Tiettävästi Suomen viimeiset makkilantakärryt (Turun Museokeskus) Sanomia Turusta

Samankaltaiset tiedostot
Virtsan erilliskeräyksellä ravinteet kiertoon. Ravinnepotentiaali ja ympäristövaikutukset Lannoiteteho ja turvallisuus

HIERAKKA Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena Eeva-Liisa Viskari Tampereen ammattikorkeakoulu

Käymälästä peltoon. Eeva-Liisa Viskari Yliopettaja Degree Programme in Energy and Environmental Engineering

Biourea innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa Loppuseminaari Tampereen ammattikorkeakoulu ke 9.11.

Virtsasta olutta? BIOUREA-hankkeen tuloksia. Riikka Vilpas, SYKE Hajajätevedet järjestykseen risteilyllä

Kiitos Vihdin Vedelle!

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Virtsa ruoantuotannossa? Eeva-Liisa Viskari

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Liisa Maunuksela Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto

Jätevesien lääkejäämien käsittelyn kustannustehokkuus

Virtsa lannoitteena peltoviljelyssä Hyödyt, riskit ja mahdollisuudet

Ravinteet talteenottavan Esityksen jätevesihuollon nimi tarkastelua. Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi Seija Haapamäki

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Stormossenin maanparannuskomposti. Johanna Penttinen-Källroos

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

MegaLab tuloksia 2017

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila,

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu Jussi Huotari

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

HIERAKKA - Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena LOPPURAPORTTI

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista!

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kierrätysravinteiden laadun arviointi ja hallinta riskinarviointi

Karjanlannan käyttö nurmelle

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Yhdyskuntalietteen käyttö

Lisälannoitus kasvukaudella

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kaura vaatii ravinteita

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Nitraattiasetus (1250/2014)

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry Novalab Oy/Vera Martomaa

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Yhteistyössä on voimaa!

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

LCA IN LANDSCAPING. Astiakokeet. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Haitalliset orgaaniset aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa ja vaikutukset elintarvikeketjuun

YHDYSKUNTALIETTEIDEN LAATU JA TULEVAISUUS

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Makeutusaineet, lääkeaineet ja perfluoratut aineet Kokemäenjoen vesistössä CONPAT-hankkeen tuloksia

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Peltokuivatuksen tarve

Konsentraatti Ulkonäkö: kirkas, keltainen neste*

Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, OSA3: Käymäläjätteen kompostointi kasvuvoimaa kompostista!

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Ravinteiden kierrätys

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma

Typenja fosforintalteenotto

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Transkriptio:

Tiettävästi Suomen viimeiset makkilantakärryt (Turun Museokeskus) Sanomia Turusta 24.3.1896

Uudenkaupungin Sanomat 16.6.1904

Käsittely lannoitevalmisteeksi =kiertoon?? Jäteveden puhdistamolle Kompostointi/mädätys Maahan/vesistöön Moderni (erotteleva) kuivakäymälä WC Väestön kasvu Viherrakentaminen/ lannoitevalmiste Pihan perä/huussi Maahan/lannoitteeksi = kiertoon Kuoppakäymälä/navetta Puskissa käynti

we mix and dilute wastes that our bodily systems have spent the whole of evolution separating and concentrating. Me sekoitamme ja laimennamme ne jätökset, joita ruumiintoimintomme ovat koko evoluution ajan kehittyneet erottelemaan ja väkevöimään In Halliday, S. (ed.) Sustainable construction (2008)

BIOUREA innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa 2015-2016 Ympäristöministeriö/RAKI-ohjelma

Taustaa Ravinteiden kierron tehostaminen välttämätöntä Eroteltu virtsa ja käymäläkomposti eivät ole tällä hetkellä hyväksytty lannoitevalmiste Suomessa Haasteena Suomessa ja Euroopassa on vesi- ja viemäröintijärjestelmien ylläpito, sekä jätevesien käsittelyprosessit

Taustaa Lannoitteiden hinnat ja saatavuus Voitaisiinko koko nykyinen infrastruktuuri suunnitella ja toteuttaa siten, että virtsan erottelu, käsittely ja käyttö lannoitteena olisi mahdollista?

Tavoite Testata erilliskerätyn virtsan ja käymäläkompostin laajamittaista hyödyntämistä Edistää virtsan ja käymäläkompostin tuotteistamista lannoitevalmisteeksi Laatia malli virtsan ja kompostin hyötykäytön edistämiseksi

Toimenpiteet Pilotoidaan erilliskerätyn virtsan sekä käymäläkompostin ravinnekierrätyksen koko prosessia suljetun ravinnekierron periaatteella: keruu, kuljetus, käsittely, säilytys, lannoitus, kasvatus, sadonkorjuu ja satotutkimukset (turvallisuus, sadon määrä ja laatu) tehdään tarvittavat mikrobiologiseen laatuun, turvallisuuteen (lääkeaineet, kemikaalit) sekä ravinnearvoihin liittyvät analyysit (TAMK)

Toimenpiteet Tehdään nykyiseen ja virtsan erilliskeräilyyn perustuvan jätevesihuollon kustannus- ja elinkaaritarkastelut sekä kartoittamalla käytännön ongelmakohtia, jotka voivat olla esteenä vaihtoehtoisen jätevesihuollon toteuttamiselle Suomessa (SYKE) Vaikutetaan asenteisiin ja arvoihin tiedottamalla hankkeesta ja sen tavoitteista (KSH)

Tilannekatsaus Hankkeella on ohjausryhmä neuvoa antava asiantuntijaryhmä. Edustajat mm. Ramboll Finland Oy, MTK, Evira, SYKE, Ympäristöministeriö Virtsan keräys touko-elokuu 2015: Maailma kylässä, Valtteri festivaali, Puntala Rock, Tammerfest, Porisphere, Weekend festivaali (L&T)

Tilannekatsaus Virtsan ja maaperänäytteiden analysointi 2015-2016 Yhteistyöviljelijät Kangasala ja Iittala Tulevan kesän suunnitelmat ja taustatyö käynnissä

Analyysituloksia

Taulukko 1. Eri lähteistä (festivaalit, tapahtumat, yksityistaloudet) kerätyn virtsan ominaisuuksia ja keskimääräisiä pääravinne- ja bakteeripitoisuuksia 4-6 kk vanhentamisen jälkeen. Analysoitava parametri Tulos ph 9,1 (lämpötila 21,6 o C) Johtokyky (ms/cm) 18,7 Pääravinteet Kokonaistyppi (g/l) 2,8 Kokonaisfosfori (mg/l) 174 Kalium (mg/l) 580 Bakteerit E.coli (pmy/g) <1 *) Salmonella sp. (pmy/25 g) Ei todettu *) poikkeuksena yksi rinnakkaisnäyte, jossa 7 pmy/g

Taulukko 2. Eri lähteistä (festivaalit, tapahtumat, yksityistaloudet) kerätyn virtsan lääkeainepitoisuuksia. Näytteet kerätty 4-6 kk vanhentamisen jälkeen. Lääkeaineryhmä pitoisuus yhteensä (μg/l) Tulehduskipulääkkeet (ibuprofeeni, 3705 ketoprofeeni, diklofenaakki, parasetamoli, naprokseeni) Antibiootit (ofloksasiini, sulfametoksatsoli, 176 tetrasykliini, trimetopriimi) Sydän- ja verisuonitautien lääkkeet 11 (bisoprololi, enalapriili, metoprololi, propanololi) Masennuslääkkeet (sitalopraami) 4 Muut (kofeiini, karbamatsepiini, 787 metyyliprednisoloni) Yhteensä 4685

Maanäytteet ja komposti Kangasala, Laukkapelto Iittala 100 100 90 90 80 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 KS1 KS2 KS3 KS4 KS5 KS6 KS7 KS8 KS9 KS10 0 I1 I2 I3 I4 I5 I6 I7 I8 I9 I10 Mineral mass (%) LOI (%) Mineral mass (%) LOI (%) Kokonaistypen määrä Laukkapelto, Kangasala 1,30 mg/kg ka (0,37-1,73) Kuivuripelto, Iittala 1,49 mg/kg ka (1,27-1,62) Komposti 12,53 mg/kg ka (11,03-14,92)

Maanäytteet ja komposti Vielä analysoidaan ph, johtokyky, kokonaisfosfori, kalium, anionit

Tutkimukset kesä 2016 Lannoitekäsittelyt, peltokokeet: Virtsalannoitus kertalisäyksellä 1-2 viikkoa kylvön jälkeen mullaten (100 kg/ha N/120 kg/ha N tilan omien suunnitelmien mukaan) Normaali tilalla käytössä oleva lannoitus (keinolannoite, karjanlanta, yhdistelmät, 100 kg/ha N/120 kg/ha N tilan omien suunnitelmien mukaan) Ei lannoitusta n. 0,2 ha, taustatason selvittämiseksi

Pottikokeet struviitti ja komposti Lannoitekäsittelyt: Ei lannoitetta Väkilannoite, suositusten mukainen määrä ohralle (100 kg/ha), lisätään kylvön yhteydessä Virtsa, typpeä suositusten mukainen määrä (100 kg/ha), muut ravinteet lasketaan, kertalisäys kylvön yhteydessä Virtsa, typpeä suositusten mukainen määrä, muut ravinteet lasketaan, lisäys 2. ja 4. viikkoa kylvöstä 50:50 Komposti, typpeä suositusten mukainen määrä, sekoitetaan kasvualustaan. Struviitti, typpeä suositusten mukainen määrä, muut ravinteet lasketaan, lisäys kuten keinolannoitteessa, tarvittaessa lisälannoitus N, K -osalta

Pelto- ja pottikokeiden tutkimukset Kasvuasteen määrittäminen, korren kasvun mittaaminen ja värin arviointi viikoittain kaikista kasveista kokeen loppuun asti. Mahdollisten tuhoeläinten ja kasvitautien havainnointi ja torjuntakäsittely tarvittaessa

Pelto- ja pottikokeiden tutkimukset Kokeen lopussa ruuduilta ja poteista lasketaan korsien määrä, mitataan niiden tuorepaino, jyvien lukumäärä/korsi ja jyvien kokonaismassa/korsi käsittelyittäin ja laatikoittain, jyvien keskimääräinen massa Vesipitoisuus ja kuivapaino/korsi ja käsittely Kasvualustan fysikaaliset ominaisuudet: tilavuuspaino, ph (säädetään tarvittaessa kalkilla), kosteus ja tuhkapitoisuus Kasvualustan ravinnepitoisuudet (NPK): ennen lannoitusta ja kokeen lopussa

Haasteita Levityskaluston suuri koko + pieni pelto = vaikeuksia Levitys käsin = työlästä, mutta ei auta Lannoituksen ajoitus Seurannan työläys halutaan mahdollisimman paljon tietoa niillä resursseilla, mitä on käytettävissä Lääkeaineet varastavat shown