Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012 Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
2 Sisällysluettelo: OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)... 3 1. Johdanto... 3 2. Suunnittelualue... 3 3. Maakuntakaavoituksen tavoitteiden taustat... 4 3.1 Kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ja strategiat... 4 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 3.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki... 4 3.4 Muu maakuntakaavoitukseen vaikuttava lainsäädäntö... 4 3.5 Maakunnan suunnittelujärjestelmä... 4 3.6 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset... 5 3.7 Olemassa oleva tietopohja ja uudet selvitykset... 5 4. Vaihemaakuntakaavan yleiset tavoitteet... 6 5. Osallistuminen ja vuorovaikutus... 6 5.1 Menettelytapa... 6 5.2 Viranomaisyhteistyö... 6 5.3 Tiedottaminen... 6 6. Suunnitteluprosessi ja vuorovaikutus... 7 6.1 Aloitus- ja tavoitevaihe... 7 6.2 Valmisteluvaihe... 7 6.3 Ensimmäinen ehdotusvaihe... 7 6.4 Toinen ehdotusvaihe... 8 6.5 Hyväksymisvaihe... 8 6.6 Vahvistusvaihe... 8 6.7 Seuranta... 8 7. Vaikutusten arviointi... 9 8. Yhteystiedot... 10
3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sen tavoitteena on suunnitella vuorovaikutus osallisten kanssa, kaavan käsittelyvaiheiden aikataulu ja kaavan vaikutusten arviointi. Kaavan vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnitelmassa selostetaan miksi kaava laaditaan, kaavatyön eteneminen ja missä vaiheissa kaavoitukseen voi vaikuttaa. 1. Johdanto Pohjanmaan maakuntakaavaa laadittaessa sekä viranomaisten ja osallisten kanssa neuvoteltaessa on noussut esille tarve tarkistaa maakuntakaava kaupallisten palvelujen osalta. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntavaltuuston tekemän ponnen mukaisesti maakuntahallitus on päättänyt ryhtyä laatimaan kaupallisten palvelujen sijoittumista koskevaa vaihemaakuntakaavaa. Laadittavalla vaihemaakuntakaavalla päivitetään Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavaa.vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on 2030. 2. Suunnittelualue Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan kaupan palveluja Pohjanmaan maakunnan alueella. Pohjanmaan maakunta koostuu 16 kunnasta ja neljästä seutukunnasta eli Kyrönmaan, Pietarsaaren, Suupohjan rannikkoseudun ja Vaasan seutukunnasta. Alueella on kaksi kaupunkiseutua: Vaasanseutu ja Pietarsaaren seutu. Pohjanmaalla on tällä hetkellä noin 179 000 asukasta. Väestönkehitys on positiivinen, ja kuntien ja Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan maakunnassa ennustetaan vuonna 2030 olevan n. 193 000 asukasta. Väestönkasvun odotetaan olevan suurinta Vaasan seudulla (n. 10 800 henkeä). Väestö kasvaa myös Pietarsaaren seudulla (n. 4 284 henkeä) ja Kyrönmaalla (n. 1 100 henkeä), mutta siellä kehitys on hitaampaa. Suunpohjan rannikkoseudulla väestönkehityksen ennustetaan jäävän negatiiviseksi ja väkiluvun vähenevän n. 1 100 hengellä. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja Pohjanmaalla elää vahva yrittäjäperinne. Pohjanmaan vahvuuksia ovat kansainvälisyys, osaaminen ja elinkeinojen erikoistuneisuus. Palveluelinkeinot työllistävät runsaat puolet työvoimasta. Maakunnan pääkaupunki Vaasa on valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon keskuspaikka ja Länsi-Suomen tärkeä kauppa- ja palvelukeskus. Kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonta on keskittynyt ennen kaikkea suurimpiin kaupunkeihin. Matkailu palveluelinkeinona tukeutuu Merenkurkun laivaliikenteeseen, lentoliikenteeseen, valtatie 8:aan ja 3:een sekä pienveneliikenteeseen saaristossa. Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto, ja alue on saavutettavissa maanteitse, rautateitse, lentoteitse ja meritse. Maakunnan muuhun maahan ja Eurooppaan yhdistävät pääliikenneväylät ovat E8 (vt 8) pohjois-eteläsuunnassa ja E12 (vt 3) kohti pääkaupunkiseutua. Suomen päärata (Pohjanmaan rata) kulkee Uudenkaarlepyyn, Pedersören ja Kruunupyyn kautta. Vaasasta on rautatieyhteys Seinäjoen kautta Helsinkiin. Vaasan ja Seinäjoen välillä oleva rataosuus sähköistettiin vuoden 2011 lopussa. Maakunnan kaksi lentokenttää sijaitsevat Vaasassa ja Kruunupyyssä. Pohjanmaalla on neljä syväsatamaa, jotka sijaitsevat Kristiinankaupungissa, Kaskisissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Merenkurkun väylä on kaupan näkökulmasta tärkeä. Maakunnan luonto on Suomen oloissa erityislaatuinen ja monimuotoinen: on merta, saaristoa, jokilaaksoja, metsiä, soita, harjuja ja peltomaisemia. Pohjanmaan sijainti jokilaaksojen suistoalueilla on suuri haaste kestävän yhdyskuntarakenteen ylläpitämiselle. Kulttuurimaisema on menneisyyden kuvastin. Se on syntynyt ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta vuosituhansien aikana. Pitkin rannikkoa 1600-luvulla perustetut ja hyvin säilyneet puukaupungit keskittyivät jokisuistoihin korostaen vesiliikenteen merkitystä. Nämä kaupungit edustavat maamme vanhinta rakennuskantaa. Myös huvila-asutus, joka on
4 Suomen vanhinta, antaa oman leimansa kulttuurimaisemaan. Suunnittelualueesta on tarkempi kuvaus kaavaselostuksen luvussa 5. 3. Maakuntakaavoituksen tavoitteiden taustat Maakuntakaavoituksen tärkeimmät lähtökohdat ovat hiljattain uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. 3.1 Kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ja strategiat Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon useita kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita ja strategioita, kuten ilmastotavoitteet. Nämä tavoitteet ja strategiat kuvataan tarkemmin kaavaselostuksen luvuissa 2.1 ja 2.2. 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla pyritään ohjaamaan valtakunnallisesti merkittäviä kaavoituskysymyksiä. Näiden tavoitteiden konkretisointi tapahtuu maakuntakaavoituksessa. Maakuntakaavaa toteutetaan puolestaan kuntakaavoituksella. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tarkistettiin vuonna 2009. Tarkistuksen pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet otetaan huomioon suunnittelutyössä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuvataan tarkemmin kaavaselostuksen luvussa 2. 3.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain 1 :n mukaan lain yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi lailla pyritään turvaamaan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen. Lain 5 :ssä määritellyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille. Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 319/2011 astui voimaan 15.4.2011. Se sisältää mm. muutoksia vähittäiskauppaa koskeviin säännöksiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki käydään tarkemmin läpi kaavaselostuksen luvussa 2.4. 3.4 Muu maakuntakaavoitukseen vaikuttava lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa maankäytön ohjausjärjestelmää, johon kuuluu monia muitakin lakeja. Kyseiset lait luetellaan kaavaselostuksen luvussa 2.5. 3.5 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien seudullisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntaohjelman tarkoituksena on toteuttaa maakuntasuunnitelman tavoitteet. Maakuntakaavassa käsitellään tärkeimmät maankäyttömuodot. Tietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Pohjanmaan liiton kotisivuilta osoitteesta www.obotnia.fi Maakuntakaavoitus. Maakunnan suunnittelujärjestelmästä on tarkempi kuvaus kaavaselostuksen luvussa 3.
5 Alueiden kehittämislaki Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Valtion hallinnonaloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitte et Valtioneuvoston ohjaavat päätökset MAAKUNTASUUNNITELMA - visio tavoiteltu kehitys - kehittämisen suuntaviivat ja strategia - strategisten tavoitteiden vaatima aluerakenne - kattaa 20 30 vuotta MAAKUNTAOHJELMA kehittämistoimet (kattaa 3 5 vuotta) MAAKUNTAKAAVA alueiden käyttö (kattaa 10 20 vuotta) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA (kattaa 2 vuotta) Kuntien kaavoitus ja viranomaispäätökset 3.6 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Maakuntakaavassa osoitettujen kohteiden oikeusvaikutukset johtuvat kaavan tavoitteista ja vaihtelevat muun muassa kaavamerkintätyypin mukaan. Kehittämisvyöhykkeillä kuvataan ohjeellisella alueella tavoiteltua kehitystä, mikä jättää kunnille riittävästi liikkumavaraa. Sitä vastoin esimerkiksi suojelualueet on tarkoin rajattu jo maakuntakaavassa. MRL:n 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta sen toteuttamista. 3.7 Olemassa oleva tietopohja ja uudet selvitykset Vaihemaakuntakaavan laatimisen lähtökohdaksi on jo olemassa selvityksiä Vaasanseudulta ja Pietarsaaren seudulta sekä selvityksiä Vaasan, Pietarsaaren ja Suupohjan rannikkoseudun kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteesta. Vaasanseudun ja Pietarsaaren alueen liikennejärjestelmistä on myös tehty selvitykset. VASEK on laatinut selvityksen Vaasanseudun maaliikennelogistiikan ja teollisuuden uudesta keskuksesta Botnia Business & Cargo City, ja kaupungeissa ja kunnissa on tehty omia selvityksiä mm. liikenteestä ja kaupasta. Osa tiedoista saadaan toimimalla vuorovaikutuksessa kuntien, osallisten ja kaavatyötä varten perustettavien työ- ja hankeryhmien kanssa. Vaihekaavaa varten tehtiin uusi selvitys (v. 2010) kaupallisten palvelujen sijoittumisesta sekä siihen kaksi lisäselvitystä (v. 2011). Selvitykset ovat luettavissa liiton verkkosivuilla osoitteessa www.obotnia.fi -> Toiminta ja tehtävät -> Maakuntakaavoitus. Kaikki vaihemaakuntakaavan perusteena olevat selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu kaavaselostuksen luvussa 5.8.2.
6 4. Vaihemaakuntakaavan yleiset tavoitteet Vaihemaakuntakaavassa maakuntakaavoituksen lakisääteiset tavoitteet yhdistetään Pohjanmaan yleisiin tavoitteisiin. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytykset kaupan tasapainoiselle kehitykselle. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Vaihemaakuntakaavalla täydennetään ympäristöministeriön 21.12.2010 vahvistamaa Pohjanmaan maakuntakaavaa. 5. Osallistuminen ja vuorovaikutus 5.1 Menettelytapa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallistuminen ja vuorovaikutus keskittyy kaavoitusprosessin alkuun ja valmistelu- ja ehdotusvaiheeseen. Vaihemaakuntakaavan valmistelu on tapahtunut vuorovaikutuksessa kuntien, viranomaisten ja muiden osallisten kanssa. Yhteistyöosapuolet ovat osallistuneet kaavoitusprosessiin yhteistyöryhmien (hanke- ja työryhmien) kautta. Kuntien kanssa on neuvoteltu kaupallisten palvelujen sijoittumista koskevien selvitysten huomioon ottamisesta vaihemaakuntakaavassa. Osallisille ja sidosryhmille on järjestetty tiedotustilaisuuksia sekä annettu mahdollisuus ottaa kantaa kaavaratkaisuun kaavoitusprosessin eri vaiheissa esimerkiksi liiton kotisivujen kautta. Osalliset: Maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Yhteisöt ja yritykset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat Maanomistajia edustavat järjestöt Kaavan vaikutusalueen asukkaat ja heitä edustavat järjestöt Maanomistajat ja -haltijat kaava-alueen lähialueella Alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt Yritykset ja elinkeinonharjoittajat Pohjanmaan kunnat Pohjanmaan naapurimaakuntaliitot Valtion keskushallinnon viranomaiset: työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Metsähallitus, Museovirasto, Liikennevirasto ja Trafi, Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) Valtakunnalliset edunvalvontajärjestöt Asukkaita edustavat yhteisöt ja järjestöt Elinkeinonharjoittajia edustavat järjestöt Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät järjestöt ja -yhdistykset Liikenteeseen ja tekniseen huoltoon liittyvät yhteisöt ja yritykset, kuten energialaitokset, vesilaitokset, tietoliikenteen välityksestä vastaavat yhtiöt 5.2 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua. Ensimmäinen neuvottelu järjestettiin kaavaprosessin alussa, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos oli valmis. Toinen neuvottelu järjestettiin, kun toinen kaavaehdotus oli ollut nähtävillä. Vuoropuhelu viranomaisten ja kuntien välillä on jatkuvaa koko prosessin aikana. Ympäristöministeriö toimii kaavoitusta valvovana viranomaisena, ja valmistelun aikana on ministeriön kanssa pidetty useita työkokouksia. 5.3 Tiedottaminen Maakuntakaavoituksesta tiedottaminen tapahtuu lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden kautta artikkelien, tiedotteiden ja kuulutusten avulla. Vaihemaakuntakaavan nähtäville asettamisesta kuulutetaan seuraavissa lehdissä: Vasabladet, Pohjalainen, Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Kyrönmaa, Pohjankyrö, Sydösterbotten, Suupohjan Sanomat ja Ilkka. Pohjanmaan liiton kotisivuilla www.obotnia.fi Toiminta ja tehtävät Maakuntakaavoitus tiedotetaan jatkuvasti kaavaprosessista.
7 6. Suunnitteluprosessi ja vuorovaikutus 6.1 Aloitus- ja tavoitevaihe AJANKOHTA Talvi 2008 kevät 2009 VUORO- VAIKUTUS TIEDOTTA- MINEN Tulevan osallistumisen ja arvioinnin suunnittelu ja aikataulun laatiminen. Kaavan tavoitteiden asettaminen vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Pohjanmaan kaupallisten palvelujen selvittäminen alkaa. Arvioitavien vaikutusten määritteleminen. Olemassa olevan tiedon ja uusien selvitysten laatimisen kartoitus. OAS:n tarkistaminen saadun palautteen perusteella. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin joulukuussa 2008. Kuntien sekä viranomaisten, päätöksentekijöiden ja toimijoiden tapaaminen ja niiden kanssa keskusteleminen. Kauppaselvityksen työ- ja hankeryhmien asettaminen. Päätös kaavoitustyön aloittamisesta tehtiin 10.11.2008 OAS nähtävillä 2.2. 3.3.2009 6.2 Valmisteluvaihe AJANKOHTA Tammikuu marraskuu 2009 VUORO- VAIKUTUS JA TIEDOT- TAMINEN MAHDOLLI- SUUS VAI- KUTTAA VALMISTEL- TAVAT ASIAKIRJAT Tavoitteiden tarkistaminen OAS:sta saadun palautteen perusteella. Kaavaluonnoksen valmistelu. Kaavaselostuksen laadinta aloitetaan. Kaavan vaikutusten arviointi aloitetaan. Kauppaselvityksen työ- ja hankeryhmäkokoukset. Neuvottelut kuntien sekä viranomaisten, päätöksentekijöiden ja toimijoiden kanssa. Kaavaluonnos käsiteltiin maakuntahallistuksessa 28.9.2009. Tiedottaminen luonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos oli julkisesti nähtävillä 14.10. 13.11.2009. Kunnille ja suurelle yleisölle tarkoitetut tiedotustilaisuudet loka-marraskuussa 2009. Osallisilla oli nähtävilläoloaikana mahdollisuus esittää mielipiteensä. Asianomaisille viranomaisille ja yhteisöille annettiin mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kaavaluonnos sekä merkinnät ja määräykset. Kaavaselostusluonnos. Päivitetty OAS. Pohjanmaan kaupallisten palvelujen sijoittuminen -selvityksen raportit. 6.3 Ensimmäinen ehdotusvaihe AJANKOHTA Joulukuu 2009 helmikuu 2011 VUOROVAI- KUTUS JA TIEDOTTA- MINEN MAHDOLLI- SUUS VAI- KUTTAA VALMISTEL- TAVAT ASIAKIRJAT Kaavaluonnoksen lausuntojen ja mielipiteiden läpikäynti ja vastineiden laatiminen. Kaavaehdotuksen valmistelu. Kaavaselostuksen täydentäminen. Kaavan vaikutusten arvioinnin täydentäminen. Neuvottelut kuntien, viranomaisten, päätöksentekijöiden ja toimijoiden kanssa. Kaavaehdotus käsiteltiin maakuntahallituksessa 22.11.2010. Tiedottaminen kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Kaavaehdotus nähtävillä 17.1. 25.2.2011. Kunnille ja suurelle yleisölle tarkoitetut tiedotustilaisuudet vk 4 5/2009. Osallisilla oli kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana mahdollisuus jättää muistutus. Asianomaisille viranomaisille ja yhteisöille annettiin mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kaavaehdotus sekä merkinnät ja määräykset. Kaavaselostusehdotus. Ehdotus kaavan vaikutusten arvioinniksi. Päivitetty OAS.
8 6.4 Toinen ehdotusvaihe AJANKOHTA Helmikuu 2011 joulukuu 2011 VUOROVAI- KUTUS JA TIEDOTTA- MINEN MAHDOLLI- SUUS VAI- KUTTAA VALMISTEL- TAVAT ASIAKIRJAT Kaavaehdotuksen lausuntojen ja muistutusten läpikäynti ja vastineiden laatiminen. Toisen kaavaehdotuksen valmistelu. Kaavaselostuksen täydentäminen. Kaavan vaikutusten arvioinnin täydentäminen. Neuvottelut kuntien, viranomaisten, päätöksentekijöiden ja toimijoiden kanssa. Toinen kaavaehdotus käsiteltiin maakuntahallituksessa 17.10.2011. Tiedottaminen toisen kaavaehdotuksen nähtävilläolosta. Toinen kaavaehdotus nähtävillä 7.11. 7.12.2011. Kunnille ja suurelle yleisölle tarkoitetut tiedotustilaisuudet vk 46 48/2011. Osallisilla oli kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana mahdollisuus jättää muistutus. Asianomaisille viranomaisille ja yhteisöille annettiin mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kaavaehdotus sekä merkinnät ja määräykset. Kaavaselostusehdotus. Ehdotus kaavan vaikutusten arvioinniksi. Päivitetty OAS. Lisäselvitykset kaupallisten palvelujen sijoittumisesta Pohjanmaalla. 6.5 Hyväksymisvaihe AJANKOHTA Tammikuu toukokuu 2012 TIEDOTTA- MINEN MAHDOLLI- SUUS VAIKUTTAA VALMISTEL- TAVAT ASIAKIRJAT Toisen kaavaehdotuksen lausuntojen ja muistutusten läpikäynti ja vastineiden laatiminen. Toinen lakisääteinen viranomaisneuvottelu pidettiin 18.1.2012. Pienehköjä täydennyksiä 2. kaavaehdotukseen viranomaisneuvottelun sekä saapuneiden muistutusten ja lausuntojen perusteella. Kaavaehdotus käsiteltiin maakuntahallituksessa 26.3. ja 23.4.2012. Kaavaehdotus käsiteltiin maakuntavaltuustossa 14.5.2012 Maakuntavaltuuston kokouspöytäkirjan julkaiseminen liiton kotisivuilla. Mahdollisuus valittaa maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä ympäristöministeriöön (MRL 188, hallintolainkäyttölaki 7 ). Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava. Kaavaselostus. Kaavan vaikutusten arviointi. 6.6 Vahvistusvaihe AJANKOHTA Syksyllä 2012 Maakuntavaltuuston 14.5.2012 hyväksymän vaihemaakuntakaavaehdotuksen saattaminen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä on mahdollisuus valittaa edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava astuu voimaan, kun vahvistuspäätöksestä on kuulutettu maakuntakaavan alueen kunnissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 6.7 Seuranta AJANKOHTA Jatkuvaa Keskustelut kuntien, viranomaisten, päätöksentekijöiden ja toimijoiden kanssa. Osallistuminen kuntien kaavoitukseen antamalla lausuntoja. Seurantatarpeiden toteaminen.
9 7. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on tärkeä osa kaavoitusprosessia ja se tehdään samanaikaisesti kaavan kanssa. Vaikutusten arvioinnilla pyritään antamaan kaavoittajille, päättäjille ja muille osallisille tietoja kaavan toteuttamisen vaikutuksista sekä mahdollisuuksista lievittää haittavaikutuksia. Vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia on arvioitu suhteessa sekä Pohjanmaan maakuntakaavaan että nykyiseen maankäyttöön. Vaihekaavan vaikutusten selvittäminen ja arviointi tukeutuu maankäyttö- ja rakennuslain yleisiin tavoitteisiin. Vaihekaavan vaikutusten lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain 9 sekä asetuksen 1. MRL 9 Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän Vaihemaakuntakaava pohjautuu Tuomas Santasalo Ky:n (v. 2010 ja 2011) tekemiin selvityksiin kaupallisten palvelujen sijoittumisesta. Selvityksessä arvioitiin yleisellä tasolla ehdotettujen kaupan yksiköiden vaikutukset. Koska kaupan ja varsinkin vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisella on mittavat vaikutukset, jotka monesti saattavat olla ylimaakunnallisia, määritettiin alkuvaiheessa kaavan toteuttamisen merkittävimmät vaikutukset sekä niiden todennäköiset vaikutusalueet. Tämän perusteella kaavan vaikutusalue rajattiin koskemaan Pohjanmaan liiton aluetta. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa selvitetään kaavan toteuttamisen välilliset ja välittömät vaikutukset lain ja kaavan tarkkuuden vaatimalla tavalla. Kaavassa arvioidaan vaikutukset seuraavien osa-alueiden osalta: seutu- ja yhdyskuntarakenne kaupallinen tarjonta ja saavutettavuus ostovoimasiirtymät liikenne ja tekniset palvelut yhdyskuntatalous ja elinkeinoelämä luonto ja luonnonvarat maisemakuva, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö sosiaaliset olosuhteet Natura 2000 -verkosto erilliset kaavamerkinnät
10 Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä YVA-ryhmän kanssa. Ryhmässä ovat olleet edustettuina Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan ELY-keskus, Museovirasto, Pohjanmaan museo, Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät, Pohjanmaan kauppakamari Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) sekä Pohjanmaan liitto. Vaikutusten arviointi on kaavaselostuksen erillinen liite, josta tehdään myös selostukseen liitettävä yhteenveto. 8. Yhteystiedot Tietoa kaavaprosessista löytyy Pohjanmaan liiton kotisivuilta osoitteesta www.obotnia.fi -> Toiminta ja tehtävät -> Maakuntakaavoitus Lisätietoa: Suunnitteluinsinööri Anna-Karin Pensar puh. 06 320 6536 Kaavoitusinsinööri Ann Holm puh. 06 320 6540 Kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi puh. 06 320 6538