Mittausmenetelmä rakennuksen ulkovaipan ääneneristystä koskevan asemakaavamääräyksen toteutumisen valvomiseksi

Samankaltaiset tiedostot
- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO esitetyistä menetelmistä

RAKENNUKSEN ULKOKUOREN RAKENNUSOSILTA VAADITTAVA ÄÄNENERISTÄVYYS

PARVEKELASITUSTEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITUS

4.3 Signaalin autokorrelaatio

HEIJASTUMINEN JA TAITTUMINEN

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

S Laskennallinen systeemibiologia

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

L p p. L w. Rak Building physical design 2 - Acoustical design Autumn 2015 Exercise 1. Solutions. Äänenpainetason määritelmä: jossa.

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

Otantajakauman käyttö päättelyssä

Lue! FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus Tulokset

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos on vahvistettu

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Karitma Oy, Hydro Smart Compactline vinyylilankku

Otantajakauma. Otantajakauman käyttö päättelyssä. Otantajakauman käyttö päättelyssä

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUS

1 Eksponenttifunktion määritelmä

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

ERISTELEVYN ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

PARVEKELASIEN JA KAITEEN ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN

PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA. Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja p

RAKENTAMISEN TEKNIIKAT AKUSTIIKKA AKUSTIIKKA

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

LATTIAPÄÄLLYSTEIDEN ASKELÄÄNITASOLUKUJEN MITTAUS

Martinlaakson kaupunginosan korttelin suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen melulta

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

Hirsiseinien ilmaääneneristysluvut

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

Aritmeettinen jono

ASKELÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUSEPÄVARMUUS KENTTÄMITTAUKSISSA. Mikko Kylliäinen

Päivitykset RIL ohjeen 2. korjattuun painokseen

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: Donna ID

ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN ROUND ROBIN -TESTI 2016

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k =

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

Sako II, asemakaavamuutos

NURKKAPISTEMENETELMÄN VAIKUTUS ÄÄNENERISTÄVYYSMITTAUKSISSA - HAVAINTOJA KENTTÄMITTAUKSISTA 1 JOHDANTO. Olli Santala

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Saimaankatu 29, Lahti

PIENTALOJEN ÄÄNENERISTÄVYYS YMPÄRISTÖMELUA VASTAAN TAAJUUKSILLA HZ INFRAÄÄNITUTKIMUS

TIELIIKENNEMELUN SPEKTRIPAINOTUSTERMI YLIKOROSTAA PIENTAAJUISEN MELUN OSUUTTA

SPEKTRIPAINOTUSTERMIN C I, VAIKUTUS ASKELÄÄNENERISTÄVYYDEN ARVIOINTIIN

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

JULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITTAMISEN EPÄVARMUUS

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

Aallot. voima F on suoraan verrannollinen venymään x. k = jousivakio Jousivakion yksikkö [k] = 1 N/m = 1 kg/s 2

3 Lukujonot matemaattisena mallina

Lintukorpi 2 Espoon Lintuvaara, kortteli 50102

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa.

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia: Mitä opimme?

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d= mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Hoviahontie 2, Pyhäselkä

Kompleksilukujen alkeet

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 4, Ratkaisu

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

Rastasniityntie 1, Espoo Laaksolahti, kortteli 60106

5. Lineaarisen optimoinnin perusprobleemat

Matematiikan tukikurssi

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet

KAIKKI MINKÄ OLET AINA HALUNNUT TIETÄÄ KENRAALIBASSOSTA, MUTTA ET OLE KEHDANNUT KYSYÄ. Sakari Vainikka Sakari Vainikka

Työ 55, Säteilysuojelu

Hailuodon lautta Meluselvitys

Parvekelasituksen ääneneristävyyden mitoitusohje

Tilapäinen vanhempainraha lapsen hoidon yhteydessä [Tillfällig föräldrapenning vid vård av barn]

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen HSL Alu db-liukuovi Rw 37dB

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys

Matematiikan tukikurssi

Tilastollinen todennäköisyys

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys

Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kysymys Miten mitata rahan arvon muutoksia?

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

Matematiikan tukikurssi

Järvenpää, Pajalan teollisuusalue, kortteli 701

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

Torpantie 33, Järvenpään kaupunki, Kinnari, kortteli 562

Insinöörimatematiikka IA

Raskaan julkisivukorjauksen vaikutus betonielementtitalon ääneneristävyyteen. Tekn. yo Jaakko Koskinen

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus

Sir Elwoodin Hiljaiset Värit Pistepirkko Haloo Helsinki

Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Liisa Kilpilehto, Mika Hanski

Salonpään koulu. A s e m a k a a v a n l i i k e n n e m e l u s e l v i t y s

Sormenjälkimenetelmät

2 u = 0. j=1. x 2 j=1. Siis funktio v saavuttaa suurimman arvonsa jossakin alueen Ω pisteessä x. Pisteessä x = x on 2 v. (x ) 0.

SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS

RAKENNUKSEN ULKOVAIPAN ÄÄNENERISTYSVAATIMUKSET

Julkisivukorjaus voi vaikuttaa myös rakennusakustiikkaan. TkK Jaakko Koskinen

Transkriptio:

Raketeide Mekaiikka Vol. 4, Nro, 2008, s. 37 43 Mittausmeetelmä rakeukse ulkovaipa ääeeristystä koskeva asemakaavamääräykse toteutumise valvomiseksi Mikko Kylliäie ja Valtteri Hogisto Tiivistelmä. Liikeemelu- tai muille melualueille rakeettaessa rakeuspaika asemakaavassa voidaa ataa rakeukse ulkovaipa ääeeristystä koskeva kaavamääräys rakeukse ulkovaipa kohdalla ilma ulkovaipasta tulevia heijastuksia vallitseva keskiääitaso L A,eq ja sisällä valtioeuvosto päätökse 993/992 perusteella sallittava keskiääitaso L A,eq erotuksea. Kaavamääräyksessä aetu ääitasoero toteutumista o usei selvitettävä mittauksi rakeukse valmistuttua. Koska viraomaisohjeita mittauksista ei ole, alalle ei ole sytyyt yhteäistä mittauskäytätöä. Tässä artikkelissa esitetää ehdotus rakeukse ulkovaipa ääeeristystä koskeva asemakaavamääräykse mittausmeetelmäksi. Ehdotus perustuu stadardeissa ISO 40-5 ja ISO 77- esitettyy rakeukse ulkovaipa ormalisoidu ääitasoeroluvu D ls,2m,,w mittausmeetelmää ja stadardissa ISO 77- esitettyy spektrisovitustermie C tr ja C lasketameetelmää. Avaisaat: liikeemelu, ääeeristys, ulkovaipa ääeeristys Johdato Liikeemelu- tai muille melualueille rakeettaessa rakeuspaika asemakaavassa voidaa ataa rakeukse ulkovaipa ääeeristystä koskeva kaavamääräys rakeukse ulkovaipa kohdalla ilma ulkovaipasta tulevia heijastuksia vallitseva keskiääitaso L A,eq ja sisällä valtioeuvosto päätökse 993/992 [] perusteella sallittava keskiääitaso L A,eq erotuksea. Ääitasoerosta käytetää tässä merkitää A,vaad. Rakeukse ulkovaipa rakeusosie ääeeristyskyky ilmoitetaa laboratoriomittauste perusteella ilmaääeeristyslukuia tieliikeemelua vastaa R w + C tr tai muuta melua vastaa R w + C. Rakeusosie ilmaääeeristysluvuista ei voida suoraa päätellä, oko rakeusosie ääeeristyskyky riittävä asemakaavamääräykse vaatima ääitasoero saavuttamiseksi. Ympäristömiisteriö julkaisi vuoa 2003 ympäristöoppaassa 8 meetelmä, jolla kaavamääräykse ääitasoerosta voidaa johtaa vaatimus rakeusosie ilmaääeeristysluvuille [2]. Pitkää käytössä ollut vaihtoehtoie meetelmä o esitetty esimerkiksi käsikirjassa RIL 29 [3]. Meetelmät johtavat yleesä suuittelussa samaa lopputuloksee [4]. Ympäristöoppaa mukaa suuittelumeetelmä tarkoituksea o, että akustisia mittauksia kaavamääräykse toteutumise valvomiseksi ei yleesä tarvitse tehdä [2]. Oppaassa ei site esitetä ohjeita siitä, mite mittaukset tulisi suorittaa. Käytäössä o 37

kuiteki varsi yleistä, että mittauksi o tutkittava, saavutetaako kaavamääräyksessä määritelty ääitasoero vai ei. Esimerkiksi moet yleishyödylliset rakeuttajat määrittelevät urakkaohjelmaa tarkistusmittaukset osaa ormaalia rakeukse vastaaottoja tarkastuskäytätöä. Kaavamääräykse toteutumista o tutkittava mittauksi myös silloi, ku epäillää, että kaavamääräys ei täyty rakeus- tai suuitteluvirhee vuoksi. Joissaki tilateissa rakeusvalvotaviraomaisetki edellyttävät mittauksia. Ulkovaipa ääeeristysmittauksia koskevie viraomaisohjeide puuttuessa alalle ei ole muodostuut yhteäistä mittauskäytätöä. Yhteäise käytäö muodostumista haittaa lisäksi se, että rakeukse ulkovaipa ääeeristystä koskevassa stadardissa ISO 40-5 [5] tarjotaa useita mittausvaihtoehtoja. Niistä mikää ei kuitekaa tuota mittaustulosta, jota voitaisii verrata suoraa suomalaise kaavoituskäytäö mukaisee ääitasoeroo A,vaad. Tässä artikkelissa esitetää ehdotus rakeukse ulkovaipa ääeeristystä koskeva asemakaavamääräykse mittausmeetelmäksi. Lähtökohtaa meetelmälle asetetaa kaksi vaatimusta: meetelmä pitää perustua johoki stadardissa ISO 40-5 esitetyistä meetelmistä mittaustulokse tulee olla suoraa verrattavissa kaavamääräyksee, toisi saoe mittausmeetelmä atama tulokse pitää olla yksilukuie arvo, joka ilmoittaa ääitasoero Ääitasoeroje määrittämie taajuuksittai Lähteessä [6] o verrattu ulkovaipa suuittelumeetelmiä mittaustuloksii. Vertailu perustuu stadardi ISO 40-5 [5] mukaisee ormalisoituu ääitasoeroo. Se saadaa käyttämällä ääilähteeä kaiutita, joka sijoitetaa 45 kulmaa rakeukse ulkovaippaa ähde. Mittausmeetelmästä esitetää tässä vai pääperiaatteet. Rakeukse ulkopuolella 2 m etäisyydellä ulkovaipasta mitataa kolmaesoktaavikaistoittai ääepaietasot L,2m. Rakeukse sisällä tutkittavassa huoeessa mitataa ääepaietasot L 2. Jälkikaiuta-aikamittaukse perusteella lasketaa absorptioala A [m 2 ]. Mitattavat taajuuskaistat ovat välillä 0 350 Hz. Mitattuje arvoje sekä tavallise asuihuoee absorptioalaa vastaava m 2 vertailuabsorptioala A 0 perusteella voidaa laskea ormalisoitu ääitasoero [5]: A Dls,2m, = L,2m L2 lg () A0 Kuvassa o esimerkki taajuuskaistoittai mitatuista ormalisoiduista ääitasoeroista. Kaava mukaiset ormalisoidut ääitasoerot eivät ota huomioo kaavamääräyksee sisältyvää liikeemelu ääispektriä tai A-paiotusta. Ku ääitasoerot tiedetää, iide perusteella voidaa kuiteki määrittää mikä tahasa ääispektri rakeukse sisälle tuottamat ääe-paietasot tai A-paiotetut ääitasot kolmaesoktaavikaistoittai. Jos ulkoa vallitsee ääepaietaso L u, sisällä vallitseva ääepaietaso o 38

L s = L D (2) u ls,2m, Todellisessa tilateessa liikeemelu ääitaso sekä ääispektri vaihtelevat jatkuvasti. Kaavamääräykset puolestaa perustuvat yleesä lasketamallie mukaisee malliuksee liikeemäärie ja opeusrajoituste perusteella. Malliukse tuloksea o keskiääitaso L A,eq eikä ääispektriä tällöikää tueta. Tällöi o tyydyttävä siihe, että valitaa keskimääräistä tilaetta vastaava ääispektri. Tällaie ääispektri o esitetty stadardeissa ISO 77- [7] ja EN 793-3 [8]. Kuvassa o esitetty stadardie mukaie ääispektri, joka A-paiotettu kokoaisääitaso o asetettu 70 desibelii. 70 60 Ääepaietaso [db] 50 40 30 20 Dls,2m, [db] Lu (EN 793-3, ISO 77-) Ls [db] 0 25 250 500 00 2000 Keskitaajuus [Hz] Kuva. Esimerkki mitatuista ormalisoiduista ääitasoeroista. Kaavioo o piirretty myös stadardie ISO 77- ja EN 793-3 mukaie liikeemelu A-paiotettu ääispektri (L u ) sekä edelliste perusteella kaava 2 mukaa lasketut A-paiotetut ääepaietasot rakeukse sisällä (L s ). Ku ulkoa vallitseva ääe ääispektri L u tuetaa A-paiotettua ja kaava 2 mukaa o laskettu sisällä vallitseva ääitaso, voidaa laskea ääitasoero A,mit. Rakeukse ulkovaipasta 2 m päässä mitatut ääepaietasot L,2m sisältävät ulkovaipasta tullee heijastukse, joka korottaa ääepaietasoja. Rakeuksesta heijastuut ääi ei ole pyrkimässä rakeukse sisää, jote se vaikutus o väheettävä, muute tuloksea saatava ääitasoero o liia suuri. Rakeuste ulkovaipa raketeet ovat yleesä lähes täydellisesti heijastavia. Yleisesti otaksutaa, että rakeukse ulkovaipa piassa heijastumisesta seuraava ääepaietaso kasvu o korkeitaa 3 db, jolloi ääitasoeroksi saadaa A = lg L u / lg L / s 3 (3) 39

Sijoittamalla kaava 2 kaavaa 3 saadaa mitattu ääitasoero A,mit = lg Lu / lg Dls,2m, ) / 3 (4) Kaava 4 lopputulos o riippumato siitä, mille tasolle ulkomelu ääispektri asetetaa. Jos ääispektri asetetaa ii, että kaava esimmäie termi o olla, kaava jälkimmäisessä termissä ääispektri muodo määräävät tekijät L u ovat ollasta poikkeavia. Tällöi kaava supistuu muotoo A,mit = lg Dls,2m, ) / 3 (5) Tuloksea saatu kaava 5 mukaie lasketatapa ei ole lähtökohtaasa ja käytettävää ääispektriä lukuu ottamatta stadardi mukaie, sillä stadardit ISO 40-5 tai ISO 77- eivät tue kaava 5 mukaista suuretta. Tarvitaa lisää johdattelua, jotta lähtökohtaa oleva vaatimus meetelmä stadardimukaisuudesta toteutuisi. Kaavamääräyksee verrattava ääitasoero määritys Stadardi ISO 77- mukaa mitatuista ormalisoiduista ääitasoeroista D ls,2m, voidaa laskea vertailukäyrämeettelyllä yksilukuie mittaluku, ormalisoitu ääitasoeroluku D ls,2m,,w (kuva 2). Vertailukäyrä muoto ja yksilukuise arvo määritys perustuu hyväksi koettuu ilmaääeeristävyytee, ku ääilähteeä o puhe. Jotta yksilukuie arvo vastaisi liikeemelu ääispektriä, stadardissa o esitetty lasketameetelmä s. spektripaiotustermi laskemiseksi. Spektripaiotustermi ottaa huomioo kuva mukaise liikeemelu ääispektri [7]. Spektripaiotustermi liikeemelua vastaa o C tr Dls,2m, )/ = lg D ls,2m,,w (6) Stadardi mukaie mittaustulos ilmoitetaa yleesä summaa D ls,2m,,w + C tr, joka o site yksilukuie arvo paiotettua liikeemelua vastaa. Ku tähä summaa sijoitetaa kaava 6, tulokseksi saadaa D ls,2m,,w Dls,2m, )/ + Ctr = Dls,2m,,w lg D ls,2m,,w (7) 40

70 60 50 Dls,2m, [db] 40 30 Mittaus Vertailukäyrä 20 0 25 250 500 00 Keskitaajuus [Hz] Kuva 2. Yksilukuise ormalisoidu ääitasoeroluvu määrittämie vertailukäyrämeettelyllä kuvassa esitetyistä mitatuista ormalisoiduista ääitasoeroista. Normalisoitu ääitasoeroluku o 47 db. 2000 Vertailukäyrämeettelyllä määritetyt yksilukuiset mittaluvut supistuvat pois ja kaava sieveee lopulta muotoo Dls,2m, )/ D + C = lg (8) ls,2m,,w tr Kaavat 5 ja 8 yhdistämällä saadaa lopulta määritellyksi mitattu ääitasoero, joka o A, mit = Dls,2m,,w + Ctr 3 (9) Mitattua ääitasoeroa A,mit verrataa asemakaavamääräyksessä vaadittuu ääitasoeroo seuraavasti: Δ L () A, mit A,vaad Mitattaessa ääitasoeroa esimerkiksi raideliikeemelua tai letomelua vastaa käytetää mittauksessa liikeemeluspektri sijasta raideliikee- ja letomeluspektriä ja lasketaa se perusteella spektripaiotustermi C. Muilta osi meetelmä o samalaie kui edellä o esitetty. 4

Pohditaa Edellä johdetussa mittausmeetelmässä käytetää pelkästää stadardie ISO 40-5 ja ISO 77- mukaisia yksilukuisia mittalukuja. Site mittaustulos o yksikäsitteie ja toistettavissa. Tuloste esittämistä mittaukse teettäjälle tai viraomaisille helpottaa se, että mittaukse tuloksea saatava yksilukuie ääitasoero A,mit o suoraa verrattavissa asemakaavamääräyksessä vaadittuu ääitasoeroo A,vaad. Stadardissa määriteltyje epävarmuustekijöide lisäksi meetelmää sisältyy epävarmuutta, joka muodostuu seuraavista seikoista: rakeukse ulkovaipasta tuleva heijastus otetaa huomioo vähetämällä mittaustuloksesta 3 db. Tämä pätee tarkkaa ottae vai rakeukse ulkovaipa pialla. Kahde metri päässä heijastavasta piasta heijastukse vaikutus o pieempi kui 3 db, mikä voi johtaa ääitasoero aliarvioitii. Mittausmeetelmä tulee kuiteki olla riittävä yksikertaie, jotta se olisi käyttökelpoie. Kaikkia kettäolosuhteissa esiityviä heijastustilateita ei voida ottaa huomioo. kaavamääräykset perustuvat malliukse tuloksea saatuihi ääitasoihi, joihi vaikuttavat ajoopeus, liikeemäärä ja raskaa liiketee osuus sekä raideliikeettä tarkasteltaessa liikeöivä kalusto. Niide tuottama ääispektri o kaikissa tapauksissa hiema erilaie eikä se välttämättä vastaa stadardie mukaista keskimääräistä spektriä. Koska kaavamääräykse pohjalla olevassa malliuksessa laskettuja spektrejä ei tueta, o kuiteki tyydyttävä keskimääräisee spektrii. mitattavat ääitasoerot D ls,2m, o ormalisoitu m 2 absorptioalaa. Se vastaa tavallista kalustettua makuuhuoetta, joka tilavuus o 30 m 3 ja jälkikaiutaaika 0,5 s. Rakeuksissa huoeide tilavuudet ja absorptioalat voivat olla suurempia tai pieempiä kui m 2. Todellise absorptioala ottamie huomioo kuiteki johtaisi suuittelussa mahdottomii tilateisii, koska suuittelijat eivät voi määrätä, millaie sisustus ja kalustus huoeistossa o. Toisaalta rakeukse ulkovaipa ääeeristykse suuittelu tyhjä huoee ääitasoihi perustue johtaisi ulkovaipa rakeusosilta vaadittava ääeeristyskyvy kohtuuttomaa kasvuu. Siksi mittausmeetelmä pitää tältäki osi perustua keskimääräise tilateesee. 42

Lähteet. Valtioeuvosto päätös melutaso ohjearvoista, Suome säädöskokoelma, ro 993/992. 2. Rakeukse julkisivu ääeeristävyyde mitoittamie, Ympäristömiisteriö, ympäristöopas 8, Helsiki 2003. 3. RIL 29, Ääeeristykse toteuttamie, Suome Rakeusisiöörie Liitto RIL ry, Helsiki 2003. 4. Kylliäie, M., Rakeukse ulkokuore rakeusosilta vaadittava ääeeristävyys. Akustiikkapäivät 2005, 26. 27.9.2005, Kuopio, s. 78 83. 5. ISO 40-5, Acoustics Measuremet of soud isulatio of facade elemet ad facades, Iteratioal Orgaizatio for Stadardizatio, Geève 998. 6. Laie, P., Kakare, J. & Viljae, V., Correlatio of soud isulatio determiatio ad field measuremets, Eurooise 2006, 30.5..6.2006, Tampere. 7. ISO 77-, Acoustics Ratig of soud isulatio i buildigs ad of buildig elemets Part : Airbore soud isulatio, Iteratioal Orgaizatio for Stadardizatio, Geève 996. 8. EN 793-3, Road traffic oise reducig devices Test method for determiig the acoustic performace Part 3: Normalized traffic oise spectrum, Europea Committee for Stadardizatio, Brussels 997. Mikko Kylliäie Isiööritoimisto Heikki Helimäki Oy Piikatu 58 A 330 Tampere Valtteri Hogisto Työterveyslaitos Ilmastoiti- ja akustiikkalaboratorio Lemmikäisekatu 4-8 B 20520 Turku 43