ITU-hanke Vaatimusmäärittely

Samankaltaiset tiedostot
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

Mukana ihmisten arjessa

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Rovaniemen lapset ja perheet

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi

Yhdyspintapalvelut mitä, miten ja kenelle?

Oulun palvelumalli 2020:

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio


Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

Kaupunginvaltuusto

PERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

PALOMA- projekti

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvallisen ja sujuvan arjen tarjoaminen. Kasvun ja vanhemmuuden tukeminen

Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Työryhmäkysymykset THL

Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET RESILIENSSI OSAAMINEN

Terveyden edistäminen Kainuussa

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.

Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin osallisuussuunnitelma

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Toimintakeskus Mielenmaja on Mikkelin kaupungin psykososiaalisten palveluiden yksikkö, joka tukee mielenterveyskuntoutujien

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Hyvinvoiva Kouvola. rakennetaan yhdessä! OVI-tiimi. Asukas Areena. Omahoito Ohjaamo VAIKUTA. IkäJelppi OSALLISTU VOI HYVIN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Uuden sukupolven organisaatio

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Siun soten ja kunnan yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Transkriptio:

ITU-hanke Vaatimusmäärittely Tarja Siira, Risto Kalliorinne, Päivi Vuokila-Oikkonen ja Anne Määttä 12/19/2016

ITU-hankkeen vaatimusmäärittely 1. Yleiskuvaus: kehitettävä alue ja kohderyhmän lähtötilanne 2. Kohderyhmän esiin tuoma tieto ja tarpeet 3. Vaatimusmäärittelyn tuloksena ehdotetut toiminnot 4. Vaatimusmäärittelyn suhde Oulun kaupungin strategisiin tavoitteisiin 5. Toiminnalliset vaatimukset sidosryhmittäin 6. Odotettavissa olevat vaikutukset

Kehitettävä alue: Rajakylä Rajakylä on 60-70 luvulla rakennettu Pateniemeen kuuluva kerrostalovaltainen lähiö Olemassa olevat palvelut: Ala- ja yläkoulu, lukio Terveyskeskus, jossa neuvola ja hammashoitola Kirjasto ja nuorisotilat, lasten iltapäiväkerho, kaksi päiväkotia Asukastupa, jossa kahvila-, ompelu, atk- ja parturipalveluita Kaksi päivittäistavarakauppaa, R-kioski, asiamiesposti, kampaamoja, leipomo, autokorjaamoja, kirpputori, 2 pitseriaa, 2 baaria, pyöräliike Etäpalvelut ja tulossa olevat palvelumuutokset Lähimmät aikuisten, vammaisten ja ikääntyvien sosiaalipalvelut kaupungin keskustassa ja Tuirassa Terveyskeskustoiminta siirtyy Tuiraan ja Haukiputaalle 2 vuoden sisällä Hyvinvointipiste tulossa Rajakylään

Kohderyhmä: Rajakylän asukkaat Rajakylässä 4030 asukasta vuonna 2015 Vuokra-asuntovaltainen alue Koulutustaso alhainen Yksinhuoltajia keskimääräistä enemmän Yhden hengen asuntokuntia ja työvoiman ulko-puolella olevia keskimääräistä enemmän Työttömyys n. 17 % (Oulu 15,6 % lokakuu 2016) Toimeentulotuen asiakkaita saman verran ja lastensuojelun asiakkaita hieman enemmän kuin muualla Oulussa Säännöllisen kotihoidon piirissä n. 13 % asukkaista

Rajakylän asukkaiden kuuleminen Kysymys: Millainen on Rajakylä, jossa on hyvä elää? Työpajat: - asukastyöpajoissa (2) - verkostotyöpajoissa (2) ja - asiantuntijatyöpajoissa (2) Diakin opiskelijoiden oppimistehtävät: Tarkasteltiin Rajakylän toimintaa ja palveluita lasten, nuorten, perheiden, ikääntyvien, työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja vammaisten palveluiden näkökulmasta - Opiskelijat haastattelivat asukkaita yksilöinä ja ryhmissä (N 13) sekä tekivät kyselyn (N 40) - Lisäksi he seurasivat erilaisia keskustelupalstoja painetuissa lehdissä ja sosiaalisessa mediassa

TULOKSET 1: Yhteisöllisyys ja palvelut nykytila ja tarpeet 1) Yhteisöllisyys - On paikkoja yhteisöllisyyden toteuttamiselle, mutta kaipaa vahvistamista esim. asukastupa + Aiempaa laajempi asukkaitten olohuonetoiminta, kahvilatoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia kaikille: (työttömät, ikäihmiset, maahanmuuttajat, lapsiperheet) + Olemassa olevien tilojen hyödyntäminen laajemmin (tiloja vajaakäytöllä >< pulaa tiloista) 2) Palvelut - Sosiaalipalvelut siirtyneet kauemmaksi, terveyspalveluissa pitkät jonot ja ne ovat siirtymässä pois Rajakylästä + Helpompi palveluiden saatavuus, matalan kynnyksen palveluohjausta, hyvinvointi- ja työelämävalmennusta työttömille

Työpaja: Kaikille asukkaille avoin matalankynnyksen toiminta = Olohuone

Työpaja: Yhteisöllisyys

Työpaja: Palveluohjaus

TULOKSET 2: Turvallisuus ja siisteys nykytila ja tarpeet 3) Turvallisuus - Rauhattomuus ja levottomuus lisääntynyt (huutelua, uhkailuja, ryöstöjä) - Ostoskeskuksen ympäristö koetaan turvattomaksi ja pelottavaksi kaikissa ikäryhmissä 4) Siisteys - Ostoskeskuksen välittömässä läheisyydessä oleva ns. Röllimetsä koetaan epäsiistiksi. Metsään kokoontuu alkoholia käyttäviä aikuisia ja osin myös nuoria + Halu parantaa ympäristön siisteyttä ja turvallisuutta yhdessä kaupungin, asukkaiden, yritysten ja muun alueen verkoston kanssa

Työpaja: Turvallisuus ja siisteys

Vaatimusmäärittelyn suhde Oulun kaupungin strategisiin tavoitteisiin Oulun kaupungin hyvinvointi- ja kaupunkistrategiassa painotetaan kuntalais- ja asiakaslähtöisyyttä ja aktiivista toimijuutta sekä palvelu- ja toimintamallien uudistamista Tavoitteena mahdollisuuksien luominen kuntalaisten omaehtoiselle hyvinvoinnin edistämiselle, yhteisöllisyydelle ja syrjäytymisen ehkäisemiselle Pyrkimyksenä ennaltaehkäisevän toiminnan tehostaminen, varhaisen tuen tarjoaminen ja kevyiden palvelujen mahdollistaminen Palveluiden järjestäminen monitoimijaisesti kunnan eri sektoreiden, yksityisten palvelujen tuottajien ja kolmannen sektorin toimesta Matalan kynnyksen palvelupisteiden pystyttäminen ITU2 hankkeen toimille pystytään tukemaan kaikkia näitä tavoitteita

Toiminnalliset vaatimukset sidosryhmittäin ITU 2 hankkeessa Oulun kaupunki - Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työpanos hyvinvointipisteessä - Yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa - Osallisuuden vahvistaminen osallistuvan budjetoinnin avulla Rajakylän asukkaat ja Rajakylä yhdistys ry - Olohuonetoiminnan suunnittelu ja toteuttaminen - Osallistuminen osallistuvan budjetoinnin toteutukseen Kansalaisjärjestöt, seurakunta ja vapaaehtoiset - Asumiseen ja muuhun perusturvaan liittyvää neuvonta sekä vertaistuki - Harrastustoiminnan ja aktiviteettien järjestäminen Sote-opiskelijat (pysyvät harjoittelut) - Terveydentilan seuranta ja terveyden edistäminen - Osallistuminen palveluohjaukseen - Aktivointi liikkumiseen ja muuhun yhteisölliseen toimintaan - Digitaalisten sisältöjen suunnittelu ja kokeilut alueella

Odotetut yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Monitoimijaisen yhteistyön konkretisoituminen olohuonetoiminnassa ja hyvinvointipisteessä Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistuminen paikallisessa vuorovaikutuksessa Korjaavien terveyspalveluiden tarpeen väheneminen matalankynnyksen tukea ja kokonaisvaltaista hyvinvointia vahvistamalla Työllistymiskynnyksen madaltuminen harjoittelupaikkojen ja työkokeilujen avulla = Positiiviset taloudelliset vaikutukset pidemmällä aikavälillä

Kiitos!