Skenaarioita maatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2030 Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa seminaari 14.1.2011 Pasi Rikkonen Yksikönjohtaja, KTT, MMM (agr.) MTT Taloustutkimus
Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa 14.1.2011 Esityksessä: 1. Tulevaisuuden ennakoinnin lähtökohtia 2. Taustaa maa- ja elintarviketalouden ennakoinnille 3. Skenaarioita maatalouden tulevaisuudesta 2030 Esitys perustuu v. 2010 päättyneeseen Maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointihanke MAPTEN tutkimukseen
MAPTEN - Maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointihanke Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittama hanke Tutkimus toteutettu vuosina 2008-2010 Raportti saatavilla: Jyrki Niemi ja Pasi Rikkonen (toim.). 2010. Maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointi. Miten käy kotimaisen elintarvikeketjun? MTT:n raportteja 7. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti7.pdf
MAPTEN -tutkimusryhmä MTT Taloustutkimus Prof., MMT Jyrki Niemi, hankkeen johtaja Ympäristötutkimuksen johtaja, MMT Jyrki Aakkula Tutkija, MBA Ellen Huan-Niemi Erikoistutkija, TkT Heikki Lehtonen Projektitutkija, MMM Matti Perälä Tutkimusyksikön johtaja, KTT Pasi Rikkonen Erikoistutkija, HTT Olli Wuori PTT Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Tutkimusjohtaja, MMT Perttu Pyykkönen Maatalousekonomisti, MMM Tapani Yrjölä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, VATT Tutkimusjohtaja, KTT Juha Honkatukia Tutkija Janne Niemi Turun Kauppakorkeakoulu, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutkija, FM Ira Ahokas
Tulevaisuuden ennakoinnin lähtökohtia Tulevaisuuden ennakoinnin yksi peruslähtökohta on se, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Oman liiketoiminnan hallinnassa oletamme, että pystymme itse vaikuttamaan ja rakentamaan tulevaisuutta. Voimme pohtia sitä, mitä mahdollisesti, todennäköisesti tai toivottavasti tulee tapahtumaan ja eri vaihtoehtoja läpikäydessä päättää oman tulevaisuuden suunnan vaihtoehtojen joukosta. Passiivinen, reaktiivinen, pre- tai proaktiivinen lähestyminen
Menneisyys ja tulevaisuus Menneisyys Nykyhetki Tulevaisuus LÄHDE: Malaska & Mannermaa (toim.) (1985) Tulevaisuuden tutkimus Suomessa. Oy Gaudeamus Ab, Helsinki. S. 47.
MAPTEN hankkeen lähtökohtia: Mitä muutostekijöitä globaalisti taustalla viime vuosien heilahteluissa? 1. Epäedulliset sääolot ja varastotilanteen muutokset Ilmastonmuutos 2. Hintavaihtelut, tuottojen ja kustannusten raju nousu ja lasku (mm. öljy, muut panokset, rahtikustannukset) 3. Väestönkasvu 4. Aasian elintason ja lihankulutuksen kasvu 5. Bioenergiaohjelmat Muu maankäyttö Sijoitustoiminta ja keinottelu Ulkomaankaupan rajoitukset (protektionismi) vs. kaupan vapauttaminen
EU:n maatalouspolitiikan uudistuspaineet ovat jatkuvia Elintarvikealaa linjattu entistä markkinalähtöisemmäksi Kilpailu on kiristynyt ja kansainvälistynyt Rakennemuutos on jatkuvaa kilpajuoksua Mikä on maatalouden rahoitus EU:n budjetissa vuoden 2013 jälkeen? Mitä on maatalouspolitiikka vuonna 2020? Onko maatalouspolitiikalla mahdollista enää tulevaisuudessa vaikuttaa maatalouden menestymiseen vai jyräävätkö vapautuvat markkinat?
MAPTEN -tutkimuksen tavoitteet Politiikkahaasteiden tunnistaminen edettäessä vuoden 2013 jälkeisiin ohjelmakausiin aina vuoteen 2030 Luoda sekä perusuraskenaario (business-as-usual) että vaihtoehtoisia skenaarioita maa- ja elintarviketalouden kehityksestä vuoteen 2030 Ennakoida sekä globaalilla, EU- että kansallisella tasolla sellaisia muutoksia, joilla on selkeitä vaikutuksia Suomen maa- ja elintarviketalouden kehitykseen Esittää skenaarioiden pohjalta laadulliset ja määrälliset vaikutusanalyysit siitä, miten ennakoidut keskeisimmät muutostekijät muovaavat tulevaisuuden maa- ja elintarviketaloutta
Skenaarioiden tarkastelu Ei tulevaisuuden ennustamista, vaan paino strategisen ajattelun, vaihtoehtoisten kehityskulkujen, näkemyksen ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Skenaarioiden pohjalta ei yritetä eikä voida väittää, mitä tulee tapahtumaan. Skenaarioiden tarkoituksena on ohjata ajattelemaan johdonmukaisesti erilaisia kehityskulkuja ja siten parantaa edellytyksiä tulkita ajankohtaisia ilmiöitä, tehostaa reagointikykyä ja lisätä muutosvalmiutta & ketteryyttä. Tulee tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä tässä hetkessä kuviteltavissa olevista skenaarioista.
Skenaarioiden rakenne Ulottuvuudet ja ääritulemat Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky heikkenee SKENAARIO 4 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa SKENAARIO 1 Maatalous häviäjä WTO-kehityksessä Julkinen ohjaus ja julkinen rahoitus vahvaa Julkinen vs. markkinat SKENAARIO 5 BAU nykyiseeen suuntaan -skenaario Vapautuvat markkinat jyräävät SKENAARIO 3 Innovaattori uusiutuvaan energiaan liittyvissä ratkaisuissa SKENAARIO 2 Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky vahvistuu
Skenaario 1 Skenaarion kiteytys Suomen maatalous häviäjänä WTO-kehityksessä Maailmankauppaa liberalisoidaan nopealla tahdilla talouskasvua lisäävien vaikutusten aikaansaamiseksi. Maailmankaupan vapautumisen myötä EU:n sisäisiä tukia alennetaan ja poistetaan ja rajasuoja poistuu, mikä lisää maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen vaihtelua. Yhteisellä maatalouspolitiikalla ei ole enää ohjausvaikutusta. Suuruuden ekonomia jyrää, alkutuotanto on voimakkaasti keskittynyttä ja yrityskoko suurta vastatakseen kovenevaan kilpailuun. Innovaatiot liittyvät erityisesti suurten tilojen tuotanto- ja automaatioteknologian kehitykseen sekä uusiin tuottavampiin kasvinjalostuksen tuotteisiin. Alkutuotanto on lähellä keskittynyttä, jalostavaa teollisuutta. Suomen elintarvikeomavaraisuus laskee tuntuvasti. Raaka-ainetuotantopohjaa sekä jalostavaa teollisuutta siirtyy etelämmäksi (Baltian maat, Puola). Tuotantopanoksia käytetään intensiivisesti parhaan sadon saamiseksi globaalisti kilpailukykyisellä hinnalla. Tuottavuus kasvaa Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee, sillä politiikkamuutokset, epävakaat maailmanmarkkinat sekä tuotantopanosten hintojen nousu ulosmittaavat tuottavuuden kasvun tuoman hyödyn Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan ja on siksi altis maailmanmarkkinoiden hintaheilahteluille
Skenaario 2 Skenaarion kiteytys Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina Talouden kasvu lisää laaturuuan kysyntää ja innovatiivisia tuotteita. Globaali hyvinvointikehitys ja erityisesti kehittyvien maiden elintason nousu synnyttävät laajat markkinat pitkälle jalostetuille elintarvikkeille Elintarvikkeiden vienti vetää. Suomi tuottaa elintarvikemarkkinoille pitkälle jalostettuja, laadukkaita, turvallisia ja funktionaalisia elintarvikkeita. Suomella on merkittävä rooli erityisesti Pietarin alueen pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kysynnän tyydyttämisessä Ilmastonmuutos tuo Suomelle kilpailuetua muuhun Eurooppaan verrattuna. Laadukkaat maaseututuotteet nousevat brändiksi. Maaseudulle syntyy uudenlaista palveluliiketoimintaa, vihreitä tuotteita ja hoivayrittäjyyttä, matkailua. Onnistunut panostaminen bio- ja informaatioteknologiaan, innovatiivinen tuotekehitys sekä ilmastonmuutoksen tuottama suhteellinen etu tekevät suomalaisesta maataloudesta ja elintarvikejalostamisesta kilpailukykyisiä Euroopassa ja maailmanmarkkinoilla Maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kannattavuus perustuu monialaiseen yrittämiseen, jossa laadukas, pienimuotoinen, paikallinen elintarvikejalostaminen yhdistyy palveluyrittämiseen
Skenaario 3 Skenaarion kiteytys Innovaattori uusiutuvaan energiaan liittyvissä ratkaisuissa Uusiutuvaan energiaan ja biomateriaalien kestävään kiertoon liittyvän tekniikan kehittyminen lisää ilmastonmuutoksen vaikutusten hallintaa Globaalin talouden kohtuullisen hyvinvoinnin taustalla on erityisesti energiateknologian kehittymisen myötä energian hinnan jatkuvan nousupaineen poistuminen. EU:n ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka toimii läpäisyperiaatteella kaikessa maataloutta ja maaseutua koskevassa päätöksenteossa. Arvoina korostuvat ympäristötietoisuus, kierrätettävyys, ravinnon terveellisyys, energian säästäminen ja ympäristövaikutukset. Vihreän ketjun arvostus on korostunut. Kotimaisen talouskasvun veturina toimivat erityisesti bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät innovaatiot Maatiloille syntyy uusia mahdollisuuksia energiantuotannon lisäksi mm. biomateriaalien tehokkaamman kierron myötä. Peltobiomassan energiakäytön lisääminen on olennainen osa energiaratkaisua, mistä syystä noin 500 000 peltohehtaaria otetaan peltobioenergian tuotantoon Peltobioenergian tuotannon lisääntymisestä huolimatta ruoantuotanto säilyy maatalouden keskeisimpänä tehtävänä, sekä pelto- että metsäbiomassaa hyödyntävä energian tuotanto tarjoaa merkittäviä lisätuloja maatiloille
Skenaario 4 Skenaarion kiteytys Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa Globaali talouskasvu hidastuu ja elinolosuhdepakolaisuus kasvaa voimakkaasti ilmastonmuutoksen seurauksena Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet siirtyvät politiikan keskiöön. Kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaat rajoitustoimet heikentävät talouskasvua ja erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiä. EU:ssa siirrytään kohti kansallisen tason tukia, joissa ohjaavana jakokriteerinä on mitattavat, ohjeelliset ilmastovaikutukset. Ilmastonmuutos heikentää globaalisti ruoantuotantoa, mikä lisää yhteiskunnallista epävakautta, ruokakriisejä ja muuttoliikkeitä. Sääolosuhteiden äärevöityminen ja alkukasvukauden ongelmat (kuivuusjaksot, kosteusjaksot, tulvat) painavat, globaalisti vesikriisi on keskeisin ratkaisua vaativa ongelma. Suomessa näkyy muiden länsimaiden tapaan osittain pakon sanelema kulutustrendi kohti ekologisempaa ruokavaliota, jota ohjataan veroluonteisesti. Tuotannon lasku on merkittävintä kotieläintuotannossa, sillä kotieläintuotantoa laskevat paitsi ilmastomuutoksen negatiiviset vaikutukset tuotantoedellytyksiin, myös kasvihuonekaasujen voimakkaat rajoittamistoimet tiukentuneen ilmastopolitiikan vuoksi Päästöttömän energian tuotannossa luotetaan ydinvoimaan, sillä uuden sukupolven teknologiat bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotannossa eivät ole kehittyneet taloudellisesti kilpailukykyisiksi
Skenaario 5 Skenaarion kiteytys BAU Nykyiseen suuntaan skenaario Polarisoituminen laajaperäisen ja intensiivisen tuotannon välillä etenee, monialainen maaseutuyrittäminen lisääntyy. Markkinaehtoinen liiketoiminta kasvaa. Tuotteiden hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. Ympäristövaatimukset lisääntyvät, toiminnan eettisyys korostuu. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet muuttavat tuotantomenetelmiä ja teknologiaa. Rakennekehitys jatkuu, vuonna 2030 huomattavasti nykyistä vähemmän maatiloja (n. 35 000), joista alle viidennes kotieläintiloja Viljelyksessä oleva peltoala suurin piirtein nykyisellä tasolla Ilmastonmuutoksen vaikutus vielä vähäistä Suomessa Maataloustuen kokonaismäärä jonkin verran alentunut, tuki enemmän kansallisesti rahoitettua, tuen perusteluna enenevässä määrin maatalouden julkishyödykkeet EU:n rajasuojan asteittaisen alenemisen johdosta maailmanmarkkinoiden tapahtumat vaikuttavat yhä suoremmin siihen, mitä maataloudessa tapahtuu ja miten maatalous menestyy
140000 Lkm Tilamäärän ja keskipeltoalan kehitys Ha 70 120000 60 100000 50 80000 40 60000 30 40000 20 20000 10 0 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Lähde: Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve. 2010. Perttu Pyykkönen, PTT & Heikki Lehtonen MTT
Maatilojen lukumäärän kehitys tuotantosuunnittain ja ennusteet vuoteen 2020 1995 2000 2005 2008 2020e Muutos 1995-2008 Lypsykarjatilat 32480 22913 16495 12455 4800-61,7% Muut 9394 5349 4508 4030 1750-57,1% nautakarjatilat Sikatilat 6249 4316 3165 2309 900-63,1% Siipikarjatilat 2239 1231 976 762 260-66,0% Viljatilat 29294 27510 28563 28478 n. 22000-2,8% Muut maatilat 15906 16577 15810 17768 n. 15000 +11,8% Kaikki maatilat 95562 77896 69517 65802 n. 45000-31,1% Lähde: TIKE, Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve. 2010. Perttu Pyykkönen, PTT & Heikki Lehtonen MTT
Yli 50 lehmän karjojen osuus maidontuotannosta 100% 90% 80% 70% 60% Tanska Ruotsi Saksa Ranska Suomi 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1990 1993 1995 1997 2000 2003 2005 2007 Lähde: Eurostat Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve. 2010. Perttu Pyykkönen, PTT & Heikki Lehtonen MTT
Tilamäärä MAPTEN: Asiantuntijoiden näkemys lypsykarjatilojen määrän kehityksestä v. 2010-2025. Lypsykarjataloutta harjoittavat tilat 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Lähde: Tike 1990-2005 Vuosi Mediaani Maksimi Minimi Asiantuntijat näkivät, että lineaarinen trendi jatkuisi, ja tilamäärä puolittuisi noin kymmenessä vuodessa. Panelistit näkivätkin rakennekehityksen välttämättömänä suomalaiselle lypsykarjasektorille, joskin sen toivottiin kuitenkin etenevän hallitusti. Tilamäärän uskottiin vähenevän jo pelkästään sen vuoksi, ettei tiloille ole enää riittävästi jatkajia.
Lehmämäärä/tila MAPTEN: Asiantuntijoiden näkemys lehmämäärän kehityksestä/tilaa kohden Lehm äm äärä/tila 120 100 80 60 40 Mediaani Maksimi Minimi 20 0 2000* 2005 2010 2015 2020 2025 Vuosi -Mediaaninäkemyksen mukaan vuonna 2025 olisi hieman alle 50 lehmää/tila. -Osa asiantuntijoista uskoi aikaisemman trendin jatkuvan, jolloin lehmämäärä/tila jatkaisi kasvuaan Asiantuntija: Keskikoko kasvaa reilusti vuoteen 2020, kun tilalukumäärä alenee ja pienet jäävät pois, samalla suuria 200-300 sadan lehmän tiloja tulee tilalle. Suurempi merkitys on näillä luopuvilla tiloilla ja sen jälkeen tasaantuisi. 2015 2020 olisi kaikkein suurin muutos.
Milj. litraa MAPTEN: Asiantuntijoiden näkemys maidon kokonaistuotannon kehityksestä vuosina 2010 2025. Kokonaism aidontuotanto 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Mediaani Maksimi Minimi Lähde: Tike Vuosi -Tuotannon säilymisen lähes nykytasolla uskottiin toteutuvan mm. yksikkökoon kasvun myötä. Asiantuntijoiden joukossa nähtiin, että maitokiintiöiden lakkauttamisen myötä kilpailu kiristyisi ja tuotanto laskisi hieman voimakkaammin. -Lasku on loivaa sen vuoksi, että ne jotka ovat investoineet miljoonan euron navetoihin ennen vuotta 2025, eivät yhtäkkiä lopeta tuotantoaan (kapasiteetti ei poistu). -Maidontuotannon kannattavuuden toivottiin paranevan (+1.21, [0.69]), joskaan siihen ei todellisuudessa uskottu (-0.10, [0.86]). Kiintiöiden poisto ja maatalouspolitiikan epävarma tulevaisuus vaikuttavat.
Johtopäätöksiä Markkinoiden potkuvoima kasvaa ja maatalouspolitiikan ohjausvaikutus vähenee selvästi kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Lähivuosien tärkein pelintekijä on kuitenkin EU:n uusi ohjelmakausi. Tilojen koko kasvaa ja lukumäärä vähenee edelleen. Kotieläintuotannon erikoistuminen jatkuu, ja monialaisten maatilojen osuus lisääntyy yhä. Aktiivitilojen kokonaismäärä laskee nykyisestä noin 63 000 tilasta n. 45 000 tilaan vuonna 2020. Kotieläintaloudessa lasku on rajumpaa: nykyisestä 20 000 tilasta on vuonna 2020 jäljellä enää noin 8 000 tilaa Ääriskenaariot: MAPTEN -tutkimuksessa tarkasteltiin esimerkiksi vaihtoehtoa, jossa maatalouden CAP-tuki lopetettaisiin kokonaan. Suomessa se merkitsisi viljantuotannon kannattavuuden romahtamista ja vilja-alan voimakasta supistumista. Sianlihantuotanto vähenisi 20-25 prosenttia ja siipikarjanlihantuotanto kymmenen prosenttia. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ruoantuotannon edellytyksiin kaikkialla maailmassa vaikuttavat eniten makean veden varantojen väheneminen, ilmastonmuutos ja energian hinta (energiapaletin muutos). Suomalainen tuotanto pystyy kilpailemaan laadulla, puhtaudella ja eläintautitilanteella sekä ammattitaidolla ja osaamisella.
Kiitoksia! MAPTEN raportti: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti7.pdf