Tulevaisuuden liikennejärjestelmätyö Olli Holm, Suunnittelu ja hankkeet
Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Antti Vehviläinen Strategia Sinikka Hartonen Viestintä ja yhteiskuntavastuu Miia Apukka Toiminnanohjaus Suunnittelu ja hankkeet Väylänpito Liikenne ja tieto Raimo Tapio Rami Metsäpelto Mirja Noukka Tiina Tuurnala Talous ja tulosohjaus Kristiina Tikkala Oikeus ja hankinta Laura Kuistio Henkilöstö ja hallinto Hannu Mäkikangas Hankehallinta Kristiina Laakso Liikenne ja maankäyttö Matti Levomäki Hankesuunnittelu Päivi Nuutinen Kunnossapito Jukka Karjalainen Tekniikka ja ympäristö Markku Nummelin ELY-ohjaus Tuovi Päiviö Tieto Jan Juslén Liikenteen palvelut Virpi Anttila Liikennekeskukset Petri Rönneikkö Projektien toteutus Pekka Petäjäniemi 3
Miksi alueellista liikennejärjestelmätyötä kannattaa kehittää juuri nyt? Alueellisen liikennejärjestelmätyön juuret ovat edunvalvonnassa: Liikenneinvestoinnit piti laittaa tärkeysjärjestykseen ja ryhmittyä yhdessä edistämään kärkihankkeiden toteuttamista. Viime vuosina valtio on vähentänyt liikenneinvestointejaan merkittävästi. Päähuomion saa liikennejärjestelmän toimivuuden varmistaminen huomenna, ensi vuonna ja 10 vuoden kuluttua. Pääpaino on liikennejärjestelmän käytön tehostamisessa, mutta investointejakin tarvitaan. Liikenteen digitalisaatio ja palveluistuminen avaavat uusia mahdollisuuksia, jotka tulee ottaa huomioon liikennejärjestelmätyössä. Tulevat itsehallintoalueet saanevat roolia liikenneasioissa Valtion ja itsehallintoalueen/kunnan toimien yhteensovittaminen on tärkeää, jotta alueen merkittävimmillä matka- ja kuljetusketjuilla ei olisi häiritseviä laatutason vaihteluja. Liikkumisen palvelutason tuottamiseen osallistuu myös joukko yksityisen sektorin toimijoita. 4
Alueellinen liikennejärjestelmätyö kytkeytyy alueiden strategiseen kehittämiseen ja maankäytön suunnitteluun Alueiden strateginen kehittäminen Valtakunnallinen kehittäminen Hallitusohjelma, VATT, alueiden kehittämis-tavoitteet, ministeriöiden yhteistyö Ylimaakunnallinen kehittäminen Esim. Pohjois- Suomen strategia Maakunnallinen kehittäminen Maakuntastrategia Maankäyttö ALLI Rakennemallit? Maakuntakaava, tulevaisuus? Kaupunkiseudut Seutuyhteistyö, Metropolipolitiikka Rakennemalli Yleiskaavat Sopimukset/yhteistyö Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma, valtakunnalliset strategiat Yhteistyöryhmät, esim. Pohjois- Suomen neuvottelukunta Maakuntahallitus MAL- sopimukset Kasvusopimukset Tarve kehittää, strategisempi ote? Suunnitteluvälineet tällä hetkellä 5
Keskeiset muutospaineet Liikennejärjestelmätyön sisältöön kohdistuu runsain määrin muutospaineita (taulukko). Poliittisten päättäjien aito osallistumismahdollisuus ja sitoutuminen lopputulokseen. Yritysten osallistumistapa. Tulevat itsehallintoalueet muuttavat toimijakenttää Vaikuttavuutta ja dynaamisuutta on haettava mm. palveluistumisen kautta. Liikennejärjestelmäsuunnittelu nähdään varsin yleisesti prosessina, joka kytkeytyy valtakunnan tasolla hallitusohjelmaan, mutta jonka kytkennät virastojen toiminta- ja taloussuunnitelmiin ovat ohuet. Lopputuloksen ajatellaan olevan aiesopimus, mutta tarpeen olisi suunnata työtä niin, että kehitettäisiin yhteisiä toimintamalleja. 6
Muutospaineet tarkastelukehikkoon sijoitettuina 1/2 Näkökulma Valtakunnallinen Ylimaakunnallinen Sisältö, painotukset Osalliset Poliittinen ohjaus Digitalisaatio Palveluistuminen Kokeilukulttuuri Arktinen yhteistyö Uudet rahoituskanavat LVM:n ja Livin roolit selkeiksi Rakennemalli keskustelun välineeksi Elinkeinoelämä, kuljetukset, logistiset ketjut Lentoyhteydet Aluehallinnon uudistus! Maakunnallinen Lj:n käytön tehostaminen Maankäyttökytkentä Asiakas keskiöön Digitalisaatio Palveluistuminen Kokeilukulttuuri Uudet rahoituskanavat Joukkoliikenne mukaan Täsmäparannukset Täsmähoito Ennakoivaa toimintaa Päättäjät Yritykset (uusi liiketoiminta) Aluehallinnon uudistus! Kaupunkiseutu Asiakas keskiöön Lj:n käytön tehostaminen Digitalisaatio Palveluistuminen Kokeilukulttuuri Uudet rahoituskanavat Uudet toimijat mukaan Joukkoliikenne mukaan Liikkumisen ohjaus Liityntäpysäköinti Matkaketjut Maankäyttökytkentä Täsmäparannukset Täsmähoito Ennakoivaa toimintaa Vaihtoehtoiset polttoaineet Päättäjät Yritykset (uusi liiketoiminta) Valtionhallinto on jo pitkään pyrkinyt ohjaamaan liikennejärjestelmätyötä täsmätoimenpiteiden suuntaan. Uudempia virtauksia ovat digitalisaatio, palveluistuminen ja kokeilujen merkityksen korostaminen. Yrityksiä olisi tarpeen saada mukaan, koska palveluista enenevä osa tuotetaan markkinaehtoisesti. Itsehallintoalueet muuttanevat nykyisiä roolituksia. 7
Muutospaineet tarkastelukehikkoon sijoitettuina 2/2 Näkökulma Valtakunnallinen Ylimaakunnallinen Prosessi Kytkentä muihin prosesseihin Valtakunnallinen ja maakunnallinen prosessi Lopputulos Pitkäjänteisyys Maakuntien näkemysten yhteensovitus Sitoutuminen Poliittinen sitoutuminen hallitusohjelmaan Sitoutuminen ylimaakunnalliseen strategiseen kehittämiseen Maakunnallinen Kytkentä muihin prosesseihin Kytkentä valtakunnan ja ylimaakunnalliselle tasolle Uusia toimintamalleja Poliittinen sitoutuminen konkreettisiin tavoitteisiin Sopiminen Yhteinen tahtotila Aiesopimuskäytännön kehittäminen ja laajentaminen Vaikuttavuus Läpinäkyvyys, priorisoinnit Uutta dynaamisuutta ja vaikuttavuutta Uusia palveluja Yhteiskunta mahdollistajana Kaupunkiseutu Kytkentä muihin prosesseihin Kytkentä maakunnan tasolle Kytkentä aktiivitilassa oleviin suunnitteluhankkeisiin Uusia toimintamalleja Poliittinen sitoutuminen konkreettisiin tavoitteisiin Aiesopimuskäytännön kehittäminen ja laajentaminen Uutta dynaamisuutta ja vaikuttavuutta Uusia palveluja Yhteiskunta mahdollistajana Liikennejärjestelmäprosessin kytkennät muihin prosesseihin ja yhteistyön optimaaliset kohdat tulisi tunnistaa, jotta eri osapuolet hyötyisivät tehtävästä työstä. Tällöin myös päätöksentekijät voisivat ottaa kantaa liikenneasioihin luontevasti muun päätöksenteon yhteydessä. Yhdessä luoduilla toimintamalleilla voidaan mahdollistaa uudenlaista dynaamisuutta. 8
Suunnittelun aikatähtäin ja sisältö kulkevat käsi kädessä Maakuntakaavoitus tarvitsee pitkän aikajänteen käsityksen liikennejärjestelmästä, jotta tarvittavat tilavaraukset tulevaisuutta varten voidaan tehdä. Jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä on entistä enemmän kyse siitä, että nykyisestä liikenneinfrastruktuurista otetaan kaikki tehot irti informaation, hoidon ja ylläpidon keinoin sekä liikennepalveluja kehittämällä. Toimiva liikennejärjestelmä vai sujuva arki tavoitteena? Liikennejärjestelmätyössä on perinteisesti lähdetty ratkomaan liikkumisen ja kuljettamisen ongelmia. Palvelujen ja muiden toimintojen sijainti ja liikenteeseen liittyvät vaateet on otettu annettuna. Miten prosessit muuttuisivat, jos tavoitteeksi kunnassa tai itsehallintoalueella otettaisiin sujuva arki? Mikä taho olisi vetovastuussa? Keitä olisi mukana? 9
Tulevaisuuden liikennejärjestelmätyössä Tavoitteilla tärkeä rooli, seuranta järjestettävä Tarvitaan tavoitteita, jotka ovat riittävän konkreettisia ohjatakseen osapuolten toimia oikeaan suuntaan ja muodostaakseen hyvän tuen priorisoinneille ja päätöksenteolle. Tavoitteiden toteuttamisen seuranta edellyttää vastuutahoa ja työpanosta, jotta tarvittava fakta-aineisto on osapuolten käytettävissä yhteisiä johtopäätöksiä tehtäessä Osapuolten on löydettävä prosesseistaan yhteistyön paikat Alueen kehitystavoitteista sopiminen. Alueen liikkumisen ja liikenneinvestointien suunnittelu liittyy ensisijaisesti kaavoitusprosessiin. Alueen ja valtion yhteisen suunnittelun merkitys kasvaa hoidossa, ylläpidossa ja joukkoliikenteessä (tarjottava palvelutaso). 10
Aikajänne 1-5 vuotta Aikajänne 5+ vuotta Valtion toiminnan ja talouden suunnittelu Kuntien toiminnan ja talouden suunnittelu Maakuntakaavoitus Jatkuva liikennejärjestelmätyö Tietopohja Tulevaisuuskuva Rakennemalli Yleiskaavoitus 11
Maakuntien/itsehallintoalueiden strategioihin pohjaava ja alustaviin resurssivarauksiin perustuva yhteinen näkemys alueen kehittämiseksi tarvittavista sekä matka- ja kuljetusketjujen palvelutason ja valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista täsmätoimista Kaupunkiseutujen tarpeet ja priorisoidut täsmätoimet valtakunnallisten matkaja kuljetusketjujen sekä solmujen palvelutason saavuttamiseksi Kaupunkiseudut Rakennemallit, elinkeinojen ja palveluiden kehitys, kaavoitus, joukkoliikenteen suunnittelu Kuntien keskinäinen, keskeisten sidosryhmien ja valtion kanssa käytävä vuoropuhelu Maakunnallinen lj-työ Ylimaakunnallinen lj-työ Maakuntastrategia ja - kaava Kuntien keskinäinen, keskeisten sidosryhmien ja valtion kanssa käytävä vuoropuhelu Liikenneviraston asiantuntijanäkemys liikenneolosuhteiden kehittämistarpeista ja linjauksista sekä esitys toimenpiteistä Liikenneviraston pitkän aikavälin suunnittelu ja budjettivalmistelu Maakuntien keskinäinen ja valtion kanssa käytävä vuoropuhelu Valtakunnallinen liikennepolitiikka tulevaisuuskatsaukset hallitusohjelma selonteot Sisäinen, ELYjen ja ministeriön kanssa käytävä vuoropuhelu Strategiaprosessit kuntavaalien jälkeen: Alueen kehitystavoitteet Kaavoitusprosessit ja kuntien omat investointipäätökset (kehys- ja talousarvioprosessi). Kehys- ja talousarvioprosessi: Merkityksellisimpien matka- ja kuljetusketjujen palvelutason harmonisointi 12 hoidon, ylläpidon ja joukkoliikenteen pohjaksi.
Liikennejärjestelmätyö on foorumi, joka mahdollistaa muun yhteistyön ylläpitämällä yhteistä tietopohjaa liikenneolosuhteiden kehityksestä, tarpeista, ongelmista tuottamalla yhteisen käsityksen merkityksellisimmistä matka- ja kuljetusketjuista valmistelemalla liikenteen palvelutasoa koskevat alueen kehitystavoitteet päätöksentekoa varten tuottamalla määrävälein käsityksen liikennejärjestelmässä tarvittavista asiakastarpeeseen perustuvista palvelutasomuutoksista (hoito, käyttö, joukkoliikenne, investoinnit, muut toimenpiteet) Eri osapuolten itsenäiset päätökset voivat perustua yhteiseen tietoon. Mahdollistaa palvelutason harmonisoinnin kunta valtio akselilla. Antaa palveluntuottajille tietoa liiketoiminnan kehittämisen pohjaksi. Antaa osapuolille yhteisen suunnan toiminnassa tarvittavien muutosten tekemiseksi. 13
Tiedon hyödyntäminen Aluetasojen välinen vuorovaikutus Tietopohjan hyödyntäminen Perustellut valinnat(priorisoinnit) Vuorovaikutuksessa luotu käsitys asioiden merkittävvyydestä eri ajanjaksoilla ja alueilla Kustannustehokkuus Jatkuva lj-työ Strateginen taso, pitkäjänteisyys Tulevat trendit, vaikuttavuustarkastelut,pilotit Lähtötietokehikko Tietämys odotettavissa olevista asiakastarpeiden muutoksista, käytettävissä olevista toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta sekä resursseista Tietämys liikennejärjestelmän tilasta ja asiakastarpeista eri alueilla sekä niihin vaikuttavista tekijöistä Muutoksiin varautuminen Tilannetietoisuus 28.1.2016 14
Vuoropuhelua ja yhteistä pohdintaa tarvitaan Valtio- ja kuntaosapuolten tulisi yhdessä löytää vuosittain toistuvista suunnitteluja päätöksentekosykleistään ne ajankohdat, johon mennessä yhteinen käsitys merkityksellisimmistä matka- ja kuljetusketjuista on oltava muodostettu Kokeillen eteenpäin jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä Jo vuoden 2016 puolella voisi hakea kokeiluseutuja/-maakuntia, joissa tarkastellaan jatkuvan työn sisältöä ja painopisteitä. Kokeillen eteenpäin osa-alueittain Kuntavaalien 2017 jälkeen käynnistyviin strategiaprosesseihin voisi kytkeä korostetusti tavoitteenasettelun. Ketterä toimintamalli, jolla merkityksellisimmät matka- ja kuljetusketjut voidaan tunnistaa ja muutokset niissä päivittää vuosittain Yritysten mukaantulo, kun merkityksellisimpien ketjujen palvelutaso on määritelty. Voisi kokeilla tietopohjaa ja sen päälle rakennettua vuorovaikutusta rajatuissa yhteyksissä (esim. korjaustoimien priorisointi, joukkoliikenteen tarpeiden määrittely) sekä hyödyntää erilaisia vuorovaikutusmenetelmiä. 15
Liikenneviraston digitalisaatiohanke 2016-2018, osahankkeet 1 Liikenne ja liikkumistiedot 4 Rataverkon ennaltaehkäisevä kunnonhallinta ja ylläpitojärjestelmät 2 Rataverkon kapasiteetinhallin ta 5 Merenkulun älyväylä Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta 3 6 Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi
Aurora tarjoaa pohjoista kokeilualustaa (Tunturi- Lappi infra-alustana) Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan: MaaS ekosysteemi hyöty matkailijoille ja paikallisille asukkaille Robottiautotestaus Nopea tiedonvaihto ajoneuvojen välillä (porovaroitukset) 1. Liikenteen älykäs automatisaatio Kahden portaan testausekosysteemi vaativissa talviolosuhteissa ja monipuolisilla palveluilla. 3. Älykäs väyläomaisuuden hallinta Tien hoidon ja ylläpidon reaaliaikainen seuranta ja ohjaus. 2. Digitaalinen liikenneinfrastruktuuri Tien kuntoon, keliolosuhteisiin ja liikenteeseen liittyvä tieto, jota voidaan jakaa sovelluskehittäjille ja liikenteenhallintaan. 4. Liikkuminen palveluna (MaaS) Joustavat ja kustannustehokkaat liikkumisen palvelut matkailijoille ja paikallisille ilman oman auton tarvetta.
Muita käynnissä tai suunnitteilla olevia pilotteja ja kokeiluja Hämeenlinnan MaaS-kokeilu Seinäjoen MaaS-pilotti NordicWay, Coop pilottiprojekti Tutkitaan ja kehitetään ajoneuvojen keskustelua eli tiedon välittämistä ajoneuvojen ja infrastruktuurin välillä matkapuhelinverkossa Liikkuminen palveluna, miten liikkuminen ja liikenne palveluna sovelletaan Liikenne palveluna saaristossa Tammela Forssa Jokioinen Humppila Liikennejärjestelmätyön kehittäminen Joensuu Jyväskylä Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia 18
Matkakeskukset tulevaisuuden LJ-työssä Keskeinen rooli matkojen sujuvuudessa ja yhdistelyssä Parantavat liikkumispalveluiden (MaaS) toimintaedellytyksiä Mahdollistavat sujuvat siirtymiset kulkumuodosta toiseen laajemminkin kuin vain joukkoliikenteessä Matkakeskukset ovat tärkeä tekijä liikkumistapojen muutoksessa pidemmällä tähtäimellä, mutta ne eivät yksinään aikaansaa näitä muutoksia 19