TÄYTTÄ ELÄMÄÄ Tervehdys uudelta puheenjohtajalta s. 6 Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti 1 / 2015
HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYS RY Perustettu vuonna 1938 Toimisto: Voudintie 6, 00600 Helsinki Yhteystiedot Toimisto auki ma pe klo 09 16.00 puh. 09 7206 240 sähköposti toimisto@hiy.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Jolanki puh. 040 514 7526 Toiminnanjohtaja Ilse Uoti puh. 09 7206 2415 tai 045 6578943 Talouspäällikkö Anne Vieri puh. 09 7206 2411 Vuokratalot As. Oy Helsingin Juhana Herttuantie 17, 00600 Helsinki Talonmies Seija Salenius puh. 040 5849 204 Tuulimyllyntie 5, 00920 Helsinki Huoltoyhtiö R. Asikainen Oy puh. 09 3421 006 Voudintie 6, 00600 Helsinki Huoltoyhtiö Piha- ja Talohuolto Oy puh. 020 7433 400 tai asiakaspalvelu@pth-huolto.fi Helsingin Invalidien Yhdistys ry edistää fyysisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja valvoo heidän etujaan yhteiskunnassa. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen virkistystä, liikuntaa ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia erilaisissa kerhoissa ja liikuntaryhmissä sekä järjestää neuvontaa ja koulutusta. Yhdistyksessä on varsinaisia jäseniä 1843, kannatusjäseniä 47 ja 3 yhteisö-kannatusjäsentä. Yhdistykseen liittyi uusia henkilöjäseniä vuoden 2014 aikana 69henkilöä. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä henkilö, jolla on pysyvä fyysinen vamma, joka aiheuttaa toimintarajoitteen. Jäsenmaksu on varsinaisilta jäseniltä 22 euroa vuonna 2015. Vammaisen lapsen lisäksi hänen huoltajansa voidaan hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi. Huoltaja voi olla jäsenenä sen vuoden loppuun kun lapsi täyttää 15 vuotta. Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö ja rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa. Vuonna 2015 kannattajajäsenmaksu yksityishenkilöltä on 45 euroa ja yhteisöltä 150 euroa. Lisätietoja jäseneksi liittymisestä saa yhdistyksen toimistosta ja internetsivuilta www.hiy.fi. Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään la 25.4.2015 klo 13.00 alkaen yhdistyksen toimintakeskuksessa, Voudintie 6. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset 6 :n mukaiset kevätkokousasiat. Erikseen käsitellään yhdistyslain 23 :n mukaisesti kiinteistön kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta päättäminen. Esitetään hyväksyttäväksi Tuulimyllyntie 5:n LVISkorjaushanketta koskevan lainan panttaussitoumus. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! UUTTA HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTY RY:SSÄ VÄLITÄMME HENKILÖKOHTAISTA APUA PALVELUSETELILLÄ välitys avoinna arkisin klo 8.00 17.00 puh. 045 85190000 tai palveluseteli@hiy.fi
1/2015 Asiantuntijalehti vammaisille sekä sosiaalija terveydenhuoltoalan ammattilaisille Sisällysluettelo Lukijalle... 4 Tervehdys uudelta puheenjohtajalta!... 6 HIY:n hallitus 2015... 7 Vammaispoliklinikka Laaksossa... 8 Jäsenkyselyn 2013 tuloksia... 9 Miesten Juttu Sitä sun tätä... 10 Äijäneuvosto hyppää puikkoihin... 13 Sisäinen katse... 14 Kirja joka kiinnosti...15 Suomi näytti mallia sähkärifutiksen kvturnauksessa... 16 HIY:n lomakylät 2015... 18 Pieniä paloja... 22 HIY:n liikuntaryhmät... 24 Kerhot talvikausi 2015... 26 Tapahtuu Talvi 2015... Takakansi Julkaisija: Helsingin Invalidien Yhdistys ry Päätoimittaja: Ilse Uoti Toimitus: Voudintie 6 00600 Helsinki puh. 09 720 6240 s-posti ilse.uoti@hiy.fi Lehti ilmestyy: 4 kertaa vuodessa Ilmoitusmyynti: toimisto@hiy.fi puh. (09) 720 6240 Paino: Oriveden Kirjapaino
LUKIJALLE 4 Mietteitä puheenjohtajakaudeltani HYVÄT LUKIJAT kirjoitan nyt teille HIY:n entisenä puheenjohtajana. Syyskokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Riitta Jolanki, jonka toimikausi on alkanut vuoden alussa. Hän on toiminut varapuheenjohtajana jo usean vuoden ajan ja tuntee hyvin yhdistyksen toiminnan sekä vammaispolitiikan vaikuttamisen kanavat. Hän on asiantunteva, yhteistyökykyinen ja asioihin paneutuva ihminen. Riitalla on myös omaa kokemusta vammaisuudesta. Onnea ja menestystä Riitalle! Puheenjohtajakauteni 10 vuotta on antanut monia näkökulmia katsoa yhdistyksen toimintaa suurien muutosten vuosina. Tässä joitakin muistoja ja mietteitä kokemuksistani. Vaikuttaminen, yhteistyö ja vuorovaikutus muiden vammaisjärjestöjen ja vammaisneuvoston kanssa on ollut laajaa. Yhteistyö muiden vammaisjärjestöjen kanssa on nykyään välttämätöntä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Samoin yhteistyö Helsingin kaupungin luottamusmies- sekä virkamiestason päättäjien kanssa on ollut avointa ja keskustelevaa vaikka esitykset eivät ole aina tuottaneetkaan haluttua tulosta. Keskusteluyhteyden ja vuorovaikutuksen säilyttäminen on edelleen tärkeää. Viime vuosina järjestöt ovat tehneet paljon työtä vastustaen tukitoimien säästöjä ja palvelujen heikennyksiä. Muun muassa kuljetuspalvelujen järjestäminen on ollut yli 10 vuotta muutoksen kourissa. Kirjelmillä ja yhteydenotoilla on yritetty vaikuttaa päättäjiin mutta säästöt iskivät. On vaikea todeta jälkikäteen, onko yhdistyksen työllä ollut vaikutusta palvelujen ja tukitoimien vähentämisen ja heikentämisen määriin. Valitettavasti kaikesta työstä huolimatta viime syksynä vammaisten kuljetuspalvelumatkoja vähennettiin ja maksuja korotettiin. Myönteinen kokemus oli, kun vuonna 2009 voimaan tullut lakimuutos vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, jolla vaikeavammaisen henkilökohtaisen avun järjestämistä laajennettiin. HIY oli Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana lakia valmisteltaessa ja antoi lausunnon silloisen Avustajavälityksen kokemuksista. HIY:n hallituksen työn kannalta vaikeimmat asiat ovat järjestötoiminnan ja lomakylien rahoitus sekä vuokra-asuintalojen ylläpito ja korjaukset. Pysyviksi ongelmiksi ovat nousseet HIY:n talouden heikkeneminen ja jäsenistön määrän väheneminen. HIY on perustettu jo v. 1938 ja niin jäsenistön keski-ikäkin on korkea. Jäsenmäärä on hiljalleen vähentynyt ja on nyt noin 2000 henkilöä. Uusia jäseniä on vuosittain liittynyt kuitenkin noin 100 henkilöä mutta sitoutuminen pitkäaikaiseen jäsenyyteen on heikompaa kuin aikaisemmin. Lyhytkestoinen toiminta on nykyaikamme ilmiö ja ehkä pysyväkin piirre. Joka vuosi on mie-
tittävä, mikä toiminta houkuttaisi ihmiset sitoutumaan. HIY:n käyttötalous on ollut jo vuosia haastava. Yhdistyksen järjestämiä tapahtumia, lomakylien kesätoimintaa ja liikuntaryhmien ja kerhojen kokoontumisia ei ole tarvinnut vähentää. HIY:n toimintaa rahoitettiin vuosikymmeniä jäätelökioskimyynnillä. Kioskipaikkojen kilpailutuksen myötä HIY joutui luopumaan tästä liiketoiminnasta vuonna 2005. Se oli ikävä tosiasia. Uutta liiketoimintaa ei ole, ja perinteinen varainhankinta on hyvin pientä. Toimintaa on rahoitettu pääasiassa julkisten ja yksityisten avustusten ja lahjoitusten turvin, eikä ole tarvinnut vielä käyttää toiminnan rahoittamiseen omaisuuden myyntiä. Yhdistyksen 75-vuotisjuhla järjestettiin vuonna 2013 tulevaisuuteen luottavassa ilmapiirissä. Takana on 11 vuotta työntäyteisiä, mutta mielenkiintoisia vuosia puheenjohtajana. Nämä vuodet ovat tuoneet hyviä ihmissuhteita ja antaneet eläkevuosieni arkeen rikasta sisältöä. Kiitän Täyttä Elämää lehden lukijoita ja HIY:n jäsenistöä uskollisuudesta sekä siitä, että olette osallistuneet aktiivisesti toimintaan ja tilaisuuksiin. Jäsenistön aktiivinen osallistuminen antaa hallitukselle iloa toimia vaikeinakin aikoina. Jatketaan yhteistyön merkeissä. Kiitos myös kaikille vuosien aikana hallituksessa olleille jäsenille ja henkilökunnalle hyvästä yhteistyöstä! Ja kaikille toivotan hyvää tulevaa kevättä! Leena Simola-Nikkanen 5
Tervehdys uudelta puheenjohtajalta! Sydämelliset kiitokset Leena Simola- Nikkaselle todella ansiokkaasta yli 10 vuoden pituisesta Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n puheenjohtajuudesta. Hänen aikanaan saatiin paljon aikaiseksi ja yhdistys uudistui monin tavoin. 6 Harkitsin pitkään, uskallanko asettua syyskokouksessa ehdolle puheenjohtajakisaan. Kisaa ei tullut, koska muita ehdokkaita ei ilmaantunut. Kiitoksia luottamuksesta! Tiedän, että suuren yhdistyksen puheenjohtajuuden hoitaminen vaatii aikaa ja päreitä! Olen innostunut saamastani tehtävästä, pyrin tekemään hyvää työtä ja toivottavasti osoittaudun luottamuksenne arvoiseksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin Arto Peltoniemi, joka ehti toimia HIY:n hallituksen jäsenenä kolme vuotta. Puheenjohtajien toimikausi on kaksi vuotta. Yhdistyksemme toimistossa työskentelee osaava henkilökunta ja samoin kuin yhdistyksen hallituksessa. Hallituksen tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa toiminta-ajatuksen mukaisesti. Tarkemmin hallituksen tehtävät löytyvät yhdistyksen säännöistä. Toivottavasti onnistumme viemään yhdistystä eteenpäin hyvässä hengessä jäsenistön ääntä kuunnellen ja ottamalla heidät mukaan toimintaan. Hyvät yhdistyksemme jäsenet, teillä on nyt hyvä tilaisuus ilmoittaa halukkuutenne seuraavien työryhmien toimintaan: Vaikuttamis- ja esteettömyystoimikunta Varainhankintatoimikunta Kulttuuri- ja juhlatoimikunta Viestintätoimikunta Täyttä Elämää -lehden toimituskunta Heljä-MYK-yhteistyöryhmä, joka seuraa kuljetuspalvelujen laatua vammaisten ihmisten kannalta Helsingissä Lisäksi etsimme yhdistykselle Nuorisovastaavaa ja Täyttä Elämää -lehdelle avustajia (kirjoittaja ja/tai kuvaaja). Ilmoita halukkuudestasi mukaan toimintaa suoraan minulle (pj.hiy@hiy.fi) tai toiminnanjohtaja Ilse Uotille (ilse.uoti@hiy.fi). Edellä mainitut tehtävät ovat vapaaehtoistoimintaa, josta ei saa rahallista korvausta ja palkkana on toiminnasta saadut kokemukset. Vapaaehtoistoiminnasta saa myös toimintaa ja sisältöä elämään ja parhaimmillaan se torjuu yksinäisyyttä. Tehtävien hoitamiseen riittävät tavallisen ihmisen tiedot ja taidot, mutta erityisosaamisesta ei ole haittaakaan. Vapaaehtoinen ei korvaa ammattilaista! Vapaaehtoistoiminnan on tarkoitus olla mielekästä kaikille toimintaan osallistuville eikä se saisi koskaan muodostua ikäväksi pakoksi. Yhdessä ja yhteistyössä HIY:n hyväksi! Riitta Jolanki
HIY:n hallitus 2015 Ylärivissä: Riitta Jolanki, Arto Peltoniemi, Leena Simola-Nikkanen, Tuula Partanen, Lasse Eva Alarivissä: Seppo Pihnala, Pirkko Justander, Eino Meriläinen, Risto Korhonen. Yhteiskuvasta puuttuu Jari Jokinen. HIY- NEUVONTAPALVELU Yhdistyksen toimintakeskuksessa, Voudintie 6 JOKA TOINEN TIISTAI KELLO 10.00-15.00 ( 27.1.,10.2.,24.2.,10.3.,24.3.,7.4.,21.4.,5.5.,19.5. ja 2.6) NEUVONTAA SAA MM. VAMMAIS- JA SOSIAALIPALVELUIHIN LIITTYVISSÄ ASIOISSA JA HAKEMUSTEN TÄYTTÄMISESSÄ. Varaa henkilökohtainen aika etukäteen TEKSTIVIESTILLÄ PUH. 050 365 2620!!!...tai jätä viesti vastaajaan. 7
VAMMAISPOLIKLINIKKA LAAKSOSSA 8 Laakson sairaalan vammaispoliklinikan toiminta muuttuu. Laakson sairaalan fysiatrian poliklinikalla ( vammaispoliklinikka ) on diagnosoitu ja hoidettu erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön ei-tulehduksellisia kudosvaurioita ja sen toimintahäiriöitä. Kaupungin hallitus esitti kokouksessa 19.1.2015 kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi hyväksyä sopimuksen fysiatrian poliklinikkatoiminnan siirtämisestä 1.3.2015 lukien sosiaali- ja terveysvirastosta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymälle. Valtuusto päättänee asiasta kokouksessaan 28.1.2015. Päätös tarkoittaa sitä, että suurin osa kyseisen fysiatrian poliklinikan potilaista siirtyy terveyskeskuksiin. Fysiatrit ja osa muusta henkilökunnasta siirtyy HYKS:n Fysiatrian poliklinikalle Vega-taloon, Nordenskiöldinkatu 18 A. Seuraavassa TE:n numerossa tarkempaa tietoa muutoksista ja uudet yhteystiedot. APUVÄLINELAINAUS Liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä lainataan määräaikaiseen tai jatkuvaan käyttöön kolmesta apuvälinepalvelupisteestä. Apuvälineen tarvitsija voi hakeutua suoraan palvelupisteeseen tarvitessaan tavallisimpia apuvälineitä. Esim. rollaattorin tai pyörätuolin tarpeen arviointiin ja käytön ohjaukseen toivotaan ajan varaamista. Vaativampaa yksilöllistä toimintakyvyn arviointia ja valintaa edellyttävien apuvälineiden kohdalla (esim. henkilönnostin) tarvitaan lääkärin tai terapeutin suositus. Esimerkkejä lainattavista apuvälineistä: liikkumisen apuvälineet; rollaattorit, kävelykepit ja pyörätuolit hygienia apuvälineet, wc-korottajat ja suihkutuolit asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja välineet (sängynjalan korottajat, nousutuet ja henkilönnostolaitteet) Yksilölliseen käyttöön valmistettujen apuvälineiden ja muiden henkilökohtaisten apuvälineiden, joilla ei ole palautusvelvollisuutta, tarpeen arvioi yleensä lääkäri, joskus terapeutti. MM. proteesit, ortopediset jalkineet, tukisukat, ortoosit ja peruukit. Kuntoutussuunnittelijat vastaavat niiden hankkimisesta. Puhelinaika on ma pe klo 9 15. Laakson palvelupiste, Lääkärinkatu 8 V, rak 4, 00250 Hki, puh 09 310 47589 Malmin palvelupiste, Talvelantie 6,rak.18, 00700 Hki, puh. 09 310 67446 Herttoniemen palvelupiste, Kettutie 8 I,2 krs, 00800 Helsinki, puh 09 310 55655 Sähköiset liikkumisen, ympäristönhallinnan ja kommunikoinnin apuvälineet sekä lasten ja nuorten vaativat apuvälineet hankitaan HUS Apuvälinekeskuksen kautta. Apuvälinekeskus sijaitsee Invalidiliitto ry:n toimitalossa, Mannerheimintie 107, 2.krs. Käynti: Nauvontie 8. Osastonhoitaja puh. 050 427 1502 ja osastonsihteeri puh. (09) 471 80520.
Jäsenkyselyn 2013 tuloksia Helsingin Invalidien Yhdistys ry:ssä (HIY) toteutettiin jäsenistölle kohdennettu lomakekysely keväällä 2013. Kyselyllä pyrittiin tuottamaan tietoa yhdistyksen toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Laadittu kyselylomake koostui monivalintakysymyksistä, arviointiasteikollisista kysymyksistä ja avoimista kysymyksiä. Yhteensä kysymyksiä oli 14. Kyselylomake postitettiin yhdistyksen varsinaisille jäsenille (1600) sekä vapaajäsenille (377) jäsenlaskujen yhteydessä. Mukaan liitettiin palautuskuori. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti internetissä. Vastauksia kertyi yhteensä 540, jolloin kyselyn vastausprosentiksi saatiin noin 28%. Vastaajien ikärakenne kertoo jäsenistön ikääntymisestä. Nuoret loistavat poissaolollaan ja yhtenä yhdistyksen haasteena onkin nuorten aktivoiminen mukaan toimintaan. Vastausten perusteella selvästi suurimmaksi vammaryhmäksi osoittautuivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (34,2%). Aivovamma, polio ja selkäydinvamma olivat tasaisesti seuraavaksi yleisimpiä vammaryhmiä. Kysyttäessä apuvälineiden tarpeesta, vastaajista noin 11% ilmoitti pärjäävänsä ilman minkäänlaisia apuvälineitä. Yksittäisistä apuvälineistä yleisimmäksi osoittautui kyselyn perusteella manuaalipyörätuoli, jota vastaajista noin 22% ilmoitti käyttävänsä apuna liikkumisessa. Vastanneista selvästi suurin osa on eläkeläisiä (82,8%). Vain noin 10% oli työelämässä. Suurin osa (40,2%) vastanneista oli saanut tiedon yhdistyksestä ystävän, sukulaisen tai muun tuttavan kautta. Internetissä oleva tieto oli saavuttanut vain 2,8% vastanneista, joka tukee kokemusta siitä, etteivät sähköiset viestimet ole tuttuja ikääntyneelle jäsenistölle. Lähes viidennes (18,1%) vastaajista kertoi neuvonnan olleen keskeinen syy yhdistyksen jäseneksi liittymiselle. Muiksi syiksi nousivat liikuntatoiminta (9,8%), lomakylät (9,4%), jäsentapahtumat (8,8%), vertaistuki (8,4%) ja kerhotoiminta (7,5%). Kyselyyn vastanneet olivat viimeisen vuoden aikana aktiivisimmin osallistuneet lomakylätoimintaan Hevossalmessa (21,4%), jonka jälkeen jäsentapahtumiin (12,2%) ja liikunta- (9%) ja kerhotoimintaan (8,1%). Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen oli passiivisinta (1,8%) viimeisen vuoden aikana. Vertaistuen heikko tarjonta näkyy myös siihen osallistumisessa (2,5%). Merkillepantavaa on, että lähes kolmannes vastanneista (29,7%) ei ole osallistunut lainkaan yhdistyksen toimintaan viimeisen vuoden aikana. Yhdistyksen tulee tehdä töitä tämän ryhmän aktivoimiseksi mukaan toimintaan. Kaikkiaan toimintaan osallistuneet olivat varsin tyytyväisiä yhdistyksen tarjoamiin toimintoihin. Kyselyn perusteella lehdet osoittautuivat selkeästi tehokkaimmiksi viestintäkanaviksi. Yhteensä yli 70% vastanneista sai tietoa yhdistyksen toiminnasta joko yhdistyksen omasta jäsenlehdestä tai Invalidiliiton ITlehdestä. Vastaajista 80,3% kertoi saavansa tarpeeksi tietoa yhdistyksen toiminnasta. Kyselyssä kartoitettiin myös millaisia mielikuvia yhdistys herättää jäsenissään. Laajasti voidaan todeta, että mielikuvat ovat positiivisia ja myönteisiä. Avoimella kysymyksellä vastaajilta pyydettiin kehitysehdotuksia toiminnan suhteen. Vastauksista kävi ilmi, että jäsenistön moninaisuus tulee ottaa jatkossa huomioon entistä paremmin. Vastausten perusteella etenkin nuorille suunnatulle toiminnalle koetaan tarvetta. Myös kehitysehdotuksissa nousi esille vertaistukitoiminnan puute yhdistyksessä. Yhdistykseltä toivottiin lisäksi tiukempaa vaikuttamistoimintaa. Vaikka yhdistys ajaa aktiivisesti vammaisten helsinkiläisten asioita, tulisi vaikuttamistoimintaa tehdä jäsenistölle näkyvämmäksi. Tommi Huhtaniemi 9
MIESTEN JUTTU SITÄ SUN TÄTÄ 10 Näin uuden vuoden alkaessa on aina aika kääntää katseet siihen mitä viime vuonna on oikein tapahtunut. Näin minäkin aion tehdä ja palata vuoteen 2014. Aion kuitenkin keskittyä itseäni koskettaviin urheilu- ja kulttuuritapahtumiin ja jätän vuoden 2014 suuret maailman- ja kotimaan tapahtumat muiden spekuloitavaksi. Tässä jutussa on tarkoitus kirjoittaa vain mukavia ja antaa vinkkejä niistä kiinnostuneille. Vuoden 2014 suurin urheilutapahtuma oli tietenkin Sotshin talviolympialaiset, jotka pidettiin Venäjällä. Itse olin ainakin kriittinen kyseistä järjestäjämaata kohtaan, koska vuoden 1980 Moskovan kesäkisat olivat mitä olivat, mutta Sotshin kisat sujuivat ihan OK. Suomalaisittain kisat sujuivat kohtuullisesti, sillä saimme taas pitkästä aikaa juhlia kultaa (edellinen kulta Peking 2008), jonka toivat miesten parisprintissä konkari Sami (Musti) Jauhojärvi ja tulevaisuuden tähti Iivo Niskanen. Itse en uskaltanut iloita voitosta Mustin ylittäessä maaliviivan, koska viimeisessä alamäessä Suomen ja Saksan ankkurit törmäsivät toisiinsa ja Saksan hiihtäjä kaatui pelkäsin Suomen hylkäystä. Kuitenkin Saksan protesti ei mennyt läpi ja Suomen mieshiihtäjät saivat kultansa. Sotshin onnistujiin kuului myös Leijonat. Ennen kisoja oltiin jo kotikatsomoissa melkein luovutettu, kun tähtikeskushyökkääjät Valtteri Filppula ja Mikko Koivu eivät loukkaantumistensa takia päässeet kisoihin. Mutta mitä vielä, yli nelikymppinen Teemu Selänne oli joukkueen kapteeni ja yksi kisojen parhaimmista pelaajista ja sai loistavaa tukea nuoriso-osastostamme Granlund-Vatanen. Finaali jäi yhden maalin päähän, kun Ruotsin tähtipakki Erik Karlsson ampui voittomaalin semifinaalin kolmannen erän alussa. Vuosi 2014 tarjosi meille elokuvankatsojille ainakin kaksi kotimaista täysosumaa: Mielensäpahoittaja ja Eila, Rampe ja Likka. Molemmat elokuvat olivat loistavien näyttelijöiden Antti Litjan (Mielensäpahoittaja) ja Heidi Heralan (Eila, Rampe ja Likka) loistavaa showta, jossa muille näyttelijöille jäi lähinnä pääosan esittäjien tukeminen. Antti Litjan Mielensäpahoittaja perustuu Tuomas Kyrön tekstiin, jossa vanha mies on jäänyt yksin ja luottaa edelleen siihen, että kaikki oli ennen paremmin. Elokuva huipentuukin lopussa, kun vanhan miehen poika (Iikka Forss) ottaa luvatta, pihalla seisovan isänsä auton (Ford Escort) ja ryttää sen oikein kunnolla. Elokuvan katsojamäärä lähenee jo puolta miljoonaa. Heidi Heralan rooli (Eila) on taas Sinikka Nopolan teksiin perustuva tamperelaisperheen äiti, joka hössöttää ties mitä ja lepsu isä (Pirkka-Pekka Petelius) on syrjään vetäytyvä ja katselee vaimonsa showta puuttumatta siihen. Elokuvan juoni on, että perheen likan (Emmi Parviainen) poi-
kakaverin (Riku Nieminen) äidille (Leena Uotila) pitää Eilan esittää aivan muuta mitä heidän perheensä on. Tästä syntyvät sähläykset sitten naurattavatkin oikein mukavasti elokuvan loppuun asti. Suosittelen lämpimästi molempia elokuvia. Ikävä uutinen oli tietenkin Antti Litjan saama aivoinfarkti nyt syksyllä, mutta tietojen mukaan Antin vointi on nyt ihan OK. Helsingin Kaupunginteatterissa pyörii Neil Hardwickin ohjaama Lady Killers Sarjahurmaajat. Lady Killershän on tehty ainakin kaksi kertaa elokuvana: 1955 ja 2004. Tämän farssikomedian hurmaavana tähtenä on Pirkko Mannola, joka näin tekee ensiesiintymisensä Kaupunginteatterin lavalla. Näytelmän konnina toimivat Asko Sarkola, Mikko Kivinen, Risto Kaskilahti, Rauno Ahonen ja Sauli Suonpää. Juoni lyhykäisyydessään on että viisi roistoa, jotka esiintyvät muusikkoina, vuokraavat vanhalta rouvalta (Mannola) huoneen. Todellisuudessa miehet ovat kiinnostuneet siitä että asunto sijaitsee lähellä rautatieasemaa, jonka kautta kulkee arvolähetyksiä. Vanhalle rouvalle paljastuu kuitenkin miesten todelliset aikeet ja hänet pitää tappaa, mutta kuinkas sitten kävikään Esityksen loputtua kävellessämme parkkipaikalle tapasimme vaimoni kanssa Pirkko Mannolan. Kiitimme Pirkkoa hyvästä näytelmästä ja hän tulikin meidän kanssa juttelemaan. Pirkko osoittautui oikein viehättäväksi julkkikseksi. Viime vuoden kehutuin ja ostetuin musiikkikirja oli ehdottomasti Antti Heikkisen kirjoittama: Risainen elämä Juice Leskinen 1950-2006. Niin se aika menee, Juicen kuolemastakin on kulunut jo yli kahdeksan vuotta. Heikkinen on kirjoittanut erittäin hyvän kirjan Pauli Matti Juhani Leskisen elämästä jossa käydään tarkasti läpi Juicen tarina. Parasta antia on erittäin tarkat musiikilliset ansiot, kirjassa käydään jokainen Juankosken pojan tekemä albumi kappale kappaleelta läpi. Myös yksityiselämän nousut ja laskut kerrotaan, mitään säästämättä. Pirkko ja Pekka Kotimaisella musiikkirintamalla yksi parhaimmista levyistä oli Pepe Willbergin comeback albumi Pepe & Saimaa. Eihän Pepe ole musiikillisesti poissa ollutkaan vaan comeback koskikin vain paluuta takaisin levylistojen kärkeen. Levy on albumikokonaisuus, jossa Matti Mikkolan sävellykset ja Timo Kiiskisen sanoitukset ovat saaneet pisteen iin päälle Pepen lauluäänestä. Levyn ehkä merkittävämmäksi kappaleeksi nousee Tällä Kadulla, joka on soinut myös paljon radiossa, mutta kuunnelkaa levy kokonaisuudessaan. Itselläni on levyn vinyylipainos joka on vinyyli + CD. Pieni yksityiskohta on levyn avattavien kansien sisällä oleva esittelyteksti, johon on tullut painovirhe paholainen. Yksi rivi on tullut kahteen kertaan, uusintapainoksessa tämä moka on jo korjattu, mutta tekee näin alkuperäisen painoksen helpoksi tunnistaa ja nostaa sen keräilyarvoa. Näin viime vuonna (lyhyt oppimäärä). Nyt katsotaan tämän vuoden herkkuhetkiä. Antoisaa urheilu- ja kulttuurivuotta. PM. MIESTEN JUTTU 11
MIESTEN JUTTU DELETE-kerho ti 17.3.2015 klo 12-15 Aiheena: Miten osaan valita oikean laitteen tietotekniikan viidakossa. PC:stä tablettiin ja älykännykkään. Kauppojen tarjonta on runsasta ja laitteiden tekniset ominaisuudet saavat ostajan pään pyörälle. MIESTEN SAUNAILTA 23.2.2015 KLO 17.00 ALKAEN INVALIDILIITON SAUNATILASSA OSOITE: MANNERHEIMINTIE 107 (SISÄÄNKÄYNTI: NAUVONTIE 8) Ilmoittautumiset Risto Korhoselle puh. 045 1716492 tai ripa.korhonen@hotmail.com 12
Äijäneuvosto hyppää puikkoihin Miesten juttu-projektin päätyttyä vuoden 2014 lopussa siirtyy vastuu miestoiminnasta Äijäneuvostolle. Toimintaa jatketaan hyödyntämällä hyväksi todettuja toimintamuotoja ja projektin aikana luotuja verkostoja. Projektin aikana tutuksi tullut Äijäjoogaryhmä jatkaa harjoituksia kokoontuen HIY:n toimintakeskuksessa torstaisin klo 13-14. Kevään aikana järjestetään myös miesten saunailtoja. Suurempi alueellinen miestapahtuma järjestetään tulevana kesänä Hevossalmessa yhteistyössä Invalidiliiton kanssa. Ole siis kuulolla! Alle on listattu Äijäneuvoston jäsenet ja heidän vastuu alueensa. Jos sinulla on ideoita koskien tulevia tapahtumia tai haluat osallistua niiden toteuttamiseen, ota rohkeasti yhteyttä siitä vastuussa olevaan henkilöön! MIESTEN JUTTU NIMI Risto Korhonen TEHTÄVÄ Puheenjohtaja / Helsingin miesvastaava / Grilli-iltavastaava EMAIL ripa.korhonen@hotmail.com PUH 0451416492 NIMI TEHTÄVÄ EMAIL NIMI TEHTÄVÄ EMAIL NIMI TEHTÄVÄ EMAIL NIMI TEHTÄVÄ EMAIL NIMI TEHTÄVÄ EMAIL NIMI TEHTÄVÄ EMAIL NIMI TEHTÄVÄ EMAIL Pekka Mustonen Varapuheenjohtaja / Lehtivastaava / Grilli-iltavastaava pekkajuhani.mustonen@gmail.com Henry Henkka Matikka Espoon miesvastaava henkka.matikka@luukku.com Uuno Ylönen Espoon miesvastaava / Saunavastaava unski82@gmail.com Teijo Kakko Vantaan miesvastaava teijo.kakko@suomi24.fi Hannu Kervinen Vantaan miesvastaava ker.hannu@gmail.com Eino Meriläinen Helsingin miesvastaava / Äijäjooga-vastaava eino.merilainen@hiy.fi Heikki Aulio Tiedotusvastaava heikki.aulio@hiy.fi 13
Sisäinen katse 14 Joogatessa pyrimme monesti kääntymään sisäänpäin ja tarkastelemme itseämme sisältä käsin, silmät suljettuina. Näin keskitymme ja rauhoitumme. Silmien sulkeminen on meille joogassa usein yksi työkalu muiden joukossa. Entäpä jos tämä silmien sulkeminen ei olekkaan vapaaehtoista? Sain kutsua näkövammaisen ystäväni Raisa Ticlénin vierailemaan joogaryhmien kauden päättäjäisissä. Raisa kertoi meille oman tarinansa siitä, kuinka noin yhdeksän vuotiaana alkoi vähitellen menettää näkökykyään. Raisa on nyt alle nelikymmpinen nainen ja on siis koko aikuisikänsä ollut näkövammainen. Halusin kutsua Raisan meidän vieraaksi muunmuassa siksi että meitä yhdistää eräs molemmille äärimmäisen tärkeä harrastus. Ei, se ei ole jooga. Se on ratsastus. Hevoset ja ratsastus. Olemme molemmat ratsastaneet käytännössä aina. Vammauduttuani itse yksitoista vuotta sitten, en ole voinut juosta. Hevosella voin. Muutun nelijalkaiseksi kentauriksi joka laukkaa pellon halki. Hevosella on pitkät ja nopeat jalat. Hevosella on suuret silmät joilla se näkee myös sivuille. Raisa saa hevoselta tarkan näön. Valitettavasti täytyy vielä todeta että hevoset ovat usein myös ylivilkkaalla mieliuvituksella varustettuja, suuria silmiään villisti pyöritteleviä, pukkilaukkaan singahtelevia prinssejä ja prinsessoja, ja tällöin ratsastajan tehtäväksi jää olla itse rauhallisuus suuren otuksen selässä. Itse koen että joogaharjoitusten kautta opittua rauhallisuutta ja mielenhallintaa voi hyödyntää vallan mainiosti myös villiintyneen hevosen kanssa. Raisalle, opaskoira Felixille ja molemmille joogaryhmille isot kiitokset! Heidi
VIKTOR. E. FRANKL: IHMISYYDEN RAJALLA (OTAVA) Ihmisyyden rajalla kirjan kirjoittaja, Viktor. E. Frankl, oli Wienin yliopiston psykiatrian ja neurologian professori. Juutalaisena hän joutui toisen maailmansodan aikana neljälle eri keskitysleirille. Hän menetti syntymättömän lapsensa, vaimonsa, ystävänsä, sukulaisensa ja kollegansa kirjaimellisesti savuna ilmaan. Hän mietti keskitysleirin hirvittävissä, ihmisarvoa riistävissä olosuhteissa mikä sai ihmisen pysymään hengissä järjenvaloaan menettämättä, miksi jotkut vangit selviytyivät toisia paremmin. Omien kokemustensa valossa hän kehitti uuden psykologisen ja psykiatrisen ajattelun teorian, jota alettiin kutsua logoterapiaksi. Sen keskeisimpiä ajatuksia on elämän tarkoituksen löytäminen ja sen tärkeys, sekä ihmisen luovuttamaton, perimmäinen valinnanvapaus omien reaktioidensa suhteen, olivatpa olosuhteet mitkä tahansa. Mitä elämä Sinulta nyt kysyy? Franklin teksti on kiihkotonta, erittelevää, uudenlaista kuvausta keskitysleirin elämästä, kuvausta ihmisistä, tapahtumista ja kokemuksista jotka vaikuttivat ratkaisevasti hänen ajatteluunsa. Kirjan toinen jakso esittelee logoterapian perusteet. Logoterapia ei suhtaudu uskontoon negatiivisesti, koska se on yksi keskeinen asia kun ihminen määrittää tarkoitusta elämälleen. Itse vammauduin vakavasti kolarissa 1977, 12-vuotiaana, oikeita neurologisia tutkimuksia ja diagnooseja tehtiin vasta 2002 -eteenpäin. Minulla oli merkittäviä oppimisvaikeuksia ja muita selkeitä neuropsykologisia oireita joita ei tunnistettu. Lapsesta saakka olin kuitenkin ollut kiinnostunut asioista, tiedon- ja oppimishaluinen. Jossakin vaiheessa elämääni ainut asia oli, että saisin jostakin jonkinlaisen musiikin alan ammattipätevyyden sillä koulutodistuksien erittäin huonot numerot kolarin jälkeen kertoivat miten pystyin pänttäämään asioita ulkoa. En mitenkään. Käytännön osaamiseni oli hyvää ja joka paikassa oli ne yksi tai kaksi opettajaa tai muuta kollegaa jotka kannustivat. Monien vaiheiden jälkeen pätevöidyin musiikin lehtoriksi ja jaksoin täydennyskouluttautuakin mm. musiikkiterapian ja erityispedagogiikan alueilla. Nyt olen eläkkeellä ison osan toimintakyvystäni menettäneenä, usean vuoden pallottelun jälkeen. Yliopisto josta valmistuin on erikoistunut kognitiiviseen musiikkitieteeseen ja eräs, sydämellinen ja hyvä opettajani on päässyt Suomen Akatemian tutkijaksi aiheenaan musiikki, neurologia ja oppiminen. En kuitenkaan kiinnosta heitä. Kun sitten 2000 -luvulla osallistuin avoimen promootiokutsuun yliopistolla, juhlamessussa pappi oli sanonut ihmisen kestävän elämässään mitä tahansa kun siinä on Logos. Logos, joka tarkoittaa Jumalan Sanaa, tarkoittaa myös merkitystä ja tarkoitusta. Ostin tämän kirjan kirjaston poistokirjoista jo vuonna 2000, mutta jostakin kumman syystä luin sen vasta kymmenkunta vuotta ostohetkestä. Aika huonosti oli kirjaa pidetty. Tämä painos on vuodelta 1978, se on kuitenkin kirjoitettu jo 1950 -luvulla ja uudistettu 1960 -luvun alussa. Alla linkki logoterapiasta: http://www.logoterapia.fi/ Kirsi Maria Mustonen KIRJA JOKA KIINNOSTI 15
Suomi näytti mallia sähkärifutiksen kv-turnauksessa 5.11.2014 Suomen sähköpyörätuolijalkapallojoukkue teki maaliennätyksen uusien pelimaiden Ottobock-turnauksessa Itävallassa 30.10. 1.11.2014. Suomen maalintekokyky oli kirkkaasti turnauksen paras: pallo päätyi vastustajien maaliin kaikkiaan 27 kertaa, kun Suomen maaliin se pääsi vain kolme kertaa. Sinivalkoinen joukkue pelasi yhteensä seitsemän ottelua, joista viisi päättyi Suomen voittoon ja yksi tasapeliin. Mitalin värin ratkaissut finaaliottelu päättyi kuitenkin niukkaan 2 1-tappioon. Kotiin tuomisiksi saatiin siis lopulta hopeasija. Maalitykki Kalle Hänninen palkittiin lisäksi Most Valuable Player -pokaalilla. Turnaus osoitti, mitä treenaamalla saa aikaiseksi. Kehitys vuoden takaiseen ensimmäiseen turnaukseemme Pariisissa on ollut huima, kertoo joukkueen valmentaja Erik Lundell. Nyt Suomi näytti taktiikassa ja pelitaidossa muille mallia. Kilpakumppanit kertoivat turnauksen jälkeen, miten paljon oppivat meiltä turnauksen aikana. Vielä vuosi sitten me katsoimme oppia muilta. Ottobock-turnaukseen osallistui yhteensä neljä joukkuetta. Suomen lisäksi mukana olivat Itävallan A- ja Futures-joukkue sekä Saksa. Itävallassa sähkärijalkapalloa on pelattu vuodesta 2013, ja aktiivipelaajia siellä on kaikkiaan parikymmentä. Saksassa lajia on käynnistelty vuoden 2014 alusta. Uudet harrastajat tervetulleita Suomessa sähkärifutista alettiin pelata 2012, kun muutamat aktiiviset perheet perehtyivät lajiin ja sen mahdollisuuksiin. Suomen sähköpyörätuolijalkapallo ry perustettiin 2013. Erik Lundell vetää tällä hetkellä vuoroviikoin harjoituksia Helsingissä ja Turussa. Yhdistyksen puheenjohtaja Marita Tiri muistuttaa, että uudet harrastajat ovat erittäin tervetulleita lajin pariin. Aktiivipelaajia on tällä hetkellä vain vajaat kymmenen. Olisi hienoa saada tänne Suomeen muutama joukkue niin, että saataisiin aikaan sähkärifutisliiga, Tiri toivoo. Mikäli uuden lajin kokeilu kiinnostaa, yhdistykseltä saa lainata kahta pelituolia sekä palloja ja puskureita. Sähköpyörätuolijalkapallolla on vahva asema mm. Iso-Britanniassa, Ranskassa ja USA:ssa. Suomi on lajin kansainvälisen kattojärjestön FIPFA:n (Fédération Internationale de Powerchair Football Association) jäsenmaa. Yhteystiedot sptjalkapallo@sptjalkapallo.com puheenjohtaja Marita Tiri, puhelin 044 718 0845 Lisää tietoa joukkueesta ja mm. videoita peleistä Suomen sähköpyörätuolijalkapallo ry:n facebook-sivuilta www.facebook.com/suomensahkopyoratuolijalkapallo Pelin säännöt ja teknisiä ohjeita: www.sptjalkapallo.com Ottobock-turnauksen sivut: http://www.erollifussball.at/ergebnisse-beim-ottobock-turnier-2014/ 16
Kuvat: Sergiu Borcuta
HIY:n LOMAKYLÄT 2015 Yhdistyksellä on kaksi lomakylää yhdistyksen jäsenten ja heidän ystäviensä kesänviettopaikkana. Toinen sijaitsee Helsingissä, Laajasalossa ja toinen Lopella, Pilpalan kylässä. Lomakylissä voi vierailla päiväkävijänä tai vuokrata mökin eripituisiksi ajoiksi. Hevossalmen hinnasto vuonna 2015 Lomakylät ovat avoinna toukokuun alusta syyskuun loppuun. Lomamökkien varaustoivomuksia otetaan vastaan 2.2-15.3.2015 välisenä aikana s-postilla toimisto@hiy.fi tai puh. (09)7206240. Isoihin mökkeihin tehdään sitovat varaukset. Mökkien varausmaksu on 50, joka hyvitetään mökkilaskussa. Mökkivarausten peruutukset tulee tehdä viikkoa ennen vuokra-ajan alkua. Myöhemmistä peruutuksista tai peruutuksen tekemättä jättämisestä peritään 50 korvaus. Mahdollisesti vapaana olevia mökkejä voi kysyä kesän aikana valvojilta tai toimistosta. Isot mökit (16 ja 17), hinnat sis. Alv 10% Alueella on kaksi isoa vaikeavammaisille pyörätuolinkäyttäjille soveltuvaa 2-4 hengen lomamökkiä, joissa inva- wc, suihku, pienoiskeittiö, jääkaappi, kahvinkeitin ja mikroaaltouuni. Isoja mökkejä vuokrataan enintään 7 vuorokaudeksi kerrallaan. HIY:n jäsenille mökin vuokra on 50 /vrk, muiden yhdistysten jäsenille 60 vrk ja muille 80 /vrk/mökki. Mökkien varausmaksu on 50, joka hyvitetään mökkilaskussa. 18 Lomakylien kevättalkoot: Hevossalmessa su 26.4.2015 klo 10 alkaen ja Päättiällä la 9.5.2015 klo 9 alkaen. HEVOSSALMEN LOMAKYLÄ LAAJASALOSSA Osoite: Vuorilahdentie 7,00870 Helsinki Hevossalmen pysäkille Vuorilahteen pääsee Herttoniemen metroasemalta bussilla 86. Pysäkiltä on noin 300 metrin kävelymatka perille. Alueella on päärakennus, jossa oleskelu- ja ruokailutilat, itsepalvelukeittiö, kaksi inva-wc:tä sekä erilliset suihku- ja pukeutumistilat miehille ja naisille. Saunarakennuksessa on takkatupa 10-20 hengelle. Alueella on grillikatos ja 15 vuokrattavaa mökkiä. Hevossalmen pienet mökit, hinnat sis. Alv 10% Pieniä mökkejä vuokrataan pääsääntöisesti koko kesäksi tai puoleksi kesää. Mökit ovat ilman mukavuuksia. Mökkivuokrat 2015: 910 touko-syyskuu 5kk 460 puoli kesää, 2½ kk 170 toukokuu ja syyskuu 280 kesä- heinä- tai elokuu Kiertomökki, pieni mökki (nro 3), hinnat sis. Alv 10%
Tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön. Mökkiin pääsee luiskaa pitkin. 120 / 1 viikko 190 / 2 viikkoa 300 / 1 kk Saunamaksut, hinnat sis. Alv 24%: Lauantaisauna 4 /henkilö. Perhesauna tilauksesta 26 / 2h 20 / 1,5 h Tilaussauna (sisältää takkahuoneen käytön) 125 / 2 tuntia + 30 /lisätunti Mökkiläisille tiistaisin ilmainen saunavuoro, muille 4 euroa/henkilö. Takkahuone tai päärakennus, hinnat sis. Alv 24%: 90 1-4 tuntia, lisätunnit 25 /tunti HUOM! Päärakennuksen varausaikana mökkiläisillä on oltava vapaa pääsy rakennukseen. Piha-alueen tai grillin varaus ryhmille, hinnat sis. Alv 24% 70 / 1-4 tuntia, lisätunnit 20 / tunti Pesukoneen käyttö: 3 /käyttökerta. Ei sisällä pesuaineita. Lisätietoja saa toimistosta, puh (09) 7206 240 tai kesäaikana valvojalta puh.045 6578867 PÄÄTTIÄN LOMAKYLÄ Osoite: Päättiäntie 47, 12750 Pilpala Päättiän lomakylä sijaitsee Lopella, Pilpalan kylässä. Matkaa Helsingistä on n. 70 kilometriä. Lähimmälle linja-autopysäkille lomakylästä on matkaa noin 300 metriä, lähin taksi on Läyliäisissä. Alueella on päärakennus ja huoltorakennus, jossa ruokailutilat, keittiö, suihku ja inva-wc. Rantasauna sijaitsee Päättiäislammen rannalla. Päättiällä on kuusi loma-asuntoa, joista viisi vuokrataan koko kesäksi (5kk) tai puoleksi kesää (2½kk). Yksi loma-asunto on varattu lyhytaikaiseen vuokraukseen. Päättiän hinnasto vuonna 2015, hinnat sis. Alv 10% 1290 touko-syyskuu (5kk) 670 puoli kesää (2½kk) (vuokrat sisältävät sähkön ja sauna 1krt/vk). Loma-asunto lyhytaikaiseen käyttöön, hinnat sis. ALV 10% 1 kk 350 (touko-, elo-, ja syyskuu) 1 kk 390 (kesä- ja heinäkuussa) 2 viikkoa 250 1 viikko 170 Alle viikon varaukset, hinnat sis. ALV 10% 40 /vrk 19
Asuntovaunupaikka, hinnat sis. ALV 10%: 20 /vrk 55 /viikko 130 /4 viikkoa 590 /koko kausi (sisältää saunan 1krt/vk). Asuntovaunu- tai telttapaikkoja on tarjolla koko kesän! Asuntovaunujen sähkömaksu 0.30snt Kwh tai 4 /vrk. Saunamaksut, hinnat sis. Alv 24%: Perhesauna tilauksesta 26 / 2h ja 20 /1h. Saunamaksu yleisillä saunavuoroilla 4 / henkilö. Päärakennus, hinnat sis. Alv 24%: Päärakennuksen mummon kammari keittiön käyttömahdollisuudella 40 /vrk. Mummon kammaria vuokrataan 1-3 vuorokaudeksi kerrallaan. Päärakennus sis. kammari, tupa ja keittiö 140 /vrk. Koko päärakennus sis. kammari, tupa, keittiö ja takkahuone 250 /vrk. Pesukoneen käyttö 3 /käyttökerta. Ei sisällä pesuaineita. Tiedustele vapaita asuntovaunupaikkoja ja muita vuokrattavia tiloja valvojalta puh. 045 657 8686. 20