FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI Raahen sataman asemakaavan muutostyöt Lapaluodon satamanosan suunniteltujen tuulivoimaloiden linnustoselvitys ja vaikutusarvio 25.3.2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 2.1 Alueen linnustollinen merkitys sekä lähimmät suojelualueet... 5 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 7 3.1 Pesimälinnusto... 7 3.2 Muuttolinnusto... 8 4 TULOKSET... 9 4.1 Pesimälinnuston yleiskuvaus... 9 4.1.1 Lapaluodon lähialueen pesimälinnusto... 11 4.2 Lapaluodon lähialueen linnusto pesimäkauden ulkopuolella... 12 4.3 Suojelullisesti arvokkaat pesimälajit... 14 4.4 Syysmuutto vuonna 2010... 15 4.4.1 Laulujoutsenen syysmuutto... 17 4.5 Kevätmuuton yleiskuvaus... 18 5 ARVIO HANKKEEN LINNUSTOVAIKUTUKSISTA... 19 5.1 Tuulivoiman yleisiä linnustovaikutuksia... 19 5.2 Arvio hankkeen linnustovaikutuksista... 20 5.2.1 Pesimälinnusto... 21 5.2.2 Muuttolinnusto... 23 5.2.3 Muu linnusto... 25 5.2.4 Yhteisvaikutukset... 26 5.2.5 Arvioinnin epävarmuustekijät... 26 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 27 LÄHTEET... 29 LIITTEET: Liite 1. Tutkimusalueen lähiympäristön kartta Kartta-aineistot Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/11 Valokuvat FCG Finnish Consulting Group Oy / Lentokuva Vallas Oy
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 3 1 JOHDANTO Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos- ja laajennustöihin liittyen Raahen Kuljunlahden, Rautaruukin tehdasalueen sekä Lapaluodon sataman alueella sijaitsevaa Raahen tuulivoimapuistoa suunnitellaan laajennettavaksi (Raahen kaupunki 2010) kolmella tuulivoimalalla. Raahen tuulivoimapuistoon on jo rakennettu 9 tuulivoimalaa ja luvitettu kaksi tuulivoimalaa. Lapaluodon satamanosan laajennukseen suunnitellut kolme tuulivoimalaa liittyvät olennaisena osana laajempaan Raahen tuulivoimapuistoon. Kaavaluonnoksessa esitetyt tuulivoimalat tukevat Raahen seutukunnan elinkeinostrategiaa. Elinkeinostrategiassa 2009 2015 on määritelty seutukunnan päätoimialat, jotka perustuvat alueen vahvuuksiin ja merkitykseen työllistäjinä ja joilla on nähtävissä selkeää potentiaalia monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta. Nousevina toimialoina seutukunnassa nähdään mm. energiateollisuuden, etenkin uusiutuvan energian, ympärille syntyvä yritystoiminta. Tuulivoimalat toteuttavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita uusien energiamuotojen edistämiseksi osana alueen energianhuoltoa. Uusiutuvan energian ja tuulivoiman hyödyntämisen voidaan katsoa tuovan myös imagollista hyötyä Raahen alueelle. Kaavaehdotuksessa osoitetut kolme uutta tuulivoimalaa tuottavat ympäristöystävällistä sähköä tuhansien kotitalouksien tarpeisiin sekä vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Kyseessä on myös kansallinen velvoite, minkä mukaan tuulivoimakapasiteetin on Suomessa oltava 2000 MW vuonna 2020. Raahen kaupunki on sitoutunut tekemään osuutensa tavoitteen saavuttamiseksi. Kuva 1. Yksi tuulivoimaloista sijoittuu satama-alueelle rakennettavan konttikentän laajennusalueelle (kuvan vasen yläkulma) ja kaksi muuta Ruistamalan aallonmurtajalle (vasemmalla, kuvan ulkopuolella). Kaikki kolme tuulivoimalaa sijoittuvat alueelle, jolla on jo entuudestaan teollista toimintaa ja satamaliikennettä ( Lentokuva Vallas Oy).
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 4 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus edellytti, että tuulipuiston laajennuksen ympäristölupaa varten alueella tulee tehdä linnustoselvityksiä. ELY-keskus esitti, että ensisijaisesti on tarkasteltava alueen pesimälinnustoa ja toissijaisesti muuttolinnustoa. Linnustoselvitys ja vaikutusarviointi laadittiin Raahen kaupungin toimeksiannosta. Työn tarkoituksena on selvittää suunniteltujen tuulivoimaloiden lähialueen pesimälinnustoa olemassa olevaan kirjallisuustietoon perustuen. Lisäksi alueella suoritettiin syysmuutonseurantaa, mikä kohdennettiin joutsenen päämuuton aikaan, sillä lajin tiedettiin muuttavan runsaslukuisena alueen kautta. Maastoselvityksistä saatu aineisto sekä kirjallisuudesta peräisin oleva tieto alueen linnustosta analysoitiin ja tuulivoimaloiden aiheuttamia linnustovaikutuksia pohdittiin. Linnustoselvityksen maastotyöskentelystä sekä raportoinnista ja vaikutusten arvioinnista on vastannut FM biologi FCG Finnish Consulting Group Oy:n Oulun toimistolta. 2 ALUEEN YLEISKUVAUS Raahen Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos- ja laajennusalue (kuva 3) sijaitsee Lapaluodon kaupunginosassa, noin kolme kilometriä Raahen kaupungin keskustan lounaispuolella (liite 1). Koko asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 250 ha (Raahen kaupunki 2010), mistä vesialaa on noin 120 ha eli lähes puolet. Asemakaavan muutosalue on enimmäkseen ihmisen voimakkaasti käsittelemää ja nykyisin pääosin satamatoimintojen käytössä olevaa aluetta sekä merialuetta. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Raahen saariston Natura 2000-alue (FI1104600), joka on suojeltu arvokkaan linnuston ja saaristoluonnon vuoksi. Raahen kaupunki esitti taannoin vapaaehtoisesti alueen suojelua luonnonsuojelulain nojalla. Natura-alueen eteläpuolella sijaitseva satama- ja teollisuusalue on maakuntakaavassa ja osayleiskaavassa osoitettu satama- ja teollisuusalueiden kehittämistä varten. Asemakaavan muutosalueen ja Natura-alueen välissä sijaitsee Kumpeleen saari sekä Hernekarin kaksi pientä saarta. Suunnittelualueen ulkopuolelle jäävä Kumpeleen saari on osoitettu sekä maakuntakaavassa että Raahen pohjoisen saariston osayleiskaavassa satamatoimintojen alueeksi. Asemakaavan muutosalue rajautuu itä- ja koillisosissa Aittalahden Ansarannan muodostamaan pieneen arvokkaaseen lintuvesikokonaisuuteen (FCG Finnish Consulting Group Oy 2010). Suomen Hyötytuuli Oy:llä on Raahen Kuljunniemen, Rautaruukin tehdasalueen ja Lapaluodon sataman alueella tällä hetkellä yhteensä yhdeksän tuulivoimalayksikköä (liite 1), joiden kokonaisteho on 20,7 MW. Lisäksi Raahen tuulivoimapuistoon on luvitettu kaksi uutta tuulivoimayksikköä (rakennuttaja Evergreen Investment Oy), jotka sijaitsevat Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavassa osoitetulla tuulivoimarakentamista varten varatulla alueella. Tuulivoimaloiden tornikorkeus on enintään 120 metriä ja ne ovat yksikköteholtaan 3 MW. Raahen Kuljunlahden, Rautaruukin tehdasalueen ja Lapaluodon sataman alueella sijaitsevaa Raahen tuulivoimapuistoa suunnitellaan laajennettavaksi kolmella tuulivoimalalla, jotka liittyvät kiinteästi alueella olevaan laajempaan tuulivoimapuistoon. Satama-alueen tuulisuus on mittausten mu-
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 5 kaan huippuluokkaa, joten kaavaehdotukseen on osoitettu Raahen parhaimpiin kuuluvat tuulivoimaloiden paikat (tiedonanto, Raahen kaupunki). Nykyisten suunnitelmien mukaan Raahen tuulivoimapuistoon sijoittuisi 14 tuulivoimalaa, mikäli kaikki suunnitellut hankkeet toteutuvat. Ruismatalan aallonmurtajalle (kuva 2, liite 1), Kumpeleen saaren länsipuolelle, noin 800 metriä länteen Lapaluodon Helmimöljältä on osoitettu ohjeelliset paikat kahdelle tuulivoimalalle. Kolmannelle tuulivoimalalle on osoitettu sijoituspaikkavaraus uuden rakennettavan satamakentän ja konttialueen pohjoispuolelle Helmimöljän ja Kumpeleen saaren väliin (liite 1). Kuva 2. Lapaluodon teollisuusaluetta ja satamatoimintoja. Taustalla oikealla näkyy osa Ruismatalan aallonmurtajasta. ( Lentokuva Vallas Oy). 2.1 Alueen linnustollinen merkitys sekä lähimmät suojelualueet Alueella jo olevat sekä suunnitellut uudet tuulivoimalat sijoittuvat Raahen kaupungin omistamalle maalle rakennetun tehdas- ja satama-alueen välittömään läheisyyteen, missä linnusto on jo osin tottunut tehdas- ja satamatoiminnoista aiheutuvaan meluun ja liikenteeseen. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Raahen saariston Natura-alue (kuva 3), joka sijaitsee lähimmillään noin 250 metriä rakennettavien tuulivoimaloiden pohjoispuolella. Natura-alueen pinta-ala on 2240 ha ja se on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon luonto- ja lintudirektiivin (SCI, SPA) mukaisena kohteena. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2003). Alueen suojeluperusteissa on mainittu yhteensä 15 lintulajia, joista osa pesii alueella ja osa levähtää siellä muuttomatkansa varrella. Asemakaavan muutosalue sijoittuu kansainvälisesti merkittävälle Pohjanlahden rannikkoa seurailevalle linnuston muuttoreitille. Muuttoreitin kautta keväällä ja syksyllä kulkevien lintujen tärkein levähdysalue on Suomen kansainvälisesti tärkeä lintualue, Oulunseudun kerääntymisalueen IBA-alue (Important Bird Area, FI028), joka sijaitsee lähimmillään Siikajoen Tauvonniemellä noin 16 km Lapaluodon pohjoispuolella. Suomen kansallisesti tärkeistä lintualueista eli FINIBA-alueista lähin on Pattijokisuun FINIBA-alue (810053), joka sijoittuu noin 8 km Lapaluodosta pohjoiskoilliseen.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 6 Lapaluodon läheisyyteen sijoittuu myös Raahen saariston rantojensuojeluohjelman alue (RSO110099), joka rajautuu Ruismatalan aallonmurtajan ja suunniteltujen tuulivoimaloiden länsipuolelle. Kumpeleen saari sijoittuu rantojensuojeluohjelman aluerajauksen sisäpuolelle. Suunnittelualuetta lähimmät yksityismaan suojelualueet sisältyvät Raahen saariston Natura-aluerajaukseen ja ovat Raahen saariston luonnonsuojelualue (YSA118317), Rääpäkän luonnonsuojelualue (YSA111439) sekä alueen länsireunassa valtionmailla oleva Jyryn saaren erityinen suojelualue (ESA110018). Kuva 3. Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos- ja laajennusalueen kaavarajaus, Raahen saariston Natura-alue sekä muut lähistön suojelualueet.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 7 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Tämän linnustoselvityksen yhteydessä selvitettiin Raahen sataman Lapaluodon satamanosan laajennus- ja suunnittelualueelle suunniteltujen kolmen tuulivoimalan sijoituspaikan läheisyydessä pesivää ja muuttavaa linnustoa. Erityishuomiota kiinnitettiin alueen vesi- ja rantalinnustoon sekä merikotkaan, koska niiden tiedettiin ennakkotietojen perusteella liikkuvan voimaloiden lähialueella ja lisäksi nämä lajiryhmät sisältävät useita tuulivoiman linnustovaikutuksille herkkiä lajeja. 3.1 Pesimälinnusto Suunniteltavien tuulivoimaloiden lähialueen pesimälinnustoa kuvattiin kirjallisuustietojen perusteella. Pääosa pesimälinnustotiedoista on peräisin Raahen saariston Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta (Hyvärinen & Tuohimaa 2008) sekä Raahen uuden väylän ja sataman ruoppaustarkkailuista (Pöyry 2009) ja Maanahkiaisen merituulipuiston linnustoselvityksestä (Tuohimaa 2010). Natura-alueelle on tehty vuonna 2006 yhden laskentakerran pesimälinnustoselvitys, minkä yhteydessä laskettiin kaikkien saarten pesimälinnusto. Natura-alueen ja Kuljunniemen välisen saariston sekä samalla kohdalla olevan mannerrannan linnustosta löytyi käyttökelpoisia laskentatietoja vuosilta 2007 2009. Nämä laskennat on tehty jokaisena vuonna kolmen käyntikerran kartoituslaskentamenetelmällä. Linnustolaskennat on tehty noudattamalla valtakunnallisesta linnustonseurannasta annettuja ohjeita (Koskimies & Väisänen 1988). Pesimälinnuston osalta kartoitetuista saarista suunnittelualueeseen lukeutuvat Iso- ja Pikku-Elkko, Kirsholma sekä Ruistamala. Iso- ja Pikku-Elkko sekä Kirsholma jäävät osin rakennetun sataman laajennusosan ja satamakentän alle. Pesimälinnuston yleiskuvauksessa käytettiin huomattavasti laajempaa tarkastelualuetta, kuin pelkästään suunniteltujen tuulivoimaloiden lähimpiä saaria. Tämä katsottiin tarpeelliseksi sen vuoksi, koska vesi- ja rantalinnut liikkuvat usein, mm. ruokailulennoillaan laajasti pesimäpaikkansa ympäristössä. Esimerkiksi jotkin lokkilinnut saattavat hakea saalista jopa kymmenien kilometrien etäisyydeltä pesimäpaikastaan (mm. omat havainnot, Tuohimaa & Tikkanen 2010). Lisäksi Lapaluodon sataman edustalle ja mm. Kumpeleen ja Helmimöljän väliin aukeaa aikaisin keväällä sula, joka kerää laajemmaltikin lähialueen pesimälinnustoa odottelemaan pesimäpaikkojen vapautumista jäistä. Läheisen Aittalahden ja Someronlahden pesimälinnustosta oli käytettävissä tuoretta pesimälinnustotietoa vuodelta 2010 (FCG Finnish Consulting Group Oy 2010).
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 8 3.2 Muuttolinnusto Suunnittelualueen muuttolinnustoa selvitettiin syksyn 2010 aikana yhteensä neljänä päivänä (27.9., 12.10. ja 4. 5.11.). Muuttolinnuston tarkkailuun käytettiin kaikkiaan 21,5 tuntia. Tarkkailu ajoittui päivittäin auringonnoususta niin pitkälle kuin muuttoa jatkui. Muutontarkkailun aikana säätila vaihteli selkeästä ja heikkotuulisesta kelistä räntäsateeseen ja navakkaan tuuleen. Muutontarkkailupäivät kohdistettiin säätilan ja muuton etenemisen suhteen hyviksi oletettuihin muuttopäiviin. Muutontarkkailu päätettiin kohdistaa ensisijaisesti laulujoutsenen syksyn päämuuttokauteen, koska ennakkotietojen perusteella laji muuttaa syksyllä erityisen runsaana Perämeren kautta, jolloin merkittävä osa linnuista saattaa lentää suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä. Laji on lisäksi suuren kokonsa puolesta tuulivoiman törmäysvaikutuksille erityisen herkäksi arvioitu laji. Muutonseuranta toteutettiin ns. näkyvän muuton tarkkailulla, missä merkitään ylös kaikki havaitut lintuyksilöt. Linnustoselvityksen aikana kiinnitettiin erityistä huomiota lintujen lentoreitteihin sekä lentokorkeuksiin suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä. Lintujen lentoreitit määriteltiin suhteessa suunniteltaviin tuulivoimaloihin siten, että lensikö lintu Kumpeleen ja Helmimöljän välissä (voimala A), Ruismatalalla (voimalat B) tai muualla lähialueella. Lintujen lentokorkeudet selvitettiin suhteessa voimalan roottorin pyörimiskorkeuteen eli ns. törmäysriskikorkeuteen, jolloin lentokorkeusluokittelu oli I 0 50 metriä, II 51 150 metriä sekä III yli 150 metriä. Lisäksi tarkkailtiin lintujen käyttäytymistä Rautaruukin tehdasalueen sekä Raahen tuulivoimapuiston olemassa olevien voimalayksiköiden läheisyydessä. Syysmuutontarkkailun aikana laskettiin myös suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä lepäilevä linnusto siten, kuin se havaintopaikoista käsin oli mahdollista. Kuva 4. Raahen tuulivoimapuistossa on tällä hetkellä yhdeksän voimalayksikköä, ja nykyisten suunnitelmien toteutuessa yhteensä neljätoista.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 9 4 TULOKSET 4.1 Pesimälinnuston yleiskuvaus Kokonaisuutena Raahen saaristoalue on Kalajoen Rahjan sekä Oulunsalon Haukiputaan välisellä Perämeren rannikkoalueella selvästi suurin ja linnustollisesti arvokkain saaristo. Saaristo tarjoaa runsaasti linnuille sopivia pesimä- ja ruokailupaikkoja, minkä vuoksi lintuja pesiikin lähes jokaisella saarella. Rantaviivan pituuteen suhteutettuna alueen pesimälinnuston tiheys on korkea verrattuna muihin Perämeren saaristoalueisiin, ja moninkertainen verrattuna Raahen mannerrantoihin (Hyvärinen & Tuohimaa 2008). Saariston korkeaan lintutiheyteen vaikuttaa todennäköisesti mannerrannikkoa vähäisempi häirintä ja ympäristöä muuttava toiminta sekä vähäisempi pienpetojen lukumäärä (Hyvärinen & Tuohimaa 2008). Suunniteltujen tuulivoimaloiden lähialueella eli Raahen saariston Naturaalueella (osa-alue A) sekä sen ja Kuljunniemen välisellä alueella (osa-alue B) pesii kaikkiaan 38 lajia ja 3314 paria vesi- ja rantalintuja (taulukko 1, liite 1). Tarkastelluista osa-alueista Natura-alueen linnusto on lajistollisesti hieman rikkaampi sekä monipuolisten elinympäristöjen ja runsaamman saariston tarjoamien pesimäpaikkojen vuoksi selvästi runsaslukuisempi kuin etelämpänä Natura-alueen ja Kuljunniemen välillä. Yleensä pesimälinnuston jakaantuminen ei ole tasaista lajien erilaisten elinympäristövaatimusten vuoksi. Lisäksi lajien väliset vuorovaikutussuhteet vaikuttavat siten, että etenkin suurempien lokkikolonioiden yhteydessä pesii runsaslukuinen vesi- ja kahlaajalinnusto. Tämä perustuu siihen, että lokit puolustavat pesiään voimakkaasti, mikä antaa suojaa myös muille koloniassa pesiville linnuille (Hildén ja Hario 1993). Lapaluodon lähialueella (osa-alueet A & B) pesii useampia suuria lokki- ja tiirakolonioita, jotka vetävät puoleensa myös runsaasti vesilintuja. Alueen huomattavimmat pesimäsaaret ovat: Isokivi, Kalla ja Kallanriutta, Roskakari, Keski-Heikki sekä Selkämatala, jotka sijoittuva Lapaluodon satamanosan asemakaavan laajennusalueen ulkopuolelle. Suunniteltujen tuulivoimaloiden itäpuolella noin 1,5 km etäisyydellä sijaitsee Aittalahden ja Ansarannan kosteikoiden muodostama pieni, mutta lajistollisesti arvokas lintuvesikokonaisuus. Kesällä 2010 tehdyn linnustoselvityksen mukaan alueella pesi yhteensä 29 lajia ja 687 yksilöä vesi- ja rantalintuja (FCG Finnish Consulting Group Oy 2010). Alueen arvokkain laji on naurulokki, minkä 490 parin yhdyskunta pesii Ansarannalla. Myös alueen vesilinnusto on laji- ja yksilömääriltään alueellisesti hyvin edustava.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 10 Taulukko 1. Lapaluodon lähialueella (liite 1) pesivä vesi- ja rantalinnusto, vuosien 2006 2009 keskiarvo (ks. tarkennukset alempana). Osa-alue A = Raahen saariston Natura 2000 -alue, osa-alue B = Natura-alueen ja Kuljunniemen välinen saaristo ja mannerrannikko. + = keskimääräinen parimäärä yli 0-1. Laji A B Yht. Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) 2 2 Merihanhi (Anser anser) 7 11 18 Kanadanhanhi (Branta canadensis) 4 4 Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) 1 1 2 Haapana (Anas penelope) 25 4 29 Harmaasorsa (Anas strepera) 1 1 Tavi (Anas crecca) 9 2 11 Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 11 2 13 Jouhisorsa (Anas acuta) 1 1 2 Heinätavi (Anas querquedula) + + Lapasorsa (Anas clypeata) 11 4 15 Tukkasotka (Aythya fuligula) 344 53 397 Haahka (Somateria mollissima) 1 + 1 Pilkkasiipi (Melanitta fusca) 59 17 76 Telkkä (Bucephala clangula) 11 3 14 Tukkakoskelo (Mergus serrator) 193 50 243 Isokoskelo (Mergus merganser) 45 18 63 Silkkiuikku (Podiceps cristatus) 2 2 Meriharakka (Haematopus ostralegus) 18 2 20 Tylli (Charadrius hiaticula) 2 2 Suokukko (Philomachus pugnax) 2 2 Taivaanvuohi (Galinago galinago) + + Kuovi (Numenius arquata) 16 4 20 Punajalkaviklo (Tringa totanus) 45 11 56 Metsäviklo (Tringa ochropus) 1 1 Rantasipi (Actitis hypoleucos) 29 9 38 Karikukko (Arenaria interpres) 21 6 27 Merikihu (Stercorarius parasiticus) 1 + 1 Pikkulokki (Larus minutus) 18 19 37 Naurulokki (Larus ridibundus) 443 210 653 Kalalokki (Larus canus) 466 91 557 Selkälokki (Larus fuscus) 24 1 25 Harmaalokki (Larus argentatus) 250 93 343 Merilokki (Larus marinus) 7 3 10 Kalatiira (Sterna hirundo) 72 38 110 Lapintiira (Sterna paradisaea) 385 127 512 Pikkutiira (Sterna albifrons) 3 3 Riskilä (Cepphus grylle) 2 2 4 Parimäärä 2 531 783 3 314 Lajimäärä 35 31 38 Pesimälajitaulukon lähteet: Alue A: Raahen saariston Natura-alue, laskettu kerran vuonna 2006 (Hyvärinen & Tuohimaa 2008). Mannerrannan linnustoa ei ole laskettu. Alue B: Lapaluodon Kuljunniemen saaristo, laskettu kolme kertaa molempina vuosina 2007 ja 2008 (Pöyry 2009). Mannerranta sekä Heikinkari, Pikku-Heikki, Perttu ja Mitti laskettu kolme kertaa vuonna 2009 (Tuohimaa 2010).
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 11 4.1.1 Lapaluodon lähialueen pesimälinnusto Lähimpänä suunniteltuja tuulivoimaloita (>1 km) sijaitsee kuusi saarta: Vesi- ja Selkämatala, Iso-Kraaseli, Hernekarit, Kumpele, Ruismatala sekä Kirsholma (liite 1). Suunnitelluista tuulivoimaloista kaksi läntisintä sijoittuu Ruismatalan aallonmurtajalle. Suunnittelualueen lähimmät, rakennetut tuulivoimalat sijoittuvat Kirsholmaan, joka on nykyisin uutta rakennettua satamakenttää (ks. kappale 2 ja liite 1). Ruismatalan pohjoispuolelle sijoittuva (< 0,5 km) Selkämatala on tuulivoimaloiden lähialueen arvokkain lintujen pesimäsaari (taulukko 2). Saarella pesii useita kymmeniä kalalokkeja ja lapintiiroja sekä toistakymmentä harmaa- ja naurulokkia ja kalatiiraa. Suuren lokkikolonian tarjoama suoja vetää puoleensa runsaasti vesilintuja, etenkin tukkasotkia. Selkämatala on myös meri- ja kanadanhanhien pesimäsaari. Muilla lähisaarilla pesii myös jonkin verran sorsa- ja lokkilintuja, mutta niiden lukumäärät eivät kasva läheskään yhtä merkittäviksi kuin Selkämatalalla. Taulukko 2. Lapaluodon lähimpien saarten pesimälinnusto vuosina 2006 2008 (Lähteet: vuosi 2006 (Hyvärinen & Tuohimaa 2008), vuodet 2007 2008 (Pöyry 2009)). Vesimatala Selkämatala Kumpele Ruismatala Kirsholma 2006 2007 2008 Iso-Kraaseli Laji Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) + Merihanhi (Anser anser) 3 5 3 2 1 Kanadanhanhi (Branta canadensis) 1 1 1 Haapana (Anas penelope) 2 1 1 3 Tavi (Anas crecca) 1 1 Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 1 2 1 1 Jouhisorsa (Anas acuta) 1 Lapasorsa (Anas clypeata) 2 1 1 1 Tukkasotka (Aythya fuligula) 6 5 2 29 39 22 2 3 3 3 1 14 Pilkkasiipi (Melanitta fusca) 1 2 2 1 1 1 Telkkä (Bucephala clangula) 1 3 Tukkakoskelo (Mergus serrator) 1 3 6 5 3 3 5 4 2 1 19 Isokoskelo (Mergus merganser) 1 2 1 2 1 2 1 4 1 2 3 Meriharakka (Haematopus ostralegus) 1 1 1 1 Suokukko (Philomachus pugnax) 1 Kuovi (Numenius arquata) 1 1 1 3 Punajalkaviklo (Tringa totanus) 1 2 3 4 1 1 1 1 7 Metsäviklo (Tringa ochropus) 1 Rantasipi (Actitis hypoleucos) 1 1 1 2 2 1 7 Karikukko (Arenaria interpres) 1 1 3 4 4 1 1 Pikkulokki (Larus minutus) 6 Naurulokki (Larus ridibundus) 10 19 10 Kalalokki (Larus canus) 2 74 98 83 6 11 3 1 7 Harmaalokki (Larus argentatus) 15 8 11 22 13 17 6 9 4 1 1 Merilokki (Larus marinus) 1 1 Kalatiira (Sterna hirundo) 6 3 19 2 Lapintiira (Sterna paradisaea) 3 50 67 62 7 6 1 Parimäärä 29 14 20 216 266 240 10 19 31 42 16 5 70 Lajimäärä 7 3 6 19 18 17 7 11 10 12 9 4 13 2006 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2006
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 12 Tuulivoimaloiden sijoituspaikoista Ruismatalalla pesi aiemmin laadittujen selvitysten perusteella vuonna 2007 10 lajia ja 31 paria, ja vuonna 2008 12 lajia ja 42 paria (taulukko 2). Linnusto koostui pääasiassa lokkilinnuista sekä niiden seurassa viihtyvistä sorsalinnuista. Kumpeleen saaren kaakkoispuolelle sijoittuvan läjitysalueen ja voimalapaikan rakentamista ei ole vielä aloitettu, joten sen luoteisreunalle suunnitellun tuulivoimalan rakennuspaikan pesimälinnustosta ei näin ollen ole tietoa. 4.2 Lapaluodon lähialueen linnusto pesimäkauden ulkopuolella Lapaluodon pohjoispuolinen saaristo muodostaa etenkin vesilinnuille suojaisan lepäily-, ruokailu- ja sulkimisalueen, mikä vapautuu jäistä aikaisin keväällä ja kerää lintuja myös läpi koko avovesikauden (Hyvärinen & Tuohimaa 2008). Lapaluodon sataman edustalla oleva sula pysyy avoinna läpi talven vilkkaan laivaliikenteen vuoksi. Sula kerää alkukeväästä runsaasti ensimmäisiä kevätmuuttajia, kuten telkkiä, koskeloita, merihanhia ja joutsenia sekä harmaalokkeja (mm. Hyvärinen & Tuohimaa 2008, Tapio ym. 2010, omat havainnot). Osa linnuista saattaa suotuisten säiden myötä myös talvehtia alueella. Muualla saaristossa ensimmäisenä jäistä vapautuvat matalanveden alueet keräävät lintuja Lapaluodon sataman sulaa monipuolisemmin ja runsaammin. Ensimmäisenä jääpeitteestä vapautuvat yleensä Kumpeleen, Iso-Kraaselin ja Lapaluodon välinen alue, Santaholman edusta sekä Pitkäkarin Maijanpauhan ympäristö (kuva 5). Näiden sulapaikkojen ympäristössä tavataan keväisin satoja kalalokkeja, telkkiä, sinisorsia, taveja ja haapanoita sekä jopa yli tuhat naurulokkia (Hyvärinen & Tuohimaa 2008). Kesällä tuulensuojaisen saariston suuret lahdet keräävät runsaasti sulkivia vesilintukoiraita. Alue toimii myös tuhansien vesilintujen ruokailu- ja lepäilyalueena aina jäiden tuloon saakka (Hyvärinen & Tuohimaa 2008). Lapaluodon lähialueen tärkeimmät sulavesikauden kerääntymisalueet on esitetty kuvassa 4. Kerääntymien runsain laji on yleensä tukkasotka, mutta myös haapanaa, tavia, sinisorsaa, tukkakoskeloa ja telkkää tavataan runsaslukuisena. Ulommassa saaristossa runsaslukuisena levähtäviä lajeja ovat isokoskelo, laulujoutsen ja mustalintu (Hyvärinen & Tuohimaa 2008). Myös Lapaluodon eteläpuolinen saaristo tarjoaa paikoin hyviä levähdys- ja ruokailualueita mm. merihanhille, koskeloille ja pilkkasiiville (Tuohimaa & Tikkanen 2010). Lapaluodon itäpuolella sijaitseva Aittalahti on alueellisesti merkittävä vesilintujen kerääntymisalue (kuva 5). Etenkin loppukesällä ja alkusyksyllä siellä voidaan laskea usean sadan vesilinnun kerääntymiä, jotka koostuvat osin alueen omasta pesimäkannasta, mutta myös lähialueilla pesineistä linnuista (FCG Finnish Consulting Group Oy 2010).
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 13 Kuva 5. Lapaluodon lähialueen merkittävimmät vesilintujen kerääntymisalueet (Hyvärinen & Tuohimaa 2008, FCG Finnish Consulting Group Oy 2010). Pesimäkauden jälkeen saariston kivikoilla ja luodoilla sekä Lapaluodon rakentamattomilla satamakentillä lepäilee yleensä satoja kala-, harmaa- ja naurulokkeja (Hyvärinen & Tuohimaa 2008, omat havainnot). Suurimmat kerääntymät voivat kasvaa jopa useampaan tuhanteen yksilöön. Perämeren alueella tavataan vuosittain jonkin verran muuttavia sekä pesimättömiä nuoria ja kierteleviä merikotkia. Laji ei vielä pesi Raahen saaristossa, ja lähimmät reviirit sijaitsevat noin 17 km etäisyydellä. Osa linnuista saattaa lauhoina talvina jopa talvehtia alueella mm. kalastajien jäälle jättämien kalojen turvin. Avovesikaudella Raahen saaristo tarjoaa merikotkille runsaasti ravintoa vesilintukerääntymien muodossa, joten kotkia liikkuu saariston alueella luultavasti läpi vuoden. Syysmuutontarkkailun aikana laji havaittiin yhteensä neljä kertaa, joista kahdella kerralla lintu istuskeli saariston uloimmilla luodoilla ja mm. Ruismatalalla. Lisäksi laji liikkuu saalistamassa aika ajoin myös Lapaluodon itäpuolella Aittalahdella (FCG Finnish Consulting Group Oy 2010).
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 14 4.3 Suojelullisesti arvokkaat pesimälajit Suunniteltujen tuulivoimaloiden lähialueella (ks. kappale 4.1 ja liite 1) pesii yhteensä 24 suojelullisesti arvokasta lintulajia (taulukko 3). Suomessa uhanalaisia lajeja näistä on 7, silmälläpidettäviä 8 (Rassi ym. 2010) ja alueellisesti uhanalaisia yksi (Rassi ym. 2001). Suomen luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 46 ja 47 perusteella uhanalaisia ja erityisesti suojeltuja lajeja alueella pesii kaksi. Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja (Leivo 1996) pesii yhteensä 15 ja Euroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I (79/409/ETY) lueteltuja lajeja 6. Alueen suojelullisesti merkittävin pesimälaji on erittäin uhanalainen (EN) pikkutiira, joka on myös luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelua vaativa laji ja lintudirektiivin liitteen I laji. Muuttavan linnuston osalta ei esitetä suojelullisesti arvokkaiden lintulajien esiintymistä alueella, sillä koko muuttokauden aikana alueen kautta muuttava lajisto ei ole tiedossa. Alueen sijainnin perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että muuttokaudella saariston kautta kulkee myös suojelullisesti arvokkaita lintulajeja. Taulukko 3. Suunniteltujen tuulivoimaloiden lähialueen (alueet A ja B) pesimälinnuston (liite 1) suojelullisesti arvokkaat lajit. IUCN = Suomen uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, RT = alueellisesti uhanalainen), Lsl. = luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaiset (U) ja erityistä suojelua vaativat (E) lajit, EVA = Suomen kansainvälinen vastuulaji, EU = Euroopan unionin lintudirektiivin liitteen I laji. Laji IUCN Lsl. EVA EU Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) x Haapana (Anas penelope) x Tavi (Anas crecca) x Jouhisorsa (Anas acuta) VU Heinätavi (Anas querquedula) VU Tukkasotka (Aythya fuligula) VU x Haahka (Somateria mollissima) NT x Pilkkasiipi (Melanitta fusca) NT x Telkkä (Bucephala clangula) x Tukkakoskelo (Mergus serrator) NT x Isokoskelo (Mergus merganser) NT x Tylli (Charadrius hiaticula) NT Suokukko (Philomachus pugnax) EN x Kuovi (Numenius arquata) x Punajalkaviklo (Tringa totanus) NT Rantasipi (Actitis hypoleucos) NT x Karikukko (Arenaria interpres) VU x Pikkulokki (Larus minutus) x x Naurulokki (Larus ridibundus) NT Selkälokki (Larus fuscus) VU U x Kalatiira (Sterna hirundo) x x Lapintiira (Sterna paradisaea) x Pikkutiira (Sterna albifrons) EN U, E x Riskilä (Cepphus grylle) RT x
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 15 4.4 Syysmuutto vuonna 2010 Syysmuutontarkkailun aikana alueella havaittiin kaikkiaan 30 lintulajia ja 2180 yksilöä (taulukko 4). Runsain muuttava laji oli laulujoutsen, joiden yhteismäärä oli 998 yksilöä (ks. kappale 4.4.1). Muita runsaimpia muuttajia olivat telkkä, isokoskelo, kala- ja harmaalokki sekä varpuslinnuista räkättirastas ja urpiainen. Lähes puolet kaikista havaituista linnuista lensi Kumpeleen ja Helmimöljän väliin suunnitellun tuulivoimala-alueen lähistöllä, ja hieman vajaa neljännes Ruismatalan alueella. Lentokorkeusluokittain selvä enemmistö linnuista lensi 50 150 metrin korkeudella eli törmäysriskikorkeudella. Muuttavista sorsalinnuista suurin osa muutti ulompaa Ruismatalan länsipuolelta tai jopa selvästi kaukana ulkomerellä. Myös Maanahkiaisen tuulivoimapuiston muutontarkkailun tulosten perusteella vesilintujen syysmuutto painottui selvästi ulkomerelle (Tuohimaa & Tikkanen 2010). Sorsista enemmistö muutti törmäysriskikorkeuden alapuolella. Poikkeuksena oli kuitenkin isokoskelo, jonka muutto kulki selvästi muita lajeja sisempänä, Ruismatalan tienoilla, ja lentokorkeus oli pääosin törmäysriskikorkeudella (taulukko 4). Syysmuutontarkkailun yhteydessä havaituista lokkilinnuista suurin osa oli alueella viivytteleviä ja kierteleviä yksilöitä, joita ei tässä yhteydessä eroteltu aidosti muuttavista linnuista. Suunniteltujen tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen läheisyydessä lentäneistä kala- ja harmaalokeista 48,5 % lensi törmäysriskikorkeudella ja 48,5 % sen alapuolella. Lokkien liikehdintä tapahtui pääasiassa Kumpeleen ja Helmimöljän välistä Isolahdelle ja Lapaluodon sataman rakennetuille laajennusalueille, missä lintuja levähti kymmenittäin. Osa lokeista liikkui ja levähti myös Kumpeleen ja Iso-Kraaselin länsipuolisten saarten ja luotojen alueella aina Jyryn saarta myöten. Kalalokki oli selvästi harmaalokkia mereisempi eli valtaosa havaituista kalalokeista liikkui uloimpien saarten lähistöllä. Havaituista varpuslinnuista valtaosa muutti Raahen saaristoa pitkin etelään ja viimeisen metsäisen saaren, Kumpeleen, kohdalla ne suuntasivat mantereelle Lapaluodon Helmimöljän ja Raahen meripelastusseuran majan tienoilla. Osa varpuslinnuista otti korkeutta Kumpeleen kohdalla ja suuntasi korkealla kohti etelää. Tiaisista osa oli luultavasti syysvaelluksella, jolloin ne pyrkivät Helmimöljältä Kumpeleelle päin. Tiaiset tunnetusti epäröivät vesistön ylityksiä, jonka vuoksi ne jäivät usein miettimään ja pyörimään Helmimöljän ja Kumpeleen välisen vesialueen ylle. Kumpeleen ja Helmimöljän välisen vesialueen ylittäneistä varpuslinnuista 51 % lensi törmäysriskikorkeudella ja 42 % sen alapuolella. Syysmuutontarkkailun aikana suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä havaittiin lepäilemässä yhteensä 12 lajia ja 148 yksilöä vesi- ja rantalintuja. Runsaimmat havaitut lajit olivat harmaalokki, isokoskelo, tukkasotka, tukkakoskelo ja telkkä. Havaitut lepäilevät vesilinnut jakaantuivat enimmäkseen Ruismatalan ja Iso-Kraaselin väliselle alueelle, kun taas lokkilinnut olivat enimmäkseen Lapaluodon satamakentillä ja laitureilla sekä läheisillä karikoilla ja luodoilla. Ruismatalan takana sekä sen pohjoispuolella, Kumpeleen takana, lepäileviä lintuja ei voitu nähdä havaintopaikoista käsin.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 16 Taulukko 4. Tarkasteltujen tuulivoimaloiden syysmuutontarkkailussa lokakuussa 2010 havaitut lintulajit, niiden lentoreitit ja lentokorkeudet. A = Kumpeleen ja Helmimöljän väliin sijoitettu tuulivoimala, B = Ruismatalalle sijoitetut tuulivoimalat, muut = suunniteltujen tuulivoimaloiden länsi- ja/tai itäpuoli. Lentokorkeudet: I = 0-50 m, II = 51 150 m, III = yli 150 m. Lentoreitit Lentokorkeudet Laji A B muut yhteensä I II III kyhmyjoutsen (Cygnus olor) 2 2 2 laulujoutsen (Cygnus cygnus) 275 238 485 998 49 945 4 haapana (Anas penelope) 1 1 1 sinisorsa (Anas platyrhynchos) 9 9 9 tukkasotka (Aythya fuligula) 3 6 9 9 mustalintu (Melanitta nigra) 2 33 35 35 telkkä (Bucephala clangula) 1 24 104 129 117 12 tukkakoskelo (Mergus serrator) 2 2 2 isokoskelo (Mergus merganser) 14 37 3 54 5 37 12 koskelolaji (Mergus sp.) 12 12 6 6 vesilintu 9 9 9 kuikkalaji (Gavia sp.) 1 1 1 merimetso (Phalacrocorax carbo) 1 1 2 2 merikotka (Haliaeetus albicilla) 2 2 4 2 1 1 varpushaukka (Accipiter nisus) 1 1 1 kalalokki (Larus canus) 11 13 47 71 11 60 harmaalokki (Larus argentatus) 37 38 21 96 42 51 3 kesykyyhky (Columba livia) 3 3 3 metsäkirvinen (Anthus trivialis) 1 1 1 niittykirvinen (Anthus pratensis) 47 47 47 tilhi (Bombycilla garrulus) 23 23 23 räkättirastas (Turdus pilaris) 237 46 283 67 186 30 pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) 23 23 23 hömötiainen (Parus montanus) 17 17 17 talitiainen (Parus major) 9 9 9 isolepinkäinen (Lanius excubitor) 1 1 1 harakka (Pica pica) 4 4 3 1 naakka (Corvus monedula) 4 4 4 varis (Corvus corone) 13 8 21 7 14 kottarainen (Sturnus vulgaris) 6 6 6 vihervarpunen (Carduelis spinus) 46 46 46 urpiainen (Carduelis flammea) 237 237 69 43 punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) 20 20 14 6 Yhteensä 1029 433 718 2180 513 1492 50
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 17 4.4.1 Laulujoutsenen syysmuutto Laulujoutsenen muutto keskittyy Suomessa voimakkaasti Perämeren rannikolle, missä parhaana päivänä voidaan laskea useita tuhansia muuttavia lintuja. Syksyllä joutsenet viivyttelevät pitkään mm. Hailuodon Liminganlahden sekä Tornion Karungin seudulla. Lajin päämuutto tapahtuu yleensä loka-joulukuussa äkillisen kylmänpurkauksen yhteydessä ja keskittyy voimakkaasti muutamaan hyvään muuttopäivään. Loppusyksyn säätila vaikuttaa kuitenkin huomattavasti muuton edistymiseen sekä sen voimakkuuteen. Joutsenmuutolle on tyypillistä, että se painottuu usein aamu- ja iltahämärään, mutta lintuja muuttaa luultavasti jonkin verran läpi yön (Tuohimaa & Tikkanen 2010; Seppo Pudas, suul. ilm.; omat havainnot). Pyhäjoen Hanhikiven (Tankokari) kevätmuuttavaksi joutsenkannaksi on arvioitu 8 000 11 000 yksilöä (Tuohimaa 2009) ja Kalajoen rannikon syysmuuttokannaksi 15 000 20 000 yksilöä (Tuohimaa & Tikkanen 2010). Syksyn 2010 Lapaluodon muutontarkkailussa laulujoutsenen päämuutto tapahtui 5.11., jolloin havaittiin kohtalaisessa koillistuulessa 871 muuttavaa joutsenta. Samana päivänä Kalajoella havaittiin 1590 muuttavaa joutsenta, mutta siellä havainnointia suoritettiin pidemmällä ajalla, iltahämärään saakka (Seppo Pudas, suul. ilm.). Lisäksi on todettu, että Kalajoella joutsenmäärät ovat Suomen suurimpia, koska vielä Raahen ja Kalajoen välillä joutsenia saapuu rannikolle sisämaasta kohtalaisen runsaasti (Tuohimaa & Tikkanen 2010, Seppo Pudas, suul. ilm.). Vielä 8.11. Kalajoella laskettiin 1812 muuttavaa lintua (Seppo Pudas, suul. ilm.), mutta tuolloin Lapaluodossa ei ollut havainnointia. Vallitseva tuulensuunta vaikuttaa voimakkaasti joutsenten muuttoreitteihin. Suunnittelualueen muutontarkkailussa esimerkiksi päämuuttopäivänä puhaltanut koillistuuli siirsi lintujen muuttoreittiä lännemmäksi (kuva 6). Edellisenä päivänä 4.11. havaittiin pohjoistuulessa 139 muuttavaa joutsenta, joiden muuttoa tuuli painoi Lapaluodossa etelämmäksi ja idemmäksi. Lentokorkeusluokittain havaituista laulujoutsenista 95 % lensi törmäysriskikorkeudella, valtaosa noin 50 100 metrin korkeudessa. Vertailuna Maanahkiaisen merituulipuiston muutontarkkailun aikana havaituista 3590 joutsenesta 79 % lensi törmäysriskikorkeudella (Tuohimaa & Tikkanen 2010). Kuva 6. Syysmuutontarkkailun kahden päämuuttopäivän (4.11. vasemmalla, 5.11. oikealla) laulujoutsenmuuton kulku ja siinä tapahtuneet muutokset tuulensuunnan mukaan.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 18 4.5 Kevätmuuton yleiskuvaus Keväällä näkyvä lintumuutto on huomattavasti syksyä voimakkaampaa, koska monet lajit muuttavat verraten lyhyenä aikana, enimmäkseen päivällä (esim. joutsen, hanhet, kurki, petolinnut) ja muutto keskittyy syksyä voimakkaammin Perämeren rannikkolinjalle. Raahen tuulivoimapuiston läheisyydessä muuttavat linnut seurailevat etenkin kevätmuutollaan yleensä paikallisia maastonmuotoja, jolloin merilinnut muuttavat yleensä tuulivoimapuiston länsipuolella vesialueen yllä ja maalinnut tuulivoimapuiston itäpuolella (Tuohimaa & Tikkanen 2010). Maanahkiaisen merituulipuiston kevätmuutontarkkailun aikana havaittiin, että huhtikuussa näkyvä lintujen muuttovirta kulkee enimmäkseen Raahen rannikkoa seuraillen ja siirtyy kevään edetessä lännemmäksi, Raahen saariston ulkoreunalle (Tuohimaa & Tikkanen 2010). Keväällä Perämeren kautta muuttavat pohjoiset vesi- ja rantalinnut muuttavat Raahen kohdalla vielä pääosin merellä, mistä ne suuntaavat sisämaahan vasta Liminganlahden pohjoispuolella (Tuohimaa & Tikkanen 2010). Kevätmuutolla joutsenista suurin osa muuttaa Raahessa mantereen yllä, rannikkolinjan länsireunaa seuraillen (mm. Tuohimaa & Tikkanen 2010). Esimerkiksi Maanahkiaisen muutontarkkailussa 82 % havaituista linnuista muutti vähintään 0,5 km Mittin saaren itäpuolelta. Merihanhet, metsähanhet ja kurjet muuttavat enimmäkseen mantereen yllä, mutta etenkin kurjista osa saattaa muuttaa myös meren yllä (Tuohimaa & Tikkanen 2010). Muuttohetkellä vallitseva tuulensuunta vaikuttaa voimakkaasti em. suurten ja/tai leveäsiipisten lintujen muuttoreitteihin alueella. Maanahkiaisen tulosten mukaan hanhista ja joutsenista yli 60 % muutti törmäysriskikorkeudella ja kurjista 99 % (Tuohimaa & Tikkanen 2010). Maanahkiaisen muutontarkkailussa on havaittu tuhansien puolisukeltajasorsien muuttovirran kulkevan Mittin saaren kautta ja Taskun saaren itäpuolelta eli Raahen sisempää saaristoa seuraillen (Tuohimaa & Tikkanen 2010). Heti mantereen päällä muutto oli jo hyvin vähäistä. Havaituista linnuista keskimäärin 63 % muutti törmäysriskikorkeudella. Arktisten vesilintujen (alli, pilkkasiipi, mustalintu) sekä kuikkalintujen runsas keväinen muuttovirta kulkee selvästi Raahen saariston länsipuolelta. Lokkilintujen osalta Maanahkiaisen muutontarkkailun aikana Mittissä havaituista linnuista vain 3 % lensi saaren länsipuolelta vilkkaan muuttoväylän kulkiessa saaren itäpuolella (Tuohimaa & Tikkanen 2010). Kevään edetessä ja jääpeitteen vähetessä lokkien muuttovirta siirtyi osin myös ulkomerelle. Havaituista lokkilinnuista lajeittain keskimäärin 61 % lensi törmäysriskikorkeudella.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 19 5 ARVIO HANKKEEN LINNUSTOVAIKUTUKSISTA 5.1 Tuulivoiman yleisiä linnustovaikutuksia Tuulivoiman linnustovaikutuksia on tutkittu viime vuosina runsaasti etenkin Yhdysvalloissa, Saksassa, Brittein saarilla ja Pohjoismaista Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Näiden tutkimusten yleistettävyys Suomen oloihin ja eri tuulivoimapuistohankkeisiin on arvioitava aina hankekohtaisesti. Kotimaisia tutkimuksia tuulivoiman linnustovaikutuksista ei ole vielä olemassa. Tuulivoimaloilla, niiden huoltotiestöllä ja sähkönsiirtojärjestelmillä on vaikutuksia linnustoon ja muuhun ympäristöön niiden rakentamisen, toiminnan ja purkamisen aikana. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan, joiden vaikutusmekanismit eroavat oleellisesti toisistaan (Koistinen 2004): Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten vaikutukset alueen linnustoon. Tuulivoimapuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla sekä niiden välillä ja muuttoreiteillä. Tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon sekä lintupopulaatioihin. Jokaisen tuulivoimapuiston kohdalla täytyy erikseen arvioida mitkä edellä mainituista seikoista muodostuvat alueen linnuston kannalta merkittävimmiksi vaikutusmekanismeiksi. Törmäysriski ja kuolleisuus Tuulivoimalan helpoimmin havaittavissa oleva suora vaikutus on lintujen törmäys voimalan lapoihin ja siitä aiheutuva kuolleisuus. Törmäyksiä tapahtuu potkurin lisäksi tuulivoimalan rakenteisiin ja sähkönsiirron voimajohtoihin. Myös roottorin aiheuttama ilmapyörre saattaa heittää joitakin lintuja maahan (Koistinen 2004, BirdLife Suomi 2010). Suomen oloissa on törmäysriskin arveltu olevan keskimäärin vain noin yksi lintu voimalaa kohti vuodessa (Koistinen 2004). Törmäysten todennäköisyyteen vaikuttavat lukuisat paikalliset tekijät, alueen sijainnista ja rakennepiirteistä linnuston määrään ja lajikoostumukseen. Myös tuulivoimapuiston koolla ja voimalayksiköiden teknisillä toteutusratkaisuilla on vaikutusta törmäysten määrään (Langston & Pullan 2003, Koistinen 2004, Lucas ym. 2007). Tuulivoimapuistojen ja yksittäisten voimaloiden sijoittelun suunnittelulla voidaan vähentää lintujen törmäysriskiä merkittävästi. Yleisesti arvioidaan suurten, leveäsiipisten ja hidasliikkeisten lintulajien olevan erityisen törmäysherkkiä, koska ne eivät ole kykeneviä tai tottuneet nopeisiin väistöliikkeisiin. Isot petolinnut lisääntyvät hitaasti ja pienelläkin törmäyksistä aiheutuvalla aikuiskuolleisuuden kasvulla voi olla huomattavan kielteinen vaikutus niiden kannankehitykseen (mm. Koistinen 2004). Useiden tutkimusten sekä tutkahavaintojen mukaan vilkkailla muuttoreiteillä ja jopa yömuutolla linnut lähtevät kiertämään voimaloita riittävän ajoissa ja välttävät useimmiten törmäykset (mm. Desholm 2006, BirdLife Suomi 2010). Tuoreimmissa tutkimuksissa on huomattu, että jopa 98 99 % linnuista kykenee väistämään lentoreitilleen osuvat tuulivoimalat (mm. Desholm & Kahlert 2005, Whitfield ym. 2009, Scottish Natural Heritage 2010). Hyvissä sääolosuhteissa kookkaat tuulivoimalat näkyvät kauas, jolloin linnuilla on riittävästi aikaa korjata lentoreittiään (Koistinen 2004, Lu-
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 20 cas ym. 2007, BirdLife Suomi 2010). Törmäysriski kasvaa huonoissa sääolosuhteissa ja näkyvyyden heikentyessä. Karkottavat häiriö- ja estevaikutukset Häiriö- ja estevaikutukset voivat muuttaa lintujen vakiintuneita käyttäytymismalleja alueella monin tavoin. Estevaikutuksen vuoksi linnut joutuvat kiertämään tuulivoimaloita tai nostamaan lentokorkeutta päästääkseen niiden yli. Sillä voi olla merkitystä lintujen energiatalouden kannalta erityisesti silloin, kun laajat tuulivoimapuistot sijoittuvat lintujen pesimä- ja ruokailualueiden väliin. Estevaikutus kohdistuu etenkin alueella pesiviin, levähtäviin ja ruokaileviin lintuihin (Koistinen 2004). Estevaikutus vaihtelee tuulivoimapuistojen koon mukaan. Useiden puistojen sijoittuminen lähekkäin kasvattaa vaikutusta lintujen ollessa pakotettuja kiertämään useita lähekkäin sijoiteltuja tuulivoimapuistoja. Pesimälinnuston on useissa tutkimuksissa todettu ajan myötä osittain myös tottuvan tuulivoimaloihin. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla muutamien olemassa olevien tuulivoimaloiden läheisyydessä pesii pieniä lokki- ja tiirayhdyskuntia, jotka eivät ainakaan näennäisesti kärsi tuulivoimalan läheisyydestä. Toisaalta Norjan Smølan merikotkatutkimuksissa on huomattu, että korkean törmäyskuolleisuuden lisäksi tuulivoimaloiden lähialueilla pesivien merikotkien pesimämenestys on ollut varsin heikko ja merkittävä osa reviireistä on autioitunut (Follestad ym. 2007). Elinympäristön häviäminen Tuulivoimapuiston rakentamisen merkittävin pesimälinnustoon vaikuttava tekijä on elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen. Merialueella ja rannikolla rakennettaessa tuulivoimaloita lintujen suosimille pesimäsaarille, osa lintujen aiemmin käytössä olleesta pesimäympäristöstä tuhoutuu tuulivoimalan rakenteiden myötä. Elinympäristön häviäminen on yksittäisen voimalan osalta yleensä paikallista ja hyvin pienialaista. Elinympäristöjä häviää ja muuttuu myös huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisen sekä muiden ihmisen toimien seurauksena (Koistinen 2004, BirdLife Suomi 2010). 5.2 Arvio hankkeen linnustovaikutuksista Merkittävissä rakennushankkeissa ympäristövaikutukset on tapana jakaa rakentamisen aikaisiin sekä toiminnan aikaisiin vaikutuksiin. Lapaluotoon suunniteltujen tuulivoimaloiden kohdalla esimerkiksi elinympäristön muutokset sekä melu liittyvät ensisijaisesti rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin, kun taas lintujen mahdolliset törmäykset sekä tuulivoimaloiden karkottavat häiriö- ja estevaikutukset liittyvät toiminnan aikaisiin vaikutuksiin. Useimmat vaikutukset koskevat kuitenkin tavalla tai toisella molempia vaiheita. Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueella on tutkittu myös olemassa olevien tuulivoimaloiden törmäyskuolleisuutta etsimällä voimaloiden alapuolelta niihin törmänneiden lintujen raatoja. Tuohimaa & Tikkanen (2010) arvioivat Kuljunniemen viiteen tuulivoimalaan törmäävien lintujen lukumäärän olevan karkeasti ottaen 1 3 lintua vuodessa per voimala. Vuonna 2008 Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueen neljän tuulivoimapuiston yhteistutkimuksessa päädyttiin tulokseen, että kuolettavien törmäysten lukumäärä olisi keskimäärin kuusi lintua vuodessa per voimala (Pohjois-Pohjanmaan lintu-
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 21 tieteellinen yhdistys 2009). Oulunsalon Riutunkarin seitsemän tuulivoimalan tutkimuksessa (huhti-heinäkuu 2009) löydettiin jopa 22 kuollutta lintua, mikä on kokonaisuudessaan selvästi enemmän kuin muualla Perämerellä (Suomen Luontotieto 2009). Riutunkarista kuolleena löydettyjen lintujen suhteellisen korkea lukumäärä selittyy osin läheisen lokkikolonian sekä ruokailualueiksi soveltuvien matalikoiden ja ravintoa tarjoavan kalasataman läheisyydellä, jotka luonnollisesti kasvattavat lintujen lentoaktiivisuutta alueella. 5.2.1 Pesimälinnusto Tuulivoimaloiden rakentamisenaikaiset häiriövaikutukset kohdistuvat yleensä pienelle ja rajatulle alueelle rakennuspaikkojen läheisyyteen. Melun vaikutusta lintuihin ei ole juurikaan tutkittu, mutta etenkin meri- ja rannikkoolosuhteissa melu luultavasti peittyy helposti esim. aallokon aiheuttamaan ääneen. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten osalta vaikutukset ovat pysyviä osan elinympäristöstä muuttuessa luonteeltaan erityyppiseksi. Lapaluodon lähialueen pesimälinnusto koostuu pääosin Perämeren saaristoalueilla yleisistä ja runsaslukuisista lajeista, joiden joukossa on lisäksi myös useita harvinaisia ja suojelullisesti merkittäviä lajeja. Lähin linnustollisesti merkittävä pesimäalue, Selkämatalan saari, sijoittuu Raahen saariston Natura-alueelle, noin 0,5 km etäisyydelle Ruismatalan suunnitelluista voimalapaikoista. Elinympäristöön kohdistuvat muutokset sekä voimaloiden aiheuttama vähäinen melu saattavat suoraan kaventaa pesimäalueita tai välillisesti heikentää joidenkin herkimpien lintulajien pesimämenestystä ja poikastuottoa alueella, jolloin herkimmät lajit saattavat siirtää pesimäalueitaan toisaalle. Joissain tapauksissa lokki- ja tiirakoloniat saattavat siirtyä toisaalle ilman erityistä häiriötekijää. Lisäksi on havaintoja siitä, että joidenkin, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan olemassa olevien, tuulivoimaloiden kohdalla pesimäkoloniat ovat osin myös tottuneet tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset voivat kasvaa lajista riippuen jopa merkittäviksi, mikäli tuulivoimalat sijoittuvat lintujen pesimä- ja ruokailualueiden väliin. Tällöin linnut joutuvat lentämään päivässä useita kertoja tuulivoimaloiden vaikutusalueella, minkä seurauksena niiden törmäystodennäköisyys kasvaa. Ruismatalalle suunniteltujen voimaloiden sijainti Raahen saariston Natura-alueen välittömässä läheisyydessä saattaa aiheuttaa alueen suojeluperusteena oleville lajeille törmäysriskin kasvua, mikäli niiden ruokailualueet sijoittuvat siten, että linnut joutuvat ruokailulennoillaan kulkemaan toistuvasti suunniteltujen tuulivoimaloiden vaikutusalueella. On kuitenkin luultavaa, että Selkämatalan linnut eivät ruokaile Lapaluodon tai Rautaruukin alueella, jolloin niiden ruokailulennot eivät kulkisi Ruismatalalle suunniteltujen tuulivoimaloiden vaikutusalueella.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 22 Uuden rakennettavan satamakentän laajennusalueen pohjoisreunaan suunnitellun tuulivoimalan rakennuspaikan pesimälinnusto muotoutuu luultavasti samankaltaiseksi kuin läheisellä satama-alueella sekä satamakentillä yleensä. Alueelle saattaa siten kotiutua muutamien parien lokki- ja tiirakolonia sekä joitain rantakenttien tyypillisiä kahlaajia kuten meriharakka, karikukko ja tylli. Satamakenttien tyyppilajisto on sopeutunut pesimään ihmisen lähettyvillä ja on siten tottunut kohtuulliseen häiriöön ja meluun. Tuulivoimalan rakentamisella ei siten arvioida olevan kovin merkittävää vaikutusta satamakentän pesimälinnustoon. Paikkaa voitaneen verrata esimerkiksi Oulun Vihreäsaareen, missä arvokas lokki- ja kahlaajayhteisö pesii aivan kahden tuulivoimalan juurella. Kokonaisuutena suunniteltavien tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueen pesimälinnustolle arvioidaan vähäisiksi. Rakennuspaikoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä nykyisin pesivät linnut saattavat osittain vältellä tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja ja siirtyä hieman kauemmaksi, mutta Raahen saaristossa niille löytyy todennäköisesti korvaavia pesimäpaikkoja. Lisäksi alueen linnusto on luultavasti tottunut jonkin asteiseen ihmistoiminnasta aiheutuvaan meluun ja häiriöön läheisen vilkkaan Lapaluodon sataman sekä Rautaruukin tehdasalueen myötä. Kuva 7. Näkymä Helmimöljätä länteen. Oikealla maakuntakaavassa ja osayleiskaavassa satamatoimintojen alueeksi osoitettu Kumpeleen saari. Yksi voimalan sijoituspaikka on kuvan oikeassa reunassa, Helmimöljän ja Kumpeleen väliin rakennettavan konttikentän laidalla. Taustalla Ruismatalan aallonmurtaja, jolle kaksi uutta tuulivoimalaa sijoittuvat.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raahen sataman asemakaavan muutostyöt 23 5.2.2 Muuttolinnusto Kirjallisuudesta saatavan tiedon (mm. Tuohimaa & Tikkanen 2010) perusteella on selvää, että Raahen saariston kautta muuttaa keväällä ja syksyllä runsaasti lintuja, ja osa lintujen muuttovirrasta kulkee luultavasti myös Ruismatalalle ja Helmimöljän edustalle suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydestä. Tämän työn yhteydessä lajien törmäysriskilaskelmia ei kuitenkaan katsottu mahdolliseksi toteuttaa, sillä alueen kautta muuttavan linnuston muutonkuva on puutteellinen etenkin kevätmuuton osalta ja koska yleisesti käytettävä törmäysmallinnus ei sovellu pelkästään kolmen voimalayksikön muodostaman kokonaisuuden törmäysarviointiin. Tuulivoimapuisto sekä sen itäpuolella sijaitsevat Rautaruukin tehdasalue ja Lapaluodon satama muodostavat luultavasti kannalta selvästi hahmotettavan rakennetun kokonaisuuden, jonka kiertämiseen rannikkoviivan tuntumassa lentävän linnuston oletetaan pyrkivän. Luultavasti linnut lähtevät kiertämään aluetta jo kauempaa, jolloin ne eivät edes joudu tuulivoimaloiden välittömään läheisyyteen. Nykyisen tiedon perusteella ei kuitenkaan ole täysin selvää, kummalta puolelta linnut kiertävät alueen. Lisäksi uudet voimalayksiköt sijoittuvat nykyistä pohjoisemmaksi ja Ruismatalalle rakennettavat kaksi voimalaa sijoittuvat selvästi lännemmäksi ja erilleen muusta rakennetusta ympäristöstä, joten rakennetun alueen yhtenäisyys ei jäsenny yhtä selkeänä kuin aiemmin muuttolinnuston kannalta.