Valtiokonttorin TTS

VALTIOKONTTORI 08.12.2003 Valtiokonttorin TTS 2005-2008 Lukuunottamatta valtionvelkaa

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu VALTIOKONTTORIN TTS- STRATEGIA 2005-2008... 3 Valtiokonttorin kehykset 2005-2008... 10 Perussuunnitelma 2005-2008... 12 Toimialojen tulot, menot ja palkallinen henkilötyö 2005-2008... 13 28.05 VALTIOKONTTORI... 15 28.07 VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET... 16 28.80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HENKILÖSTÖHALLINNON TUKITOIMENPITEET... 28 28.81 ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTOMAT MENOT... 30 28.84 KANSAINVÄLISET RAHOITUSOSUUDET... 31 28.99 MUUT VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENOT... 32 OSASTO 11 VEROT JA VERON LUONTEISET TULOT... 33 OSASTO 12 SEKALAISET TULOT... 34 OSASTO 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET... 39 OSASTO 15 LAINAT... 42 ELÄKERAHASTO... 44

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 3 VALTIOKONTTORIN TTS- STRATEGIA 2005-2008 1. Keskeiset ympäristömuutokset Valtion talous Voimakkaat taloudellisuusvaatimukset kohtaavat valtionhallintoa. Valtion taloudellinen toimintakyky ohjaa toimintaa suunnittelukaudella. Kansalaisten lisääntyvät vaatimukset palveluiden kehittämisestä yhdistettynä valtion talouteen liittyviin epävarmuustekijöihin tarkoittavat pidemmällä aikavälillä koko julkisen palvelutoiminnan aiempaa laajempaa kilpailuttamista. Kehysmenettelyä tiukennetaan ottamalla mm. lisätalousarviot vuoden 2004 alusta lukien kehysmenettelyn piiriin. Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön hallinnonalan kehyksen osalta painetta kehyksen riittävyyteen aiheuttaa se, että valtion eläkemeno sisältyy kehysmenettelyn ja budjettitalouden alijäämärajoitteen piiriin. Eläkemenon kasvuun vaikuttaminen työssäoloaikaa pidentävin toimin nousee useista syistä suunnittelukauden keskeiseksi toimintaalueeksi. Valtion henkilöstö Valtion henkilöstön ikärakenteesta johtuva suuri eläköityminen suunnittelukaudella on haaste, mutta myös mahdollisuus. Se tarjoaa mahdollisuuden organisoida toimintoja uudelleen mm. alueellistamisen kautta. Valtio ei pysty jatkossa ylläpitämään samanlaista työvoimakapasiteettia kuin mikä sillä nyt on. Siihen eivät riitä taloudelliset resurssit ja kilpailu vähenevästä työvoimasta johtaa siihen, että tekijöitä ei kaikkiin tehtäviin ole saatavissa. Tarvitaan prosessien tehostamista sekä strategisia valintoja sen suhteen, mitkä asiat voidaan jättää tekemättä. Tietotekninen kehitys Tietopalvelujen tulee olla verkossa aina käytettävissä ja asian vireillepanon mahdollisuus ei saa rajoittua virka-aikaan. Koko julkinen sektori on jäämässä muusta yhteiskunnasta jälkeen sähköisen asioinnin käyttöönotossa. Käyttöönottoa hidastaa se, että sähköinen palvelukanava on lisäpalvelu eikä mahdollista perinteisen palvelun lakkauttamista. Tuottavuushyödyt tulevat vasta pitkällä aikavälillä ja alkuvaiheessa kehitystoimet näkyvät suurena resurssipanostuksena. Samantapaisia kehittämistoimia tehdään useilla hallinnonaloilla ja eri hallinnon tasoilla. Ohjausmekanismit ja tuottavuus Valtionhallinnon tuottavuusproblematiikkaa tarkasteltaessa nousee esiin kysymys keskityksestä ja hajautuksesta sekä pakollisuudesta suhteessa vapaaehtoisuuteen. Toimintatavaksi ei riitä nykyisen kaltainen hajautus, vaikka terävöityvä tulosohjaus vaikuttaisikin virastojen ja laitosten vapaaehtoisen tuottavuutta parantavan yhteistyön syntymiseen. Tuottavuuden parantamisessa keskeinen väline on tukipalveluiden tuotteistaminen ja niiden tuottamisen siirtäminen palvelukeskuksiin. Odotukset keskitetysti hankittaville talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmille ovat lisääntyneet voimakkaasti parin viime vuoden aikana. Keskittämistä voidaan perusteella hankintahinnasta ja -ehdoista saatavilla säästöillä, toimintaprosessien kehittämisestä saatavilla hyödyillä sekä hankinnan, käytön ja ylläpidon henkilöstö- ja muilla kustannussäästöillä. Eduskunta on kritisoinut tulosohjauksen toimimattomuutta, raportoinnin hyödynnettävyyttä ja poikkihallinnollisen ohjauksen puutteellisuutta. Näiden puutteiden korjaamiseksi on valtiovarainministeriön johdolla kehitetty parannuskeinoja sekä talouden että henkilöstövoimavarojen ohjauksen puolella, jotka tulevat käyttöön otettaviksi suunnitelmakauden aikana.

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 4 Valtion konsernirahoitustoiminnot Valtion varainhankinnassa ei näytä suunnitelmakaudella olevan näköpiirissä ongelmia. Euroalueen maiden välinen yhteistyö jatkuu ja syvenee. Suomen suhteellinen asema tullee paranemaan EU:n itälaajentumisen myötä, koska uusien jäsenmaiden korot asettunevat selvästi nykyisiä jäsenmaita korkeammalle. Riskienhallinnan merkitys korostuu sekä kotimaassa että kansainvälisesti kaikilla toimijoilla. Riskienhallinnassa kokonaisportfolion tarkastelu kehittyy, mikä tarkoittaa valtion ottolainauksen, kassan ja antolainauksen arvioimista kokonaisuutena. Ajoittain on esitetty näkemyksiä, että tuottavuutta parantavat investoinnit voitaisiin valtionhallinnossa mahdollisesti tulevaisuudessa rahoittaa lainarahalla. Jos se toteutuu, sen hoitamiseen tarvitaan valtion sisäinen pankki. Asuntolainoitus Valtion myöntämään asuntolainoitukseen liittyy monentasoisia sisällöllisiä ja teknisiä ongelmia. Heikkojen lainaehtojen vuoksi lainoja on maksettu pois ennenaikaisesti. Lainoitettujen asuntojen tyhjilleen jääminen voi aiheuttaa valtiolle huomattaviakin luottotappioita ja työläitä prosesseja saatavien turvaamisessa. Keskusteluun nousee suunnitelmakaudella myös muiden kuin Valtiokonttorin hoidossa olevien valtion lainasaatavien siirtäminen Valtiokonttorin hoidettavaksi. Eläkejärjestelmän lainsäädäntömuutokset Viimeisen laitoksen periaatteen tullessa käyttöön vuoden 2004 alusta lukien osa valtion eläkkeistä maksetaan muista eläkelaitoksista ja vastaavasti Valtiokonttorista maksetaan muiden eläkelaitosten vastuulla olevia eläkkeitä, joiden saaja on viimeisessä palvelussuhteessaan ennen eläkkeellesiirtymistä ollut valtiolla. Tässä yhteydessä lisääntyy myös työeläkelaitosten keskinäinen toiminnallinen ja tekninen yhteistyö eläketurvan toimeenpanotehtävissä. Valtiokonttorin maksamien eläkkeiden lukumäärä pysynee koko suunnitelmakauden suunnilleen ennallaan noin 300 000:ssa. Yksityiset eläkelaitokset ovat perustaneet osakeyhtiömuotoisen it - palvelukeskuksen, johon valtio on liittymässä osakkaaksi. Eläkkeiden laskutavan periaatteellinen muutos toteutuu vuoden 2005 alusta. Uudistuksen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään. Pyrkimys aiheuttaa myös työhyvinvointipalveluiden lisääntyvää kysyntää. Ammatillinen kuntoutus tulee valtion henkilöstön lakisääteiseksi oikeudeksi vuoden 2004 alusta, mikä vaikuttaa Valtiokonttorin sisäisiin toimintaprosesseihin. Sotainvalidit ja veteraanit Sotilasvammalain piirissä olevien etuudensaajien määrä supistuu nopeasti. Sotainvalidien ja heidän omaistensa sekä rintamaveteraanien määrä lähes puolittuu suunnitelmakauden loppuun mennessä. Iäkkään asiakaskunnan tarpeista nousee esiin vaatimus yksinkertaistaa sotainvalidien ja heidän omaistensa korvausturvaa ja hakemuskäsittelyä. Valtion eläkerahaston ja Valtiokonttorin suhde Valtion eläkerahaston itsenäistymistä Valtiokonttorista on toteutettu vaiheittaisin toimin jo muutaman vuoden ajan. Tällä hetkellä Valtiokonttori hoitaa eläkerahastolle eläkemaksujen laskennan ja keräämisen, kirjanpidon ja eräitä maksuliikenteeseen liittyviä tehtäviä sekä tietohallinnollisia ja eräitä muita tukipalveluita. Eläkerahastoa koskeva laki on muutettavana parhaillaan ja laki tullee sisältämään eläkerahaston ja Valtiokonttorin palveluntuotannon muuttumisen sopimuspohjaiseksi.

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 5 2. Sisäiset muutosvaatimukset Suorituskykyä kuvaavat tulokset Strategisesti tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää Vakuutustoimialalla päätösten käsittelyaikoja ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tuloksia valtion henkilöstön eläkkeelle siirtymisiän nostamisessa sekä eläkepalveluiden hallintokulujen alhaisuutta verrattuna muihin työeläkelaitoksiin. Rahoituksessa puolestaan merkittävää on valtion lainanoton korkoeron pieneneminen suhteessa muihin eurooppalaisiin valtioihin ja sijoittajakunnan huomattava laajeneminen ja monipuolistuminen ulkomailla. Hallinnon ohjauksessa keskeisiä tuloksia ovat luotettavan, oikea-aikaisen ja helposti hyödynnettävän tietotuotannon lisäksi kehittämisprojektien onnistunut läpivienti. Juoksevan toiminnan tulosten pitäminen hyvällä tasolla on jatkossakin ensisijaisen tärkeää. Asiakkuuksien hallinta Asiakastyytyväisyyttä on mitattu vuodesta 1995 lähtien. Suunnittelukaudella on kyettävä vastaamaan asiakkaiden jatkuvasti kasvaviin vaatimuksiin. Erityisesti Vakuutustoimialalla työnantaja-asiakkuuden hallinta ja johtaminen on nousemassa riskienhallintatyön osana avainkysymykseksi. Johtamisen kehittäminen Verrattuna muihin valtion virastoihin työtyytyväisyys Valtiokonttorissa on valtion keskiarvon tasolla. Johtamiseen ollaan hieman tyytymättömämpiä kuin valtiolla keskimäärin. Henkilöstön sairastavuus ylittää hieman valtionhallinnon keskimääräiset arvot, erityisesti paikoitellen esiintyvä lyhyiden sairauspoissaolojen suuri osuus indikoi puutteita työhyvinvoinnissa ja johtamisessa. Viimeisen kahden vuoden aikana prosessien suorituskyvyn mittaaminen on systematisoitunut ja laajentunut, mutta prosessien johtamisessa suorituskykymittarien avulla on vielä kehittämistä. Uutena alueena projektien johtamisen ohella esiin on noussut yhteistyöprosessien johtaminen. Valtiokonttorin sisäisen valvonnan tila verrattuna muihin rahoitus- ja vakuutustoimialojen toimijoihin ei ole kaikilta osin tyydyttävällä tasolla. Valtiokonttorin henkilöstössä on nähtävissä ikääntymisestä johtuvat riskit, jotka ovat erityisen suuret Vakuutustoimialalla. Osaamisen siirtäminen muodostaa lähivuosien suuren haasteen kaikilla toimialoilla. Suunnittelukaudella tulee tehtäväksi myös Vakuutustoimialan Veteraanipalvelut -linjan palveluvolyymin sopeuttaminen lähivuosina voimakkaasti alenevaan kysyntään. Tietohallinto Vakuutus- ja Rahoitustoimialojen toiminta perustuu massiivisiin tietojärjestelmiin, joiden uusimistahti on ollut kiivas viimeisten vuosien ajan johtuen mm. vuosituhannen vaihtumisesta, euron käyttöönotosta sekä järjestelmien teknisestä vanhenemisesta. Tulevina vuosina eläketietojärjestelmä on edelleen mittavien investointien kohteena. Myös tapaturmien ja muiden vahinkojen korvausjärjestelmä vanhenee teknisesti suunnitelmakauden aikana. Hallinnon ohjauksen tulevaan toimintaan vaikuttaa oleellisesti tavoite parantaa tukipalveluiden tuottavuutta valtionhallinnossa. Tässä yhteydessä tullevat nousemaan esiin valtionhallinnon yhteiset hallinnolliset tietojärjestelmät sekä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri. Se tarkoittaa mittavia investointeja Hallinnon ohjaus -toimialan toimesta tai koordinoimana. Investointien toteuttamiseen sisältyvät vaatimusmäärittely, hankinta ja käyttöönotto edellyttävät laaja-alaista tietohallinto-osaamista Valtiokonttorissa. Raportoinnin hyödyntämisvaatimukset edellyttävät investointeja sähköisen raportoinnin edelleen kehittämiseen.

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 6 Toimistojärjestelmät ja laitekanta ovat nykyaikaisia, eikä mittavia uusimistarpeita niihin liittyen muutamina lähivuosina ole. Valtiokonttorin omat talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät ovat osin jo tulleet käyttöikänsä päähän. Asia on mahdollista ratkaista palvelukeskuskonseptin käyttöönotolla. Toimitilat ja alueellinen sijainti Valtiokonttorin Hallinnon ohjaus- ja Rahoitus-toimialat siirtyvät uuteen toimitilaan Ympyrätaloon toukokuussa 2004. Samassa yhteydessä Vakuutustoimiala pääsee siirtymään kokonaisuudessaan Sörnäisten Rantatien kiinteistöön. Tämän lähimuuton ohella on selvitettävänä Valtiokonttorin toimintojen alueellistaminen, josta Valtiokonttorin sisäisen työryhmän ehdotus on valmistunut joulukuussa 2003. Todennäköistä on, että osia Valtiokonttorista tullaan sijoittamaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suunnitelmakauden aikana. Talous Valtiokonttorin taloudelliset edellytykset hoitaa palvelutoimintaansa ovat heikentyneet viime vuosina. Vaikka Valtiokonttorin toimintamenomäärärahan kasvu on ollut suhteellisesti huomattavan suurta, lähitulevaisuudessa on aika, jolloin saadut määrärahat eivät riitä edes pakollisten menojen maksamiseen. Suurista tietojärjestelmistä saatavaksi suunnitellut tuottavuushyödyt on suunnitelmakaudella pystyttävä realisoimaan. 3. Valtiokonttorin strategiset ja toiminnalliset painopistealueet suunnitelmakaudelle Valtiokonttorin toiminta-ajatus ja visio Valtiokonttori on valtion konsernihallinnon laatujohdettu palveluvirasto, joka valtiovarainministeriön ohjauksessa tuottaa koko valtionhallinnon yhteisesti tarvitsemat hallinnolliset tukipalvelut sekä ohjaa virastojen ja laitosten tukiprosesseja ja tukee niiden kehittymistä. Valtiokonttori on myös valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja tarjoaa lakisääteiset vakuutuspalvelut kaikille valtion yksiköille sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Vuonna 2008 Valtiokonttori on alueellisesti hajautunut ja kansainvälisesti suuntautunut hallintopalveluverkoston ylläpitäjä ja kehittäjä. Se tuottaa verkostonsa avulla asiakkailleen niiden tarvetta vastaavan sekä laatu/kustannus-suhteessa kilpailijoitaan paremman ja kansainvälisessä laatuvertailussa kärkiryhmään kuuluvan hallintopalvelukokonaisuuden. Valtiokonttori on ydintoimialoillaan laajaan kehittämisyhteistyöhön sitoutunut avoin organisaatio, joka tarjoaa henkilöstölleen ja yhteistyöverkostolleen halutun kumppanuuden. Valtiokonttori osaa yhdistää valtion kokonaisedun, asiakasmyönteisen työkäytännön sekä toimintansa ja henkilöstönsä jatkuvan kehittymisen. Valtiokonttorin strategiset tavoitteet Valtiokonttorin strategisena tavoitteena on yhteistoimin valtiovarainministeriön kanssa maksimoida valtion kokonaisetu, minkä saavuttamiseksi - Valtiokonttorin perustoiminta hoidetaan laadukkaasti, mutta entistä taloudellisemmin - Hallinnon ohjaus -toimialan toimintaprofiilia kohotetaan, mikä tulee muodostamaan Valtiokonttorin suunnittelukauden strategisen painopisteen - Hallinnon ohjaus -toimialan keskeisenä tavoitteena on virastojen hallinnollisten tukipalveluiden uudelleenorganisointi tuottavuuden oleelliseksi paranemiseksi valtionhallinnon tasolla - Rahoitustoimialalla jatketaan panostusta riskienhallintaan ja rahoitustoimintojen tuloksellisuusmittauksen kehittämiseen, mutta toimialan kokonaisresursseja alentaen

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 7 - Vakuutustoimialalla painopiste on työnantaja-asiakkuuden haltuunotossa, VEL-2005 muutosten läpiviennissä sekä Veteraanipalvelut -linjan hallitussa toiminnan supistamisessa Toiminnalliset painopisteet: Hallinnon ohjaus - paperittoman kirjanpidon käyttöönotto laajamittaisesti - virastojen ulkoistettavien hallinnon tukipalveluiden koordinointi soveltaen prosessijohtamisen menettelytapoja tavoitteena tuottavuuden oleellinen paraneminen valtionhallinnon tasolla - ohjausmallien luominen ja niiden käyttöönoton edistäminen Rahoitus: - uudistettujen tietojärjestelmien hyväksikäyttö ja hyödyntäminen myös tuottavuusnäkökulmasta - riskienhallintamenetelmien ja tuloksellisuusmittauksen käyttöönotto - sopimusperusteinen yhteistyö toimeksiantajavirastojen kanssa täysimääräisesti käyttöön - kumppanuuksien hyödyntäminen kansainvälisesti Vakuutus: - mallin rakentaminen työnantaja-asiakkuudelle ja työnantaja-asiakkuuden johtaminen - riskienhallintakulttuurin kehittäminen - lainsäädäntömuutokset oikeassa ajassa kustannustehokkaasti läpi - Kaiku-ohjelman läpivienti - sisäinen organisoituminen ja Veteraanipalveluiden hallittu sopeuttaminen Kaikille yhteiset: - johtamisen kehittäminen: - ohjausmallin edelleen kehittäminen ja hyödyntäminen - projektinhallintamenetelmien kehittäminen - tuottavuuden parantaminen työprosesseja uudistamalla ja tietotekniikkaa hyödyntämällä => niukkojen resurssien tehokas käyttö - uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto - alueellistamisen täytäntöönpano hallitusti Liitteessä on esitetty Valtiokonttorin strategian yhtymäkohdat valtiovarainministeriön strategiaan.

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 8 Liite Talouden kasvu ja vakaus Valtiokonttorin ja VM:n strategioiden yhtymäkohdat Veroeurojen käytön tehostaminen OHJAUSPROSESSIN TERÄVÖITTÄMINEN Työllisyysasteen parantaminen TYÖNANTAJAN KILPAILUKYKY TUOTTAVUUS- OHJELMA RAHOITUKSEN HALLINTA VEL-2005 Kaiku Johtaminen Työterveysja koulutuspalvelut Riskienhallintapalveluiden kehittäm. työnantajille Alueellistaminen evk Tukipalveluiden tuotteistaminen ja kehittäminen VK:n Tilivelvollisuus Urapolku UPJ Hlöstö-, Tuotto-& kuluperusteinepalv. ja järjestelmien sis. pankki talous-, rahoitus- Hallinnon HR-info Kustannuslaskenta 24.11.2003 budjetointi kilpailutus 1 Palvelukeskuskonsepti Riskien hallinta Budj. talouden velanhallinta Salkunhallinta tulosmittaus Rahastotal. rahoituksen hallinta Rahoitustukien hallinnointi Valtiokonttorin ja VM:n strategioiden yhtymäkohdat (Työnjaot ja roolit) Työnantajan kilpailukyky Riskienhallintapalveluiden kehittäminen työnantajalle: Valtiokonttorin strateginen painopistealue VEL2005:yhteistyö VM:n ja VK:n välillä lainsäädännön kehittämiseksi. VK osallistuu lainsäädännön valmisteluun ja toimeenpanee uudistusta VM:n ohjauksessa EK:n tehtyä lopulliset päätökset. VM huolehtii eläkerahaston vastuukyvyn parantamisesta ja pyrkii varmistamaan VEL2005 rahoituksen. Kaiku: yhteistyöhanke, jossa VM toimii eri foorumeilla tahtotilan vahvistamiseksi ja VK kehittää työnantajapalveluita sekä riskienhallintaa Työterveys- ja koulutuspalvelut: Työnantajatoimenpiteet työssäolon pidentämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi Urapolku: VM tukee urakehittämisen toteuttamista ja VK omalta osaltaan toteuttaa urakehitystä Johtaminen: VM panostaa johtamisen kehittämiseen ja VK.n vastaa johtamisen kehittämisestä omalta osaltaan HR-info: VM ohjaa konsernitason HR-infojärjestelmien laadintaa ja VK mukana toteuttajana (esim. TAHTI-hanke) evk: VM panostaa sähköiseen asiointiin ja sillä on yleinen vastuu sähköisen asioinnin kehittämislinjauksista. VK:lla on toteutusvastuu omalta osaltaan. VK:n UPJ: VM tukee uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa ja VK vastaa omasta toteutuksestaan 24.11.2003 2

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 9 Valtiokonttorin ja VM:n strategioiden yhtymäkohdat (Työnjaot ja roolit) Tuottavuusohjelma Tukipalveluiden tuotteistaminen ja kehittäminen: Valtiokonttorin strateginen painopistealue VM käynnistänyt tuottavuuspilotin, jossa mukana 5 ministeriötä. VM:n tuottavuusohjelmassa keskeisellä sijalla tuottavuuspotentiaalin hyödyntäminen, Valtiokonttorista hankkeessa mukana asiantuntijoita Tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin kehittäminen, tilivelvollisuusuudistus ja kustannuslaskennan kehittäminen: yhteishankkeita, joissa VK:n roolina toteutusvälineiden ja menettelyjen laadinta. VM ohjaa toteutusta ja myötävaikuttaa tahtotilan syntymiseen. Palvelukeskuskonsepti: VK kartoittaa eri hallinnonaloilla käynnissä olevia palvelukeskushankkeita ja muodostaa kartoituksen perusteella yhtenäisiä toteutus- ja seurantamalleja. VM:n johdolla toteutetaan oman hallinnonalan palvelukeskusselvitys. Henkilöstö-, talous- ja rahoituspalvelujen sekä niitä koskevien järjestelmien kilpailutus: VM tukee VK:n toimenpiteiden toteutusta henkilöstö-, talous- ja rahoituspalvelujen ja niitä tukevien järjestelmien kilpailutuksessa. Alueellistaminen: VM:n hallinnonala mukana alueellistamistarkasteluissa. VK valmistelee omalta osaltaan alueellistamisratkaisuja. 24.11.2003 3 Valtiokonttorin ja VM:n strategioiden yhtymäkohdat (Työnjaot ja roolit) Rahoituksen hallinta Budjettitalouden velanhallinta: velanhallinnan kustannustehokkuuden parantaminen Valtiokonttorin strateginen painopistealue Riskikehikko, salkunhallinta ja tulosmittaus: VM hyväksyy riskitason VK:n esityksestä, VK toteuttaa VM:n ohjauksessa Rahastotalouden rahoituksen hallinta: Rahastotalouden rahoituksen hallinnan ja valtiontalouden rahoituserien kokonaistarkastelun selvittäminen VM:n ohjaamana yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Valtion myöntämien rahoitustukien hallinnointi: tehostetaan hallinnointia mm. lainaehtoja ja -järjestelmiä uudistamalla. VK yhteistyössä muiden viranomaisten, mm. YM:n kanssa. Budjettitalouden sisäinen pankki: yhteishanke, jossa käynnistetään keskustelu hallinnon sisäisen pankin poliittisten ja taloudellisten edellytysten kartoittamiseksi. 24.11.2003 4

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 10 Valtiokonttorin kehykset 2005-2008 Momentti 28.05.21 VALTIOKONTTORI 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 TOT. TOT. ENNUSTE SUUNN. TAE TTS TTS TTS Menot (1 000 ) - palkkaukset* 19 205 21 010 22 267 23 140 23 630 23 419 23 189 22 977 - muut kulutusmenot 9 656 11 043 11 749 12 367 14 112 13 608 13 407 13 398 - toimitilamenot 2 933 3 088 4 080 3 181 3 033 3 038 3 038 3 038 - investoinnit 5 664 7 722 6 931 6 099 4 384 7 755 3 857 2 728 Menot yhteensä 37 458 42 863 45 027 44 786 45 159 47 820 43 491 42 141 Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot (1 000 ) - maksullinen toiminta - 8 316 3 498 3 608 3 345 3 064 2 709 2 604 - muu rahoitus - 119 Yhteensä 0 8 436 3 498 3 608 3 345 3 064 2 709 2 604 Nettomenot (+) / -tulot (-) 37 458 34 427 41 529 41 178 41 814 44 757 40 782 39 537 Talousarvio/kehys 37 054 33 562 37 469 39 214 39 214 39 214 39 214 Siirtomäärärahakannan muutos -404-865 -4 060-1 964-2 600-5 543-1 568-39 537 Siirtomäärärahakanta 31.12. 6 889 6 024 1 965 0-2 600-8 142-9 710 Henkilöstömäärä (htv) 516 539 554 567 568 561 554 547 * Pv- ja vanh.rahat Kelalta nettoutettu. 2004 2005 2006 2007 2008 SUUNN. TAE TTS TTS TTS Suunnitelmaan sisältyvä VEL2005-hanke 3 127 1 649 1 270 772 618 Suunnitelmaan sisältymätön VEL2005-hanke 3 271 1 276 1 270 3 101 3 175 Yhteensä 6 398 2 925 2 540 3 873 3 793 Suunnitelma saatettiin marraskuun 2003 puoliväliin mennessä Valtiokonttorin sisäisin säästötoimin vuoden 2004 osalta tasapainoon. Leikkauksia toimialojen ja yksiköiden tekemiin suunnitelmiin on tehty yhteensä noin 3 milj. euron arvosta kaikista kulutusmenoryhmistä ja investoinneista, mikä vastasi silloista käsitystä VEL-2005 hankkeen vuonna 2004 vaatimista määrärahoista. Sen jälkeen kävi ilmi, että VEL-2005 hanke vaatiikin toteutuakseen kaikkiaan runsaat 19 miljoonaa euroa, ja jo vuonna 2004 aiempaa käsitystä enemmän määrärahaa. Sitä ei mitenkään ole mahdollista rahoittaa Valtiokonttorin omin toimin. Tämä viime vaiheessa tietoon tullut osuus näkyy kehystaulukon alla omalla rivillään suunnitelmaan sisältymätön VEL-2005 hanke. Siitä vuoden 2004 osuus on n. 3,3 milj. euroa. Vaikka siirtyvä määräraha näyttää vuoden 2004 päättyessä olevan 0, käytännössä edellä kerrottu huomioon ottaen toimintamenosuunnitelma on alijäämäinen jo vuonna 2004. Valtiokonttorin kehysehdotus sisältää vain aivan välttämättömimmät investoinnit. VEL-2005 hanke on Valtiokonttorin näkökulmasta asia, joka on pakollisesti toteutettava sellaisena kuin laki, josta hallituksen esityskään ei ole vielä valmis, tulee vaatimaan. Tämän myöhäisen ajoituksen vuoksi hankkeen vaatimien investointien suunnittelu on ollut erittäin hankalaa TTS-aikataulussa ja on todettava, että edelleen suunnittelu pohjautuu varsin epävarmoihin tietoihin monien kysymysten ollessa vailla ratkaisua. Vuonna 2006 investointimäärää nostaa paitsi mainittu VEL2005- hanke, jo tällä hetkellä teknisesti vanhentuneen tapaturmien ym. korvausten käsittelyjärjestelmän uusiminen, jonka suunnitelma on yhteensä 6 milj., ja siitä vuodelle 2006 on suunniteltu 3 milj.. Säästöjen aikaansaamiseksi vuodelta 2004 on siirretty investointeja seuraaviin vuosiin noin 640 t suurimpana yksittäisen hankkeena korkotukien hallinnointiosion rakentaminen Laiho-järjestelmään.

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 11 Perussuunnitelman ulkopuolelle ovat Valtiokonttorin suunnitelmissa jääneet mm. seuraavat - valtionhallinnon tukipalveluiden tuottavuuden nousun edellyttämät yhteisten tietojärjestelmien hankinta ja hankinnan ja ylläpidon toteuttaminen - keskitettyjen palvelukeskusten perustaminen - valtion henkilöstörekisterien uudistaminen - kriisivalmiuden edellyttämän varadealingtilan perustaminen ja mm. eläkkeiden kriisimaksatusjärjestelmän uusiminen sekä varavoimajärjestelyt - työeläkepalveluiden sähköisen asioinnin saattaminen sille tasolle, jolla muut työeläkelaitokset jo ovat - palvelussuhderekisterin WEB-versio Vakuutuksen työnantajapalvelun sähköistämiseksi - työnantaja-asiakkuuden hallintajärjestelmä Vakuutustoimialalle - sotilasvamma-asioita hoitavan Sovako-järjestelmän toimintojen siirto muuhun Vakuutustoimialan tietojärjestelmään - Sörnäisten Rantatien toimitalon peruskorjaus

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 12 Perussuunnitelma 2005-2008 HANKE: Toimi- Sisäinen budjetti 2004 TAE 2005 TTS 2006 TTS 2007 TTS 2008 ala Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Menot hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit yht. (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) KIEKU HO 2,00 100 190 5,00 250 390 850 5,00 250 390 5 250 390 5 250 390 3 700 NETRA HO 37 555 51 51 60 66 180 90 60 1 150 Paperiton kirjanpito HO 97 202 87 150 87 150 87 40 900 Keskuskirjanpidon uudistaminen HO 2 240 100 360 100 802 Tuotto-obligaatiojärjestelmä Rah. 10 500 500 30 30 1 070 Korkotuki- ja takausjärjestelmä Rah. 250 750 1 000 Sähköinen asiointi/laiho Rah. 100 200 300 VAR-tiedot FinanceKittiin Rah. 50 50 50 50 50 250 Trema FinanceKit Upgrade Rah. 48 48 96 48 240 Sähköinen tiedonjakelu/financekit Rah. 10 30 30 70 Sähköinen tiedonjakelu/raportointiportaali; kehittäminen Rah. 60 60 Riskienhallintamoduuli/FinanceKit Rah. 50 50 MatLab tilasto-ohjelma riskienhallintaan Rah. 13 13 VEL05/Ylläpito (Elpa) Vak. 660 510 473 135 135 1 913 VEL05/YHELLA-kehitys (Elpa) Vak. 200 300 300 300 300 1 400 VEL05/HAKU A + OVPK (Elpa) Vak. 510 170 102 68 0 850 VEL05/HAKU B + MVPK (Elpa) Vak. 425 85 85 43 0 638 VEL05/Maksatus (Elpa) Vak. 340 85 85 43 0 553 VEL05/Rajaus (Elpa) Vak. 100 100 100 100 100 500 VEL05/PSR ja TAR (Ripa) Vak. 213 85 85 43 43 469 VEL05/YHELLA-kynnysmaksu (Elpa) Vak. 300 0 0 0 0 300 VEL05/Muut (Elpa) Vak. 80 80 40 40 40 280 VEL05/Sähköinen palvelu (Elpa) Vak. 200 200 VEL05 Ympäristö (siirretty käyttöpalveluista)(elpa) Vak. 180 180 VEL05/Konsultointi (Elpa) Vak. 119 34 0 0 0 153 Välisumma VEL2005 Yhteensä Vak. 660 2 467 510 1 139 473 797 135 637 135 483 7 436 (VEL2005 peruslaskelmaan kuulumattomat hankkeet) Vak. 3 271 1 276 1 271 1 000 2 101 1 500 1 675 12 094 TAPA järjestelmän järjestelmän uudistaminen (Vapa) Vak. 3 000 1 500 1 500 6 000 Tilastotiedostojen luonti Vak. 151 168 155 156 210 839 Valtion eläkerahaston maksutulojen ym. hallintaan (Ripa) Vak. 0 200 200 400 VILMA takuumaksut (Elpa) Vak. 300 0 0 0 0 300 Vakuutusliikkeen analysointimalli Vak. 60 30 30 30 150 LATI/vaihe 4 Vak. 5 34 5 37 6 16 7 16 7 16 149 RAPA infokannan kehittäminen (Vapa) Vak. 35 20 20 0 0 75 REKI takuumaksu (Ripa) Vak. 32 32 TAPA järjestelmän tulostuksen uudistaminen (Vapa) Vak. 17 17 Kalusteet, koneet ja laitteet Yht. 348 413 392 403 389 1 944 Ympyrätalohanke, josta erillinen yksityiskohtainen budjettisuunnitelma Yht. 167 900 211 211 211 211 1 911 Puhelinjärjestelmän uudistaminen Yht. 800 800 Käyttöpalvelukilpailutus, toimittajan vaihto Yht. 600 600 Valtiokonttorin sisäverkon nopeuden nostaminen Yht. 200 300 500 Tunnistuksen ja käyttäjähallinnan perusratkaisun toteutus toimialakohtyht. 100 50 50 200 400 Muut it- infran korvausinvestoinnit Yht. 50 50 50 50 50 250 Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät Yht. 30 50 53 36 42 210 Valtiokonttorin extranet- palvelun toteuttaminen yhteisenä perusratkaisyht. 100 50 50 200 Toimipisteiden pienimuotoiset korjaukset ja yhteisten tilojen kalustukseyht. 40 50 30 30 30 180 Konsultointipalveluita tietoturvallisuuden kehittämiseen ja auditointiin Yht. 30 45 20 20 20 135 Projektinhallintaohjeiston uudistaminen ja projektinhallintavälineen käyyht. 10 40 15 15 15 15 110 Konsultaatiopalveluita systeemityömenetelmien auditointiin ja laadunv Yht. 15 15 20 20 30 100 Sörnäisten UPS- laitteiden ja akustojen uusinta Yht. 90 90 Sörnäisten kameravalvonnan digitalisointi Yht. 30 10 10 10 10 70 Sörnäisten kokoustiloihin työasema + datatykki, 2 neukkaria/vuosi Yht. 10 10 10 30 SiNetin sisällöntuotantovälineen versiotason nosto Yht. 30 30 Kotisivuston sisällöntuotantovälineen versiotason nosto Yht. 30 30 Kävijätilastointi www- palveluihin (kotisivusto) Yht. 5 10 5 5 5 30 TestDirector- ohjelmistotestauksen hallintavälineistön käytön laajentamyht. 3 15 3 3 3 27 Valtiokonttorin tulosteiden muotoilujärjestelmän (TMH).pdf- formaatin Yht. 2 12 2 2 2 2 22 nh. Ilveksen tekniikka Yht. 10 10 Dynastin skannaus ja www-modulit Yht. 10 10 Toimistodokumenttien hallintajärjestelmän takuumaksu Yht. 9 9 Kotisivuston takuumaksu Yht. 7 7 KAIKKI YHTEENSÄ 2,00 100 1 364 6 099 5,00 250 1 517 4 384 5,00 250 1 450 7 755 5,00 250 1 227 3 857 5,00 250 1 227 2 728 32 709

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 13 Toimialojen tulot, menot ja palkallinen henkilötyö 2005-2008 VALTIOKONTTORI Ennuste Suunn. TAE Vert. TTS TTS TTS TAE/TTS 2005-2008 2003 2004 2005 2005/ 2006 2007 2008 2004 TULOT 1 000 Rahoitus 1 091 1 007 777-23 % 527 172 67 Hallinnon ohjaus 101 115 113-1 % 94 94 94 Vakuutus 2 144 2 345 2 348 0 % 2 348 2 348 2 348 Yhteiset toiminnot 163 141 107-25 % 95 95 95 Valtiokonttori 3 498 3 608 3 345-7 % 3 064 2 709 2 604 MENOT 1 000 Rahoitus 9 524 9 014 10 459 16 % 10 987 9 885 9 637 Hallinnon ohjaus 3 167 4 351 5 302 22 % 4 612 4 837 4 359 Vakuutus 24 709 21 556 20 913-3 % 23 196 20 773 20 295 Yhteiset toiminnot 7 627 9 865 8 485-14 % 9 026 7 996 7 849 Valtiokonttori 45 027 44 786 45 159 1 % 47 820 43 491 42 141 PALKALLINEN HENKILÖTYÖ htv Rahoitus 106,27 103,40 102,10-1 % 100,10 100,10 100,10 Hallinnon ohjaus 39,63 45,29 50,20 11 % 50,20 49,95 49,70 Vakuutus 308,09 312,77 310,80-1 % 305,80 299,40 293,50 Yhteiset toiminnot 99,53 105,05 104,55 0 % 104,55 104,55 104,00 Valtiokonttori 553,52 566,51 567,65 0 % 560,65 554,00 547,30

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 14 VALTIOKONTTORIN BUDJETOIMAT MUUT MENOMOMENTIT PÄÄLUOKASSA 28 MENOT 1000 2004 2005 2006 2007 2008 TA TAE TTS TTS TTS Huom! Vaihtoehto A. 28.07.05 VAKINAISET ELÄKKEET, PERHE-ELÄKKEET SEKÄ KUNTOUTUSTUET 2 952 120 2 992 220 3 052 320 3 116 280 3 182 680 2005-2008 huomioitu siirto momentilta 28.80.24 28.07.06 YLIMÄÄRÄISET ELÄKKEET 21 546 21 400 21 300 21 200 21 100 28.07.07 MUUT ELÄKEMENOT 28 518 28 000 28 000 29 000 29 000 28.07.50 TAPATURMAKORVAUKSET JA MUUT VAHINGONKORVAUKSET 39 965 39 755 39 605 39 855 39 855 2005-2008 huomioitu Täyskustannusvastaa- 28.07.63 MUIDEN ELÄKELAITOSTEN VASTATTAVAKSI vuuden aiheuttamat kustannusvaikutukset. KUULUVAT ELÄKEMENOT 6 000 12 000 17 000 22 000 27 000 28.80.24 TYÖHYVINVOINNIN TUKI (uusi nimi) 6 368 4 050 4 050 3 900 3 900 2005-2008 huomioitu siirto momentille 28.07.05 28.80.25 VALTION HENKILÖSTÖJÄRJESTELYT 725 530 475 378 235 28.81.95 LAKIIN TAI AS. PERUST. MENOT, JOITA VARTEN TALOUS- ARVIOON EI OLE ERIKSEEN MERKITTY MÄÄRÄRAHAA 5 5 5 5 5 28.84.66 KANSAINVÄLISILLE RAHOITUSLAITOKSILLE 170 170 170 170 170 ANNETTUJEN SITOUMUSTEN LUNASTAMINEN 28.99.95 VALTION SAATAVIEN TURVAAMINEN 50 50 50 50 50 YHTEENSÄ 3 055 467 3 098 180 3 162 975 3 232 838 3 303 995

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 15 28.05 VALTIOKONTTORI 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Toimintamenot on budjetoitu nettomääräisinä. Kehityssuunnitelman mukaisia menoja ei sisälly oheiseen kehyslaskelmaehdotukseen. Osa VEL-2005 hankkeen vaatimasta rahoituksesta puuttuu Valtiokonttorin perussuunnitelmasta hankkeen aikataulun vuoksi. Ks. kehyslaskelman alla oleva selvitys sivulla 10. 28.05.21 TTS 2005-2008 (1 000 ) 2004 2005 2006 2007 2008 TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK. 39 214 41 814 44 757 40 782 39 537 indeksi 100,0 106,6 114,1 104,0 100,8

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 16 28.07 VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET VALTION ELÄKEMENOT TTS-KAUDELLA MENOLASKELMAN PERUSTEET Menot on arvioitu valtiovarainministeriön suunnitteluohjeen mukaisesti (VM 31/01/2003 23.10.2003) 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) Vuosina 2005-2008 eläkemenon suhteellisen kasvun oletetaan olevan saman suuruinen kuin vuoden 2004 talousarviota varten keväällä 2003 tehdyissä laskelmissa. Eläkemenoennustelaskelmissa on käytetty vuoden 2002 lopussa voimassa ollutta eläkekantaa ja tuloksia on tarkistettu vuoden 2003 aikana tapahtuneen kehityksen perusteella. Eläkemenon TEL- indeksin ylittävä reaalikasvu on vuosina 2005-2008 ennusteen mukaan keskimäärin 2,1 % vuodessa. Eläkemenoennuste on tehty vuodelle 2004 vahvistetussa TEL- indeksitasossa (2028/2151). Vuonna 2005 voimaantulevan eläke-etuuksien kokonaisuudistus ei vaikuta olennaisesti vielä suunnittelukaudella valtion eläkemenoon säädösvalmistelun yhteydessä tehtyjen laskelmien perusteella. Kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien eläkejärjestelyihin vuoden 1999 alusta voimaantulleet muutokset on huomioitu, minkä mukaan nuoret vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet henkilöt siirtyvät muiden eläkejärjestelmien piiriin. Kansanedustajien vanhuuseläkkeitä oletetaan alkavan vaalivuonna 2007 noin 50 kappaletta enemmän kuin muina vuosina. Alkavien yksilöllisten varhaiseläkkeiden määrän oletetaan pienenevän vuoden 2002 tasoon verrattuna vuoteen 2006 asti alaikärajan noston takia. Osittain pienenemän oletetaan korvautuvan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksien kasvuna. Alkavien vanhuuseläkkeiden määrän oletetaan suurenevan vuodesta 2004 lähtien vuonna 1941 syntyneiden ikäluokan saavuttaessa 63 vuoden iän ja yhä useamman suuriin ikäluokkiin kuuluvan saavuttaessa yleistä eläkeikää alemman 55, 58 tai 60 vuoden eläkeikänsä. Pohjaosaleikkauksen kompensaation seurauksena eläkemenot nousevat vuoden 2002 tasoon verrattuna noin 10 miljoonalla eurolla vuonna 2003 ja sen jälkeisinä vuosina 35-40 miljoonalla eurolla. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon yhteensä vuosina 2005-2008 11,7 miljoonaa euroa valtion eläkelain (280/1966) mukaisista kuntoutusetuuksista aiheutuvia menoja siirtona momentilta 28.80.24.

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 17 ELÄKEMENON TT-SUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 Seuraavassa esitetään vuosille 2004 2008 menoennusteet talousarvion momenttia 28.07.05 "Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet" varten ja momenttia 28.07.63 Muiden puolesta maksettavat eläkemenot varten. Tuloennuste talousarvion tiliä 12.28.63 Ennakkomenettelyn hyvitykset varten on esitetty ko. momentin kohdassa. Ennusteet on esitetty TEL-indeksitasossa (2028/2151), jonka Sosiaali- ja terveysministeriö on lokakuussa 2003 vahvistanut vuodelle 2004. Alkaneet eläkkeet vuonna 2002 ja arvioita vuodelle 2003 Vuonna 2002 eläkkeitä alkoi 21 000 kappaletta, joista 45 % oli täysitehoisia. Eläkkeitä alkoi kaiken kaikkiaan noin 500 kappaletta enemmän kuin vuonna 2001. Lisäys oli maltillinen edellisvuoteen verrattuna, jolloin lisäystä alkaneissa eläkkeissä oli yli 1000 kappaletta. Lisäystä vuonna 2002 tapahtui erityisesti alkaneiden osa-aikaeläkkeiden määrässä, mutta myös vapaakirjan perusteella myönnettyjen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä. Vuonna 2002 osa-aikaeläkkeitä alkoi 1600 kappaletta, mikä oli huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Vuonna 2001 osa-aika eläkkeitä oli alkanut 920 kappaletta. Varsinaisia työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi täysitehoisten puolella vuonna 2002 jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna. Sen sijaan vapaakirjaan perustuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä suunta on ollut kasvava jo useamman vuoden. Yksilöllisiä varhaiseläkkeitä alkoi vuonna 2002 sama määrä kuin vuotta aikaisemmin, noin 730 kappaletta. Myöskään vuoden 2003 puolella alkavien YVE-eläkkeiden määrässä ei ole odotettavissa nousua päätellen siitä, että hakemuksia on saapunut samaan tahtiin kuin edellisenä vuonna. Eläkemeno vuosina 2003-2008 Vuonna 2003 on momentin 28.07.05 eläkemeno talousarvion mukaan 2 789 440 000 euroa. Syyskuun 2003 loppuun mennessä toteutuneen menon perusteella näyttää siltä, että koko vuoden eläkemeno tulee alittamaan talousarviovarauksen 30-40 miljoonalla eurolla. Vuosien 2004 2008 aikana eläkemenon suhteellisen kasvun oletetaan olevan saman suuruinen kuin vuoden 2004 talousarvioesitystä varten keväällä 2003 tehdyissä laskelmissa. Luvut on kuitenkin tarkistettu vastaamaan Sosiaali- ja terveysministeriön vuodelle 2004 vahvistamaa indeksitasoa (2028/2151). Koska vahvistettu indeksitaso on matalampi kuin se indeksitaso (2048/2162), minkä mukaan laskelmat talousarviota varten tehtiin keväällä, on menoennuste lähtövuodelle 2004 nyt alhaisempi kuin talousarvioesityksessä. Vuoden 2004 eläkemenoennusteeksi on nyt saatu 2 928 miljoonaa euroa, kun talousarvioesityksessä luku oli 2 952 miljoonaa euroa. Ero ennusteiden välillä on 24 miljoonaa euroa. Vuosina 2005 2008 on eläkemenon TEL- indeksin ylittävä reaalikasvu ennusteen mukaan keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa.

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 18 Eläkemenoennuste vuosille 2004-2008 TEL-indeksitasossa (2028/2151) on seuraava: Eläkemeno reaalikasvu 1000 euroa ed. vuodesta % 2004 2 927 970 3,28 2005 2 989 520 2,10 2006 3 049 420 2,00 2007 3 113 280 2,09 2008 3 179 580 2,13 Parhaillaan viimeistellään lähiaikoina annettavaa hallituksen esitystä, jossa tullaan esittämään valtion eläketurvan olennaista muuttamista vuoden 2005 alusta lähtien. Uudistus noudattelee samoja periaatteita, joista yksityisen sektorin puolella on jo säädetty. Kuitenkin valtion eläkejärjestelmän erityispiirteet vaativat omat ratkaisunsa. Säädösvalmistelun yhteydessä tehtyjen laskelmien mukaan uudistuksella ei ole olennaisia vaikutuksia eläkemenoon vielä suunnittelukaudella vuoteen 2008 mennessä. Yhteenveto laskentatuloksista momentin 28.07.05 alakohdittain ja eläkelajeittain Eläkemeno on seuraavassa esitetty vuodelta 2003 vuoden 2003 indeksitasossa (2002/2103) ja vuosilta 2004-2008 vuoden 2004 indeksitasossa (2028/2151, STM lokakuu 2003). A. Eläkemeno momentin 28.07.05 alakohdittain, 1000 euroa 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet (28.07.05.01) 1 956 040 2 038 540 2 067 870 2 096 660 2 129 220 2 163 670 Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perheeläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet (28.07.05.02) 760 780 807 990 833 260 858 060 882 970 907 820 Kansanedustajain eläkkeet ja perhe-eläkkeet (28.07.05.03) 8 250 9 110 9 480 9 460 9 440 10 000 Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet (28.07.05.04) 20 20 20 20 20 20 Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet (28.07.05.05) 64 350 72 310 78 890 85 220 91 630 98 070 Momentti 28.07.05 yhteensä (ilman VEL-kuntoutusta) 2 789 440 2 927 970 2 989 520 3 049 420 3 113 280 3 179 580 VEL-kuntoutus 2 700 2 900 3 000 3 100 Momentti 28.07.05 yhteensä (VELkuntoutus ml) 2 992 220 3 052 320 3 116 280 3 182 680

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 19 Vuosi B. Eläkemeno vuosina 2003-2008 eläkelajeittain, 1000 euroa Vanhuusja varh. vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Yksilöll. varhaiseläkkeet Työttömyysja osa-aikaeläkkeet Perheeläkkeet Eläkemeno yhteensä 2003 2 163 524 214 693 26 782 78 111 306 330 2 789 440 2004 2 273 800 223 720 28 750 83 490 318 210 2 927 970 2005 2 320 130 225 910 31 030 89 420 323 030 2 989 520 2006 2 361 940 229 000 32 750 97 160 328 570 3 049 420 2007 2 399 580 233 350 34 080 110 810 335 460 3 113 280 2008 2 436 410 239 570 36 680 124 550 342 370 3 179 580 Kuvio 1: Eläkemeno lajeittain, miljardia euroa mrd. euroa 3,50 3,00 2,79 2,93 2,99 3,05 3,11 3,18 Perhe Työttömyysja osa-aika YVE 2,50 Työkyvyttömyys 2,00 1,50 Vanhuus 1,00 0,50 0,00 2003 2004 2005 2006 2007 2008 LIITE Laskentaoletukset

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 20 LIITE Laskentaoletukset 1. Eläkemenoennusteessa käytetään laskentamallia, jonka aikajänne on kuusi vuotta. Malliin sisältyvien, eläkkeiden kestoa ja säilyvyyttä kuvaavien parametrien arvoja on jonkin verran muutettu viimevuotisesta vuotta 2002 koskevien tilastotietojen perusteella. Mallin käyttämä lähtökanta on vuoden 2002 lopussa voimassa ollut eläkekanta. Mallin antamia tuloksia on tarkistettu vuoden 2003 aikana tapahtuneen kehityksen perusteella. 2. Laskenta on suoritettu vuodelle 2004 vahvistetussa TEL-indeksitasossa. - 65 vuotta täyttäneiden indeksi 2028 - alle 65-vuotiaiden indeksi 2151 3. Vuonna 2005 voimaantulevan eläke-etuuksien kokonaisuudistus ei olennaisesti vaikuta valtion eläkemenoon vielä suunnittelukaudella niiden laskentatulosten perusteella, jotka ovat syntyneet säädösvalmistelun yhteydessä. 4. Kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien eläkejärjestelyihin vuoden 1999 alusta voimaantulleet muutokset on huomioitu, minkä mukaisesti nuoret, vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet henkilöt siirtyvät muiden eläkejärjestelmien piiriin. 5. Kansanedustajien vanhuuseläkkeitä oletetaan alkavan vaalivuosina 2003 ja 2007 noin 50 kappaletta enemmän kuin muina vuosina. 6. Alkavien YVE-eläkkeiden määrän oletetaan pienenevän vuoden 2002 tasoon verrattuna vuoteen 2006 asti alaikärajan noston takia. Osittain pienenemän oletetaan korvautuvan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksien kasvuna. Alkavien vanhuuseläkkeiden määrän oletetaan suurenevan vuodesta 2004 lähtien vuonna 1941 syntyneiden ikäluokan saavuttaessa 63 vuoden iän ja yhä useamman suuriin ikäluokkiin kuuluvan saavuttaessa yleistä eläkeikää alemman 55, 58 tai 60 vuoden eläkeiän. 7. Pohjaosaleikkauksen kompensaation seurauksena eläkemenot nousevat vuoden 2002 tasoon verrattuna vuonna 2003 noin 10 miljoonalla eurolla ja sen jälkeisinä vuosina 35-40 miljoonalla eurolla.

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 21 28.07 VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) (lukuihin sisältyy valtion palveluksen perusteella myönnetyt kuntoutusetuudet siirtona momentilta 28.80.24) 28.07.05 TTS 2005-2008 (1 000 ) 2004 2005 2006 2007 2008 TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK. 2 952 120 2 992 220 3 052 320 3 116 280 3 182 680 indeksi 100 101,36 103,40 105,56 107,81

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 22 28.07 VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET YLIMÄÄRÄISET ELÄKKEET Ylimääräisten eläkkeiden merkitys vähenee TTS-kaudella, koska lakisääteinen eläketurva koskee yhä useampia. Lisäksi TTS-kaudella toteutettavat valtion eläkelainsäädännön muutokset koskevat myös ylimääräisiä eläkkeitä. Ylimääräisten eläkkeiden reaalinen eläkemeno on TTS-kaudella laskeva. 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 28.07.06 TTS 2005-2008 (1 000 ) 2004 2005 2006 2007 2008 TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK. 21 546 21 400 21 300 21 200 21 100 indeksi 100 99,32 98,86 98,39 97,93

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 23 28.07 VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) Korvausliikenteen menot pienenevät suunnittelukauden alussa. Tämä johtuu siitä, että momentilta rahoitettavat eläkeoikeuden siirrot valtion eläkejärjestelmästä Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään vähenevät. Suunnittelukauden lopulla menot nousevat ikäluokkien kasvun johdosta. Pääosa VEL-eläketurvan siirroista on ajoittunut vuosille 2001 ja 2002. Vuodelle 2004 siirtoihin on varattu 3 milj. euroa. Myöhemmin suunnittelukaudella siirtojen määrä vähenee siten, että vuosittainen meno on noin 1,7 milj. euroa. Muista korvausliikenteen määrärahoista suurin osa käytetään Kuntien eläkevakuutukselle maksettaviin korvauksiin, jotka perustuvat ennen 1.1.1987 tapahtuneisiin toimintojen siirtoihin valtiolta kunnalle. Viime vuosina osa määrärahasta on käytetty korvausten kertasuoritukseen, joten korvattavan määrän arvioidaan pienenevän. Momentilta suoritetaan korvauksia myös Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä aiheutuvasta lisärasituksesta ns. vanhoina työntekijöinä näiden yhtiöiden palvelukseen siirretyistä henkilöistä. 28.07.07 TTS 2005-2008 (1 000 ) 2004 2005 2006 2007 2008 TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK. 28 518 28 000 28 000 29 000 29 000 indeksi 100 98,2 98,2 101,7 101,7

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 24 28.07 VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Mahdollisina muutoksina menoarvioon 28.07.50 vuoden 2005 alkaen: STM:ssä työtapaturmien ja liikennevahinkojen julkisen sektorin sairaanhoitokustannusten vakuutuskorvauksia selvitellyt työryhmä valmistelee muutoksia, jotka toteuttaisivat täyskustannusvastaavuuden sairaanhoidon vakuutuskorvauksissa suoralaskutuksen muodossa STM:n muistion 2002:14 mukaisin periaattein. Muutos on alustavasti tarkoitettu tehtävän vuoden 2005 alusta, lakiesityksiä ei vielä ole. Valtion korvausjärjestelmissä muutoksen on ko. muistiossa arvioitu merkitsevän n. 3,4 milj. euron kustannusten nousua. Muutos toteutettaisiin kuitenkin vain vuoden 2005 jälkeisiin tapauksiin eli ensimmäisinä vuosina vaikutus olisi olennaisesti pienempi. Nousu aiheuttaisi vastaavasti vakuutusmaksuihin korotusta. Kustannus on huomioitu laskelmassa A vuodesta 2005 alkaen korvausmenoihin sekä momentin 12.28.25 vakuutusmaksutuloihin. Vaihtoehto A. (Luvuissa ovat mukana kustannusvaikutukset täyskustannusvastaavuudesta) 28.07.50 TTS 2005-2008 (1 000 ) 2004 2005 2006 2007 2008 TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK. 39 965 39 755 39 605 39 855 39 855 indeksi 100 99,5 99,1 99,7 99,7 Vaihtoehto B. (Luvut ilman täyskustannusvastaavuuden kustannusvaikutuksia) 28.07.50 TTS 2005-2008 (1 000 ) 2004 2005 2006 2007 2008 TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK. 39 965 38 855 38 655 38 655 38 655 indeksi 100,0 97,2 96,7 96,7 96,7

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 25 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset 28.07.50 Vaihtoehto A euro TP 2002 TA 2003 TA2004 TTS 2005 TTS 2006 TTS 2007 TTS 2008 1. Tapaturmakorvaukset 23 499 728 26 340 000 30 200 000 30 200 000 30 250 000 30 500 000 30 500 000 2. Liikennevahingot 1 688 584 1 985 000 2 050 000 2 050 000 2 050 000 2 050 000 2 050 000 3. Valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja 33 234 67 000 65 000 65 000 65 000 65 000 65 000 vahinkojen korvaaminen 4. Valtion virkamiesten erorahat 3 898 276 3 950 000 4 100 000 4 100 000 4 100 000 4 100 000 4 100 000 ja toistuvat korvaukset 5. Ryhmähenkivakuutusta 2 498 896 3 200 000 3 110 000 2 900 000 2 900 000 2 900 000 2 900 000 vastaava taloudellinen tuki 6. Liikelaitosten vahinkoturva 1 559 170 000 200 000 200 000 7. VR:n vanhojen rautatievast.lain. 129 579 150 000 170 000 170 000 170 000 170 000 170 000 8. Lapuan patruunatehtaan tapat. 63 114 62 000 70 000 70 000 70 000 70 000 70 000 Yhteensä 31 812 970 35 924 000 39 965 000 39 755 000 39 605 000 39 855 000 39 855 000 INDEKSI 100,0 99,5 99,1 99,7 99,7 Vuoden 2003 tapaturmakustannukset nousivat pääasiassa virkamiesten tapaturmapäivärahan tultua lainmuutoksen johdosta maksettavaksi työnantajille, aikaisemmin niitä ei maksettu lainkaan. Vuoden alusta huhtikuuhun 2003 asti virkamiespäivärahamuutos nosti tapaturmien kk-menot yllättävän korkeiksi johtuen lain siirtymäsäännöksistä. Lisäksi vuoden 2002 tapaturmameno näytti kasvaneen edellisvuoteen verrattuna n.5,8 %, mikä osoittautui sittemmin johtuneen euromuutosten aiheuttamasta siirtymästä. Näistä syistä keväällä 2003 tehty talousarvioehdotus vuodelle 2004 on tehty liian suureksi, kun sitä arvioidaan nyt vuoden 2003 toteutuneen 10 kuukauden käytön mukaan. Todennäköinen tarve vuodelle 2004 on noin 2 milj. talousarviota pienempi, mistä johtuen määrärahan taso ei nouse tässä suunnitelmassa, vaikka mukana on vuodesta 2005 lukien sairaanhoidon täyskustannusvastaavuus vakuutuskorvauksissa.

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 26 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset 28.07.50 Vaihtoehto B euro TP 2002 TA 2003 TA 2004 TTS 2005 TTS 2006 TTS 2007 TTS 2008 1. Tapaturmakorvaukset 23 499 728 26 340 000 30 200 000 29 300 000 29 300 000 29 300 000 29 300 000 2. Liikennevahingot 1 688 584 1 985 000 2 050 000 2 050 000 2 050 000 2 050 000 2 050 000 3. Valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja 33 234 67 000 65 000 65 000 65 000 65 000 65 000 vahinkojen korvaaminen 4. Valtion virkamiesten erorahat 3 898 276 3 950 000 4 100 000 4 100 000 4 100 000 4 100 000 4 100 000 ja toistuvat korvaukset 5. Ryhmähenkivakuutusta 2 498 896 3 200 000 3 110 000 2 900 000 2 900 000 2 900 000 2 900 000 vastaava taloudellinen tuki 6. Liikelaitosten vahinkoturva 1 559 170 000 200 000 200 000 - - - 7. VR:n vanhojen rautatievast.lain. 129 579 150 000 170 000 170 000 170 000 170 000 170 000 8. Lapuan patruunatehtaan tapat. 63 114 62 000 70 000 70 000 70 000 70 000 70 000 Yhteensä 31 812 970 35 924 000 39 965 000 38 855 000 38 655 000 38 655 000 38 655 000 INDEKSI 100,0 97,2 96,7 96,7 96,7

VALTIOKONTTORI TTS 2005-2008 27 28.07 VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) Vuonna 2004 valtion eläkejärjestelmä siirtyy viimeisen laitoksen periaatteen mukaiseksi. Toimintatapa tarkoittaa sitä, että vuonna 2004 alkavissa uusissa eläkkeissä henkilön koko eläke maksetaan henkilön viimeisen työnantajan eläkelaitoksesta ja eläkelaitokset tasaavat osuutensa keskenään vuosittain. Toimintatavasta käytetään nimeä VILMA. Järjestelyssä ovat mukana Valtiokonttori, Kuntien eläkevakuutus, Kansaneläkelaitos, Kirkon keskusrahasto ja Eläketurvakeskus, joka edustaa yksityisen eläkejärjestelmän eläkelaitosta. Kukin osapuoli vastaa eläkemenojen hyvittämisestä täysimääräisenä sille, joka maksaa eläkettä toisen sopimusosapuolen puolesta. Yrittäjäeläkelain mukaisten eläkkeiden selvittelyssä noudatetaan samassa sopimuksessa sovittua vastaavanlaista menettelyä kuin edellä mainittujen työeläkelakien mukaisten eläkkeiden selvittelyssä. Eläkeselvittely budjetoidaan bruttomääräisenä siten, että valtion muiden eläkelaitosten puolesta maksamat eläkkeet budjetoidaan täysimääräisenä menoksi momentille 28.07.63 ja muilta eläkelaitoksilta saatava korvaus budjetoidaan tuloksi momentille 12.28.63. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamat eläkkeet on budjetoitu momentille 28.07.05. Rahaliikenne hoidetaan Eläketurvakeskuksen ja Valtiokonttorin kesken nettomääräisenä, jolloin toisen osapuolen puolesta enemmän maksava on maksusuorituksen saajana. Talousarviovuoden ennakoista sovitaan Eläketurvakeskuksen kanssa vuosittain 30.11. mennessä. Eläketurvakeskus laskee vuotuisen loppuselvityksen ja ilmoittaa sen Valtiokonttorille talousarviovuotta seuraavan vuoden lokakuun 31. päivään mennessä. Valtiokonttorin osalta VILMA-järjestelyn piirissä arvioidaan eläkemenon, hyvitysten ja velan kehittyvän seuraavassa asetelmassa esitetyn mukaisesti. 1000 euroa 2004 2005 2006 2007 2008 Valtiokonttorin muiden eläkelaitosten puolesta maksamat eläkkeet Ennakkomenettelyn hyvityksenä valtiolle saatava korvaus Muiden eläkelaitosten maksamat VEL- eläkkeet, valtiolle muodostuva velka Momentti 28.07.63 Tulotili 12.28.63 Momentti 28.07.05 6 000 12 000 17 000 22 000 27 000 6 000 12 000 17 000 22 000 27 000 11 000 21 000 31 000 41 000 50 000 28.07.63 TTS 2005-2008 (1 000 ) 2004 2005 2006 2007 2008 TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK. 6 000 12 000 17 000 22 000 27 000 indeksi 100 200 283,3 366.7 450,0