Hyvä ohjaava puheterapeutti, Logopedian koulutusohjelman opiskelija Oili Opiskelija on aloittamassa ohjauksessasi harjoittelujaksoa [ ] LAK2, Lapsen kielen/puheenkehityksen häiriö (aineopinnot/kandivaihe) [ ] LAK3, Aikuisen kielen/puheen häiriö (aineopinnot/kandivaihe) [ ] LSK1, valinnainen häiriöalue (syventävät opinnot/maisterivaihe) Harjoittelujakson aikana opiskelija harjoittelee arviointi- ja tutkimusmenetelmien käyttöä ja tulosten tulkintaa tavoitteiden asettamista ja priorisointia kuntoutusmenetelmien valintaa harjoitteiden suunnittelua sekä teoriatietojen ja eri materiaalien käyttöä harjoitteiden laatimisessa asiakkaan ohjaamista harjoitteissa ja harjoitteisiin asiakkaan lähihenkilöiden ohjausta palautteen antoa asiakkaalle ja hänen lähihenkilöilleen terapiaprosessin kirjallista dokumentointia Kaikissa harjoitteluissa eivät välttämättä toteudu kaikki yllä mainitut kohdat yhtäläisesti. Aineopintojen opintojakson harjoittelut (LAK2 ja LAK3) suoritettuaan opiskelijalla on peruskokemusta tyypillisimpien lasten ja aikuisten kielihäiriöiden kliinisestä arvioinnista ja kuntoutuksesta, puheterapiaprosessista ja puheterapeutin ammattiroolissa toimimisesta. Lapsilla puheen, kielen ja vuorovaikutuksen häiriöt liittyvät mm. viivästyneeseen puheen ja kielen kehitykseen, kielelliseen erityisvaikeuteen (SLI) sekä kehitysvammaan tai CPvammaan liittyviin kielelisiin oirekuviin. Aikuisilla puheen, kielen ja vuorovaikutuksen häiriöt liittyvät aivoverenkiertohäiriöihin, muistisairauksiin tai traumaattisiin aivovammoihin. Syventävien opintojen LSK1-harjoittelun (valinnainen häiriöalue) suoritettuaan opiskelijalla on syventävää tietoa ja kokemusta esimerkiksi lasten vaikeiden kielellisten häiriöiden, afasian, äänihäiriöiden, nielemisvaikeuksien, vaikeiden kuulovammojen tai vaikeimpien neurologisperäisten kehityksellisten kommunikoinnin häiriöiden arvioinnista ja näyttöön perustuvasta puheterapiasta. Opiskelijan tulee harjoitteluissa omaksua tietoa myös sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuspalveluista, hallintomalleista ja puheterapeutin työnkuvasta terveydenhuollon eri toimipaikoissa.
Harjoittelujaksot suoritettuaan opiskelijalla on kokemusta arvioida aikuisten ja lasten puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöitä käyttää eri tutkimus-ja arviointimenetelmiä ja tulkita tutkimusten tuloksia laatia kuntoutus- ja tutkimussuunnitelmia tuntea eri kliinisten alueiden lääketieteelliset, hoidolliset ja kuntoutukselliset tavoitteet ja soveltaa niitä käytäntöön eri kommunikaatiohäiriöiden yhteydessä nähdä kommunikaatiohäiriöiden vaikutukset perheessä ja ympäristössä toteuttaa ohjauksen avulla itsenäisesti puheterapeuttinen kuntoutus pohtia eri kommunikoinnin häiriöiden ongelma-alueita työskennellä kuntoutustyöryhmän jäsenenä ohjata ja konsultoida omaisia/perheitä ja henkilökuntaa ja raportoida työtään ja tutkimustuloksiaan suullisesti ja kirjallisesti II Vastuukysymykset Ennen harjoittelujakson alkamista opiskelijan tulee 1) Tutustua Kliinisen harjoittelun asiakirjoihin (http://blogs.helsinki.fi/kliininenlogopedia/), jotka sisältävät mm. harjoitteluun liittyviä lomakkeita sekä potilaan oikeuksia, potilasasiakirjojen säilyttämistä ja puheterapeutin eettisiä ohjeita käsitteleviä lainkohtia ja asetuksia. 2) Allekirjoittaa Käyttäytymistieteiden laitoksella ennen harjoittelun aloittamista vaitiolositoumus ja palauttaa se kliinisten opintojen vastuuopettajalle. 3) Kun kyseessä on LSK1-harjoittelu: Näyttää rikosrekisteriote tiedekunnassa, otteen näyttämisestä tehdään merkintä Opintorekisteriin. Opiskelija tilaa itse rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskuksesta: http://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/rekisterit/rikosrekisteri/yksityisenhenkilontiedonsaantioikeus/rikostaustaote.html. Ote on maksuton. Ohjaavalla puheterapeutilla on laillistetun puheterapeutin vastuu asiakkaasta/kuntoutujasta ja hänelle tarjotun puheterapian asianmukaisuudesta. Ohjaava puheterapeutti huolehtii puheterapian eettisten periaatteiden noudattamisesta harjoitteluasiakasta valitessaan muun muassa niin, että asiakas ei tarpeettomasti joudu käymään läpi samoja tutkimus- tai kuntoutusvaiheita useiden eri opiskelijoiden kanssa.
III Harjoittelun ohjaus ja eteneminen Ohjaava puheterapeutti ja opiskelija solmivat ns. työliiton ja suunnittelevat yhdessä ennen asiakastapaamisten alkamista harjoittelun rakenteen, tavoitteet ja yhteistyömuodot harjoittelun ajaksi. Ohjaava puheterapeutti on läsnä aina ensimmäisessä ja viimeisessä asiakastapaamisessa ja seuraa näiden lisäksi opiskelijan antamaa puheterapiaa joko paikalla ollen tai videon avulla voidakseen sekä ohjata harjoittelun etenemistä että arvioida opiskelijan kokonaissuoriutumista. Opiskelijan ohjaus tapahtuu seurantojen yhteydessä ja muina ajankohtina viikoittaisesti harjoittelujakson ajan. Viikoittainen ohjaus voi tapahtua joko ryhmässä tai yksilöllisesti. Logopedian opiskelijat saavat ryhmätyönohjausta LAK2- ja LAK3-harjoittelujaksojen aikana myös yliopistolla. Tämä työnohjaus ei korvaa harjoittelun ohjaajan seurantoja ja ohjauksia, vaan toimii niitä tukevana ammatillisen kehittymisen ja ammattiroolin jäsentämisen välineenä. Harjoittelujakson aikana ohjaajan työnohjauksellinen panos on kuitenkin myös keskeinen koko harjoitteluvaiheen ajan.
Jakson kulku jakso voi koostua o yhden asiakkaan kuntoutusjaksosta o useamman asiakkaan arviointikerroista o arviointiasiakkaiden ja asiakkaan kuntoutuksen yhdistelmästä, joihin voi sisältyä myös ohjaajan työskentelyn seuraamista ja kuntoutuskokouksiin osallistumista jakson pituus voi vaihdella sisällön mukaan kuitenkin niin, että jakso kestää maksimissaan kymmenen viiikkoa jakson intensiivisyyden (kuinka monta kertaa viikossa) päättää ohjaaja asiakkaan kuntoutustavoitteiden pohjalta asiakkaiden ja asiakaskontaktien määrä on ohjaavan puheterapeutin harkittava sen mukaan että harjoittelusta muodostuu asiakkaan ja koulutuksen kannalta mielekäs kokonaisuus - LAK2 ja LAK3-harjoitteluissa opiskelijan kokonaistyötuntimäärä (asiakas,- ym. tapaamiset, valmistelut, kirjalliset työt) on 80 - LSK1-harjoittelussa opiskelijan työtuntimäärä (asiakas- ym. tapaamiset, valmistelut, kirjalliset työt) on 135 Kun kyseessä on kuntoutusjakso, opiskelija palauttaa viimeistään 4. tapaamisen jälkeen yliopiston oppimisalusta Moodleen ja ohjaajalleen kirjallisen (2 sivua) teoriakoonnin, jossa opiskelija perustelee kirjallisuuden avulla, miksi valitsee omassa harjoittelujaksossaan käytettäväksi tietyt menetelmät ja harjoitteet. Jos kyseessä on harjoittelujakso, joka koostuu arvioinneista tai useammasta erilaisesta asiakokonaisuudesta (esimerkiksi lyhyt kuntoutusjakso + eri asiakkaiden arviointi/arviointeja), niin tällöin alkuteoriakoonnin teemana on kyseisen häiriöalueen kysymykset, esimerkiksi afasia. Alussa laadittu teoriakoonti on osa harjoittelukertomuksen johdanto-osaa ja sitä voi harjoittelukertomuksen kirjoitusvaiheessa täydentää. III Harjoittelukertomus ja harjoittelun arviointi Opiskelija laatii harjoittelujakson päätteeksi harjoittelukertomuksen. Harjoittelukertomuksen laajuus on LAK2 ja LAK3-harjoitteluiden osalta noin 6-8 sivua + liitteet, LSK1 -harjoittelun osalta noin 10-12 sivua + liitteet. Kansilehdelle merkitään kurssin nimi, opiskelijan nimi ja numero, ohjaajan nimi. Asettelussa käytetään samoja käytäntöjä kuin myöhemmin myös kandintyössä ja gradussa. Harjoittelukertomus laaditaan käyttämällä apuna alkuperäisiä tieteellisiä artikkeleita, joihin viitaten opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä käsittelemäänsä häiriöalueeseen ja näyttöön perustuviin kuntoutusmenetelmiin. Tieteellistä kirjallisuutta tulee käyttää ainakin seuraavissa harjoittelukertomuksen osissa: johdanto, potilaan/potilaiden oireiden kuvaus, tutkimus- ja kuntoutussuunnitelma ja harjoittelun pohdinta. Ks. yksityiskohtaisempi harjoittelukertomusohje: http://blogs.helsinki.fi/kliininenlogopedia/files/2016/06/harjoittelukertomusohje_2016.doc
Harjoittelukertomus on jätettävä kuuden viikon kuluessa harjoittelun päättymisestä arvioitavaksi ohjaajalle. Harjoittelun päätyttyä ohjaava puheterapeutti lähettää tarkastamansa ja hyväksymänsä harjoittelukertomuksen sekä erillisen arviointilomakkeen opintojakson vastuuopettajalle, minkä jälkeen harjoittelu voidaan rekisteröidä. Arviointi koostuu sekä harjoittelun että harjoittelukertomuksen arvioinnista. Kokonaisarvosanan ei tarvitse olla lomakkeen eri osien aritmeettinen keskiarvo. Harjoittelun arviointilomake löytyy osoitteesta: http://blogs.helsinki.fi/kliininenlogopedia/files/2014/01/arviointilomake_lyhyt12.pdf Harjoittelu arvioidaan asteikolla 0-5 (0 = hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen, katso liite). Arvioinnissa käytetään ainoastaan kokonaisia numeroita. IV Käytännön asiat ja yhteistyö laitoksen kanssa Käyttäytymistieteiden laitoksella opintojakson vastuuopettajana toimii Alisa Ikonen, (email: alisa.ikonen@helsinki.fi, p. 02941 29357), jonka puoleen voivat sekä opiskelija että ohjaava puheterapeutti kääntyä kaikissa harjoitteluun liittyvissä asioissa. Opiskelijan tulee ilmoittaa ohjaajalle mahdollisista poissaoloistaan hyvissä ajoin. Pitempiaikaisista poissaoloista yms. ilmoitetaan myös vastuuopettajalle. Harjoittelun käytännön järjestelyistä vastaa harjoittelukoordinaattori Anu Karhu, (email: anu.k.karhu@helsinki.fi, 02941 29340). Ohjauspalkkio maksetaan 10 tunnista opiskelijaa kohden. Liitteenä palkanmaksun peruslomake, joka on palautettava täytettynä joka vuosi myös silloin, kun tiedot eivät ole muuttuneet. Lähetä myös verokorttisi Käyttäytymistieteiden laitokselle harjoittelukoordinaattorille. Käyttäytymistieteiden laitos tukee ohjaavia puheterapeutteja järjestämällä koulutusta sekä yhteistyötilaisuuksia. Näihin osallistuminen on erittäin toivottavaa. Yhteistyöseminaarin kutsuu koolle logopedian kliinisten opintojen vastuuopettaja. Käyttäytymistieteiden laitos Alisa Ikonen; kliinisten opintojen vastuuopettaja PL 9 (Siltavuorenpenger 1 A, 465) 00014 Helsingin yliopisto p. 02941 29357