Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1
Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt, Tilastot, Duodecimin Konsensuskokous 2010,THL- Raportti 52/2012, Nuorten terveystapatutkimus 2015): * enemmistö voi hyvin terveystavoissa hyvää: tupakointi vähentynyt, alkoholinkäyttö vähentynyt * aihetta huoleen: -yksi kymmenestä sairastaa pitkäaikaissairautta tai käyttää pitkäkestoista lääkitystä -terveyskehitys osin kielteistä: diabetes, astma, allergiat ja ylipaino lisääntyneet, samoin stressioireet, tules-vaivat ja väsymys, suun terveys heikentynyt, mielenterveysongelmat yleisiä -haitalliset terveystottumukset: nuuska, hampaiden hoidon laiminlyönti Terveysongelmat ja haitalliset terveystottumukset kasautuvat ryhmiin, joissa perheolot heikot ja koulumenestys huono >>> TERVEYSEROT Toimeentulo-ongelmat, työllistymisen haasteet Ajelehtiminen peruskoulun jälkeen Ei työssä eikä koulutuksessa 10 % 15-24-vuotiaiden ikäluokasta (=64000 nuorta) HYVINVOINTI ERIYTYY, PAHOINVOINTI KASAUTUU YLISUKUPOLVISESTI 2
Nuorten sosiaali- ja terveydenhuolto Alle 29-vuotiaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkko: Sosiaalihuolto: -lapsiperheiden kotipalvelu -perhetyö -tukihenkilöt ja perheet -kasvatus- ja perheneuvonta -apua ja tukea asunnon järjestämiseen -nuorten sosiaalityö ja ohjaus -sosiaalinen kuntoutus -päihde- ja mielenterveystyö sosiaalipalveluna Terveydenhuolto: -neuvola-,koulu- ja opiskeluterveydenhuolto -terveyskeskusvastaanotot -työterveyshuollon palvelut -erikoissairaanhoitopalvelut -yksityisen terveydenhuollon palvelut Opiskeluhuolto: psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut 3
Sote-palvelujen tavoitteet Sosiaalihuollon tavoitteena on: -ehkäistä sosiaalisia ongelmia -ylläpitää sosiaalista turvallisuutta -tukea ihmisten omatoimisuutta Terveydenhuollon tavoitteena on: -edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä - edistää sosiaalista turvallisuutta -kaventaa terveyseroja Nuorisolain tavoitteena on: -edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta -tukea kasvua ja itsenäistymistä -parantaa kasvu- ja elinoloja ja nuorten oikeuksien toteutumista PYRITÄÄN RAKENTAMAAN ENTISTÄ PAREMPAA MAAILMAA! SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT POISTAMASSA ESTEITÄ ELÄMÄSTÄ. Esimerkit opiskeluterveydenhuolto ja kouluterveydenhuolto 4
Opiskeluterveydenhuolto Tavoitteet ja keinot: - ylläpitää ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia * edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä opiskeluyhteisön hyvinvointia *edistämällä ja seuraamalla opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä *järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen sekä suun terveydenhuolto *tunnistamalla varhain opiskelijan erityisen tuen tai tutkimuksen tarve, *tukemalla opiskelijaa sekä tarvittaessa ohjaamalla jatkotutkimuksiin ja hoitoon Opiskeluterveydenhuollon palvelut on tarkoitettu: -ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville -lukiolaisille -ammattikorkeakoululaisille -yliopisto-opiskelijoille 5
Opiskeluterveydenhuolto, jatkoa Yhtenäinen toimintaohjelma Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. 6
Kouluterveydenhuolto Tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Se on lakisääteistä ja maksutonta perusterveydenhuollon ehkäisevää palvelua, jota on saatavilla pääsääntöisesti koulupäivien aikana koululta tai sen välittömästä läheisyydestä Kouluterveydenhuollon sisältöä: -oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen -vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen -oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja - hoitoon ohjaaminen -kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta -suun terveydenhuolto -oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset 7
Kouluterveydenhuolto Määräaikaiset terveystarkastukset ja terveysneuvonta: Koko ikäluokan kattavat terveystarkastukset toiminnan runko, mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Tarkastuksissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa suhteessa ikään ja kehitysvaiheeseen ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Kouluterveydenhuollon henkilöstö, kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit, ovat avainasemassa ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja tuen tarjoamisessa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista 1., 5. ja 8. luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Terveystarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen terveysneuvonta. 8
Kouluterveydenhuolto Laajassa terveystarkastuksessa kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia ja vanhemmat kutsutaan mukaan. Tarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa. Terveyden edistämisen lisäksi tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan ja hänen perheensä erityisen tuen tarpeet ja järjestää tarvittava tuki sekä seurata tilanteen edistymistä yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Terveystarkastuksia voidaan tehdä yksilöllisen tarpeen mukaan myös muina ajankohtina ja muille ryhmille. Tarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään, koska tiedetään, että tarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Tuen tarvetta voidaan selvittää esimerkiksi ottamalla yhteyttä perheeseen tai järjestämällä kotikäynti. Terveystarkastuksissa kerätään anonyymiä tietoa luokan ja koulun hyvinvointitilanteesta. Tätä tietoa hyödynnetään oppilashuollon yhteisöllisten toimenpiteiden suunnitteluun, oppilashuollon toimintasuunnitelman laadintaan ja kuntatason suunnittelutyöhön. 9
Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon vastaanotot Terveystarkastusten lisäksi kouluterveydenhuollossa tavataan asiakkaita yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Kouluterveydenhuollon tärkeä työmuoto ovat avoimet vastaanotot, joille oppilaat voivat tulla aikaa varaamatta keskustelemaan oireistaan ja mieltään vaivaavista asioista. Kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen Kouluterveydenhuolto tarkastaa kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden yhteistyössä monien muiden tahojen kanssa joka kolmas vuosi. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seurataan vuosittain. Kouluterveydenhuolto on mukana laatimassa koulun oppilashuollon suunnitelmaa ja siihen sisältyviä erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden toimintamalleja. Yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa Kouluterveydenhuolto on osa koulujen moniammatillista oppilashuoltoa. Se tekee kiinteää yhteistyötä opettajien, koulukuraattorien ja koulupsykologien kanssa sekä yhteisön hyvinvoinnin edistämisen, ennaltaehkäisyn, terveystarkastusten että yksilöllisen tuen järjestämisen osa alueilla. Tietojen siirto tapahtuu salassapitosäännöksiä noudattaen. 10
Peruspalvelujen arviointi 2015 Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut: yleisimpiä mielenterveyshäiriöitä ovat mielialahäiriöt (10-15 %), ahdistuneisuushäiriöt (5-15 %), käytöshäiriöt (5-10 %) ja päihdehäiriöt (5-10%), Tyypillistä kahden tai useamman häiriön yhtäaikaisuus, Liittyy usein tupakointia, alkoholin käyttöä ja huumekokeiluja Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö ja vastaanotolle pääsyn helppous: Terveydenhoitajapalveluja on kattavasti saatavilla eri opinahjoissa Vaikeuksia päästä vastaanotolle: Kouluterveydenhoitaja: n. 3 % Lääkäri: n. 15-20% Kuraattori: n. 1 % Psykologi: n. 13-17 % Ammatillisten oppilaitosten opiskeluhuoltopalveluissa enemmän puutteita kuin muissa opinahjoissa! 11
Tieto monialaisessa yhteistyössä Tietoa arkipäivän tapahtumista Tietoa asiantuntijoiden kautta Tietoa laajemmasta ilmiöstä Tieto yhteiseen pöytään, nuoret mukaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti tiedon suodattaminen, käsittely ja analysointi käsitteiden avaaminen >>> Yhteiset menettelytavat ja toimintamallit Neuvoa voidaan kysyä eri asiantuntijoilta julkisuuslain mukaisesti Yksilötason työssä salassapitosäännökset! 12
Kiitos, kiitos! Jokaiseen ikäkauteen ihminen tulee aloittelijana. Sebastien Chamfort 13