Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Opetusneuvos Tarja Riihimäki
KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018 Keskeiset sopeutustoimet Ammatillinen koulutus Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen v. 2015 alkaen (HE lausuntokierroksella) Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan, yhteensä 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennys Rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrä Valtionrahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi eli luovutaan kustannuspohjaan perustuvasta rahoituksesta Toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 2017 lukien (vanhat luvat lakkaavat vuoden 2016 lopussa) Ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen valtionosuusrahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen Valtion rahoitus lopetetaan ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen
Lakkautetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus Vapaan sivistystyön valtion rahoitusta vähennetään 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien ja 18,5 miljoonalla eurolla vuoden 2017 tasolla Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus vähenee v. 2017 mennessä 56 milj. euroa
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistamisen periaatteita: rahoitusjärjestelmä muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden ja tukee tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista Tulevaisuudessa rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan 2017 alkaen 4
Tavoitteita Opiskeluaikojen lyhentäminen Joustavat ja yksilölliset koulutuspolut Päällekkäisen koulutuksen vähentäminen Ohjata aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoihin Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen 5
Uuden rahoitusjärjestelmän elementit Vaikuttavuusrahoitus (esim. 5-15 %) Suorituksiin perustuva rahoitus (esim. 40 60 %) Perusrahoitus (esim. 40 60 %) Prosenttiosuudet ja järjestelmän tarkempi määrittely vielä valmistelussa, joten kalvolla olevat prosentit kertovat enemmän välyksistä, joiden sisällä on käyty keskustelua laatu ja siihen kannustaminen tulevat lähinnä vaikuttavuusosioon, mutta on täysin auki miten palautteen perusteella määräytyvä rahoitus ei ole mukana vielä tässä vaiheessa, koska luotettavia, kaikkien käytössä olevia yhteisiä järjestelmiä ollan vasta hahmottelemassa 6
Luonnos rahoitusmallista Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus Oppis. peruskoulutus Oppis. lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus Suorituksiin perustuva rahoitus määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot, kohdejoukon ominaisuudet = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti xx % xx % yy % yy % Tutkinnot xx xx x x Tutkinnon osat x x xxx xxx Vaikuttavuusrahoitus määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot, kohdejoukon ominaisuudet (esim. tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon suorittaneet) = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti Työllistyminen, jatko-opinnot xx xx xx % xx % yy % yy % Opiskelija/työelämäpalaute x x x x Perusrahoitus-ulottuvuus A. Vakausosio xx % xx % yy % yy % opiskelijat, erityisopetus, majoitettavat, vailla tutkintoa olevat B. Lisäosio x x x? x? esim. vaikeimmin vammaisten erityisopetus, valmentavat koulutkset määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot, kohdejoukon ominaisuudet (esim. tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon suorittaneet) = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti 7
Arviointiprosessi vuonna 2015, alustavia suunnitelmia Kaikki koulutuksen järjestäjät tekevät itsearvioinnin Informaatiotilaisuuksia koulutuksen järjestäjille alueellisesti syksyn aikana Arviointi tammi-helmikuussa 2015 Käytännön toteutusta ja ohjeistusta suunnitellaan pilottien ja ulkoisen arvioinnin tulosten perusteella Ulkoinen arviointi huhti-kesäkuussa 2015, arvioitavien määrä tarkentuu myöhemmin (arviolta n. 30 50 koulutuksen järjestäjää) Arvioinnin tulokset ja johtopäätökset valmiina n. syyskuussa 2015 Tuloksia käytetään osana järjestäjäverkon kehittämistä, koulutuksen järjestämislupien uusimista ja rakenteellista kehittämistä 8