EFD Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa 2012 1 1 Euroopassa Perussuomalaiset 200 miljoonaa... 1000 miljardia... 30 miljardia... EUP & Images / Erik Luntang EU:n auringonlasku? www.efdgroup.eu
2 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 200 miljoonaa euroa... EUP & Images / Juha Roininen
Perussuomalaiset Euroopassa 2012 3 3 Strasbourgin parlamenttirakennus on tyhjillään 330 päivää vuodessa. Europarlamentin matkustaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä maksaa vuosittain 200 miljoonaa euroa.
2012 EFD Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa Sisältö 6 EU:ta vastaan ei voi protestoida jättämällä äänestämättä 8 Liuskekaasun tuotanto lisäisi energiavarmuutta Euroopassa 9 Morten Messerschmidt tyytymätön Tanskan puheenjohtajuuskauteen 12 Eurokriisin kolme vaihtoehtoa 14 Eurokriisi - Lyhyt oppimäärä 16 EU:n budjetti kasvamassa jälleen sinä maksat! 18 Euroopan unioni ulkoavaruudessa 21 Timo Soinin plokikirjoituksia 23 EU:n ajankohtaista taloussanastoa 24 Maksukortit Euroopan yhteinen valuutta? 12 Kolme ratkaisua vuodesta toiseen jatkuneeseen eurokriisiin. 18 Galileo-järjestelmästä tulee GPS-järjestelmää tarkempi. 6 Sampo Terho puolitoista vuotta parlamentissa Suomen ja suomalaisten hyväksi. Julkaisija Euroopan Parlamentin Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa -ryhmä Kustantaja EFD Group Vastaava päätoimittaja Sampo Terho Tuottaja Hanne Ristevirta Ulkoasu Mika Laine Oy Painopaikka Painoyhtymä Oy, Porvoo 2012 24 EU:ssa halutaan lisätä korttimaksuja ja tehdä niistä aiempaa helpompia, edullisempia ja turvallisempia.
Perussuomalaiset Euroopassa 2012 5 5 1000 miljardia euroa... EUP & IMAGES / Claus Haagensen Euroopan keskuspankki laittoi vuodenvaihteessa liikkeelle yli 1000 miljardia euroa uutta lainarahaa kriisin taltuttamiseksi, mutta turhaan. Suomen valtion budjetti on 52 miljardia.
6 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 EUP & Images / Juha Roininen Tärkein vaalilupaukseni oli kertoa EU-asioista selkeästi ja kiertelemättä.
Perussuomalaiset Euroopassa 2012 7 7 EU:ta vastaan ei voi protestoida jättämällä äänestämättä Perussuomalaisten ja EFD-ryhmän europarlamentaarikko Sampo Terho on ehtinyt kävellä parlamentin sokkeloisia käytäviä jo lähes puolentoista vuoden verran. Hän on työskennellyt ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten hyväksi. - Tärkein vaalilupaukseni oli kertoa EUasioista selkeästi ja kiertelemättä. Tämä on avustajieni tuella mielestäni onnistunutkin hyvin. Olen kirjoittanut nettisivuillani selväsanaisia selityksiä monista monimutkaisista EU-asioista, joiden tutkiminen on joskus vaatinut kymmeniä työtunteja. Olen myös tuottanut YouTube-videoita, antanut haastatteluja ja vastaillut kansalaisten suoriin kysymyksiin niin sähköpostitse, yleisötilaisuuksissa kuin torikeskusteluissa. Itse työhönkin olen jo päässyt hyvin sisälle. Talousvaliokunnassa olen työskennellyt mm. korttimaksuasioiden parissa, puolustusvaliokunnassa eurooppalaisen satelliittijärjestelmän kanssa. Olen osallistunut täysistunnoissa ja valiokunnissa noin kymmeneen tuhanteen äänestykseen, Suomen etu aina mielessäni. EUP & Images / Juha Roininen Kuluva vaalikausi päättyy kesällä 2014. Kiinnostaako EU-politiikka seuraavallakin kaudella vai houkuttaako Suomen politiikkaan lähteminen? - Aion osallistua eurovaaleihin, sikäli kun EU vielä kahden vuoden päästä on pystyssä. Siirtyminen Suomen politiikkaan voi sitten olla edessä myöhemmin. Vaikka EU rämpii edelleen historiansa pahimmassa kriisissä, kannattaa europarlamenttivaaleissa äänestäminen ehdottomasti. - Eurovaaleissa äänestäminen on erittäin tärkeää, koska useimmat asiat päätetään nykyään ensin EU-tasolla ja sitten kansalliset parlamentit lähinnä siunaavat jo tehdyt päätökset. EU:ta vastaan ei voi protestoida jättämällä äänestämättä; silloin ainoastaan mitätöi oman vaikutusvaltansa ja ojentaa kaiken vallan EU-intoilijoille. Koko europarlamentin koostumus ja sitä kautta EU-politiikan luonne muuttuisi yhdessä vaalipäivässä toisenlaiseksi paremmin kansalaismielipidettä edustavaksi jos äänestysprosentti nousisi nykyisestä 40:stä vaikkapa eduskuntavaalien tasolle. Perussuomalaisten osalta tämä tarkoittaisi ainakin kolmea, jopa neljää europarlamentaarikon paikkaa. Vielä on hyvin aikaa toimia tälläkin kaudella, mitä haluat vielä saavuttaa meppinä vajaan parin vuoden aikana? - Aion puolustaa Suomen etuja ja vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä. Myös tukipaketit ja kaikenlainen Suomen verovarojen haaskaaminen on lopetettava.
8 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Haluan lisäksi jatkossakin antaa kansalaisille selkeää tietoa EU-asioista ja saada entistä suuremman joukon suomalaisista vaaliuurnille eurovaaleissa. EFD Group Suomi on viime kuukausina saanut mainetta eurooppalaisessa mediassa kriittisenä äänenä ja Saksan kumppanina kriisimaiden tukipaketeista päätettäessä. Eurovaaleissa äänestäminen on erittäin tärkeää, koska useimmat asiat päätetään nykyään ensin EUtasolla. Miten EU-kriittisyys voi muualla Euroopassa? - Se elää suurta nousun kautta. Ihmiset alkavat yhä laajemmin ymmärtää, ettei EU-byrokratian kritisoiminen ole kansainvälisyyden vastustamista. Se ei myöskään ole Eurooppa-vastaisuutta, vaan useimmat EU-kriitikot päinvastoin rakastavat Eurooppaa. Siksi he haluavat pelastaa Euroopan pakkovaltaiselta liittovaltiolta, ja säilyttää ainutlaatuisen maanosamme historiallisen vapauden, monipuolisen kulttuurin, vauraan talouden ja oikeudenmukaisen kansanvallan. Niki Tzavela Liuskekaasun tuotanto lisäisi energiavarmuutta Euroopassa Niki Tzavela (EFD/Kreikka) haluaa EU:n selvittävän tarkasti liuskekaasun potentiaalin Euroopassa. Hänen mukaansa liuskekaasun tuotanto parantaisi osaltaan energian omavaraisuutta. Se voisi myös luoda paljon uusia työpaikkoja ja näin ollen antaa paljon tarvittua vahvistusta Euroopan taloudelle. EU:n kunnianhimoiset energiasuunnitelmat ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet vuoteen 2050 mennessä vaativat monipuolisia energianlähteitä, ja liuskekaasu voisi toimia ainakin hyvänä väliaikaisena energiamuotona ja vähentää riippuvuutta muista saastuttavimmista polttoaineista. Liuskekaasu Sampo Terho Euroopan parlamentin jäsen (EFD/FI) sampo.terho@europarl.europa.eu Parlement européen Rue Wiertz 60 Bât. Altiero Spinelli 04F265 B-1047 Bruxelles, Belgique puh. +32 228 45757, fax. +32 228 49757 matkapuh. Brysselissä +32 471 552 923 matkapuh. Suomessa +358 50 538 1674 Liuskekaasu on luonnonkaasua, joka on vangittuna sedimenttikivien ryhmään kuuluvan hienorakeisen liuskekiven sisään. Liuskekaasu kuuluu epäperinteisten luonnonkaasujen ryhmään. Suurimmat eurooppalaiset liuskekaasun esiintymät ovat Ruotsissa, Puolassa ja Itävallassa. Lähde: Euroopan komissio 2012, Maailman energianeuvosto 2010
Perussuomalaiset Euroopassa 2012 9 9 EFD Group Morten Messerschmidt tyytymätön Tanskan puheenjohtajuuskauteen Tanska toimi EU:n vaihtuvana puheenjohtajana tammikuun alusta kesäkuun loppuun 2012. EFD:n tanskalainen meppi Morten Messerschmidt ei ollut tyytyväinen kotimaansa toimintaan EU:n johdossa. Hän kritisoi kovin sanoin pääministeri Helle Thorning- Schmidtin hallitusta. Puheenjohtajuuskauden teema Eurooppa työssä epäonnistui täysin; Euroopassa on viimeksi ollut yhtä paha työttömyys vuonna 1977, huomauttaa Messerschmidt. Tanskalaismeppi on myös pettynyt epäonnistuneisiin yrityksiin pelastaa euro. Vaihtuva puheenjohtaja EU:ssa on edelleen käytössä kuuden kuukauden välein vaihtuvan puheenjohtajamaan käytäntö, vaikka EU:lla on nykyään pysyväkin puheenjohtaja tai presidentti, Herman Van Rompuy. Tanska toimi puheenjohtajana 1.1.-30.6.2012, jonka jälkeen Kyproksesta tuli puheenjohtajamaa. Suomi on hoitanut puheenjohtajuutta kaksi kertaa, vuosina 1999 ja 2006 ja seuraavan kerran vasta vuonna 2020. EU:n Puheenjohtajamaat 2007-2020 Saksa Portugali Slovenia Ranska Tsekki Ruotsi Espanja Belgia Unkari Puola Tanska Kypros Irlanti Liettua Kreikka Italia Latvia Luxemburg Alankomaat 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Slovakia Malta Viro Iso-Britannia Bulgaria Itävalta Romania Suomi
10 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Liittovaltioksi Eurokriisin alettua EU:sta on alkanut kehittyä liittovaltio. Kriisin ratkaisuksi on vaadittu yhteisvastuuta, tulonsiirtoja, yhtenäistä verotusta, yhtenäistä valvontaa, yleiseurooppalaista pankkitalletussuojaa jne. Kaikki tämä edellyttää EU:n vallan kasvattamista, mutta hyväksyvätkö kansalaiset liittovaltion? EUP & IMAGES / Juha Roininen
Perussuomalaiset Euroopassa 2012 11 11
12 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Byrokraattien luoman sekasotkun takana perustilanne on kuitenkin selkeä: osa euromaista ei pysty maksamaan velkojaan.
Perussuomalaiset Euroopassa 2012 13 Teksti Sampo Terho Kuvat EUP & Images / Erik Luntang EU:n auringonlasku? Eurokriisin kolme vaihtoehtoa Eurokriisi jatkuu vuodesta toiseen. Toimiva ratkaisu on löydettävä pian tai edessä on hiljainen hiipuminen, EU:n auringonlasku. Hädän kasvaessa pelastukseksi esitetään yhä epätoivoisempia, toteutuskelvottomia eurooppalaisen yhteisvastuun muotoja. Erilaisista ehdotetuista eurobondeista, projektibondeista, rahoitusmarkkinaunioneista, vakausvälineistä ja elvytys- tai pelastuspaketeista on vaikea enää pitää lukuakaan. Byrokraattien luoman sekasotkun takana perustilanne on kuitenkin selkeä: osa euromaista ei pysty maksamaan velkojaan. Kaikkien monimutkaisten ratkaisujen taustalla onkin lopulta kolme yksinkertaista peruslinjaa, joiden väliltä poliitikkojen täytyy valita. Ensimmäinen ja paras ratkaisu on kaikkein yksinkertaisin: kun ylivelkaantunut maa ei pysty maksamaan velkojaan, se ei maksa niitä. Tehdään siis velkojen uudelleenjärjestely, eli kansankielellä konkurssi. Tässä ratkaisussa riskilainojen antajat jäävät osittain ilman rahojaan. Tappiot kuitenkin kohdentuvat moraalisesti oikein niihin, jotka ovat riskit ottaneet. Tietysti sellaiset valtiot, joilla on intressi tukea velkajärjestelyn takia ongelmiin ajautuvia pankkejaan, voivat näin tehdä. Tätä vaihtoehtoa ovat kriisin alusta saakka kannattaneet ns. eurokriitikot ja Suomessa Perussuomalaiset, mutta sitä on käytetty ainoastaan Kreikan toisen tukipaketin yhteydessä ja silloinkin riittämättömästi. Toinen vaihtoehto on ongelmamaiden velkojen siirtäminen yhteisvastuullisiksi ja samalla uusien instituutioiden luominen ohjaamaan euromaiden taloutta, eli käytännössä EU-liittovaltion vahvistaminen. Tähän keinoon on federalistien eli liittovaltion kannattajien poliittisesti voimakkaan aseman johdosta koko kriisin ajan pyritty takertumaan. Ratkaisu on kuitenkin osoittautunut toimimattomaksi ja on lisäksi moraaliton, koska se sysää kriisimaiden roskalainat yhteisvastuun nimissä viattomien vastattavaksi. Siis käytännössä esimerkiksi kreikkalaisten lainat suomalaisten veronmaksajien niskoille. Tällä järjestelyllä kenenkään velat eivät pienene vaan kaikkien osapuolten vastuut päinvastoin kasvavat, eivätkä euroalueen terveet taloudet itsekin velkaisina kauaa kykene kantamaan paisuvaa taakkaa. Suomen hallitukset ovat kannattaneet ensin Keskustan ja nyt Kokoomuksen johdolla tätä eurooppalaisen yhteisvastuun linjaa, jota myös vasemmisto nyt hallituksessa tukee. Kolmas mahdollisuus ei alun alkaen ollut lainkaan vaihtoehto: inflaatio. Toisin sanoen luodaan niin paljon uutta rahaa, ettei kenellekään ole siitä pulaa, ei edes kriisimailla tai -pankeilla. Uuden rahan myötä tietysti euron arvo samalla laskee, mikä pienentää vastaavasti velkojenkin arvoa. Esimerkiksi 7 % inflaatio kuorisi kymmenessä vuodessa mukavasti velkojen arvon noin puoleen, aivan kuin itsestään. Viime aikoina tällä kolmannella keinolla jonka siis alun perin täytyi olla täysin ulkona laskuista on alettu spekuloida julkisesti ja se on alkanut vaikuttaa yhä todennäköisemmältä eurokriisin loppuratkaisulta. Valitettavasti tämä ratkaisu vain tuottaa vielä syvempiä ongelmia kuin nykyiset ovat. Euron arvon romahtaessa tietysti myös säästöjen arvo romahtaisi. Samoin palkat, eläkkeet ja muut tuet käytännössä laskisivat ja joutuisivat siksi huimaan nostopaineeseen. Jos niitä nostettaisiin, inflaatio kiihtyisi edelleen. Myös korot nousisivat, ja lopulta tästä kaikesta syntyisi hyperinflaation uhka, joka toteutuessaan kaataisi koko järjestäytyneen yhteiskunnan perustan. Suomalaisten on EU:ssa toimittava kaikin keinoin sen estämiseksi, ettei kriisiä yritetä ratkaista inflaatiolla. Samoin kriisin aikana saadut kokemukset ovat osoittaneet, että yhteisvastuu ja liittovaltion vahvistaminen ovat olleet kelvoton vaihtoehto. Ainoa toimiva ja moraalinen ratkaisu on, että maksukyvyttömät maat todella tekevät konkurssin, ja aiemmin voittoja kahmineet riskisijoittajat nielevät tappionsa. Suomen hallituksen yhteisvastuulinjaa on siksi hyvin vaikea puolustaa. On vielä jotenkin ymmärrettävää, että kriisimaiden hallitukset ovat valmiita rakentamaan yhteisvastuullista liittovaltiota ja luopumaan osasta itsenäisyyttään, koska toivovat saavansa siten rahaa. Mutta miksi Suomessa suostutaan rakentamaan liittovaltiota ja antamaan itsenäisyys pois, että pääsisimme maksamaan rahaa? Se on sulaa hulluutta, jota Perussuomalaiset yksin ovat Suomessa alusta saakka vastustaneet. Jos vaihtoehtona on itsenäisyyden menetys, annetaan EU:n auringon mieluummin laskea mailleen.
14 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 EUROKRIISI Lyhyt oppimäärä Yhteisvaluutta euro otetaan käyttöön 1999-2002 Euromaat luovuttavat rahapolitiikan hoidon Euroopan keskuspankille Kasvuodotukset ja yhteinen valuutta laskevat lainojen korkoja Etelä- Euroopassa maat ylivelkaantuvat Mahdottomasta tulee mahdollista maa toisensa jälkeen ajautuu kriisiin ja pyytää tukipakettia 2002-2008 2008-2012 Investoinnit Etelä-Euroopassa eivät johda odotettuun kasvuun, maailmanlaajuinen talouskriisi iskee velkakupla puhkeaa EU-liittovaltio alkaa hahmottua kriisiä ratkotaan yhteisvastuulla ja siirtämällä yhä enemmän valtaa jäsenmailta EU:lle HISTORIA TUKIPAKETIT 2010-2012 KREIKKA IRLANTI PORTUGALI KREIKKA II ESPANJA KYPROS 2010 2010 2011 2011 2012 2012 EU:N PERUSSOPIMUKSEN 125 ARTIKLA KIELTÄÄ YHTEISVASTUUN: Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on [--]
Perussuomalaiset Euroopassa 2012 15 DEMOKRAATTISEMPI EUROOPPA Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 66% suomalaisista ei halua kasvattaa Suomen vastuita euroalueen velkakriisissä. Perussuomalaiset ovat ainoana puolueena Suomessa johdonmukaisesti ajaneet linjaa, jota 2/3 suomalaisista kannattaa. 22% 12% 66% Vastanneista vain 22% olisi valmiita vastuiden kasvattamiseen. Tukipakettipäätöksistä ja liittovaltion rakentamisesta tulisi järjestää kansanäänestys; se olisi askel kohti demokraattisempaa Eurooppaa. KYLLÄ VAIHTOEHTONA ISLANNIN MALLI Vuonna 2008, Islannin talous romahti. Viime vuoden talouskasvu maassa oli kuitenkin 2,9% ja tälle vuodelle OECD ennustaa 2,4% kasvua, kun Euroalueen kasvuksi ennustetaan vain 0,2%. Islanti pelastui kansallistamalla pankkinsa väliaikaisesti ja antamalla anteeksi kotitalouksien velkoja. Suuri osa kriisin tappioista kohdistettiin näin yksityiselle sektorille, eikä taakkaa jätetty pelkästään kansalaisille. Islannin mallin kaltainen velkajärjestely on ainoa toimiva vaihtoehto euroalueen kriisimainen pelastumiselle. EI EI TIEDÄ SEURAA PÄÄTÖKSENTEKOA TULEVAISUUS EU:n huippukokoukset 18.-19.10. 13.-14.12. www.efdgroup.eu
16 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 EFD Group Budjettia ei tulisi kasvattaa, vaan leikata. - Marta Andreasen EU:n budjetti Komissio tekee vuosittain budjettiehdotuksen, jonka pohjalta parlamentti ja neuvosto yhdessä päättävät lopullisesta budjetista. EU:n budjetti on noin 1 % EU:n bruttokansantulosta eli noin 150 miljardia euroa. EU:n budjetti kasvamassa jälleen sinä maksat! EU:n vuoden 2013 budjetista käydään neuvotteluja syksyn ajan. Komission aloitteessa budjettia korotettaisiin 6,8 prosenttia viime vuodesta. Neuvosto taas ilmaisi oman kantansa heinäkuussa 2012 ehdottamalla 2,79 prosentin korotusta maksuihin. Neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät EU:n vuotuisesta talousarviosta komission ehdotuksen pohjalta. Neuvosto päättää perussopimuksissa määritellyistä pakollisista menoista, mutta muu osuus budjetista edellyttää parlamentin hyväksyntää. Perinteisesti parlamentti on tukenut komission kantaa reilummasta maksujen korotuksesta. Kahtena viimeisenä vuotena prosenttiosuudeksi on päätetty parlamentin ja komission kannoista huolimatta neuvoston ehdottama maltillisempi korotus. EFD:tä parlamentin budjettivaliokunnassa edustava Marta Andreasen (Iso-Britannia) ei tue EU:n budjetin kasvattamista. - Budjettia ei tulisi kasvattaa, vaan leikata. Budjetin suurentaminen ei auta talousongelmista kärsiviä jäsenmaita, vaan on vahingoksi niille maille, joiden talous on vielä kohtalaisen hyvällä mallilla. Tämän hetkinen kriisi vahvistaa näkemyksiäni: Kreikalle maksettiin 60 miljardia euroa maan talouden kehittämiseen. Mihin nämä rahat ovat menneet? Andreasen ihmettelee. Andreasenin mukaan neuvoston olisi pitänyt ottaa tiukempi kanta ensi vuoden budjettiin ja vaatia leikkauksia. - Komissio haluaa aina kasvattaa budjettia riippumatta siitä millainen taloustilanne jäsenmaissa on. Mielestäni budjettia kuuluisi leikata kymmenellä prosentilla. Andreasen työskenteli aikaisemmin Euroopan komission pääkirjanpitäjänä ja huomasi, että EU:n budjetti on altis väärinkäytöksille ja sisältää paljon turhia menoeriä. KAAVIO: Talousarvion 2007-2013 jakautuminen eri luokkiin. Lähde: Euroopan komissio EU:n menot 2007-2013 6% EU maailmanlaajuisena toimijana 44% Kestävä kasvu ja teollisuus 1% Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus 6% Muut menot, sis. hallinto 43% Luonnonvarojen suojelu ja hoito
Perussuomalaiset Euroopassa 2012 17 EFD Group Bastiaan Belder vieraili Kiinassa EFD:n työvaliokunnan puheenjohtaja, europarlamentaarikko Bastiaan Belder (Alankomaat) on parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa EU:n ja Kiinan välisiä suhteita koskevan mietinnön esittelijä. Belder vieraili Kiinassa heinäkuussa keskustelemassa muun muassa Kiinan talouden kasvusta ja sen merkityksestä eurooppalaisille yrityksille. Hän pääsi myös tutustumaan hankkeisiin, joissa kehitetään nopeasti kasvavia Kiinan miljoonakaupunkeja viihtyisimmiksi. Belder kirjoitti mietinnön samasta aiheesta myös vuonna 2005. Hänen mukaansa seitsemässä vuodessa Kiinassa on tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan monessa suhteessa. EFD:n opintopäivät Vilnassa Hugues BarthElEmy EFD-ryhmä vietti ryhmäkokoustaan ja opintopäiviään Vilnassa kesäkuussa. Aiheena olivat mm. energiavarmuus ja -turvallisuus sekä EU:n urheilupolitiikka.
18 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Sampo Terho vastuutehtävässä Euroopan satelliittinavigointijärjestelmästä neuvoteltaessa Euroopan unioni ulkoavaruudessa Galileo Eurooppalainen siviilien hallinnoima satelliittipaikannusjärjestelmä Käytetään mm. liikenteessä tavarakuljetuksissa Ensimmäiset kaksi satelliittia laukaistiin viime vuonna kiertoradalle, kaikkiaan satelliitteja tulee 30 vuoteen 2019 mennessä Euroopan komissio ja Euroopan avaruusjärjestö ESA hallinnoivat järjestelmää ESA
Perussuomalaiset Euroopassa 2012 19 Koska hanke on pitkällä ja miljardeja on jo käytetty, on nyt keskityttävä saamaan järjestelmästä irti kaikki mahdollinen hyöty. Komission laskelmien mukaan Euroopan bruttokansantuotteesta 6-7 % (noin 800 miljardin arvosta) on nykyään riippuvaista satelliittinavigaatiosta. Satelliittipaikannusjärjestelmästä on tullut arkipäivää mm. tavarakuljetuksessa ja pelastustoimissa, minkä vuoksi häiriöt signaaleissa voivat vaarantaa jopa ihmishenkiä. Nykyisin Euroopassa käytetään pääosin amerikkalaista GPS-paikannusjärjestelmää, joka on Yhdysvaltain sotilasviranomaisten hallinnoima. Olemme siis riippuvaisia amerikkalaisten järjestelmästä niin siviili- kuin sotilaskäytössä. Venäjällä on oma järjestelmänsä (GLONASS) ja kiinalaiset valmistelevat parhaillaan omaansa (Beidou). EU on vuodesta 2003 lähtien valmistellut Galileoksi nimettyä satelliittinavigaatiojärjestelmäänsä. Tarkoituksena on, että Galileo olisi yhteentoimiva sekä GPS- että GLONASSjärjestelmien kanssa. Galileo-hankkeen kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan 20 miljardiin euroon, minkä vuoksi on ymmärrettävää, ettei yksikään EU-maa ole ryhtynyt projektiin yksin. - Koska hanke on pitkällä ja miljardeja on jo käytetty, on nyt keskityttävä saamaan järjestelmästä irti kaikki mahdollinen hyöty, sanoo Sampo Terho. Terho valittiin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan esittelijäksi lausunnolle, jonka tarkoituksena oli tarkastella Galileon puolustus- ja turvallisuusaspekteja. Järjestelmää voidaan hyödyntää sotilaallisesti mm. etsintäja pelastusoperaatiossa, sekä monin tavoin myös rauhanturvatehtävissä. Terho kertoo, että Galileo-järjestelmän rakentamista on perusteltu muun muassa sillä, että siitä tulee GPS-järjestelmää tarkempi. Järjestelmästä tulee GPS-järjestelmästä poiketen myös siviilien hallinnoima. Nykytilanteessa Yhdysvallat voi halutessaan sulkea järjestelmänsä ulkopuolisilta käyttäjiltä, mikä aiheuttaisi suurta haittaa liikenteelle ja taloudelle. Terho painottaakin, että Galileo on tarpeellinen erityisesti kriisioloja ajatellen, koska se antaa Euroopalle strategista itsenäisyyttä. Galileo-järjestelmän on tarkoitus valmistua vuonna 2019.
20 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 EUP & Images / Juha Roininen 30 miljardilla velkoja... Suomi on taannut kriisimaiden velkoja jo yli 30 miljardin euron arvosta, eikä loppua näy.
Perussuomalaiset Euroopassa 2012 21 Puheenjohtajan kynästä plokikirjoituksia Timo Soinin Olli Rehnin Suomi-moitteet ovat Brysselin renkimiehen puheita. Ei omien rahojen ja oman vaikutusvallan puolustaminen ole häiriköintiä. Komissio on poropeukaloinut Euroopan pahimpaan kriisiin vuosikymmeniin, eikä siitä pidä Suomen kansaa syyttää. EU-kriisi ei näillä toimilla hellitä. Olli Rehniä ei tue enää kuin Kokoomus ja Vasemmistoliitto miinustettuna Sasilla. Perussuomalaisten linja vetää. 23.8.2012 Fotokonttori.fi Poliittinen syksy kuumenee sekä Suomessa että Euroopassa. Hallituksen ja Hesarin hermot ovat riekaleina. Mikään ei kelpaa. Älkääs murjottako. Hapan ihminen ei pitkälle pötki. Katkeruus on tuhoava voima, menee sekä ilo että elämä. Ei euron takia surra. Kaikella on aikansa auringon alla. Nykyinen velkaeuro ei enää pitkälle potki. Tulee joko markka takaisin tai pohjoinen euro/markka/kruunu. Soinin päivänä tosikoille toisinajattelijan terveiset: älkää ottako itseänne noin haudanvakavasti. 21.8.2012 Ben Zyskowicz on tullut Kreikka-tuessa Soinin linjoille. Populismia? Zyskowicz on liikkunut kesällä kansan parissa. Kokoomuksen kannatus sulaa. Ennakoiko kokeneen kokoomuspoliitikon mielenmuutos laajempaa järjen valon pilkistystä Kokoomuksesta? Tuskin, mutta täydessä pimeydessä tulitikun raapaisukin tuntuu. 20.8.2012 Der Spiegel tietää kertoa, että EVM-mekanismiin ollaan latomassa 2000 miljardin pottia. Hulluus rehottaa. Rahat ovat TAAS loppu ja lisää kinutaan pelureita pelastamaan. Kataisen ja Urpilaisen kielellä näin pelastetaan suomalaisia työpaikkoja. Olin viikonlopun Englannissa. Pidin pu- heen Birminghamissa ja tapasin lukuisan joukon taloudesta ymmärtäviä ihmisiä. Hyytävää. Euromaat yrittävät vivuttamalla ratkaista asian. Viisaskin menee vipuun, ääliöistä puhumattakaan. Käytin Birminghamin puheessa eurofanaatikoista sanaa pillock, asia meni perille. Lisää rahaa Moolokin kitaan! Näin sitä sammakkoa keitetään. Vähä vähältä Suomen vastuita kasvatetaan ja lopulta tämä lasku tulee maksettavaksi. Jos raha ja takaukset olisivat ilmaisia, niin kyllä ne meillekin kelpaisivat. Ne eivät ole! Piikki kiinni ja poikki, se on Perussuomalaisten linja. Suomen pitää vastustaa kyseistä esitystä, jäädä ulkopuolelle. Se on täysin mahdollista. Me Eduskunnassa päätämme niin ja se on Suomen kohdalta siinä. We will never surrender! 24.9.2012 www.timosoini.fi
22 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Täysistuntojen aikana europarlamentissa pidetään puheita aamukahdeksasta iltakahteentoista. Kukaan ei tavallisesti ole kuuntelemassa puheita, koska keskustelun seuraaminen edellyttäisi muun työnteon jättämistä. EUP & IMAGES / Erik Luntang
Perussuomalaiset Euroopassa 2012 23 EU:n ajankohtaista taloussanastoa EUP & IMAGES / Horst Wagner Kasvu- ja vakaussopimus EU-jäsenmaiden välinen sopimus Euroopan raha- ja talousliiton EMU:n muodostamiseksi. Voimassa vuodesta 1997 lähtien. Alkuperäisenä tarkoituksena ylläpitää finanssipoliittista kuria seuraavien euromaita koskevien kriteerien kautta: vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3 % bruttokansantuotteesta julkisen velan oltava alle 60 % bkt:sta Monikaan euromaa ei noudattanut sopimusta, mistä johtuen EU haluaa tehdä entistä tiukempia sopimuksia talouskuria koskien sekä lisätä valvontaa. EVM eli Euroopan vakausmekanismi (engl. ESM) Uusi pysyvä vakausmekanismi, joka korvaa väliaikaiset mekanismit. Tukee hätään joutuneita valtiota ja pankkeja. Rahoitus perustuu 80 miljardin maksettuun pääomaan ja korkeintaan 620 miljardin euron korotusvaltuuteen. Suomen osuus pysyvästä kriisinhallintamekanismista on 12,58 miljardia, josta maksetun pääoman osuus on 1,44 miljardia. Yhteinen valvontamekanismi (engl. Single supervisory mechanism, SSM) Komission ehdottama mekanismi, jonka myötä vastuu euroalueen 6000:en pankin valvontatehtävistä siirretään kansallisilta valvontaelimiltä Euroopan keskuspankille tammikuussa 2014. Kansalliset toimijat tulevat hoitamaan Euroopan keskuspankin päätösten toimeenpanoa ja päivittäisiä, vähäisempiä, valvontatehtäviä. Pankkiunioni Komission ehdotus, joka yksinkertaistettuna tarkoittaa pankkiriskien jakoa euromaiden kesken ja pankkivalvonnan keskittämistä Euroopan keskuspankille. Yhteinen valvontamekanismi on ensimmäinen askel kohti tätä vielä tarkemmin määrittelemätöntä unionia, jonka lopullisena tavoitteena on kuitenkin mm. yhteiseurooppalainen pankkitalletussuoja, jossa kriisimaissakin tehdyt pankkitalletukset olisi yhteisesti taattu. Eurobondi Euromaiden yhteinen joukkovelkakirja, jossa kaikki euromaat olisivat yhdessä lainan takaajina. Tämä hyödyttäisi niitä maita, jotka tällä hetkellä joutuvat maksamaan korkeaa korkoa lainoistaan. Eurobondijärjestelmää ei ole vielä luotu, mutta ensimmäiset askeleet sitä kohti on jo otettu. EKP:n velkakirjojen osto-ohjelma Euroopan keskuspankki voi syyskuussa 2012 julkistetun ohjelman myötä ostaa kriisimaiden velkakirjoja ns. jälkimarkkinoilta, eli ei suoraan kriisimailta itseltään. Tarkoituksena on sijoittajien riskiä pienentämällä pitää kriisimaan korot alhaisella tasolla. Ehtona ostoille on, että maa jonka velkakirjoja ostetaan, on ensin esittänyt avunpyynnön euroalueen vakausmekanismeille ja alistunut EU:n määräämälle säästökuurille. Talousunioni Komissio haluaa euroalueen syventyvän ennen pitkää talousunioniksi. Luultavasti talousunioni tulisi tarkoittamaan ainakin pankkiunionia, tulonsiirtoja, jaettuja riskejä kuten eurobondeja, kilpailuerojen tasaamista ja rakenneuudistuksia. Talousunionista käytetään myös nimitystä finanssiunioni.
24 Perussuomalaiset Euroopassa 2012 Maksukortit Euroopan yhteinen valuutta? EUP & Images / Juha Roininen Pankkiautomaateilla jonottamista, kolikoiden kaivelua, hitaita maksutapahtumien käsittelyitä, maksukorttien väärinkäytöksiä... Vaikka Suomessa pärjää halutessaan lähes kaikkialla ilman käteistä, pelkillä pankki- ja luottokorteilla sekä esimerkiksi kännykkämaksuilla, ovat edellämainitut ongelmat arkipäivää vielä monessa Euroopan maassa. EU:ssa halutaan lisätä korttimaksuja, ja tehdä niistä aiempaa helpompia, edullisempia ja turvallisempia. Europarlamentaarikko Sampo Terho (PS/EFD) toimii europarlamentissa kyseisen hankkeen edistäjänä: hän on kortti-, internet- ja mobiilimaksumarkkinoita koskevan ns. oma-aloitemietinnön laatija. Pelkästään korttimaksujen suhteen markkinoilla on vielä valtavasti potentiaalia. Eräiden arvioiden mukaan melko helpoilla muutoksilla voitaisiin saada aikaan jopa yli 500 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Terhon mietintö perustuu komission ehdotuksiin siitä, miten eurooppalaisia maksumarkkinoita voitaisiin kehittää. Terho on poiminut omaan mietintöluonnokseensa tärkeimpinä pitämiään asioita komission ehdotuksesta ja muuttanut joitakin painotuksia. Kyseessä on parlamentin ensimmäinen näkemys aiheesta, koko prosessi kestää vielä kuukausia tai jopa vuosia. Korttimaksuihin liittyy monia ongelmallisia tekijöitä, kuten se, kenen maksettavaksi korttijärjestelmän ylläpitokustannukset koituvat. Vaikka kauppiaat maksavat korttimaksujärjestelmistä, on kuluttaja lopullinen maksaja joutuessaan pulittamaan kaikki kauppiaalle koituvat kustannukset tuotteiden hinnoissa. Näin ollen ilmaisetkaan maksukortit eivät ole kuluttajalle lopulta maksuttomia. Toisaalta usein unohdetaan, että myös käteisen käytöstä aiheutuu kuluja. Mahdollisuudesta käyttää käteistä ei pidä kuitenkaan kokonaan luopua, sillä edelleenkään kaikilla ei ole täysiä taloudellisia tai muita valmiuksia käyttää maksukortteja. Yleisenä tavoitteena mietinnössä on edistää maksukorttien käyttöä SEPA-alueella (EU-maat sekä Sveitsi, Norja, Islanti, Monaco ja Liechtenstein) ja tehdä korttimaksuista yhtä helppoja, nopeita, edullisia ja turvallisia, käyttipä korttia sitten missä SEPA-maassa tahansa. Tilinumeroissa IBAN-koodien käyttöönotto hälventää rajat kotimaisten ja SEPA-alueen tilisiirtojen välillä ja samanlaiseen helppouteen halutaan pyrkiä myös korttimaksujen suhteen. Euro natisee liitoksissaan, mutta monet jaksavat edelleen peräänkuuluttaa yhteisen valuutan tuomia etuja esimerkiksi ulkomaille matkustettaessa. Kävi kriisivaluutalle kuinka tahansa, voi korttimaksujen yhdentäminen toimia todellisena yhteisvaluuttana ei enää valuutanvaihtamista tai korkeita lisämaksuja ulkomailla tehdyistä käteisnostoista, puhumattakaan taskuvarkaiden käpäliin päätyneistä Forex-kuorista. - Poliittiset mustamaalaajat väittävät aina, että EFD ja Perussuomalaiset sen mukana ovat EU:ssa vain vastustamassa ja jarruttamassa toimintaa, toteaa Terho. -Se ei pidä paikkaansa. Ajamme mielellämme eteenpäin kaikkia sellaisia hankkeita, joista voi aidosti olla kansalaisille hyötyä. Mahdollisuus maksaa samalla kotimaisella pankkikortillaan kaikkialla Euroopassa ja mahdollisimman pienin kustannuksin, on tällainen hanke.