3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet Tässä asiakirjassa: Reaaliaikaiset uutiset Viivauutinen Sähke Nettiversio Pikakooste Lehtijutut Lyhyesti Pääaihepaketit Keskipitkät jutut Lyhyet jutut Tiivistelmä Tausta Henkilökuva Viikon henkilö Toimittajan kommentti STT-Feature Täydennykset ja päivitykset Faktalaatikot Minifakta Vinkkifaktat Poimintafakta Sitaattifakta Tästä on kyse / Hänestä on kyse Faktalista STT tuottaa uutisia sekä reaaliaikaiseen että lehtikäyttöön. Yhä suurempi osa uutistoimiston asiakkaista tarvitsee molempia. Lajityypit eroavat toisistaan pituuksiltaan ja kieleltään. Käyttötarkoitus osoitetaan asiakkaille myös saatekaaviomerkinnöillä. Molempia käyttötarkoituksia varten on sovittu vakiomuodot, jotta uutisia voidaan käyttää mahdollisimman suoraan ja nopeasti eri välineissä. Uutisten kirjoittaminen sovittuun muotoon vähentää editoinnin tarvetta eri vaiheissa ja ehkäisee samalla virheiden syntymistä. KIRJOITA UUTISET ALUKSI REAALIAIKAISEEN MUOTOON AINA, KUN NIILLÄ ON KYSEISESSÄ UUTISTILANTEESSA KÄYTTÖÄ ESIMERKIKSI RADIOLÄHETYKSISSÄ. Poikkeuksena ovat aiheet, joista kirjoitetaan yksi lyhyt juttu, esimerkiksi yön lehtisiteeraukset tai lyhyesti uutisoitavat kannanotot. Niistä voit kirjoittaa suoraan lehtiversion. Myöskään feature-jutuista tai hyvin paikallisista aiheista ei tarvita sähkettä.
PÄIVITÄ REAALIAIKAISTA UUTISTA TILANTEEN MUUTTUESSA TAI TIETOJEN TÄYDENTYESSÄ. Päivittäminen on välttämätöntä, jottei esimerkiksi radioasiakas joudu etsimään tuoreimpia tietoja lehtiversioista. Tiiviiden uutissähkeiden kirjoittaminen ei kuitenkaan saa estää tietojen täydentämistä uutislinjalle. VÄLITÄ ISOMMISTA UUTISAIHEISTA MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI LISÄTIETOJA JOKO REAALIAIKAISESSA MUODOSSA (USEITA ERILLISIÄ SÄHKEITÄ, TÄYDENNETTY SÄHKE, PIKAKOOSTE) JA MYÖS LEHTIKÄYTTÖÖN SOPIVINA JUTTUINA (FAKTALAATIKOT, TAUSTAT, KAINALOJUTUT, GRAFIIKKA). Tarvittaessa juttuja voi ja jopa pitää jatkaa myös yli vakioformaattien. Asiakkaille syntyy ongelmia siitä, että sähke jää tekemättä tai päivittämättä, eikä siitä, että sähkeiden lisäksi tietoa tilanteen niin vaatiessa välitetään enemmän. VÄLTÄ KUITENKIN TURHAA MONINKERTAISTA TYÖTÄ. HYÖDYNNÄ VAKIOMITTOJA MONIPUOLISESTI JA SUOSI SÄHKEIDEN OHESSA JUTTUTYYPPEJÄ, JOTKA SOPIVAT SEKÄ ONLINE-KÄYTTÖÖN ETTÄ LEHTIIN. Näin kaikkia juttuja ei tarvitse kirjoittaa uudelleen lehtikielelle. KIRJOITA UUTISESTA AINA LEHTIVERSIO LUKUUNOTTAMATTA TILANTEITA, JOISSA ASIA KUIVUU KOKOON ENNAKOITUA NOPEAMMIN JA HUOMIO KOHDISTUU MUIHIN AIHEISIIN. TIEDOTA LEHTIVERSION POISJÄTTÄMISESTÄ ASIAKKAILLE. 3.1.1 Reaaliaikaiset uutiset STT välittää ensitiedot uutisista tiiviinä viiva- ja sähkeuutisina, jotka sopivat sellaisinaan sähköisiin uutisvälineisiin. Tilanteen muuttuessa tai tietojen täydentyessä uutista päivitetään samassa muodossa, jotta asiakkailla ja yleisöllä on koko ajan käytössään tuoreimmat tiedot. Viivauutinen TEE UUDESTA, MERKITTÄVÄSTÄ TIEDOSTA ENSIN HERÄTTEEKSI OTSIKOIMATON, PÄIVÄÄMÄTÖN VIIVAUUTINEN. Viivauutisen mitta on sms-uutiseen sopiva 147 merkkiä, mutta muutaman merkin ylitys käy uutislinjalla päinsä. Kiireisessä uutistilanteessa aikaa ei kannata käyttää viimeisten merkkien poistamiseen, jollei lyhentämisen paikkaa luontevasti löydy. Sms-uutisessa 147 merkin raja on ehdoton. Viivauutista voidaan kuitenkin tarvittaessa tiivistää tekstiviestikäyttöön esimerkiksi lyhenteiden avulla. MERKITSE VIIVAUUTISESSA LÄHDE TEKSTIN SISÄÄN.
Jämsässä on sattunut bussin ja rekan nokkakolari. Turmassa on kuollut ainakin viisi ihmistä, kertoo poliisi. Valtatie 9 on poikki. Ulkomaanuutisissa viiva tehdään yleisimmin kansainvälisten uutistoimistojen perusteella. Tällöin viivassa on tärkeämpää mainita alkuperäinen lähde (esimerkiksi armeija) kuin uutistoimisto, jonka kautta tietoa on tullut. Jos tieto on kuitenkin kiistanalainen tai epäilyttävä, uutistoimistolähde mainitaan. KÄYTÄ VIIVAUUTISESSA YLEENSÄ 2-PRIORITEETTIA, POIKKEUKSELLISEN MERKITTÄVISSÄ UUTISISSA 1- PRIORITEETTIA. Viivauutisen saatekaavioon täytetään osastokenttä. Muut kentät jätetään täyttämättä. Poikkeustilanteissa viivauutinen voidaan lähettää linjalle suoraan osastolta, kunhan sen lukee joku toinen toimittaja ennen lähetystä ja lukijan tunnukset merkitään workgroup-kenttään. Viivauutinen voidaan myös sanella toimitukseen, jolloin sanelun vastaanottaja voi tarkistettuaan tekstin lähettää sen ulos. ILMOITA AINA UUTISPÄÄLLIKÖLLE TAI DESKIIN, JOS OLET LÄHETTÄNYT VIIVAN ULOS ITSE. KERRO, TARVITAANKO VIELÄ SMS-UUTINEN. TEE SAMASTA UUTISAIHEESTA TARVITTAESSA USEITA VIIVOJA SITÄ MUKAA, KUN ASIASTA SAADAAN UUTTA TIETOA. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi suuronnettomuudet, joissa uhriluku ja tapahtumien kulku täydentyvät tunti tunnilta tai suurten yritysten tulosjulkistukset, joissa tunnuslukujen lisäksi kerrotaan myös tulevista suunnitelmista. Katso tyylikirja 4.1 Hyvä viiva (linkki) Sähke TÄYDENNÄ VIIVAUUTISEN TIETOJA REAALIAIKAISELLA SÄHKEELLÄ. Sähkeen enimmäismitta on 400 merkkiä. Sähke on muodoltaan ja ilmaisultaan sovitettu radion ja television tarpeisiin, mutta se palvelee samalla kaikkia uutistoimiston asiakkaita. KERRO SÄHKEESSÄ UUTISEN TÄRKEIMMÄT TIEDOT JA OLENNAISET TAUSTATIEDOT. ÄLÄ AHDA SÄHKEESEEN ENEMPÄÄ KUIN SIIHEN SUJUVASTI MAHTUU VAAN VALITSE TÄRKEIN.
Nettiversio Pikakooste MERKITSE LÄHTEET SÄHKEESEEN SAMOIN KUIN VIIVAUUTISEEN. Sotarikoksista epäilty kroaattikenraali Ante Gotovina on pidätetty. Haagin sotarikostuomioistuimen pääsyyttäjä kertoo, että Gotovina jäi kiinni Kanariansaarilla. Gotovinaa syytetään ainakin 150 serbin surmasta vuonna 1995. EU on asettanut kenraalin pidättämisen ehdoksi Kroatian jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle. Sähke pitää pystyä ymmärtämään kerta kuulemalta. Lukijalle tai kuulijalle pitää myös aueta, miksi asia on uutinen. KÄÄNNÄ LÄHTEEN ANTAMAT TIEDOT ARKIKIELELLE JA AVAA NIIDEN MERKITYS ESIMERKIKSI LYHYELLÄ TAUSTALAUSEELLA. KIRJOITA SAMASTA UUTISAIHEESTA TARPEEN MUKAAN USEITA SÄHKEITÄ. Toiseen sähkeeseen voi erottaa esimerkiksi uutisaiheen kirvoittamat kommentit tai onnettomuuden vaikutukset liikenteeseen. KÄYTÄ SAATEKAAVIOSSA MERKINTÄÄ ///SÄHKE///. TÄYDENNÄ MERKINTÄÄ TARVITTAESSA SÄHKE-SANAN PERÄÄN. ///SÄHKE, KORJAUS 3. KPL:SSA PO. HUOMENNA/// ///SÄHKE, PÄIVITETTY UHRIEN MÄÄRÄ/// Katso tyylikirja 4.2 Hyvä sähke TÄYDENNÄ SÄHKE VERKKOKÄYTTÖÄ VARTEN 600-1 100 MERKIN NETTIVERSIOKSI. KUN VOIT VARAUTUA UUTISEEN ENNALTA, KIRJOITA VALMIIKSI NETTIVERSIOON TARVITTAVAT TAUSTAT. ÄLÄ PIILOTA NETTIVERSIOON ASIOITA, JOTKA VOI IRROTTAA ERILLISIKSI SÄHKEIKSI TAI FAKTALAATIKOIKSI. KÄYTÄ SAATEKAAVIOSSA MERKINTÄÄ ///NETTIVERSIO///. KUN ISOSTA UUTISESTA KIRJOITETAAN USEITA VIIVOJA JA SÄHKEITÄ, KOKOA NIIDEN KESKEINEN ANTI KORKEINTAAN 1 500 MERKIN PIKAKOOSTEISIIN. Pikakoosteita ansaitsevat esimerkiksi suuronnettomuudet, sään aiheuttamat liikennekaaokset ja terroriteot, joiden tapahtumakulku selviää pala palalta. Pikakooste on tarkoitettu esimerkiksi nettisivulla. KIRJOITA PIKAKOOSTE REAALIAIKAISEKSI JA SÄHKETYYLIIN.
3.1.2 Lehtijutut LAADI PIKAKOOSTE MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI, KUN TILANNE ALKAA OLLA LIIAN MUTKIKAS SEURATTAVAKSI YHDESSÄ TAI KAHDESSA SÄHKEESSÄ. MUISTA PÄIVITTÄÄ MYÖS PIKAKOOSTETTA TARPEEN MUKAAN. KÄYTÄ SAATEKAAVIOSSA MERKINTÄÄ ///PIKAKOOSTE///. Lehtiin tarkoitetun uutisjutun pituus riippuu sen uutisarvosta. STT jakaa lehtituotannossaan uutisaiheet kolmeen ryhmään: osastojen pääaiheisiin, keskipitkiin juttuihin ja lyhyisiin juttuihin. SOVI ARVOTUKSISTA ESIMIEHEN TAI UUTISPÄÄLLIKÖN KANSSA, JOTTA TIETO JUTUN TAI JUTTUPAKETIN LAAJUUDESTA KULKEE MYÖS ASIAKKAILLE. Pääaiheisiin liittyy aina oheisjuttuja, samoin osaan keskipitkistä jutuista. Oheisjutut voivat olla pääjuttua lyhyempiä kainalojuttuja, taustoja, henkilökuvia, faktalaatikoita tai toimittajan kommentteja. Lisäksi jutuista kirjoitetaan käyttötarpeen mukaan lyhyesti-versioita ja tiivistelmiä. Uutisjuttujen lisäksi STT tuottaa ajoittain erilaisia feature-juttuja. Uutistoimiston lehtijutut elävät tilanteen muuttuessa tai tietojen parantuessa. Silloin kirjoitetaan täydennettyjä ja päivitettyjä versioita, tarvittaessa myös korjauksia. Lehtiversioissa käytetään juttutyypin mukaan alla esiteltyjä saatekaaviomerkintöjä. Selkeissä tapauksissa uutisen ainoaa lehtiversiota ei edes tarvitse erikseen nimetä, koska reaaliaikaiset uutiset merkitään aina omilla merkinnöillään (///SÄHKE///, ///PIKAKOOSTE///). Selkeyden vuoksi voit tarvittaessa käyttää myös merkintää///lehtiversio///. Tämä on paikallaan silloin, jos reaaliaikaista uutista on päivitetty tiheästi tai lehtiversiota on muuten vaikea erottaa siitä eikä kyse ole mistään seuraavassa kuvatusta, erikseen merkittävästä juttutyypistä. Katso tyylikirja 4.3 Hyvä lehtijuttu Lyhyesti KIRJOITA PIDEMPÄÄ LEHTIJUTTUA EDELLYTTÄVISTÄ UUTISAIHEISTA ENSIN ENINTÄÄN 800 MERKIN LYHYESTI- VERSIO. Lyhyesti-versiot sopivat yhden palstan uutisiksi tai etusivun vinkeiksi.
Pääaihepaketit Koska samasta aiheesta on jo tarjolla sähke, älä kirjoita lyhyesti-versiota pelkkien ensitietojen varassa. Pyri saamaan asiasta kokonaiskuva niin, että lyhyesti-versio kantaa vielä seuraavan päivän lehdessä. Lyhyesti-merkintä lupaa, että aiheesta on tulossa jatkojuttua samana päivänä. Jos jatkojuttua ei jostain syystä tehdä, ilmoita se asiakkaille, jottei kukaan turhaan odota pidempää versiota. KÄYTÄ SAATEKAAVIOSSA MERKINTÄÄ ///LYHYESTI///. Jos olet jo 800 merkin juttua tehdessäsi sitä mieltä, ettei aiheessa ole aineksia pidempään versioon, jätä lyhyesti-merkintä pois saatekaaviosta. Lyhyesti-versiota ei tarvita, jos lehtijutun alusta voi suoraan leikata 800 merkin yksipalstaisen uutisen, eikä myöskään feature-tyyppisistä jutuista, joihin ei sisälly uutista. Päivän pääaiheita valitaan eri osastoilla yksi tai useampia. Pääaiheen pitää sekä sisällöltään että käsittelytavaltaan kantaa lehdissä kotimaan, politiikan, talouden, ulkomaan, kulttuurin tai urheilun ykkösjutuksi. KIRJOITA PÄÄAIHEESTA NOIN 3 000 MERKIN JUTTU. LIITÄ AINA OHEEN KAINALOJUTTU, TAUSTA, HENKILÖKUVA, MITEN NIIN? -JUTTU JA/TAI FAKTALAATIKKO, JOIDEN PITUUS YKSIN TAI YHDESSÄ ON VÄHINTÄÄN 1 000 MERKKIÄ. LISÄKSI VOIT KIRJOITTAA TOIMITTAJAN KOMMENTIN. TARKISTA, ETTÄ PÄÄAIHEESTA ON SAATAVISSA OMAA TAI LEHTIKUVAN KUVITUSTA. KERRO KUVITUKSESTA ASIAKKAILLE JUTTULUPAUKSISSA JA SAATEKAAVIOSSA. MERKITSE SAATEKAAVIOON, MITÄ MUITA JUTTUJA PAKETTIIN LIITTYY TAI MIHIN AIHEESEEN JUTTU ON TARKOITETTU ESIMERKIKSI KAINALOKSI. ///LISÄKSI TAUSTA JA TOIMITTAJAN KOMMENTTI/// ///KAINALO KIVINIEMEN HAASTATTELUUN/// Isot uutistapahtumat tuottavat yleensä useita juttuja eri näkökulmista. Valitse tällöin yksi aiheen pääjutuksi, joka kertoo olennaisimmat asiat ja näkökulmat. Pääjuttu voi olla myös kooste aiemmista jutuista. Muista, että silloinkin pääjutun pitää elää seuraavan päivän lehdessä. Se ei saa olla pelkästään rutiininomainen referaatti. EROTA PÄÄJUTTU MUISTA AIHEISEEN LIITTYVISTÄ JUTUISTA SAATEKAAVIOMERKINNÄLLÄ ///PÄÄJUTTU///.
Keskipitkät jutut Lyhyet jutut Tiivistelmä Tausta Henkilökuva ///PÄÄJUTTU KONGINKANKAAN TURMASTA/// ///PÄÄJUTTU TURMASTA, KOOSTE JUTUISTA STT 112, 115, 117, 120, 150/// Jos juttuja on hyvin suuri määrä, laadi erillinen juttulupaus ja kerro siinä, mitkä jutut sisältyvät koosteeseen ja mitkä jäävät kainaloiksi. Keskipitkät jutut sopivat tyypillisesti sivujen kakkos- tai kolmosjutuiksi. Niiden tulee sisältää toimittajan omaa tiedonhankintaa tai muuta panosta, ei pelkää tiedotteen tai puheen referointia. Myös keskipitkiin juttuihin kannattaa usein liittää faktalaatikko, joskus myös toimittajan kommentti. KIRJOITA KESKIPITKÄT JUTUT NOIN 2 000 MERKIN PITUISIKSI. LIITÄ MIELELLÄÄN MUKAAN KORKEINTAAN 1 000 MERKIN KAINALO, FAKTALAATIKKO TAI TOIMITTAJAN KOMMENTTI. KERRO ASIAKKAILLE JUTTULUPAUKSISSA TAI SAATEKAAVIOSSA, JOS AIHEESTA ON SAATAVISSA OMAA TAI LEHTIKUVAN KUVITUSTA. Lyhyitä juttuja kirjoitetaan yleensä yhteen lähteeseen perustuvista rutiiniuutisista kuten kannanotoista, tavanomaisista onnettomuuksista tai vähäisistä rikoksista. PYRI LYHYISSÄ UUTISISSA 600 800 MERKIN MITTAAN. TEE ISOISTA, MONIPOLVISISTA UUTISAIHEISTA PIENEMPIÄ LEHTIÄ SEKÄ ISOJEN LEHTIEN ETUSIVUJA VARTEN 1 000 1 500 MERKIN MITTAINEN TIIVISTELMÄ. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///TIIVISTELMÄ///. Suppeammissa aiheissa saman asian ajaa lyhyesti-versio. KIRJOITA TAPAHTUMAN TAI ILMIÖN TAUSTAA VALOTTAVASTA JUTUSTA ENINTÄÄN 2 000 MERKIN PITUINEN. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///TAUSTA///. KIRJOITA YHDEN HENKILÖN TAUSTASTA JA ELÄMÄNTYÖSTÄ YLEENSÄ ENINTÄÄN 2 000 MERKKIÄ, POIKKEUKSELLISEN
Viikon henkilö Miten niin? MERKITTÄVISTÄ HENKILÖISTÄ 3 000 MERKKIÄ. MERKITSE JUTUN SAATEKAAVIOON ///HENKILÖKUVA///. Myös nekrologi on henkilökuva. Sen lisäksi kirjoitetaan yleensä erikseen uutinen henkilön kuolemasta ja sen aiheuttamista reaktioista tai seurauksista. Viikon henkilöksi valitaan ajankohtaisia, mielenkiintoisia ihmisiä, joiden persoonasta ja taustasta halutaan kertoa lukijalle laajemmin ja syvemmin kuin uutisjutuissa on mahdollista. Tavoitteena on löytää kohde, josta lukijat ovat jo valmiiksi kiinnostuneita joko hänen tai hänen edustamansa aihepiirin takia. Juttu voidaan rakentaa joko haastattelemalla Viikon henkilöä itseään tai häntä tuntevia ihmisiä. KIRJOITA VIIKON HENKILÖSTÄ 3 000 MERKIN JUTTU. TEE OHEEN FAKTALAATIKKO, JOSSA ON ESIMERKIKSI HÄNEN OHJEENSA AJANKOHTAISEEN TILANTEESEEN TAI VASTAUKSENSA LYHYEEN KYSYMYSSARJAAN. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///VIIKON HENKILÖ///. JOS KIPERÄÄN AIHEESEEN LIITTYVÄ HAASTATTELU ON JULKAISUKELPOINEN SELLAISENAAN, KIRJOITA KYSYMYKSET JA VASTAUKSET NÄKYVIIN KORKEINTAAN 1 500 MERKIN JUTUKSI. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///MITEN NIIN?///. PITÄYDY MAHDOLLISIMMAN TARKOIN ALKUPERÄISISSÄ SANAMUODOISSA, JOTTA LUKIJALLE EI SYNNY VÄÄRÄÄ KUVAA KESKUSTELUN AUTENTTISUUDESTA. Toimittajan kommentti STT-Feature KOMMENTOI ITSE TAPAHTUMAA TAI ILMIÖTÄ ENINTÄÄN 1 500 MERKIN JUTUSSA. MERKITSE AINA JUTTUUN OMA NIMESI. MERKITSE JUTUN SAATEKAAVIOON ///TOIMITTAJAN KOMMENTTI///. Toimittajan kommentin liitteeksi STT-grafiikka lähettää aina kirjoittajan valokuvan. KIRJOITA OMAKOHTAISEEN HAVAINNOINTIIN POHJAUTUVISTA FEATURE-JUTUISTA TAI REPORTAASEISTA ENINTÄÄN 5 000 MERKIN PITUISIA.
Tällaiseen juttuun ei tarvita uutiskärkeä. Voit tehdä siihen useampiakin kainalojuttuja. Olennaista on, että on juttu kirjoitettu huolella ja perustuu toimittajan omaan läsnäoloon. Feature-juttua ei koskaan tehdä toimituksessa. Useimmiten se edellyttää useamman työpäivän panosta, mutta suurissa uutistapahtumissa feature voi syntyä nopeastikin toimittajan huomioista ja eri ihmisten haastatteluista tapahtumapaikalla. Täydennykset ja päivitykset PUNNITSE AINA LISÄTIEDON MERKITYSTÄ. JOS UUSI ASIA ON JUTUN VANHAA KÄRKEÄ TÄRKEÄMPI TAI YHTÄ TÄRKEÄ, NOSTA SE ALKUUN. MUISTA, ETTÄ MYÖS TIETOJEN TUOREUS LISÄÄ NIIDEN UUTISARVOA. KIRJOITA TARVITTAESSA KOKO KÄRKI UUSIKSI. MERKITSE SAATEKAAVIOON ///UUSI KÄRKI///. Uudet tiedot voi lisätä viimeiseksi juttuun vain, jos niillä on vähemmän merkitystä kuin kaikella aiemmin kerrotulla. JOS TÄYDENNÄT JUTTUA NIIN, ETTÄ JUTUN KÄRKI JA OLEELLINEN SISÄLTÖ SÄILYVÄT ENTISELLÄÄN, KIRJOITA SAATEKAAVIOON ///TÄYDENNETTY///. Tämä kertoo asiakkaalle, että edellisetkin versiot kelpaavat edelleen lehteen. Jos täydennyksiä tehdään useampia, numeroi ne tyyliin ///TÄYDENNETTY -1///. JOS UUDESSA JUTUSSA ON TUORETTA TIETOA, ESIMERKIKSI TILANNE ON MUUTTUNUT, KIRJOITA SAATEKAAVIOON ///PÄIVITETTY KLO XX.XX/// ELI KELLONAIKA, JOLLOIN TIEDOT ON SAATU, SEKÄ MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN MYÖS ASIA, JOTA ON PÄIVITETTY. Päivitys kertoo asiakkaalle, etteivät edelliset versiot ole enää ajan tasalla. ///PÄIVITETTY KLO 20.30, KUOLLEITA 500///.
Jos juttua on päivitetty uudella kärjellä, merkitse se kenoviivojen väliin. ///PÄIVITETTY KLO 20.30, UUSI KÄRKI/// Jos jutun otsikko muuttuu, viestiin lisätään viittaus edelliseen päivitykseen. ///PÄIVITETTY JÄÄTTEENMÄKI ///. Päivitetyt lehtiversiot ovat tarpeen erityisesti ilta-aikaan, jolloin osa lehdistä menee kiinni jo silloin, kun tapahtumat ovat vielä kesken. Tee päivityksiä riittävän tiheästi niin, että lehdet saavat sivuilleen mahdollisimman tuoreen version. TIEDOTA YHDESSÄ DESKIN KANSSA ASIAKKAILLE SIITÄ, ONKO JUTTUIHIN TULOSSA VIELÄ TÄYDENNYSTÄ. PIDÄ KIINNI ILMOITETUSTA AIKATAULUSTA JA JUTTUJEN PITUUDESTA. 3.1.3 Faktalaatikot Faktalaatikkoja on viisi eri tyyppiä, joiden ohjeet ovat alla. Laatikon on lähtökohtaisesti sovittava johonkin valmiiseen tyyppiin. Lisäksi poikkeustapauksissa käytössä on faktalista, jonka käyttöön on omat ohjeet alla. Vältä päällekkäisyyksiä pääjutun kanssa. Älä säästä jutun kannalta olennaisimpia tietoja laatikkoon. Suosi tiiviitä faktalaatikoita, joita voi tarvittaessa kirjoittaa samaan pakettiin useampia. Varmista, että faktalaatikon mitta on suhteessa jutun mittaan. Etenkin lyhyeen juttuun kirjoitetaan lyhyt faktalaatikko. Jaa faktalaatikko eri kohtiin esimerkiksi ranskalaisin viivoin tai numeroin. Yhden ranskalaisen viivan alle tulee yleensä enintään yksi virke tai kaksi lyhyttä lausetta. Kohdat voivat olla lyhyempiäkin, jopa yksittäisiä sanoja. Voit kirjoittaa faktalaatikon alkuun lyhyen ingressin tai esittelyvirkkeen, jotta ko. asiaa ei tarvitse toistaa jokaisessa kohdassa. Näkökulmaa ja jäsentele faktalaatikko, jotta se ei ole ainoastaan kokoelma ranskalaisia viivoja. Otsikoi napakasti ja journalistisesti. Varmista, että laatikon kohdat ovat mahdollisimman symmetrisiä keskenään kaikkiin kohtiin tulee esimerkiksi suurin piirtein saman verran tekstiä. Pohdi jo juttupakettia suunnitellessasi, millainen faktalaatikko kokonaisuuteen tulee. Keskustele ja ideoi kollegan, esimiehen tai uutispäällikön kanssa. Pohdi aina, voiko faktalaatikon esittää graafisesti tai yhdistettynä kuvaan. Kerro faktalaatikossa mahdollisuuksien mukaan tietojen lähde.
Minifakta Mitta enintään 400 merkkiä Purkaa kimurantin käsitteen ymmärrettäväksi. Esim. Geneven sopimus tai Mitä sanoo rikoslaki lahjuksista. Voi olla myös yksittäinen luku, jonka merkitystä laatikko avaa. Kaksi tai enintään kolme kohtaa. Vinkkifaktat Mitta 300-800 merkkiä. Vinkkifakta A Anna jutussa käsiteltävään aiheeseen käytännöllisiä vinkkejä, jotka auttavat yhdistämään aiheen arkielämään - vaikkapa miten toimit jossakin tilanteessa tai miten vaikutat johonkin ilmiöön. Esimerkiksi: Näin kaihdat torjunta-aineita Näin vältät vesivahingot Näin vähennät jätettä Kirjoita ytimekkäästi käskymuodossa: mieti, pakkaa, varmista, hanki, ilmoita. Vältä älä-muotoa ja itsestäänselvyyksiä. Kirjoita lähde (esim. THL, palomestari Matti Meikäläinen, Kela) Julkaistavaa lisätietoa kenttään. Esimerkki: Näin matkustat maltilla jouluna - Varaa matkaan reilusti aikaa - Mieti reitti etukäteen ja suosi pääteitä - Pakkaa autoon lämpimiä vaatteita - Varaa lapsille pientä purtavaa, musiikkia tai äänikirja - Varmista, että autosta löytyy varoituskolmio - Osta viimeistään nyt heijastinliivit - Tarkasta lasinpesunesteen riittävyys - Turvaväli neljä sekuntia, jos nopeutta on 80 km/h - Unohda turhat ohitukset - Teiden kunnosta saa tietoa numerosta 0200 8080 (1,95 /min + pvm) - Palvele toisia: ilmoita tien kunnosta numeroon 0200 2100 (pvm) Lähteet: Autoliitto, Liikennevirasto, Poliisi Vinkkifakta B Anna vinkkejä näyttelyn, tapahtuman, konsertin tai kilpailun seuraamiseen. Esimerkiksi:
Poimintafakta - Näe nämä taulut - Seuraa heidän suorituksiaan - Luvassa ainakin nämä laulut Lisää vinkin yhteyteen lyhyt perustelu, miksi juuri näitä henkilöitä tai asioita kannattaa seurata. Useimmiten tämän faktamallin voi esittää yhdistettynä kuvaan. Esimerkki: Näe ainakin nämä Museonjohtaja Maija Tanninen-Mattilan neljä tärppiä Arjen sankareihin: 1. Albert Edelfeltin Lapsen ruumissaatto, 1879. Teoksen autenttinen ympäristö, ihmiset ja tunnelma olivat suuri läpimurto suomalaisessa taiteessa. Samoin veneen keulan jyrkkä leikkaus pois kuvasta. 2. Albert Edelfeltin Pariisin Luxembourgin puistossa, 1887. Niitä harvoja naturalistisia teoksia, jotka keskittyivät perheelämän iloihin. Ripustettiin keväällä 1887 Pariisissa samaan näyttelyyn Monet'n, Renoirin ja muiden impressionistien kanssa. 3. Fernand Pelezin Ilveilijöitä ja katutaiteilijoita, 1888. Kuusimetrinen teos villitsi aikansa lehdistön. Koon lisäksi huomiota herätti kiertävän sirkuksen köyhien esiintyjien rehellinen esittäminen. 4. Hubert von Herkomerin Lakossa, 1891. Taiteilija keskittyi kuvaamaan sitä, kuinka lakot vaikuttivat yksittäisiin työmiehiin ja heidän perheenjäseniinsä. Selitykset on lainattu näyttelyn yhteydessä julkaistusta kirjasta Arjen sankarit naturalismi kuvataiteessa, valokuvassa ja kirjallisuudessa. Mitta enintään 800 merkkiä. Lyhyitä kysymyksiä tai kommentoitavia esimerkkejä, joiden avulla on tarkoitus tuoda haastateltavasta tai jutun kohteesta esiin yllättäviä yksityiskohtia. Esimerkiksi: Mikä kirja jäi kirjailijalta kesken, mitkä pääosat elokuvanäyttelijä olisi halunnut esittää, minkä kisan urheilija halunnut voittaa, artistin kolme ikimuistoisinta esiintymistä, kiekkoilijan tärkeimmät maalit, musiikkitalon erikoisimmat ratkaisut jne. Asiat voivat liittyä haastateltavaan suoraan (esim. kirjailijan lempikirjat), mutta tämä ei ole pakollista.
Sitaattifakta Esimerkkejä: Kolme ikimuistoista elokuvaa (Liittyi Viikon henkilö -juttuun elokuva-agentti Laura Munsterhjelmistä) Clint Eastwood: Million Dollar Baby Olin vielä monta päivää elokuvan näkemisen jälkeen kirjoittamassa Eastwoodille kiitoskirjettä. Richard Curtis: Rakkautta vain Kestosuosikkini romanttisista komedioista. Olli Saarela: Harjunpää ja pahan pappi Ihanaa, että näin hienoja elokuvia tehdään Suomessa. "Armo kuuluu jopa minulle" Helsingin seurakuntien yliopistopapilta Laura Mäntylältä kysyttiin, mitä tulee mieleen seuraavista sanoista. Armo: Käsittämätöntä ja kuuluu jopa minulle. Raamatun tulkinta: Kukaan ei lue Raamattua puhtaasti. Jokainen tulkitsee sitä. Yleisradion Homoilta: Oliko se ihmisten tahallista manipulaatiota kirkkoa vastaan haastateltavien valintojen myötä? Päivi Räsänen: Väärinymmärretty ihminen, jonka puolesta rukoilen. Synti: Erottaa meidät Jumalasta. On läheinen asia meille jokaiselle. Pappeus: Uskomatonta saada työkseen olla välittämässä Jumalan rakkautta. Mitta enintään noin 800 merkkiä Kokoa yhteen uutiseen liittyvät kiinnostavimmat ja merkittävimmät sitaatit. Älä silti jätä kaikkia sitaatteja faktalaatikkoon, vaan sisällytä niitä myös pääjuttuun. Vältä päällekkäisyyttä. Sitaattifakta voi olla myös yksi ainoa sitaatti tai puheenvuoro. Suosi tiiviitä, valikoituja sitaatteja. Poikkeustapauksissa enimmäismitan saa ylittää, esimerkiksi jos on tarve kertoa jokin puheenvuoro sanasta sanaan kokonaisuudessaan. Sovi tästä erikseen. Esimerkki: "Unohdetaan menneet" (Nelson Mandelan sitaatteja)
Tästä on kyse / Hänestä on kyse Tasa-arvosta: Taistelemme sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa ihmiset lakkaavat ajattelemasta ihonväriä. Ei ole kyse rodusta, kyse on mielikuvista. Vankilavuosista: Kuoleman vaara ei herättänyt minussa halua esittää marttyyrin roolia. Olin tarvittaessa valmis siihen. Mutta kiihkeä halu elää säilyi aina. Selli antaa jollei muuta niin mahdollisuuden tutkia päivittäin omaa käytöstä, voittaa paha ja kehittää itsessä olevaa hyvää. Sovinnosta: Nyt teen työtä sellaisten ihmisten kanssa, jotka heittivät minut vankilaan, vainosivat vaimoani ja pakottivat lapseni siirtymään koulusta toiseen. - Olen niitä, jotka sanovat: unohdetaan menneet ja ajatellaan nykyisyyttä. Mitta 400-1000 merkkiä, kaikkein pisimmät laatikot vaativat jäsentelyä (esim. plussat ja miinukset, ks. alla) Kirjoita analyysityyppinen tai taustoittava fakta henkilöstä, henkilöistä, ilmiöstä tai tapahtumasta. Voit esittää tiedot monin tavoin, esimerkiksi: Esimerkkejä: - Näin kiista alkoi; näin kiista on edennyt; näin tästä eteenpäin - Tästä hänet tunnetaan; näistä hänet muistetaan - Tästä heitä epäillään; tästä häntä syytetään - Tästä kiistellään; he kiistelevät tästä; he päättävät tästä - Uudistuksen käytännön seuraukset - Näin muualla EU:ssa; Näin Ruotsissa; Näin meillä ja muualla - Plussat ja miinukset - Tätä arvioidaan; tästä kilpaillaan - Ennakkosuosikit - Tapahtuma numeroina (Libyan sota, Japanin katastrofi, Oslon MM-hiihdot, jne.) "Victorialla on mainio huumorintaju" Kruununprinsessasta kirjan kirjoittanut historioitsija Herman Lindqvist jaksaa kehua Victoriaa. Victoria on lämmin, aito ja utelias ihminen. Victorialla on hyvä huumorintaju. Hän näkee kaikessa myös koomiset puolet. Hän pystyy muistamaan monia ihmisiä ja heidän nimensä. Hänen naurunsa ja hymynsä ovat aitoja. Hän on myötätuntoinen ja liikuttuu helposti.
Hiihtojoukkueen plussat ja miinukset Kuusamon päätöspäivänä: Plussat: Nuoren Krista Lähteenmäen vire kesti Rukan triplan päätöspäivänäkin. Lähteenmäki oli minikiertueen 12:s. Monen hiihtäjän päätös jäädä pois pakkaskisoista saattaa osoittautua hyväksi ratkaisuksi kauden jatkoa ajatellen. Miinukset: Kotiyleisölle jäi katsomossa ja tv:n äärellä niukalti jännitettävää, kun suomalaisia ei ollut taistelemassa kärkisijoista. Mieshiihtäjät ovat kaukana huippuvauhdista. Faktalista Pelkät listat eivät ole varsinaisia faktalaatikkoja. Niitä käytetään poikkeustapauksissa, joissa asiakkaiden on olennaista saada tieto sellaisenaan. Tällaisia voivat olla esim. eri kategorioiden Jussi-palkinnot. Listaa käytetään faktalaatikoita täydentävästi, eli juttuun sopii useimmiten myös jokin varsinainen faktalaatikko. Listoja ei käytetä esim. henkilön saavutusten luettelemiseen tai uran kertaamiseen. Jos halutaan listata vaikkapa kirjailijan tuotantoa, on siitä poimittava olennaiset ja kerrottava esimerkiksi, mitä uutta kukin teos toi suomalaiseen kirjallisuuteen. Käytä tällöin Hänestä on kyse formaattia. Esimerkki: Yksi palkinto joka arkipäivä Nobel-palkintojen julkistamispäivät: 4.10. Lääketiede 5.10. Fysiikka 6.10. Kemia 7.10. Kirjallisuus 8.10. Rauha 11.10. Taloustiede Takaisin tämän asiakirjan alkuun