KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2012-2014

Samankaltaiset tiedostot
Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

KURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

Vaasan kaupungin toisen asteen koulutus TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA. Oppilaitosten toiminnan kehittäminen

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Kankaanpään Yhteislyseon ja Honkajoen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

EURAN LUKION TASA-ARVOSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat

Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus

Hankasalmen lukion toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Rauman Lyseon lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma V

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Apollon Yhteiskoulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Hyväksytty Apollon Yhteiskoulun johtokunnassa 20.9.

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA

YHDENVERTAISUUSKYSELY

KAUTTUAN KOULUN TASA ARVOSUUNNITELMA (YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA) KAUTTUAN KOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA

1. TASA-ARVO SUUNNITELMA

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Lahden Rudolf Steiner - koulun lukiossa 1.1 Johdanto

ELIMÄEN LUKION TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Hyväksytty Elimäen lukion tasa-arvotyöryhmässä

Hollolan yläasteen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus- suunnitelma

Kuopion Tanssistudion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

VALKEALAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVO-SUUNNITELMA

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

Lahden Rudolf Steiner -koulun perusopetuksen tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Vaasan kaupungin toisen asteen koulutus TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA. Oppilaitosten toiminnan kehittäminen

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa

KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA, OPISKELIJAT

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi

Ohjeistus kouluille ja päiväkodeille toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaan

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA

Tampereen kesäyliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

HÄMEENKYRÖN YHTEISKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia

Peräpohjolan Opiston tasa-arvosuunnitelma

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOUVOLAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA. Kouvolassa, toukokuussa Tasa-arvotyöryhmä: Tuomas Riikonen, Kouvolan Lyseon lukio (pj.

Pirkkalan koulun tasa-arvosuunnitelma

Ammattiliitto Nousu ry

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa?

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

PARAISTEN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

Toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Askolan lukion yhdenvertaisuussuunnitelma

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Anjalankosken lukion toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Askolan lukion toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari Salla Hurnonen

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

Rajatorpan koulun Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Esi- ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Tasa-arvosuunnitelma Yliasiamiespäivä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Kyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta

YLÄMYLLYN KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Transkriptio:

KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2012-2014 Hyväksytty 31.1.2012 Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä KOULUTUSKESKUS SALPAUS Teinintie 4, 15200 Lahti Puh. 03 828 11 Y-tunnus 0993644-6 www.salpaus.fi

2(23) SISÄLLYS Johdanto... 3 1. Lainsäädäntöpohja... 5 1.1. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (L609/1986)... 5 1.2. Laki yhdenvertaisuudesta (L21/2004)... 5 2. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Koulutuskeskus Salpauksessa... 6 3. Kartoitus oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta... 8 3.1. Kyselyn tulokset... 10 3.1.1. Tasa-arvon toteutuminen... 10 3.1.2. Yhdenvertaisuuden toteutuminen... 11 4. Toimenpiteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Koulutuskeskus Salpauksessa... 15 5. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselystä ja -suunnitelmasta tiedottaminen... 17 6. Suunnitelman toteutumisen seuranta ja tarkistaminen... 17 Liite: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely... 18

3(23) Johdanto Tämä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma koskee Koulutuskeskus Salpauksen ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa opiskelevia nuoria ja aikuisia opiskelijoita. Suunnitelma tullaan sisällyttämään oppilaitoksen hyvinvointisuunnitelmaan. Suunnitelman laatimisessa on otettu huomioon tasa-arvovaltuutetun 19.8.2010 antamassa lausunnossa esitetyt keskeiset huomiot ja kehittämisehdotukset. Tasa-arvovaltuutettu kiinnitti lausunnossaan huomiota toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman laatimiseen opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyönä, erillään henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman laatimisesta. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa on laadittu sen koko henkilöstöä koskeva tasaarvosuunnitelma. Tämä erillinen oppilaitoksen toiminnallinen suunnitelma on laadittu yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelman pohjana on keväällä 2011 tehty kartoitus oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta ja siihen liittyvistä ongelmista (liite). Hyvinvointisuunnitelman laadinnan yhteydessä laaditaan seksuaalista ja sukupuolen perusteella tapahtuvaa häirintää koskeva ohjeistus, joka on osa kiusaamiseen puuttumismallia. Opintoohjauksen suunnitelmassa tullaan kiinnittämään huomiota siihen, että naisia rohkaistaan hakemaan perinteisesti miesvaltaisille aloille ja miehiä naisvaltaisille aloille. Tasa-arvosuunnitelman toteutumista on seurattu opiskelijapalautteen avulla. Oppilaitoksessa on otettu käyttöön INKA -opiskelijapalautejärjestelmä lukuvuoden 2010-11 aikana. Palautteessa kysytään valmistuvilta opiskelijoilta tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kokemuksia. Keväällä 2011 opiskelijat vastasivat kysymykseen opiskelun aikaisesta tasa-arvoon kohdistuvasta syrjinnästä, etteivät ole juurikaan kokeneet syrjintää (asteikolla 1-4 kokemus 1,14). Opintojen aikana koettuun kiusaamiseen tai syrjintään, joka on kohdistunut henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (esim. ikään, etniseen tai kansallisen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteisiin, terveydentilaan, vammaan, sukupuoliseen suuntautumiseen), opiskelijat vastasivat kokeneensa hiukan syrjintää (asteikolla 1-4 kokemus 1,25). Myös opiskelijahuoltoryhmissä on seurattu ja käsitelty tasa-arvosuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutumista. Esille nousseisiin asioihin on reagoitu ja ne on käsitelty tapauskohtaisesti. Vertailtaessa naisten ja miesten osuuden kehittymistä Koulutuskeskus Salpauksen eri koulutusaloilla vuosina 2007 ja 2011, on havaittavissa muutosta perinteisillä naisten ja miesten aloilla. Tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus on selkeästi kasvanut. Vastaavasti miesten

4(23) osuus sosiaali- ja terveysalalla on jonkin verran lisääntynyt, ei kuitenkaan siinä määrin kuin olisi toivottavaa. Kuvio 1. Koulutusala % naisia % miehiä 2007 2011 2007 2011 Humanistinen ja kasvatusala 65,6 76,7 34,4 23,3 Kulttuuriala 64,8 62,4 35,2 37,6 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 64,9 60,2 35,1 39,8 Luonnontieteiden ala 19,2 20,2 80,8 79,8 Tekniikan ja liikenteen ala 13,2 24,0 86,8 76,0 Luonnonvara- ja ympäristöala 78,1 75,0 21,9 25,0 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 89,3 88,3 10,7 11,7 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 76,8 78,3 23,2 21,7 Valmistava koulutus 50,5 36,0 49,5 64,0 Koulutusalat yhteensä 50,5 51,6 49,5 48,4 Kuvio 1. Naisten ja miesten osuus eri koulutusaloilla vuosina 2007 ja 2011 Tämän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet opiskelijoiden ja henkilöstön edustajat. Työryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: opiskelijapalveluiden johtaja Riitta Murtorinne pj, koulutuspäällikkö Jarmo Eloranta, kuraattori, 1.8.2011 alkaen opiskelijapalvelupäällikkö Tiina Haverila, opiskelijatoiminnan koordinaattori Maija Korpelainen, 21.11.2011 alkaen opiskelijatoiminnan koordinaattori Anna Partanen, terveydenhoitaja Hannele Orjala, opinto-ohjaaja Eija Tamminen, asuntolaohjaajat Sakke Pennanen ja Tommi Ruolahti, opiskelijat Satu Kejola, Antti Rikkonen ja Mira Yrttiaho sekä toimistosihteeri Eija Silvonen, sihteeri. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa vuoden 2011 aikana. Suunnitelman kommentointimahdollisuus on annettu Koulutuskeskus Salpauksen Oppilaskunta Vyyhdille, koulutuspäällikkötiimille, nuorisoasteen johtotiimille sekä aikuiskoulutuksen ohjauspalvelutiimille. Suunnitelman on hyväksynyt Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä 31.1.2012. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja siihen tehdään tarvittavat muutokset ja lisäykset.

5(23) 1. Lainsäädäntöpohja 1.1. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (L609/1986) Lain tarkoituksen on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (L232/2005). Muutetussa laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädetään aikaisempaa täsmällisemmin koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen velvollisuuksista edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. 5 Tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa Viranomaisten ja oppilaitosten sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. 6 b Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa Oppilaitoksen tulee vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa laatia tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanteen ja siihen liittyvien ongelmien kartoitus sekä toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksessa laadittavaa suunnitelmaa. Vuosittaisen tarkastelun sijasta voidaan oppilaitoksessa sopia, että suunnitelma laaditaan vähintään kerran kolmessa vuodessa. 1.2. Laki yhdenvertaisuudesta (L21/2004) Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuussuunnitelma tulee laatia etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi siinä laajuudessa kuin toiminnan luonne sitä vaatii.

6(23) 2. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Koulutuskeskus Salpauksessa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus ovat osa oppilaitoksen jokapäiväistä toimintaa. Ne ilmenevät oppilaitoksen toimintakulttuurissa ja vuorovaikutuksessa, opiskelijoiden yhdenvertaisena kohteluna opiskelijavalinnoissa, opintojen ohjauksessa ja opintosuoritusten arvioinnissa sekä syrjinnän ja seksuaalisen häirinnän ehkäisynä. Jokaisella opiskelijalla on oikeus tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen opiskeluympäristöön. Vuorovaikutus ja toimintakulttuuri Kaikissa vuorovaikutustilanteissa, niin opettajien ja opiskelijoiden välisessä kuin myös opiskelijoiden keskinäisissä tilanteissa tavoitteena on, että jokainen uskaltaa omana itsenään ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan. Henkilöstö kannustaa opiskelijoita erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluilmapiiriin. Tasa-arvo opiskelijarekrytoinnissa Opiskelijarekrytoinnissa rohkaistaan naisia hakeutumaan miesvaltaisille aloille ja miehiä naisvaltaisille aloille. Oppilaitoksen markkinointimateriaalissa esiintyvät sekä naiset että miehet. Perustutkintoon johtavassa nuorten koulutuksessa noudatetaan valtakunnallisia opiskelijaksi ottamisen perusteita. Asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa hakija saa lisäpisteitä pyrkiessään koulutukseen jossa on enemmistö (70 % valintayksikössä) vastakkaista sukupuolta. Eri alojen pääsykoekäytännöissä noudatetaan yhtäläisiä valintakriteerejä eri sukupuolten välillä. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus opinto-ohjauksessa ja valinnoissa Opinto-ohjauksessa ohjaaja (esim. opettaja, opinto-ohjaaja, kuraattori) toimii sukupuolisensitiivisesti, ts. hän kykenee irrottautumaan omasta uskomus- ja olettamusjärjestelmästä ja keskittymään opiskelijan kokemusmaailmaan. Ohjaaja tunnistaa sukupuolen vaikutuksen yksilön elämään ja hänen tekemiinsä ratkaisuihin. Ohjaaja tukee opiskelijoita tekemään myös sukupuolelleen ei-tyypillisiä ratkaisuja sen mukaan, minkä opiskelija kokee itselleen sopivaksi esim. koulutusohjelma- ja valinnaisainevalinnoissa, työssäoppimispaikkojen valinnassa sekä jatko-opintoihin ja työelämään ohjauksessa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus opintosuoritusten arvioinnissa Arvioinnin kohteena ei saa olla opiskelijan persoona eikä sukupuolesta johtuvat ominaisuudet. Opintosuoritusten arvioinnin tulee perustua opetussuunnitelmassa esitettyihin arviointikriteereihin.

7(23) Syrjinnän ehkäiseminen Syrjintä on usein piilotettua ja epäsuoraa, kuten seksuaalisuuteen liittyvien vitsien kerrontaa ja stereotypioiden vahvistamista. Esim. homo- ja blondivitsit voivat loukata, vaikka kertoja ei niitä loukkauksiksi tarkoitakaan. Syrjivältä voi tuntua myös maahanmuuttajien ja naisten erillinen huomioiminen, vaikka tarkoitusperä olisikin hyvä. Henkilöstö on esimerkkinä niin verbaalisessa kuin non-verbaalisessakin viestinnässä. Opiskelijaa ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan vanhemmuuden tai perhehuoltovelvollisuuden perusteella. Opiskelijalla on oikeus keskeyttää opintonsa raskauden tai asevelvollisuuden vuoksi ja hänelle varataan opiskelupaikka keskeytyksen jälkeen. Seksuaalinen häirinnän ehkäiseminen Seksuaalisella häirinnällä ja ahdistelulla tarkoitetaan ei-toivottua ja yksipuolista joko fyysistä tai sanallista seksuaaliväritteistä käyttäytymistä. Häirintä aiheuttaa kohteessa kielteisiä tunteita. Tällaista käyttäytymistä ovat: sukupuolisesti tunkeilevat tai vihjailevat eleet tai ilmeet härskit puheet, kaksimieliset vitsit vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat asiattomat huomautukset tai kysymykset esille asetetut pornoaineistot, esim. tietokoneen taustakuvat, tyttö-/poikakalenterit seksuaalisesti virittyneet kirjeet, puhelinsoitot, tekstiviestit, sähköpostit ja sosiaalinen median viestit ei-toivottu fyysinen kosketus.

8(23) 3. Kartoitus oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Koulutuskeskus Salpauksessa toteutettiin tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely keväällä 2011. Kysely kohdistettiin ammatillisen peruskoulutuksen ja lukion toisen vuoden opiskelijoille sekä aikuisopiskelijoille. Kyselyyn vastasi 546 opiskelijaa, noin puolet kohderyhmästä. Vastaajista 442 opiskelee nuorisoasteen koulutuksessa ja 104 aikuiskoulutuksessa. Vastaajien jakautuminen nuorten ja aikuisten koulutukseen, naisiin ja miehiin sekä ikäjakauma ilmenee kuviosta 2 (kuvio 2). Koulutusaloittainen jakauma on esitetty kuviossa 3 (kuvio 3). Kyselyllä haluttiin selvittää, miten Koulutuskeskus Salpauksessa opiskelevat kokevat naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumisen oppilaitoksen toiminnassa. Tietoa haluttiin myös mahdollisista syrjintä- ja rasismikokemuksista. Kuvio 2. Vastaajien määrä nuorten ja aikuisten koulutuksessa, naiset ja miehet sekä ikäjakauma

9(23) 57 73 22 94 48 9 7 64 5 26 35 6 14 12 36 12 5 15 6 Kuvio 3. Vastausten jakautuminen koulutusaloittain

10(23) 3.1. Kyselyn tulokset 3.1.1. Tasa-arvon toteutuminen Kyselyn perusteella naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuu oppilaitoksessa hyvin, keskiarvo 3,4 asteikolla 1-4 (kuvio 4). Oppilaitoksen henkilöstön suhtautuminen naisiin ja miehiin mm. opetukseen osallistumisen, huomion ja kannustuksen saamisen sekä tapojen ja käytänteiden osalta arvioitiin arvosanalla 3,3 asteikolla 1-4 (kuvio 5). Opiskeluympäristön koettiin vastaavan naisten ja miesten tarpeisiin arvosanalla 3,4 asteikolla 1-4 (kuvio 5). Kuvio 4. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutuminen Kuvio 5. Oppilaitoksen henkilöstön suhtautuminen opiskelijoihin

11(23) Seksuaalissävytteisiä huomautuksia tai ehdotuksia oli kokenut 9,4 % vastaajista. Epäasiallisia viestejä oli saanut 7,4 % vastaajista. Epäasiallisen koskettelun kohteeksi oli joutunut 7,7 % vastaajista. Kaksimielisten tai toista sukupuolta koskevien loukkaavien vitsien kertomista oli kuullut 24,5 % vastaajista. Loukkaavien kuvien tai muun materiaalin esilläpitoa oli havainnut 5,5 % vastaajista (kuvio 6). Kuvio 6. Kokemus seksuaalisesta häirinnästä 3.1.2. Yhdenvertaisuuden toteutuminen Yhdenvertaisuuden toteutumista selvitettiin kysymällä vastaajien kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta seuraavissa asioissa: etninen tausta, kansalaisuus tai kieli uskonto, vakaumus tai mielipide terveydentila tai vammaisuus seksuaalisen suuntautuminen henkilöön kohdistuva muu syy (esim. ikä, raskaus).

12(23) Vastaajista n. 10 % oli kokenut syrjintää edellä mainituissa asioissa (kuvio 7). Syrjintä ilmenee yleensä sanallisena nimittelynä, epäasiallisten vitsien kertomisena ja joukosta poissulkemisena. Jonkin verran esiintyy myös tönimistä, pahoinpitelyä ja omaisuuden tai tavaroiden vahingoittamista (kuvio 8). Useimmissa tapauksissa syrjijä on ollut toinen opiskelija, mutta myös henkilökunnan koettiin syrjineen jonkin verran. Myös työssäoppimispaikkojen edustajien taholta esiintyy jonkin verran syrjintää (kuvio 9). Kuvio 7. Kokemus yhdenvertaisuuden toteutumisesta

13(23) Kuvio 8. Syrjimisen ilmenemismuodot Kuvio 9. Syrjijä

14(23) Nuorisoasteella naiset kokivat syrjinnän olevan yleensä joukosta poissulkemista, miehillä sen sijaan fyysistä syrjintää. Nuorisoasteen miesvastaajat kokivat, että syrjintää esiintyy jonkin verran työssäoppimispaikoissa. Aikuiskoulutuksessa miesten ja naisten väliset erot olivat marginaalisia. Naiset kokevat tasa-arvon toteutuvan hieman paremmin kuin miehet. Miehet ovat kokeneet enemmän kaksimielisyyksien eli härskiyksien puhumista tai toista sukupuolta loukkaavien vitsien kertomista. Miehet ovat kokeneet syrjintää kaikilla tavoilla, naiset eivät kokeneet fyysistä syrjintää. Miehet ovat kokeneet myös henkilökunnan taholta syrjintää, naiset kokema syrjintä on tapahtunut opiskelijoiden taholta sekä työssäoppimispaikoilla. Yhdessä tapauksessa henkilökunnan jäsen on syrjinyt vammaisuuden tai terveydentilan vuoksi. Seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvaa syrjintää miehet ja naiset ovat kokeneet saman verran. Eri-ikäisten joukossa (alle 18 v., 18-20 v. ja yli 20 v.) syrjimiskokemukset erosivat siten, että nuorilla fyysinen syrjintä on yleisempää ja yli 20-vuotiailla syrjintä oli lähinnä sanallista. Uskonnollisen vakaumuksen perusteella syrjiminen vähenee iän kasvaessa. Yli 20-vuotiaiden joukossa oli kokemuksia työssäoppimispaikoilla iän tai raskauden aiheuttamasta syrjinnästä. Oppilaitoksen esteettömyyden vastaajat arvioivat hyväksi. Tuloksia analysoitaessa otettiin kuitenkin huomioon se, että vastaajat olivat pääsääntöisesti henkilöitä, joilla ei ole liikkumisrajoitteita. Näin ollen arviointi ei ole välttämättä luotettavaa. Tilojen esteettömyyden tarkastelu onkin otettu mukaan kehittämistoimenpiteisiin, koska oppilaitoksen tilojen saneeraus lähivuosina on merkittävää. Jotta esteettömyys tulee huomioiduksi saneerauksissa, asian esillä pitämistä pidetään tärkeänä.

15(23) 4. Toimenpiteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Koulutuskeskus Salpauksessa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn tulosten pohjalta oppilaitoksessa pidetään tärkeänä tarttua kiusaamiseen, joka ilmenee epäasiallisena käytöksenä ja yhdenvertaisuuden loukkauksina kuten sanallisena nimittelynä, seksuaalisävytteisinä huomautteluina, puheina, kosketuksena tai joukosta poissulkemisena. Näihin asioihin pyritään vaikuttamaan seuraavassa esitetyin toimenpitein. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta oppimisympäristöjen esteettömyys on tärkeä asia. Oppilaitoksen tiloja saneerataan lähivuosina merkittävästi. Jotta esteettömyys tulee huomioiduksi, asian esillä pitämistä pidetään tärkeänä. Toimenpide Toteutus Vastuuhenkilöt 2012-2014 Ryhmäyttämiskoulutus henkilöstölle ja opiskelijoiden ryhmäyttämisen tehostaminen ja vakiinnuttaminen Oppilaitoksen nuorisoasteen henkilöstölle (opettajat ja opiskelijahuoltohenkilöstö) järjestetään ryhmäyttämiskoulutusta Kouluttajina toimivat Nuorten Akatemian Turvallista ryhmää rakentamaan hanke ja Lahden kaupungin Nuorisopalvelut Opiskelijapalveluiden johtaja ja kuraattori-sairaanhoitaja Lahden nuorisopalvelut/ kuraattori Koulutuspäällikkö vastaa henkilöstönsä osallistumisesta koulutukseen Seksuaalisen ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisyä koskeva ohjeistus (osana kiusaamiseen puuttumismallia) Ohjeistuksessa kuvataan seuraavat asiat: - mitä häirintä on - mitä häirinnän kohteeksi joutunut voi tehdä - kenen puoleen voi kääntyä - miten henkilökunnan tulee toimia Opiskelijapalvelupäällikkö

16(23) Toimenpide Toteutus Vastuuhenkilöt Henkilökunnan esimerkillinen toiminta Huomion kiinnittäminen omassa käyttäytymisessä mm. seuraaviin asioihin: - puhekieli - kaksimieliset vitsit - ilmeet ja eleet Epäasialliseen käyttäytymiseen puuttuminen Henkilöstön yhteisvastuu Henkilöstöasioista vastaava apulaisrehtori Opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen (tämä huomioidaan koko ajan) Opiskelijaa ei aseteta eriarvoiseen asemaan raskauden, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden vuoksi. Opiskelupaikka turvataan äitiysloman jälkeen. Nuorisoasteella opinto-ohjaajat ja aikuiskoulutuksessa ohjaavat opettajat. 2012-2014 Maahanmuuttajatietouden lisääminen ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden parempi huomiointi Laaditaan infosivut henkilöstön Kori-intranettiin Materiaalin kokoamisessa hyödynnetään Salpauksen kieli- ja kulttuuriyksikön henkilöstön asiantuntemusta Tasa-arvoryhmä vastaa osaltaan materiaalin työstämisestä Oppimisympäristöjen esteettömyyskartoitus Toteutetaan Vipusenkadun kampuksella LAMK:n opiskelijatyönä Opiskelijapalvelupäällikkö toimii yhdyshenkilönä.

17(23) 5. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselystä ja -suunnitelmasta tiedottaminen Koulutusalojen opiskelijahuoltoryhmät vastaavat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn tuloksista ja sen pohjalta laaditusta toiminnallisesta suunnitelmasta tiedottamisesta henkilöstölle ja opiskelijoille lukuvuoden 2011-12 aikana. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma lisätään pysyväksi tiedoksi henkilöstön Kori-intranettiin sekä Pakki-opiskelijaportaaliin. Tieto suunnitelmasta ja sen saatavuudesta lisätään jatkossa myös opiskelijan oppaaseen, joka jaetaan lukuvuoden alkaessa kaikille opiskelijoille. 6. Suunnitelman toteutumisen seuranta ja tarkistaminen Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan opiskelijapalautteen avulla. Suunnitelman toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan vuosittain oppilaitoksen toiminnan kuvauksen laadinnan ja arvioinnin yhteydessä. Opiskelijatilastoja tarkastellaan myös tasaarvonäkökulmasta. Suunnitelmaan tehdään tarvittavat muutokset ja lisäykset. Laajempi kysely tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta tehdään kolmen vuoden kuluttua vuonna 2014, jolloin myös tasa-arvosuunnitelma päivitetään kokonaisuudessaan. Liite Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely

Liite: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely 18(23)

19(23)

20(23)

21(23)

22(23)

23(23)