VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA

2(13) VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 1985 2014 1 Ylesitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 26.6.2008 Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan (KAS-2007-Y-344-111), jossa velvoitetaan tarkkailemaan jätevedenpuhdistamoa sekä sen vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä jätevesien määrää, laatua ja vaikutuksia purkuvesistössä tarkkaillaan Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n ja :n laatimien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Käsitellyt jätevedet johdetaan Vilajoen sivu-uomaan ja siitä edelleen Vilajoen pääuomaa pitkin Lahnajärveen ja Pukalusjärveen. Pukalusjärvestä vedet virtaavat Venäjän puolelle ja aina Suomenlahteen asti. Puhdistamoa ja vesistöä on tarkkailtu myös aikaisemmin ja tämä yhteenveto koskee vesistön osalta vuosia 1985 2014. 2 Puhdistamotarkkailun yhteenveto vuodelta 2014 Jätevedenpuhdistamoa tarkkaillaan Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n 24.10.2007 tekemän tarkkailuohjelman (No 117/07) mukaisesti. Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Lappeenrannan Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on vuonna 1978 valmistunut rinnakkaissaostukseen perustuva biologis-kemiallinen puhdistusprosessi, jossa saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Laitosta on uudistettu vuonna 2000. Puhdistamolle johdetaan noin 300 asukkaan jätevedet. Jätevedenpuhdistamolta otettiin kuormitustarkkailunäytteet noin vuorokauden kokoomanäytteinä vuoden 2014 aikana neljä (4) kertaa: 13.3, 13.5, 22.7 ja 28.10. Näytteenotto kerätyistä kokoomanäytteistä sekä näytteiden analysointi tehtiin :n toimesta. Taulukko 1. Puhdistamon vesistökuormitus (kg/d) on vuosina 2001-2014 COD Cr BOD 7ATU kok.p kok.n kiintoaine 2001 6,4 1,0 0,26 5,1 1,1 2002 4,6 0,7 0,025 4,6 1,1 2003 4,4 0,5 0,019 4,5 1,0 2004 8,7 1,6 0,080 8,5 4,6 2005 6,5 1,0 0,035 4,6 1,5 2006 7,4 0,8 0,022 7,2 1,8 2007 5,4 0,8 0,021 4,1 1,1 2008 9,5 2,4 0,140 3,9 6,4 2009 7,4 2,3 0,100 4,1 1,5 2010 7,0 0,9 0,290 6,4 1,5 2011 9,5 1,3 0,310 9,6 3,1 2012 6,8 1,0 0,065 6,8 3,2 2013 7,9 1,3 0,140 6,6 3,7 2014 5,2 0,8 0,078 3,9 2,1

3(13) keskim. 6,9 1,2 0,11 5,7 2,4 Vuonna 2014 laitos täytti valtioneuvoston yhdyskuntajätevesistä antaman asetuksen (888/2006) mukaiset vaatimukset. Puhdistamo toimi tulosten perusteella keskimäärin paremmin kuin vuonna 2013. Puhdistamotarkkailusta on laadittu erillinen tarkempi yhteenveto (svsy 395/15). 3 Vuoden 2014 sää- ja hydrologiset olosuhteet Vuoden 2014 tammikuu oli vuosien 1981 2010 keskiarvoon verrattuna kylmempi ja vähäsateisempi (taulukko 1). Jakso helmi-huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi. Helmikuu oli poikkeuksellisen lämmin. Touko- ja kesäkuun keskilämpötilat olivat lähellä pidemmän aikavälin keskiarvoa ja kuukausien sademäärät olivat huomattavasti normaalia korkeampia. Heinäkuu oli keskiarvoa hieman lämpimämpi ja vähäsateisempi. Elokuu oli keskiarvoa hieman lämpimämpi ja runsassateisempi. Syys- ja lokakuun lämpötilat olivat lähellä pitkäaikaista keskiarvoa ja kuukaudet olivat huomattavasti vähäsateisempia. Marraskuu oli keskiarvoa lämpimämpi ja huomattavasti vähäsateisempi. Vuoden 2014 tammi-marraskuu oli keskimääräistä hieman lämpimämpi ja vähäsateisempi. Taulukko 2. Kouvolan Anjalan havaintoaseman tammi-lokakuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2014 ja vuosien 1981 2010 keskiarvot sekä Lappeenrannan Lepolan havaintoaseman tammi-lokakuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2014 (lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset 2014) Keskilämpötila ( C) Sademäärä (mm) Anjala Lepola Anjala Lepola 2014 1981-2010 2014 2014 1981-2010 2014 Tammikuu -8,7-6,3-9,2 37 52 15 Helmikuu -0,6-7,0-1,4 26 40 16 Maaliskuu 1,2-2,6 0,9 27 43 19 Huhtikuu 5,4 3,6 5,1 10 29 8 Toukokuu 10,8 10,3 10,6 102 35 174 Kesäkuu 13,4 14,7 13,4 98 59 97 Heinäkuu 19,9 17,5 20,1 42 65 40 Elokuu 17,1 15,5 17,0 98 78 106 Syyskuu 11,6 10,2 11,9 31 65 57 Lokakuu 4,9 5,1 4,0 23 73 18 Marraskuu 1,6-0,3 0,6 35 66 43 Keskiarvo 7,0 5,5 6,6 48 55 54 Vuoden 2014 tammikuu oli vähäluminen ja vettä virtasi vesistöissä lauhan vuodenvaihteen myötä ajankohtaan nähden runsaasti. Tammikuun puolivälissä lauha alkutalvi muuttui koviin pakkasiin, jonka seurauksena muodostui routaa ja teräsjäätä. Kuun lopussa jäät olivat kuitenkin keskiarvoa ohuempia. Helmikuun alussa lunta satoi lisää, mutta loppukuun erittäin lauha sää sulatti lumet. Maaliskuu oli poikkeuksellisen vähäluminen. Jäät sulivat etelän järvistä huhtikuun alkupuolella ja

4(13) maan keskiosasta kuun puolivälin jälkeen, noin 2-4 viikkoa tavallista aiemmin. Huhtikuussa maan etelä- ja keskiosissa routa oli sulanut pinnasta, mutta sitä esiintyi syvemmällä. Toukokuussa Itä-Suomen runsaat sateet nostivat alueen vedenkorkeuksia ja virtaamia. Pintavesien lämpötilat kävivät kuun puolivälissä ajankohtaan nähden korkeissa lukemissa, mutta sään äkillisen viilenemisen ja tuulten myötä vedet jäähtyivät lähelle ajankohdan keskiarvoa. Kesäkuu alkoi lämpimänä, mutta sää viileni kuun puolivälissä ja vedet olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kylmiä. Heinäkuun helteet alensivat vesistöjen ja pohjaveden pinnankorkeuksia sekä nostivat vesistöjen pintalämpötiloja kesälle tavanomaiseen tapaan. Elokuun alkupuolella vedet olivat ajankohtaan nähden harvinaisen lämpimiä, mutta kuun puolivälissä alkanut sadejakso jäähdytti pintavesiä yleisesti 6-9 asteella lähelle ajankohdan keskimääräistä lämpötilaa. Järvivesien jäähtyminen pysähtyi syyskuun alkupuolella, mutta kuun lopulla viilentynyt sää jäähdytti vesiä taas huomattavasti. Sateiden vähäisyyden vuoksi vedenkorkeudet olivat syyskuussa pääasiassa laskussa. Kuukauden lopussa vedenpinnat kääntyivät kuitenkin monella järvellä nousuun erityisesti Itä-Suomessa, mutta lokakuu oli jälleen vähäsateinen. Marraskuussa lunta oli keskimääräistä vähemmän. Järvet olivat vielä pääosin avoimina ja veden lämpötila vaihteli nollan ja neljän asteen välillä. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan ja Lappeenrannan Lepolan havaintoasemien tietoihin sekä Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin ja vesitilannekatsauksiin. 4 Vesistötarkkailu vuonna 2014 haki sekä analysoi vuoden 2014 fysikaalis-kemialliset tarkkailunäytteet kahdeksalta eri näytepisteeltä. Näytteet haettiin 13.3, 13.5, 22.7 ja 28.10. Näytepisteinä olivat Vilajoki Pentinkylässä (1B), Vilajoki Juopperissa (1), Vilajoki puhdistamon yläpuolella (2B), Vilajoki puhdistamon alapuolella (1), Vilajoki Vaalimaantien sillan kohdalla (3), Lahnajärvi (4), Vilajoki Harjulassa (5) sekä Pukalus-järvi (6). Jokipisteiden ja Lahnajärven pisteen näytteet otettiin 1 m syvyydestä. Pukaluksen näytepisteen näytesyvyydet olivat 1m, 4m, 7m ja 10 m. Lahnajärven ja Pukaluksen näytepisteillä (4 ja 6) mitataan kevään ja alkukesän näytteenoton yhteydessä pintavedestä 1m syvyydestä fosfaattifosfori sekä ammoniumtyppi. Lisäksi samoilta näytepisteiltä tehdään keväällä ja loppukesällä a-klorofyllimääritys 0-2 metrin syvyydestä otetusta kokoomanäytteestä. Taulukko 3. Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (kartta liitteenä 2). TUNNUS PISTE SIJAINTI KOORDINAATIT 1B Vilajoki Pentinkylä Pentinkylä, Pentintie 6747080 3555760 012

5(13) 1 Vilajoki 010, Juopperi Juopperi, Juopperintie 6743690 3555360 2B Vilajoki 008, puhdistamon Jätevendenpuhdistamon 6743076 3555236 yläpuoli yläpuoli 2 Vilajoki 008, Puhdistamon Jätevedenpuhdistamon 6743094 3555431 alapuoli alapuoli 3 Vilajoki 007, Vaalimaantien Vaalimaantien silta 6742837-3555907 silta 4 Lahnajärvi 072 Lahnajärvi 6742040 3556860 5 Vilajoki pienrajav Harjula, Järventauksentie 6740927 3559602 050, Harjula 6 Pukalus 002 Pukalus 6739254 3561711 4.1 Fysikaalis-kemiallisen tarkkailun tulokset 2014 Vuonna 2014 kaikilla näytepisteillä vedenlaatu oli keskimäärin melko samanlaista. Vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa, humuspitoista ja ravinnepitoisuuksiltaan (typpi ja fosfori) rehevällä tasolla (taulukko 3.) Ainoastaan bakteerien määrät vaihtelivat jonkin verran. Eniten bakteereita oli puhdistamon alapuolisella Vaalimaantien sillan (3) näytepisteellä. Hygieeniseltä laadultaan parasta vesi oli Pukaluksella (6). Pukaluksella veden happitilanne oli huono. Taulukko 4. Vilajoen ja Pukalusjärven näytepisteiden vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvot vuodelta 2014 havaintopisteittäin 1 3 4 6 Lämpöti C 9,2 9,3 10 9,0 O 2 mg/l 10 11 11 8,2 O 2 % % 88 93 92 68 Sameus FTU 5,1 6,1 3,4 4,7 Sähkönj ms/m 4,3 4,2 4,2 4,1 ph 6,5 6,5 6,5 6,3 Väri mg/l Pt 148 158 148 155 COD Mn mg /l 19 19 19 19 Kok.N µg/l 768 778 728 766 Kok-P µg/l 35 29 24 26 Fek.kol44 pmy/100ml 48 88 12 0,38 Enter.al pmy/100ml 41 59 6,8 9,1 PO 4 -P µg/l - - 6,0 7,0 NH 4 -N µg/l - - 6,5 16 5 Veden laadun kehitys vuosina 1985 2014 Vilajoen veden laadun pitkäaikaistarkastelussa keskitytään neljään näytepisteeseen: Ylämaan jätevedenpuhdistamon yläpuolella Vilajoessa olevaan Juopperin (1) näytepisteeseen, puhdistamon

6(13) alapuolella olevaan Vilajoen Vaalimaantien sillan näytepisteeseen (3) sekä Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) järvipisteisiin. Vedenlaatutekijöistä tarkastelussa on sameus, väriluku, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi ja kokonaisfosfori, hygieeninen laatu sekä Pukalusjärven osalta alusveden happikyllästyneisyyden muutokset. Sameus Vilajoen Juopperin (1) ja Vaalimaantien sillan (3) sekä Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden sameusarvot ovat olleet keskimäärin melko samealle vedelle ominaisella tasolla vuosien 1999 2014 aikana (kuva 1). Jokivedet ovat keskimäärin hieman sameampia kuin järvivedet, sillä eroosio vaikuttaa enemmän niihin. Keskimäärin kirkkainta vesi on ollut Pukaluksen näytepisteellä (6). Jokipisteiden 1 ja 3 sameusarvojen välillä ei ole keskimäärin juurikaan eroa. Tulosten perusteella sameuden arvoissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Kuva 1. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden keskimääräiset veden sameusarvot vuosina 1999 2014 Väri Veden väriarvo kuvaa veden ruskeutta eli lähinnä veden humusleimaa. Vilajoen Juopperin (1) ja Vaalimaantien sillan (3) sekä Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden värilukujen vuosi-

7(13) keskiarvot ovat vaihdelleet 80 183 mg/l Pt välillä (kuva 2). Väriluvut ovat olleet keskimäärin erittäin tummalle vesialueelle ominaisella tasolla. Väriluvut ovat jonkin verran kohonneet kaikilla näytepisteillä vuosien 1985 2014 aikana. Näytepisteiden välisissä väriarvoissa ei ole havaittavissa merkittäviä eroja. Kuva 2. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden keskimääräiset veden väriluvut vuosina 1985 2014 Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kemiallinen hapenkulutus kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä. Analyysi mittaa mm. humusyhdisteiden määrää. Kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset pitoisuudet ovat kohonneet hieman kaikilla näytepisteillä vuosien 1985 2014 aikana (kuva 3). Näytepisteiden välisissä pitoisuuksissa ei ole kuitenkaan havaittavissa merkittäviä eroja. COD Mn -pitoisuudet ovat olleet humusvesille ominaisella tasolla. Kuva 3. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden keskimääräiset veden kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet vuosina 1985 2014

8(13) Kokonaistyppi (kok.n) Kokonaistyppi on vesien tuotannon ja joskus rehevöitymien kannalta tärkeä ravinne. Vuonna 2006 joen virtaamat olivat hyvin pieniä, mistä johtuen jätevesien vaikutus vedenlaatuun oli voimakas. Tämä näkyi erityisesti suurina ravinnemäärinä (kuva 4) sekä kohonneina bakteeripitoisuuksina. Keskimäärin korkeimmat typpipitoisuudet ovat olleet puhdistamon alapuolisella Vilajoen Vaalimaantien sillan näytepisteellä (3). Typpipitoisuuksien määrissä ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa tarkastelujakson aikana. Kuva 4. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden keskimääräiset veden kokonaistyppipitoisuudet vuosina 1985 2014 Kokonaisfosfori (kok.p)

9(13) Kokonaisfosfori on vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinne. Kokonaisfosfori pitoisuudet ovat vaihdelleet voimakkaasti, erityisesti puhdistamon alapuolisella Vaalimaantien sillan näytepisteellä (3) (kuva 5). Keskimäärin alhaisimmat fosforipitoisuudet ovat olleet Pukaluksen näytepisteellä (6) ja korkeimmat pitoisuudet puhdistamon alapuolella (3). Kuva 5. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden keskimääräiset veden kokonaisfosforipitoisuudet vuosina 1985 2014 Bakteerien määrä Fekaaliset koliformiset bakteerit (44 C) osoittavat hygieenistä saastuneisuutta. Bakteerien määrät ovat vaihdelleet suuresti puhdistamon alapuolisella Vilajoen Vaalimaantien sillan näytepisteellä (3) vuosien 2000 2014 aikana (kuva 6). Suuret vaihtelut johtuvat jätevedenpuhdistamon läheisyydestä. Tasaisimpana hygieeninen laatu on säilynyt Pukaluksen näytepisteellä (6). Keskimäärin eniten bakteereita on ollut pisteellä 3 ja vähiten Pukaluksen pisteellä (6). Tuloksista voidaan selvästi nähdä Ylämaan jätevedenpuhdistamon vaikutus vedenlaatuun. Kuva 6. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden veden keskimääräiset fekaalisten koliformisten bakteerien (44 C) määrät vuosina 2000 2014

10(13) Hapen kyllästysaste Happi (O 2 ) on vesien kannalta tärkein kaasu. Vesien likaantuminen heijastuu herkemmin juuri vesien happipitoisuuteen. Alusveden hapen kyllästysaste on heikentynyt Pukalus-järvellä vuosien 1985 2014 välisenä aikana (kuva 7). Erityisesti 2000-luvulla alusveden happitilanne on ollut huono. Kuva 7. Pukaluksen (6) näytepisteen keskimääräiset alusveden hapenkyllästysasteet (%) vuosina 1985 2014 6 Vilajoen veden laatuluokituksen kehitys vuosina 1985 2014

11(13) Vilajoen veden kokonaislaadun määrittämiseen on käytetty matemaattista vedenlaatumallia (Saukkonen, Vesitalous 6/91 ja 3/92). Vilajoen ja Lahnajärven osalta mallissa erinomaista (indeksiluku 1) veden laatua vastaavat seuraavat vedenlaatuarvot: kokonaisfosfori 10 µg/l, kokonaistyppi 400 µg/l, väriluku 60 mg/l Pt, COD Mn 9 mg/l, sähkönjohtavuus 4 ms/m ja bakteerit 0 kpl/100 ml. Pukaluksen osalta mallissa erinomaista (indeksiluku 1) veden laatua vastaavat seuraavat vedenlaatuarvot: kokonaisfosfori 10 µg/l, kokonaistyppi 400 µg/l, väriluku 60 mg/l Pt, COD Mn 9 mg/l, sähkönjohtavuus 4 ms/m, hapen kyllästysaste- % 90 % (lasketaan alusveden hapen perusteella) ja bakteerit 0 kpl/100 ml. Happi on mallissa mukana vain Pukalus-järvessä ja niiltä vuosilta, kun tietoja ei ole neljältä vuodenajalta (lopputalvi, kevätkierto, loppukesä, syyskierto) on käytetty muiden vuosien keskiarvoa. Samoin sameudesta, mistä mittauksia on aloitettu tekemään vasta vuonna 1999, on puuttuvilta vuosilta käytetty mallissa muiden vuosien keskiarvoa. Vilajoen vedenlaatu on ollut vedenlaatuindeksin mukaan keskimäärin huonointa jätevedenpuhdistamon alapuolisella Vaalimaantien sillan näytepisteellä (3) ja parasta Pukaluksen pisteellä (6) (kuva 8). Pukaluksen (6) vesi on ollut koko tarkastelujakson ajan keskimäärin tyydyttävällä tasolla. Puhdistamon alapuolella (3) vesi on ollut keksimäärin välttävää. Vedenlaadun vaihtelu on ollut vähäistä, eikä siinä ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Kuva 8. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden veden laatuluokituksen vuosikeskiarvot vuosina 1985 2014 6 = erittäin huono 5 = huono 4 = välttävä 3 = tyydyttävä 2 = hyvä 1 = erinomainen 7 Ylämaan jätevesien vaikutus Vaalimaanjoen veden laatuun vuosina 1985 2014

12(13) Puhdistamolta lähtevien jätevesien vaikutusta Vaalimaanjoen veden laatuun tarkastellaan puhdistamon purkupaikan ylä- ja alapuolisten näytepisteiden (1 ja 3) avulla (taulukko 5). Jätevesien vaikutus näkyy lähinnä ravinteissa ja hygieenisessä laadussa sekä mahdollisesti COD Mn - pitoisuuksissa. Muihin vedenlaatuparametreihin vaikutus on ollut hyvin pieni. Vuosien 1985 2014 keskimääräisten tulosten perusteella selvemmin puhdistamon vaikutus näkyi Vilajoessa vuosina 2006 2009 (taulukko 5). Tuolloin puhdistamon alapuolisen näytepisteen (3) keskimääräinen bakteerien ja ravinteiden määrä oli selvästi noussut puhdistamon yläpuoliseen näytepisteeseen (4) verrattuna. Näin ollen myös lasketun indeksin mukaan joen veden laatu heikkeni puhdistamon vaikutuksesta. Eniten jätevedet ovat vaikuttaneet veden hygieeniseen laatuun, joka on heikentynyt selvästi puhdistamon alapuolella. Keskimäärin vähiten puhdistamon vaikutus on näkynyt vedenlaadussa vuosien 2010 2014 välisenä aikana. Tuolloin poikkeuksellisesti, jopa fosforin määrä oli keskimäärin pienempi puhdistamon alapuolella kuin yläpuolisella näytepisteellä. Taulukko 5. Veden laadun muutokset ennen (YLAM 1) ja jälkeen (YLAM 3) jätevedenpuhdistamon purkupaikan COD kokonaistyppi kokonaisfosfori hygieniabakteerit laatuluokitusindeksi mg/l µg/l µg/l kpl/100 ml 1985-1989 1,4 59 4,2 81 0,26 1990-1994 0,8 86 9,0 34 0,25 1995-1999 2,2 29 15,2 203 0,38 2000-2005 1,0 56 2,8 110 0,24 2006-2009 0,2 302 8 148 0,27 2010-2014 1,2 61,6-1,3 45,8 0,08 8 Yhteenveto on tarkkaillut Ylämaan kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitusta ja jätevesien kohteena olevan Vilajoen vesistön tilaa voimassa olevien tarkkailuohjelmien mukaan. Vuonna 2014 jokipisteiden sekä järvipisteiden vesi on ollut kesimäärin melko sameaa, erittäin tummaa, humuspitoista sekä ravinnepitoisuuksilta (typpi ja fosfori) rehevällä tasolla. Veden hygieeninen laatu on vaihdellut erinomaisesta melko huonoon, ollen huonointa jätevedenpuhdistamon alapuolisella Vaalimaantien sillan näytepisteellä (3) ja parasta Pukaluksella (6). Vuosien 1985 2014 aikana Vilajoen vesistö on tummentunut ja COD-pitoisuudet ovat kasvaneet. Ylämaan kunnan jätevesien vaikutus näkyy eniten veden hygieenisessä laadussa, mutta myös ravinnepitoisuudet ovat jätevesien vuoksi Vilajoessa kasvaneet. Lahnajärven (4) näytepisteellä jätevesien vaikutus ei enää juurikaan näy.

13(13) Pukaluksen vesi on ollut tummaa, runsaasti orgaanista ainetta sisältävää ja rehevää. Hygieenisesti vesi on ollut lähes moitteetonta. Tummuus ja COD-pitoisuus ovat 2000-luvulla kasvaneet. Eniten Pukaluksen vedenlaatua on heikentänyt sen huono alusveden happitilanne sekä runsas humuspitoisuus. Vedenlaadun vaihtelu vedenlaatuindeksin mukaan on ollut vähäistä eikä sen kehityksessä ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Paras vedenlaatu on ollut Pukaluksen (6) näytepisteellä, jossa se on ollut koko tarkastelujakson ajan keksimäärin tyydyttävän tasolla. Huonointa vedenlaatu on ollut puhdistamon alapuolella (3), jossa se on ollut keskimäärin välttävällä tasolla. LIITTEET vedenlaatukooste 2014 1-5/5 havaintopaikkakartta JAKELU Lappeenrannan Lämpövoima Oy TIEDOKSI Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Lahnajärven osakaskunta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

1B Jokitarkkailu: 1B Vilajoki Pentinkylä 012 1 Vilajoki 010, Juopperi 2B Vilajoki 008, Puhdistamon yläpuoli 2 Vilajoki 008, Puhdistamon alapuoli 3 Vilajoki 007, Vaalimaantien silta 5 Vilajoki pienrajav 050, Harjula Järvitarkkailu: 4 Lahnajärvi 072 6 Pukalus 002 1 2B 2 3 4 5 VILAJOEN TARKKAILUPISTEET 6