tällä hetkellä pysähdyksissä. Erityisenä haasteena on valmistautuminen maakuntauudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Kuntien painopisteenä tulee olemaan elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäminen. Itä-Lapin kunnat yhdessä Lapin liiton toimijoiden kanssa aloittavat pilottikokeiluna suunnittelun elinvoimaisen kunnan palveluista ja toimintamalleista niiden toteuttamiseksi. Sote-uudistuksen osalta alueen keskeinen tehtävä on edunvalvonta lähipalvelujen säilyttämiseksi. Digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään itälappilaisessa toimintaympäristössä. Hallituksen kärkihankkeena digitalisaatio tarjoaa myös erilaisia rahoituskanavia toimenpiteiden toteuttamiseksi. 2
2.2. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Seutukunnassa investoidaan matkailun rakenteisiin: Pyhätunturin majoitusinvestoinnit, Holiday Clubin majoitusinvestoinnit Sallatunturille ja Suomulle uusi ravintola ja rinneinvestointeja. Investoinnit kuvastavat uskoa ja tahtotilaan matkailun kasvuun. Joulukuussa 2015 Sallan matkailuyrityksissä kirjattiin yli 20 prosentin kävijäkasvu edellisvuoteen nähden. Kevät 2016 on maan taloustilanne huomioiden ollut Itä-Lapin matkailukeskuksissa positiivinen. Myös kesämatkailu kehittyy etenkin tapahtumien myötä. Lappi Timber Oy:n investoinnit Kemijärvelle jatkuvat. Tehdasalueelle on rakennettu lastausraide ja vuonna 2016 investoidaan kuivauskapasiteettiin, mikä mahdollistaa sahan tuotannon huomattavan nostamisen. Kemijärven entiselle tehdasalueelle kehitetään merkittävää puuterminaalialuetta. Liiketoiminta Kemijärvellä tulee kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina. Kemijärven biotehdashanke on valmisteltavana. Vuoden 2016 lopulla on käynnissä yva-selvitys. Hanke arvioitiin kannattavaksi työ- ja elinkeinoministeriön biojalostamokilpailussa. Sellua, energiaa sekä bioraaka-ainetta tuottava tehdas maksaisi 700 800 miljoonaa euroa. Tehtaan vuosituotannoksi on arvioitu 500 000 tonnia sellua. Tehdas olisi kaksi kertaa niin suuri kuin Kemijärvellä vuonna 2008 lakkautettu sellutehdas. 2.3. Työvoiman kysynnän näkymät Elinkeinoelämän vilkastuminen on näkynyt työvoiman kysyntänä ja työttömyyden laskuna Itä-Lapissa. Lappi Timber aloitti toimintansa Kemijärvellä vuonna 2015: sahalla ja puutuotetehtaalla on töissä 70 henkilöä ja vuoden 2016 aikana työpaikkojen määrä nousee noin sataan. Eniten kysyntää ja kysynnän lisäystä oli myyjistä, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöistä ja myyntineuvottelijoista. Ammattibarometrissa rekrytointitarpeen arvioidaan lisääntyvän rakennusalan erikoisosaajista, ja kysyntää tulee olemaan teollisuuden prosessityöntekijöistä ja kausiluontoisissa kesään ajoittuvissa työtehtävissä. Pulaa arvioidaan olevan useissa terveydenhuoltoalan ammateissa, opettajista ja lastentarhanopettajista ja linja-autonkuljettajista. Ylitarjontaa arvioidaan olevan kirvesmiehistä ja rakennuspuusepistä, rakennussähköasentajista, myyjistä ja yleissihteereistä. 2.4. Väestökehitys ja työllisyys Itä-Lapissa väestön väheneminen jatkuu ennusteiden mukaan lähivuosina ja pidemmälläkin aikavälillä. Muuttotappion ennustettu hidastuminen ei riitä, sillä väestön ikärakenteesta johtuva luonnollinen väestönkehitys on vahvasti miinuksella. Itä-Lapin seutukunnassa (poislukien Posio) asuu 13512 henkilöä (Lapin liitto, 12/2015). Väestökehitys on tammi-heinäkuussa 2016 ollut hienoisesti laskeva (-52 hlö). Keskimääräinen väestöllinen huoltosuhde, jolla mitataan montako ei-työikäistä alueella on yhtä työikäistä kohti, on 70,72 % (2014). Vuoden 2015 aikana työttömyyden väheneminen Lapissa on ollut positiivisinta Itä-Lapissa ja kehitys parani loppuvuotta kohti. Työttömyyden väheneminen on kohdistunut niin nuoriin, keski-ikäisiin kuin yli 50-vuotiaisiinkin. Myös rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Itä-Lappi on kuitenkin edelleen Lapin pahin työttömyysalue ja työttömyyden rakenteessa korostuu yli 50-vuotiaiden korkea 3
osuus, n. 60 %. Haasteena onkin erityisesti työttömien ikärakenne. Vuoden 2016 tammikuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 19,52 % (7/2016) ja työttömiä työnhakijoita oli 1089. 3. PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA TOIMINTA Itä-Lapin kuntayhtymä edistää ja vahvistaa alueensa eli Kemijärven, Sallan, Savukosken ja Pelkosenniemen toiminnan mahdollisuuksia ja elinkeinojen kehittämistä sekä lisää kuntien yhteistoimintaa, jotta kunnat pystyvät säilyttämään itsenäisyytensä edellytykset. Toiminnan ydin on alueen edunvalvonta ja alueellinen kehittämistyö. Kuntayhtymän hallitus kokoontuu tarvittaessa käsittelemään perussopimuksen ja toimintasuunnitelman mukaisia asioita. Sen jäseninä ovat jäsenkuntien valitsemat johtavat luottamushenkilöt tai kunnanjohtajat. Hallituksen jäsenten tehtävä on edistää hallituksen tekemien linjausten ja yhteistoimintaaloitteiden etenemistä kuntien päätöksenteossa. Asioiden valmistelussa ja käsittelyssä on tukena kuntayhtymän työvaliokunnan, toimialatiimien ja luottamushenkilöiden sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden osaaminen. Toiminnassa hyödynnetään hallituksen ja jäsenkuntien osaamista ja verkostoja. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja valvovat ulkoisesti hallinnon ja talouden toimintaa. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta arvioi hallituksen asettamien tavoitteiden toteutumista. 4. EDUNVALVONTA Kuntayhtymä toteuttaa tehokasta valtakunnallista ja alueellista edunvalvontaa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Edunvalvonnan keinoja ovat osallistuminen työryhmien toimintaan, vierailujen ja tapaamisten järjestäminen ja muu yhteydenpito toimijoihin, erilaiset lausunnot ja kannanotot sekä mediavaikuttaminen. Lisäksi kuntayhtymä edistää sidosryhmiensä etuja sopivissa tilanteissa. Itä-Lapin kuntayhtymän kehittämispäällikkö toteuttaa toimia hallituksen päätöksellä. Edunvalvontatehtävät jaetaan kolmeen ryhmään: 4.1. Vaikuttaminen laajoihin uudistuksiin ja suunnitteluun Valtakunnalliseen ja maakunnalliseen suunnitteluun ja kehittämiseen vaikuttaminen Kuntien palveluiden ja vaikutusvallan turvaaminen maakunta- ja sote-uudistuksissa Venäjä-yhteistyön jatkuvuuden turvaaminen 4.2. Alueen elinvoimaisuutta tukeva edunvalvonta Suhteiden kehittäminen ja ylläpitäminen kansallisesta ja alueellisesta suunnittelusta ja päätöksentekosta vastaaviin tahoihin Elinkeinostrategiassa määriteltyjen alojen (metsä, kaivos, matkailu, luonnontuote) edunvalvonta Suurten hankkeiden edunvalvonta (bioklusteri, matkailukeskukset, Sokli, Barentsin kehittämiskäytävä) 4
Elinkeinotoiminnan edellytysten edistäminen Työllisyyden hoidon edistäminen Kuntayhtymän hallituksen nimeämien edustajien osallistuminen työryhmien työskentelyyn Aluemarkkinointi yhteistyössä House of Laplandin (HOL) kanssa - Kunnat voivat hyödyntää HOL:n jäsenyyttä välittämällä organisaation kautta mediatiedotteita, nostamalla esiin jutunaiheita ja käyttämällä vapaasti mediapankin materiaaleja. Lisäksi HOL lobbaa Lapin kiinnostavimpia bisnesmahdollisuuksia sekä saavutettavuutta. Vaikuttaminen normeihin niin, että liiketoiminnan veroista tai maksuista vähintään nykyisen suuruinen (metsätalous) tai nykyistä suurempi (kaivostoiminta) osa ohjautuu tulevaisuudessa toiminnan sijaintikuntaan - Kuntayhtymä pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan valtioneuvoston/eduskunnan päätösvalmisteluihin, jotka koskevat Itä-Lappia. Tehtävässä hyödynnetään Lapin kansanedustajia ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Toisen asteen koulutuksen turvaaminen alueella - Toisen asteen koulutusyhteistyötä koulutuskuntayhtymän (REDU) kanssa on tiivistettävä. Koulutuksen järjestäminen tulee vastata alueen elinkeinoelämän tarpeita. Lähialueyhteistyön turvaaminen ja kehittäminen Yhteistyö yliopistojen kanssa - Yhteistyötä Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa edistetään hankkeissa ja muissa mahdollisissa toimenpiteissä. Itä-Lappia koskeva tai sitä sivuava tutkimus tukee alueen kehittämistä. Muu elinkeinotoiminnan edellytysten edistäminen - Paikallisten raaka-aineiden käyttöä ja jalostusta edistetään hanketoiminnalla ja aktiivisella tiedottamisella. Itä-Lapin mahdollisuudet tuodaan esiin erilaisissa tilaisuuksissa. Yhteydenpito Euroopan Unioniin (Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto) - Kehittämispäällikkö tiedottaa Itä-Lapin tapahtumista Itä- ja Pohjois-Suomen EUtoimistolle. Tarvittaessa järjestetään vierailu EU:n keskukseen alueen asioiden edistämiseksi. Akuutit edunvalvontatehtävät 4.3. Saavutettavuutta parantava edunvalvonta Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen: 100 megan laajakaista kaikille hanke - Huomioidaan mahdollisuudet edistää etätyöskentelyä matkailu- ja kuntakeskuksissa. Rautatie- ja lentoasemien liityntäliikenteen edistäminen ja kehittäminen Kemijärven henkilöjunaliikenteen kehittäminen ja yöjunavuoron säilyttäminen 5
Kantatie 82:n tieluokituksen nostaminen valtatieksi ja tien peruskorjaus Tieverkon peruskorjaus ja siihen osoitetun rahoituksen saaminen alueelle - Tieverkoston peruskorjaus kattaa alempaan tieverkostoon tehtävät parannukset ja siltatyöt, jotka edistävät alueen elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Perämereltä Sallan raja-asemalle kulkevan reitin liittäminen TEN-T ydinverkkoon Salla-Kantalahti -radan edistäminen Elintarviketarkastuspisteen saaminen Sallan rajanylityspaikan yhteyteen 72 tunnin viisumivapauden edistäminen Itä-Lapin ja Venäjän lähialueiden välillä Suurhankkeiden mukanaan tuoman perusinfran kehittäminen ja parantaminen 5. ALUEELLINEN KEHITTÄMISTYÖ Alueellista kehittämistä toteutetaan hanketoiminnalla sekä kuntien välisellä yhteistyöllä seudullisella ja maakunnallisella tasolla. Kuntayhtymä johtaa toimialatiimien työskentelyä. Tiimit ovat elinkeinotiimi, jota tarvittaessa täydennetään matkailuorganisaatioiden edustajilla sekä sote-, sivistys- ja tekninen tiimi. Elinkeinotiimi edistää Itä-Lapin elinkeinostrategian toteutumista. Strategia päivitetään vuosille 2016 2020. Muissa tiimeissä päivitetään kuntien tilanne toimialalla ja keskustellaan yhteisistä ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa tehdään esityksiä yhdessä toteutettavista toimenpiteistä. Elinkeinotiimi kokoontuu säännöllisin väliajoin, muut tiimit tarvittaessa. Kuntayhtymä toteuttaa hallituksen linjauksia ja kuntien päätöksiä kehittämistoimien ja hankkeiden suunnittelijana, rahoituksen hakijana, hankkeiden hallinnoijana sekä hankeyhteistyökumppanina. Uuden EU-ohjelmakauden käynnistyminen vaatii suunnittelua ja yhteistyötä rahoittajatahojen kanssa. Uusien hankekokonaisuuksien täsmennyttyä kuntayhtymä huolehtii hankevalmistelun etenemisestä. Hankesuunnittelu ja tavoitteiden toteuttaminen hankkeissa edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntayhtymältä ja sidosryhmiltä. 5.1. Kuntayhtymän hankkeet Yhteisten hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen ohjaaminen ja valvonta - Kuntayhtymä kuuntelee jäsenkunnista ja toimijoilta saapuvia hankealoitteita ja on valmis osallistumaan niiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä toimimaan hankkeiden hallinnoijana. Hallinnoijana voi toimia myös yksittäinen kunta. Tiimien työskentelyllä on merkittävä osuus hankeideoiden eteenpäin viemiseksi. Hankkeet liittyvät määriteltyyn strategiaan ja painopistealueisiin. Hanketyön jatkuvuuden turvaaminen ja hankeyhteistyö - Hankkeiden suunnittelu ja toteutus edellyttää usein kuntarajat ylittävää yhteistyötä, mikä varmistaa paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta. Tulevaisuudessa tehdään yhä enemmän laajoja alueellisia ja kansainvälisiä yhteishankkeita. 6
Lapin liiton kehittämisohjelmiin osallistuminen - Lapin liiton kehittämisohjelmiin osallistutaan, kun niiden avulla edistetään jäsenkuntien ja koko seutukunnan etua. Usein osallistuminen tuo mukanaan synergiaetuja sekä säästöjä resurssien käytössä. Hanketoiminta - Taulukossa kuvataan käynnissä ja suunnitteilla olevia sekä muita hankkeita, joilla on kosketuspintaa Itä-Lapin kuntiin. Tarkasteltavina ovat olleet taustaorganisaatio, hankeaika ja tärkeimmät tavoitteet. Lisäksi on ilmoitettu hankkeen kokonaiskustannukset ja tiedossa oleva jäsenkuntien kuntaosuus. HANKE TAUSTA- ORGANISAATIO KESTO TAVOITTEET RAHOITTAJA/ KUSTANNUS KUNTA- OSUUDET KÄYNNISSÄ OLEVAT ILLKKA Itä-Lapin luonnonkivi- ja kiviainesprojekti (A70177) LUOLI Luonnosta liiketoiminnaksi (22170) Itä-Lapin kuntayhtymän ja GTK:n yhteisprojekti Itä-Lapin kuntayhtymän ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Lapin ammattiopiston yhteishanke 2/2015-1/2018 8/2016-7/2017 Hyödynnettävien luonnonkiviesiintymien ja laadukkaiden kalliokiviainesesiintymien löytäminen ja niistä tiedottaminen alan yrittäjille Parantaa luonnontuotealan yritysten edellytyksiä kehittää toimintaansa tuottavaksi liiketoiminnaksi sekä vahvistaa alan eri toimijoiden välistä yhteistyötä Lapin liitto 450271 Lapin ELYkeskus 241285 45027 5163 SUUNNITELLUT BDC (Barents Development Corridor) -hanke Itä-Lapin kuntayhtymä partnereina organisaatioita, Suomesta, Venäjältä, Ruotsista ja mahd. Norjasta 2017-2019 Logistiikkahanke, jossa mm. yliopistojen tutkimusosio, satamayhteistyön kehittäminen (Koillisväylä), elintarviketarkastusaseman valmistelu, Pohjoisen merireitin ja käytävän mahdollisuuksia hyödyntäminen Kolarctic ENI - ohjelma 2,9 M? Jälleenrakennusaika -hanke Kalastajan Itä-Lappi jatkohankkeet Kemijärven Kehitys Oy ja yritykset Itä-Lapin kuntayhtymä 2017-2018 Jälleenrakennusajan historian tallentaminen ja julkaisun/dokumentin tekeminen ja jakelu 2016- Yritysryhmähankkeiden valmistelu kalastusmatkailuun on päättynyt ei hankehakemusta Kulttuurirahasto 70000-80000? 7
Itä-Lapin kesämatkailu-hanke Luonnontuotehankkeen jatko Sallan kunta 1/2017-9/2018 Itä-Lapin kuntayhtymä/ Rovaniemen kky/lao 2017-2018 Selvitetään kansainvälisesti vetovoimaisimmat kesämatkailutuotteet ja etsitään niille uudet kohdemarkkinat Luonnontuotealan jatkokehittäminen ed. hankkeen tulosten pohjalta Lapin ELYkeskus 208600 250000? 20110 MUIDEN HAL- LINNOIMAT Arctic Business Concept (ABC) - hanke Maaseudun Arjen palveluverkosto Sote-Savotan jatkohanke? Kemin Digipolis 2015-2018 Lapin AVI 6/2016/ - 12/2018 Lapin liitto teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pk-palveluyritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukeminen, kestävän kehityksen edistäminen Lapin luonnonvarojen jalostamisessa, klusteriyhteistyön vahvistaminen Harvaan asuttujen alueiden ihmisten hyvinvoinnin ja arjen turvan lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen -sote-alan uudistamisessa tarvittavan tiedon kokoaminen ja levittäminen -Sote-toimijoille uudistamista koskevien ratkaisumallien (osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen, prosesseja koskevien ratkaisujen) tuottaminen perusteluineen -tiedontuottamistarpeiden kanavoiminen tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioille -Maakunnan pk-yritysten innovaatioiden kehittämiseen liittyvän yhteistyön ylläpitäminen Lapin Suomi 100 Lapin liitto Yhteiset tapahtumat Suomen 100- vuotisjuhlavuoteen Lapin liitto 1,6 M 29000 618000 40000 (1000 /kunta)?? 180000 8
5.2. Yhteistyö kunnallisissa palveluissa Kuntien palveluiden ja vaikutusvallan optimointi maakunta- ja sote-uudistuksissa - Maakuntahallinnon uudistus tuo mukanaan muutoksia kuntien tehtäväkenttään. Palvelujen toteuttaminen muutoksen jälkeen haastaa kunnat miettimään uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Näitä toimenpiteitä kuntien tulee suunnitella yhteistuumin ja hyödyntää niissä jo toimivia ja hyviksi havaittuja malleja. Kuntayhtymän edustaja osallistuu erilaiseen työryhmätyöskentelyyn tarvittaessa. Vuosina 2017 2019 toimivia työryhmiä ovat: - Elinkeinojen edunvalvojien verkosto, Dina Solatie - Lappi-Murmansk -työryhmä, Arto Ojala - Hyvinvoinnin seurantaryhmä, Auvo Kilpeläinen/varalla Kari Hyötylä - Avoimen hallinnon toimintasuunnitelman toimeenpanotyöryhmä, Anita Ruokamo - Sote Savotta -henkilöstötyöryhmä, Pekka Huhtala - Lapin liikennejärjestelmätyöryhmä ja Lapin saavutettavuuden kattohanke/ohry, Atte Rantanen, varalla Erkki Parkkinen Kuntien välinen yhteistyö toimialatiimeissä - Toimialatiimit kokoontuvat 1-2 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Työskentely lisää tiedonkulkua ja mielipiteiden sekä kokemusten vaihtoa. Tiimit suunnittelevat yhteisiä toimenpiteitä ja toteuttavat niitä. Alakohtaisissa tiimeissä on jäseninä kunkin alan asiantuntijoita. 6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Itä-Lapin kuntien sijainti Venäjän naapurissa luo edellytykset tehdä yhteistyötä eri aloilla. Osalla kunnista on ystävyyskuntia Murmanskin alueella, Norjassa ja Ruotsissa. Kemijärven ystävyyskunnat ovat Kantalahti Murmanskin alueella, Vadsö ja Vardö Norjassa sekä Sobetsu Japanissa. Salla Kovdor Murmanskin alueella, Arjeplog Ruotsissa ja Båtsfjord Norjassa. Savukoski - Jona Murmanskin alueella ja Övertorneå Ruotsissa. Pelkosenniemellä ei ole virallisia ystävyyskuntia. Itä-Lapin kuntayhtymällä on ollut merkittävä rooli Sallan kansainvälisen rajanylityspaikan avaamisessa vuonna 2002. Rajanylityspaikka Itä-Lapissa on avannut mahdollisuuden alueiden välisen yhteistyön tiivistämiseen ja matkailuun molemmin puolin rajaa. Se on edistänyt myös hankeyhteistyötä, jota on tehty vuodesta 1997 lähtien. Lähialuehankkeita on vuosina 1997-2015 ollut 14 kappaletta, teemoina ovat olleet mm. rajan avaaminen, matkailu, yrittäjäyhteistyön kehittäminen, laskettelukeskusten välisen yhteistyön kehittäminen, liikunta- ja kulttuuriyhteistyön edistäminen sekä kaikissa hankkeissa verkostojen luominen toimijoiden kesken. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Etelä-Kuolan kaupungit, mm. Kantalahti, Poljarnye Zori, Apatiitti ja Kirovsk. Tuloksena on syntynyt toimivia yhteistyöverkostoja, alueiden ja matkailukohteiden tunnettuutta on lisätty tiedotuksella ja tapaamisilla molemmin puolin rajaa ja matkailutoimijoiden välinen yhteistyö on lisääntynyt. Lisäksi on tehty investointeja tieverkostoon ja parannettu teleyhteyksiä, jotka ovat parantaneet liikenneturvallisuutta Salla-Kantalahti välisellä tiellä. 9
ENI-ohjelmakausi toteutetaan ajalla 2014 2020. Talousneuvottelut Venäjän ja EU:n kesken ennustetaan saatavan päätökseen vuoden 2016 aikana, jolloin hankkeet käynnistynevät aikaisintaan keväälläsyksyllä 2017. 6.1. Itä-Lapin ja Murmanskin alueen kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteutus ENI-ohjelmakaudelle on suunnitteilla kuntayhtymän hallinnoima logistiikkahanke Barents Development Corridor, jossa Itä-Lapille merkittävä toimenpide on elintarviketarkastuspisteen tutkimusosio. Sallassa valmistellaan moottorikelkkahanketta, jonka avulla edistetään kelkkareitistön suunnittelua ja rakentamista Kantalahden alueella ja maiden välistä kelkkamatkailua. Rajalukion nimellä Sallan ja Poljarnye Zorin kesken syntynyt kansainvälinen lukiokoulutus jatkuu Sallatunturin koulussa. Työ- ja elinkeinoministeriön toimenpide-ehdotuksessa (TEM-raportteja 2/2013) on ehdotettu toimintamallin kehittämistä siten, että se voidaan levittää kattavasti koko alueen lukioihin ja oppilaitoksiin. 6.2. Muu mahdollinen hankeyhteistyö Barentsin alueella Toistaiseksi muiden maiden kanssa tehtävä hankeyhteistyö on ollut vähäistä. Yhteistyötä on aiemmin tehty Ruotsin kanssa Barents Road toimenpiteiden yhteydessä. Barents Development Corridor hankkeen suunnittelussa on mukana yhteistyötahoja Ruotsista. 6.3. Muu kansainvälinen toiminta Itä-Lapin kuntayhtymä jäsenkuntineen allekirjoitti vuonna 2010 ystävyyssopimuksen Kiinassa Anhuin maakunnassa sijaitsevan Suixin alueen kanssa. Samalla alueella sijaitsevan Huangshan piirin kanssa allekirjoitettiin sopimus elinkeinoyhteistyöstä. Vuonna 2012 Anhuin maakunnassa sijaitsevan Huainan kaupungin kanssa allekirjoitettiin ystävyyssopimus. Molemmilta alueilta on tehty tutustumismatkoja, joiden aikana on perehdytty alueiden matkailuun, elinkeinoihin ja kulttuuriin. Alkaneella ENI-hankekaudella suositaan kansainvälisiä hankkeita. Rahoituksen saaminen edellyttää useamman maan yhteistyöprojekteja. Hankesuunnittelussa tehdään yhdessä Ruotsin ja Norjan mahdollisten partnereiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 7. SISÄISEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 7.1. Kuntayhtymän strategisten tavoitteiden jäntevöittäminen Kuntayhtymän elinkeinostrategia on päivitettävänä vuosille 2016 2020 yhdessä kuntien elinkeino- ja matkailutoimijoiden kanssa. Mikäli tarpeen, päivityksessä voidaan hyödyntää eri alojen asiantuntijoiden osaamista esim. järjestämällä aiheeseen liittyviä työpajoja. 7.2. Rahoitusmallin kehittäminen toiminnan kehittämistä vastaavasti Hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa tulee huomioida kuntayhtymän riittävät taloudelliset resurssit 7.3. Taloushallinnon yhdistäminen Kemijärven kaupungin organisaatioon säästöjen aikaansaamiseksi 7.4. Itä-Lapin elinkeinotiimin ja muiden toimialatiimien työn kehittäminen 7.5. Lappi.fi, lapland.fi portaalien sekä HOL:n hyödyntäminen 10
8. VIESTINTÄ Viestinnän keskeisenä tavoitteena ja tehtävänä on tiedottaa kuntayhtymän toiminnasta ja tuloksista niin sisäisesti kuin ulkoisesti sekä tuoda esiin alueen edunvalvontaa. Pääasiallisia viestinnän kanavia ovat sähköposti, puhelin, oma internet-sivu, sähköinen uutiskirje, paikallis- ja maakuntalehdet sekä Lapin radio. Sisäiseen viestintään kuuluvat kunnanjohtajat, hallituksen jäsenet ja kuntayhtymän henkilöstö. Ulkoisen viestinnän kohteina ovat kunnat, maa- ja seutukunnan poliittiset päättäjät, kuntalaiset, rahoittajat sekä laajemmin koko maakunta ja valtakunnan päättäjät. Ulkoisessa viestinnässä hyödynnetään myös HOL:ia välineenä viestiä Itä-Lapista positiivisia uutisia maailmalle. Vastuuhenkilöinä ovat kuntayhtymän kehittämispäällikkö sekä toimistosihteeri. Hankkeissa viestinnästä vastaa projektipäällikkö. 9. HENKILÖSTÖ Kuntayhtymän palveluksessa vakituisissa virka- ja työsuhteissa ovat kehittämispäällikkö ja toimistosihteeri. Lisäksi hankkeissa on palkattuna tarvittava määrä henkilöstöä. Hankehenkilöstön määrä vaihtelee vuosittain. Vuosina 2011-2016 henkilöstömäärä on vaihdellut 2-10 henkilöön. 10. TALOUSSUUNNITELMA TILINPÄÄTÖS 2015 TALOUSARVIO 2016 TOTEUTUMA 2016-01-08 TALOUSARVIO ESITYS 2017 SUUNNITELMA 2018 SUUNNITELMA 2019 HALLINTO Toimintatuotot 194 658 204 600 205 561 204600 235000 240000 Toimintakulut 227 471 239 600 167 022 244900 235000 240000 Toimintakate -32 813-35 000 38 539-40300 0 0 KEHITTÄMISTOIMINTA Toimintatuotot 206 985 142 960 11 194 112000 225000 350000 Toimintakulut 186 148 142 960 29 506 112000 225000 350000 Toimintakate 20 837 0-18 312 0 0 0 YHTEENSÄ Toimintatuotot 401 643 347 560 216 755 316600 460000 590000 Toimintakulut 413 618 382 560 196 528 356900 460000 590000 TOIMINTAKATE -11 976-35 000 20 227-40300 0 0 11
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN VUOSIKELLO 2017 Loka-Joulukuu - budjetti jäsenkuntiin 15.10. mennessä - talousarvion ja toiminnan esittely valtuustoissa (kp) - kokoukset: työvaliokunta (2), hallitus (2) - toimialatiimien kokoukset - Itä-Lapin Suomi 100 ystävyyskuntaseminaari 11-12/2017 - tarkastuslautakunta 11/2017 - edunvalvonta - hankevalmistelut - uutiskirjeet Tammi-Maaliskuu - tilinpäätöksen valmistelu, toimintakertomus (toimisto) - kokoukset: työvaliokunta (1), hallitus (2) - toimialatiimien kokoukset - edunvalvontamatkan suunnittelu - seutuseminaari (1-2/2017) - hallintosäännön valmistelu (toimisto) -nettisivujen uudistus - edunvalvonta - hankevalmistelut - uutiskirjeet Heinä-Syyskuu - budjetin ja toimintasuunnitelman valmistelu (8-9/2017) - kokoukset: työvaliokunta (1), hallitus (1) - toimialatiimien kokoukset - vierailun järjestäminen (9/2017 vk 38) - edunvalvonta - hankevalmistelut - uutiskirjeet - kesälomat Huhti-Kesäkuu - edunvalvontamatkojen valmistelu ja toteutus - vierailujen suunnittelu - kokoukset: työvaliokunta (2) ja hallitus (2) - toimialatiimien kokoukset - tarkastuslautakunta 4-5/2017 - uuden hallituksen järjestäytyminen vk 26-27 - hallintosäännöstä päättäminen - edunvalvonta - hankevalmistelut - uutiskirjeet 12