YRITYKSEN ELINKAARI ja yrittäjyys ovat dynaamisia ilmiöitä yritystoiminnan kehittymistä ajassa etenevänä ilmiönä kuvataan niin sanotuilla elinkaarimalleilla yrityksen elinkaarella tarkoitetaan yrityksen kasvuvaiheita kuvaavaa mallia vaikka kaikki yrityksen eivät käy läpi samoja vaiheita, niin elinkaari voidaan esittää viitenä eri vaiheena aloittaminen henkiinjääminen kasvu laajentuminen kypsyys Lähde, etälukio (Opetushallitus)
Aloittamisvaihe Aloittamisvaihe alkaa jo ennen yrityksen perustamista, jolloin yrittäjä suunnittelee liikeidea, panostaa mahdollisesti omia tai lainattuja rahoja tuotekehitykseen, hakee rahoitusta ja arvioi liikeideansa markkinakelpoisuutta. Aloittamisvaihe on useimmiten perustajan yrittäjyyden varassa. Yrittäjä on nähnyt markkinoilla mahdollisuuden, johon hän on päättänyt tarttua. Tämän havaitun markkinamahdollisuuden varaan rakentuu yrityksen liikeidea. Aloittamisvaiheessa yrittäjän päähuomio keskittyy kaupallisesti hyväksyttävän tuotteen tai palvelun kehittämiseen ja sen markkinoiden tunnistamiseen. Ei riitä, että tuote toimii teknisesti, vaan sen pitää olla myös asiakkaiden tarvitsema ja hyväksymä. Avainkysymyksiä ovat, löytääkö yritys tarpeeksi maksavia asiakkaita, pystyykö se toimittamaan tuotteita ja tarjoamaan palveluja riittävän hyvin tullakseen elinkelpoiseksi yritykseksi.
Aloittamisvaihe Tässä vaiheessa on varmistettava, että yrityksen perusasiat tulevat hoidetuksi. Kyse on siitä, että yritys voi toimia paitsi asiakaspinnassa markkinoilla mutta myös toiminnallisesti ja laillisesti. Yrityksellä on oltava kirjanpitojärjestelmä, jolla erotetaan yrittäjän omat ja yrityksen varat. Esimerkiksi yrityksen on hoidettava työntekijöiden palkanmaksuun liittyvät asiat sekä suoritukset verottajalle. Yrityksellä on myös oltava riittävästi rahaa suoriutakseen päivittäisistä menoistaan. Aloittavan yrityksen organisaatio on yleensä yksinkertainen. Usein perustaja ja omistaja voi olla yksinyrittäjä. Usein omistaja tekee itse hyvin paljon ja valvoo suoraan alaisia. Toisaalta yritystoiminnan kansainvälistyessä ja kehittyessä on viime aikoina havaittu kokonaan uudenlaisia aloitustapoja, ja yritys voi suoraan työllistää kymmeniäkin työntekijöitä. Peruslähtökohdat ovat kuitenkin samat: asiakaslähtöinen tuote on saatava markkinoille, yrityksen perusasioiden on oltava kunnossa ja alkuvaiheen pääomatarve on ratkaistu. Yrityksen on saavutettava riittävä toiminnan volyymi ja kassavirta siinä ajassa, johon perustamisrahoituksen on suunniteltu riittävän. Lähde, Etälukio (Opetushallitus)
Henkiinjäämisvaihe Seuraava vaihe on nimetty henkiinjäämisvaiheeksi, jota kutsutaan myös dramaattisesti kuolemanlaaksoksi. Usein tämä ajanjakso liitetään yrityksen viiteen ensimmäiseen toimintavuoteen, jolloin yritykseen kohdistuu keskimääräistä suurempi lopettamisriski. Yritystoiminnan käynnistäminen perustuu mahdollisuuden hyödyntämiseen ja siinä onnistumiseen, mutta kolikon kääntöpuolella on luonnollisesti epäonnistumisen riski. Henkiinjäämisvaiheessa yritys todentaa ja vahventaa olemassaolonsa oikeutusta. Tässä vaiheessa ollaan jo ainakin jonkinlaisessa kasvuvauhdissa. Ongelmaksi saattaakin muodostua liian nopea, hallitsematon kasvu. Yrityksen on joko pystyttävä kasvamaan hallitusti tai sen on pysäytettävä kasvu, jolloin yritys ei siirry seuraavaan vaiheeseen. Jos kasvua ei voi suhteuttaa resursseihin, kasvu saa kielteisen merkityksen. Erityisesti kassavirta voi muodostua ongelmaksi, koska yritys joutuu maksamaan materiaaliostot ja palkat, ennen kuin yritys saa asiakkailta maksusuorituksia. Kyse on yrityksen maksuvalmiudesta eli likviditeetistä.
Henkiinjäämisvaihe Esimerkiksi kun yritys ottaa vastaan sen nykyistä kokoa kasvattavia tilauksia, ostaa tarvittavat raaka-aineet, palkkaa lisäväkeä ja valmistaa tuotteet, on huomioitava, että kasvaneet materiaaliostolaskut ja palkkakustannukset realisoituvat eli toteutuvat ennen tavaroista saatavia maksuja. Maksujen ja tuotteista saatavien suoritusten väliin voi jäädä tilanteen mukaan viikkoja, jopa kuukausia. Kasvun mukanaan tuoma rahoitusvaje on rahoitettava jotenkin. Yleensä kasvaneet varastot ja myyntisaatavat aiheuttavat sen, että kasvavan yrityksen on neuvoteltava lisärahoituksesta. Yrityksen henkiinjäämisvaiheeseen liittyy myös kilpailun kiristyminen. Vaikka yritys olisi tullut markkinoille täysin uudella tuotteella, tässä vaiheessa tulevat jo ensimmäiset kilpailijat, jotka tarjoavat vastaavaa tuotetta tai samaan käyttötarkoitukseen soveltuvaa tuotetta. Kiristyvän kilpailun tilanteessa on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: yrityksen on ryhdyttävä harjoittamaan aktiivista tai se voi differoida tuotetta.
Henkiinjäämisvaihe Henkiinjäämisvaiheessa yrityksen uskottavuutta on kohennettava tekemällä yrittäjä, yritys ja sen tarjoamat tuotteet markkinoilla tunnetuiksi. Asiakkaat eivät koe juuri toimintansa aloittanutta yritystä ja sen tuotteita yhtä uskottavaksi (esimerkiksi laadun, toimintavarmuuden ja jatkuvuuden suhteen) kuin pitkään markkinoilla toimineita vaihtoehtoja, koska uudella yrityksellä ei vielä ole aiempaa näyttöä menestyksestään. Peruskysymyksiä henkiinjäämisvaiheessa ovat, saako yritys niin paljon tuloja, että se kykenee kattamaan niillä syntyneet menot ja pystyy mahdollisesti kattamaan esimerkiksi laitteiden korjaamisesta aiheutuvat kulut TAI pystyykö yritys synnyttämään sellaisen kassavirran, että se pysyy markkinoilla ja kykenee rahoittamaan kasvua. Yksinkertaistaen henkiinjäämisvaiheessa yrityksen on ylläpidettävä riittävää ja tasaista kassavirtaa: laajentuva toiminta edellyttää kasvavaa, jolloin on odotettavaa, että yritys velkaantuu ainakin jossakin määrin. Jotta yritys kykenee säilyttämään kannattavuutensa, yrityksessä on tarkoituksenmukaista ryhtyä soveltamaan lakisääteisen kirjanpidon lisäksi seikkaperäisempää kustannuslaskentaa. Lähde, Etälukio (Opetushallitus)
Kasvuvaihe Kasvuvaiheessa yritys tuottaa voittoa, vaikkei vielä välttämättä omistajalleen. Kaikki liikenevä raha tarvitaan yrityksen kehittämiseen ja kasvavien pääomatarpeiden tyydyttämiseen. Tässä vaiheessa viimeistään kilpailijat aiheuttavat hintapaineita. Yritys voi suojautua uhkaavalta hintasodalta esimerkiksi differoimalla tuotetta, mutta yleensä vaaditaan panostuksia myös tuotekehitykseen. Tässä vaiheessa yrityksen on tuotekehityksen osalta suuntauduttava uusiin tuotteisiin ja niiden kehittämiseen sekä uusien markkinoiden hakemiseen joko kotimaasta tai ulkomailta. () Kasvun rahoittaminen ja toiminnan yleinen kontrollointi ja koossapitäminen korostuvat kasvuvaiheessa. Kasvun on syytä olla hallittua ja suunniteltua, koska kasvuvaiheessa yritys on erityisen altis ulkoisille häiriöille, esimerkiksi kysynnän notkahduksille. Kasvua ei kuitenkaan ole syytä pelätä, sillä myös kasvamattomuus voi koitua yrityksen tuhoksi, mikäli kilpailijat kasvavat ja saavat näin kilpailuetua. Yrittäjän johtamistyylin on tässä vaiheessa usein muututtava. Ei riitä, että hän on innovatiivinen tuotekehittäjä ja yrittäjä, kuten hän ehkä oli vielä yrityksen perustamisvaiheessa. Työntekijämäärän kasvaessa yrittäjän on opittava hallinnoimaan asioita ja tehtäviä sekä kasvettava vähitellen myös ammattimaiseksi johtajaksi. Monelle yrittäjälle tämä on suuri henkinen kynnys: on vaikea muuttua parhaasta tekijästä osaavaksi orkesterin johtajaksi. Lähde, Etälukio (Opetushallitus)
Laajentumisvaihe Aloitusvaiheeseen verrattuna yrityksen liiketoiminta on jo verrattain laajaa laajentumisvaiheessa. Yrityksen johto irrottautuu yrityksen arkipäiväisestä toiminnasta suunnittelijan ja valvojan asemaan. Viimeistään nyt on löydettävä ulkopuolisia rahoittajia tulorahoituksen rinnalle. Suomessa tyypillisin ulkopuolinen rahoittaja on pankki, mutta myös riskirahoittajia käytetään yhä enemmän. Asiakkaat ja asiakkaiden ymmärtäminen ovat tässä kuten muissakin vaiheissa oikeastaan itsestäänselvyys ja elinehto. Kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää asiakkaiden tarpeiden ja tottumusten entistä tarkempaa selvittämistä, jotta yritys kykenee vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Yrityksen on suuntauduttava aktiivisesti ulospäin. Tällöin puhutaan asiakaslähtöisyydestä, jolla tarkoitetaan asiakkaan tarpeista lähtevää toimintaa. Vaikka moni yritys markkinoi asiakaslähtöisyyttä kilpailukeinona, sen pitäisi olla peruslähtökohta. Kilpailukeinona voi sen sijaan toimia asiakasuskollisuus ja sen kehittäminen.
Laajentumisvaihe Asiakasuskollisuudella tarkoitetaan sitä, että olemassa olevat asiakkaat pidetään tyytyväisinä ja yrityksen asiakkaina. Usein puhutaan suhdemarkkinoinnista. Tämä on usein paljon kannattavampi ja tuottoisampi ratkaisu kuin jatkuva uusien asiakkaiden hakeminen. Tästä johtuen monissa yrityksissä kehitetäänkin erilaisia kantaasiakkuusmalleja, joiden mukaan kanta-asiakkaille tarjotaan edullisimpia hintoja eli uskollisuusalennuksia tai mahdollisuutta päästä osallisiksi uusista tuotteista ennen muita asiakkaita. Laajentumisvaiheessa yritys usein pohtii, missä määrin se voi itse vastata kaikesta kasvustaan ja missä määrin se voi tukeutua verkostoonsa eli kasvaa verkostojensa avulla. Tässä vaiheessa yritys voi myös perustaa uusia toimipisteitä tai organisoitua erilaisiin itsenäisiin tulosyksiköihin, jotta kokonaisuutta voitaisiin hallita pienemmissä yksiköissä. Omistuskysymykset saattavat laajentumisvaiheessa tulla ajankohtaisiksi, koska vastuiden määrän lisäännyttyä myös rahoittajat ovat entistä kiinnostuneempia yrityksen jatkuvuudesta. Lähde, Etälukio (Opetushallitus)
Kypsyysvaihe Mallin viidentenä vaiheena on kypsyysvaihe. Perinteisestä tuotteen elinkaarimallista poiketen yritys kasvaa vielä tässäkin vaiheessa. Valtaosa yrityksistä ei olekaan enää pieniä yrityksiä sanan varsinaisessa merkityksessä, tai ainakin yrityksen toiminnassa on monia suuryrityksen piirteitä. Kypsyysvaiheessa johdon haasteita ovat, ja kasvumahdollisuuksien löytäminen kyse ei siis ole perinteisistä pienyrityksen ongelmista, vaan suuryritysten vitsauksista. Yrityksessä joudutaan kuitenkin keskittymään näihin haasteisiin, sillä hyvä tuottavuus ja tehokkuus ovat markkinoilla menestyksen perusta. Yrittäjähenkisyyden ja yrittäjyyden säilyttämiseen on tehtävä kovasti työtä, vaikka se vielä yrityksen alkutaipaleella oli itsestään selvyys. Vaarana nimenomaan tässä vaiheessa on, että yrityksessä pitäydytään vanhoissa ja totutuissa toimintatavoissa eikä uusiuduta liiketoimintaympäristön muutosten mukana. Yksi mahdollisuus välttää luutuminen kasvaneessa yrityksessä on perustaa tulosvastuullisia yksiköitä tai tiimejä. Tässä on parhaimmillaan kyse siitä, että suuryritys pilkotaan "pienyrityksiksi", jotka voivat, saavat ja joutuvat tekemään omaa toimintaansa koskevat päätökset lähellä asiakaspintaa. Käytännössä on kyse sisäisestä yrittäjyydestä eli siitä, että yrityksessä työntekijät toimivat yrittäjämäisesti, vaikka eivät itse yritystä omistakaan. Näin yrityksen elinkaaren kehä tavallaan sulkeutuu ja päädytään sisäiseen yrittäjyyteen yrityksen voimavarana, kun aloittamisvaiheessa kyseessä oli perustajan yrittäjyys. Lähde, Etälukio (Opetushallitus)
Käsitteitä Aktiivinen hinnoittelupolitiikka Aktiivisella hinnoittelupolitiikalla tarkoitetaan kilpailijoiden hintojen aktiivista seurantaa ja nopeaa reagoimista mahdollisiin muutoksiin. Käsitelinkki: Differointi Differoinnilla tarkoitetaan tuotteen erilaistamista. Differointia voi tapahtua hyvin monella eri tavalla. Käytännössä differoinnilla pyritään saamaan tuotteelle ainutlaatuinen ja muista tuotteista erottuva laatu- tms. mielikuva. Myös hinta voi toimia differointitekijänä. Jos tuotteelle tavoitellaan ylellisen luksustuotteen mielikuvaa, se hinnoitellaan lähelle kalleimpia markkinoilla olevia vastaavanlaisia tuotteita. Käyttöpääoma Käyttöpääomalla tarkoitetaan rahoitusta, joka tarvitaan yritystoiminnan ylläpitämiseen. Käyttöpääomaa sitoutuu erityisesti varastoon ja tuotantoon (raaka-aineet, puolivalmisteet, raaka- ja tarveaineet sekä valmistukseen kuluvat palkat, varastointikustannukset) sekä myyntisaamisiin.