Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta 27.10.2016 Leo Nyqvist
Väkivalta ilmiönä Louise Bourgeois
Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin sodan veteraanit (PTSD) 1970-luku: naiset (turvakodit) 1990-luku: lapset (kokija ja näkijä, lasten oikeudet) 2000-luku: auttajat (myötätuntouupumus) 1960-luku 1970-luku 1990-luku 2000-luku 31.10.2016
Mitä lähisuhdeväkivalta on? Jokainen toiseen henkilöön tämän toiveiden vastaisesti kohdistettu teko, joka vahingoittaa, aiheuttaa kärsimystä, pelkoa tai estää henkilön oman tahdon mukaista toimintaa o Vahingoittamalla, pelottelemalla, rajoittamalla tai uhkaamalla voin saada sinut vastoin tahtoasi makaamaan kanssani, luovuttamaan kännykkäsi ja päiväkirjasi minulle, kertomaan kenen seurassa olit eilen, hankkimaan minulle alkoholia tai rahaa o Vahingoittamalla, pelottelemalla, rajoittamalla tai uhkaamalla voin estää sinua menemästä kuoroharjoituksiin, soittamasta äidillesi tai ystävättärellesi, ottamasta lapset ja lähtemästä luotani, sanomasta mitä mieltä olet jostakin asiasta Per Isdal 2000 31.10.2016
Sukupuoli ja parisuhdeväkivalta
Parisuhdeväkivalta ja sukupuoli Naisista 10 % ja miehistä 6 % ilmoitti joskus elämänsä aikana kokeneensa fyysistä väkivaltaa nykyisen parisuhdekumppaninsa taholta Yleisimpiä syitä väkivaltatilanteille: mustasukkaisuus, halu nöyryyttää toista, riidat raha-asioista ja ostoksista sekä kumppanin aggressiivinen humalatila Tapauksista vain harva ilmoitetaan poliisille: naiset (10 %), miehet (3 %) Danielsson & Salmi 2012
Befolkningsundersökning, NCK, Uppsala universitet, Våld och hälsa, 2014 Joka viides täysi-ikäinen ruotsalainen nainen ja joka kahdeskymmenes mies oli jossain elämänsä vaiheessa joutunut vakavan seksuaalisen väkivallan kohteeksi 14 %:lla naisista ja 17 %:lla miehistä oli toistuvia fyysisen väkivallan kokemuksia lapsuudestaan Noin neljännes sekä naisista että miehistä oli joutunut lapsuudessaan toistuvasti psyykkisen väkivallan uhriksi mitätöinnin, loukkausten, kiusaamisen tai vastaavan vuoksi 20 % naisista ja 8 % miehistä oli kokenut jossain vaiheessa aikuisiän parisuhdetta toistuvaa ja systemaattista psyykkistä väkivaltaa Tutkimus osoittaa vahvan yhteyden koetun väkivallan ja myöhemmän iän heikon fyysisen ja henkisen terveyden välillä sekä naisten että miesten kohdalla
Väkivaltaisen käyttäytymisen ylisukupolvisuus Lapsena kaltoinkohdelluista noin kolmannes jatkaa väkivallan kierrettä ja pahoinpitelee aikuisena omia lapsiaan Pahoinpidellyillä ja/tai laiminlyödyillä lapsilla on todettu muita yleisemmin psyykkisiä oireita, kuten masennusta, aggressiivisuutta, ahdistuneisuutta, impulssikontrollin häiriöitä, epäsosiaalista käyttäytymistä ja rikollisuutta Lapsuuden kaltoinkohtelu on myös yhteydessä aikuisiän väkivaltaisiin parisuhteisiin Haapasalo 2005 31.10.2016 Leo Nyqvist
Miesten ja naisten väkivaltaa koskeva puhe Miehet puhuvat väkivallasta irrallaan muusta perheelämästä (episodimaisuus) Naisten kuvauksissa väkivalta on läsnä eri muodoissaan koko ajan Naisten väkivaltakuvaus on yksityiskohtaista ja sisältää paljon tunneaffekteja Miesten on vaikea nähdä väkivallan yhteyttä perheen hyvinvointiin Nyqvist 2001 31.10.2016
VALITUT SANAT, HS 22.11.2009 Kun tyttö lyö poikaa poskelle, on kyseessä jotain nättiä. Kun tyttö lyö poikaa kaulimella tai paistinpannulla kalloon, on kyseessä komedia. Kun tyttö lyö toista tyttöä, on kyseessä kissatappelu eikä kehenkään satu, koska tytöt ovat niin heikkoja. 10
Otaks pataan naiselta Mies nuolee haavansa eikä ilmoita poliisille tai kerro ulkopuolisille häpeä ja vallitseva mieskäsitys Mies pelkää menettävänsä kumppaninsa ja lapsensa Miestä ei oteta viranomaisten taholta vakavasti Stereotypiat, asenteet, vallitseva väkivaltadiskurssi Miesten palvelujärjestelmät Suomessa ja Ruotsissa saavat asiakkaikseen runsaasti parisuhteessaan väkivaltaa kohtaavia miehiä 31.10.2016 Leo Nyqvist
Miesten kriisikeskuksen asiakas kertoo (Nyqvist 2006) Mä nostin vauvaa leikkikehästä ja vaimo kävi aivan kuumana siinä ja mä huomasin mä näin et varjo liikkuu takana ja vaimo lyö lasten turvaistuimella takaapäin selkään. Sen verran mä ehdin, et mä laskin vauvan, et mä vähän käännyin, et se ei tullu päähän ja vaimo hyökkää mun kimppuun, hakkaa ja potkii. Mä yritän rauhoittaa vähän, ja nää meidän isommat lapset on siinä läsnä ja vaimo, ku mä pidin kiinni puri mua käteen ja tuli ihan kunnon haava. Se älys sen lopettaa ja tietysti mä puristin vähän kovemmin mut silleen, et se loppu se pureminen ja sit se rupes sylkemään ja sillon tuntu, et elämä jysähti just tähän näin. Ja tää oli oikeestaan se homma, et mä lähin tälle toiselle kierrokselle tänne (kriisikeskukseen) näin.
Milloin mies turvautuu kriisiapuun? 31.10.2016 Leo Nyqvist Nyqvist 2006
Mies väkivallan tekijänä Tilanneväkivalta reaktiivinen lähtökohta väkivallan eskaloituminen Parisuhdeterrori proaktiivinen lähtökohta alistaminen ja kontrollimekanismien käyttö 31.10.2016 Leo Nyqvist
Kaksi lähisuhdeväkivallan tekijätyyppiä Ominaisuudet yleisesti väkivaltainen antisosiaalinen kobra proaktiivinen välineellinen epävakaa pitbull reaktiivinen impulsiivinen Kuvaus kohtalaisen vakavaa ja vakavaa väkivaltaa väkivaltaa kodin ulkopuolella antisosiaalinen tai narsistinen persoonallisuus matala syke väkivaltatilanteissa kohtalaisen vakavaa tai vakavaa väkivaltaa pääasiassa kotona tunneherkkä tunne-elämältään epävakaa tunne-elämän ongelmia jätetyksi tulemisen pelkoa mustasukkaisuutta traumatisoitunut lapsena korkea syke väkivaltatilanteissa Säävälä & Nyqvist & Salonen 2006
Mikä estää miestä hakemasta apua? Ongelmien tai oman heikkouden tunnustaminen Häpeä, syyllisyys ja leimautuminen Miestä ei oteta palvelujärjestelmässä vakavasti Palvelujen byrokraattisuus, etäisyys ja saatavuus Nyqvist 2006 31.10.2016 Leo Nyqvist
Syiden analyysi Kaksi ensimmäistä syytä viittaavat miehiseen itsekontrolliin ja kaksi muuta palvelujärjestelmään Miesten itseymmärrys ja palvelujärjestelmä ovat myös keskenään yhteydessä: miesten kohdalla psykososiaalisen ja emotionaalisen käsittely edellyttää luottamuksellista ja turvallista ilmapiiriä 31.10.2016 Leo Nyqvist