KUNNON LEHTI Henkilöstön hyvä terveydentila on yritykselle kilpailuetu ja takaa yrityksen tuottavuuden kasvun Numero 4 - Helmikuu 2003 Tässä numerossa mm: Ergonomialla menestystä ja tuottavuutta Ikääntyvien toimintakunto Oikea huolto poistaa oireet Näin kevennän työtäni 45-hankkeen tuloksia: Kehitystarpeet liittyvät jaksamisen tukemiseen Menestyvät pienyritykset hyv iä tiedon käyttäjiä Poissaolot vähenivät - tuotanto lisääntyi 1
Prof. Olav i Manninen ERGONOMIALLA MENESTYSTÄ JA TUOTTAVUUTTA Ergonomia liittää ihmisen kykyjä ja ominaisuuksia k oskevan ti edon työtehtä vie n, tuotte i- den, työpaikkojen ja laitteiden suunnitteluun. Ergonomia-sana tulee kreikankielisistä sanoista ergos (työ) ja nomos (lait). Hyvän suunnittelun hyöty näkyy tu ottavu ude n pa ran tumise na sekä työturvallisuuden, työterveyden ja työntekijöiden työtyytyväisyyden lisääntymisenä. Kun työstä poistetaan turhan ponnistelun tarve tai kun parannetaan tiedonsiirtoa ihmisten välillä tai tuotteesta ihmise lle, tuottav uus pa ran ee ja lopuksi myös tuotanto kasvaa. Ergonomia perustuu useisiin tieteenaloihin. Erään määritelmän mukaan ergonomia etsii ja soveltaa tietoa, joka koskee ihmisen käyttäytymistä, kykyjä, rajoituksia ja muita ominaisuuksia ja jota voidaan soveltaa työvälineiden, koneiden, järjestelmien, tehtävien ja ympäristöjen suunnitteluun silloin, kun tavoitteena on tuottava, turvallinen, mukava ja tehokas toiminta. Perinteisesti ergonomia kohdistaa huomionsa siihen, miten työ vaikuttaa ihmiseen. Siihen sisältyy tietoja ihmisen elimistön toiminnallisista vasteista työssä, työympäristöön liittyvistä kuormitustekijöistä tai työn asettamista vaatimuksista. Pyrkimys on vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta suunnittelemalla työ ihmisen kykyjen ja ominaisuuksien mukaan. Tunnetusti virheet ovat haitaksi tuotannolle. Ergonomian yksi tavoite onkin tarkastella ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta virheiden syntymisen ja ennalta ehkäisyn kannalta. Vuorovaikutuksen on toisaalta oltava vähän inhimillisiä virhetoimintoja synnyttävää, toisaalta sen on siedettävä mahdollisimman paljon virheitä. Siksi ihmisen toiminnan luotettavuus tulisi tuntea ja siihen tulisi pyrkiä vaikuttamaan. Yleisellä tasolla virheiden, virhetiheyden tai virheiden seurausten vähentäminen voidaan toteuttaa koulutuksen, henkilöiden tai koneiden valinnan, menettelytapojen, menetelmien ja ympäristön suunnittelun avulla. Viime vuosien aikana tätä tarkoitusta varten eri maissa on kehitetty tietokoneavusteisia menetelmiä. Menetelmät voivat monella tavoin tehostaa ergonomista suunnittelua. Erilaisten ihmistä kuvaavien mallien ja tietojen lisäksi tällaiset tietokoneohjelmat sisältävät yleensä erilaisia rutiineja ihminen-kone-vuorovaikutuksen analysointiin ja kuvaukseen. Näissä yhteyksissä ehkä yleisintä on ollut käyttää graafista ihmismallilla varustettua tietokoneohjelmaa. Sitä on käytetty tarkasteltaessa eri työtehtäviä tekevien ihmisten työkohteisiin ulottumista, raajojen liikeratoja, tilantarvetta, työkohteisiin näkemistä tai työasentojen muutoksia työn aikana. Menestyvät tuotteet luovat pohjan itse yrityksen menestykselle. Siihen voidaan vaikuttaa suuresti ergonomian keinoin ja ergonomisen tietämyksen avulla. Syystä tänä päivänä ergonomisuus onkin yhä tärkeämpi tuotteiden ja järjestelmien ominaisuus ja myyntivaltti. Ergonomisuuteen kytkeytyvät ominaisuudet, kuten helppokäyttöisyys, helppous oppia, korkea tuottavuus, mukavuus, turvallisuus ja muunneltavuus, koetaan tuotteiden käyttäjien keskuudessa usein välttämättömiksi osiksi toimivaa tuotekokonaisuutta. Edelleen tutkimusten tulokset osoittavat, että hyvän tuotteen on oltava muun muassa turvallinen, terveyttä edistävä, tehokas, käyttö- ja työvirheitä torjuva, käyttömukava, kestävä, helposti kunnossapidettävä, oikein hinnoiteltu sekä ilmeeltään miellyttävä. Ylipäätänsä kiinnostus ergonomiaan on kasvanut samassa tahdissa kuin yleinen mielenkiinto tuottavuuden parantamista, työntekijöiden viihtyvyyttä, terveyttä ja turvallisuutta kohtaan työorganisaatioissa on kasvanut. Luonnollisesti hyvä ergonomia on tarpeen kaikessa muussakin inhimillisessä toiminnassa eikä pelkästään työpaikoilla työtä tehtäessä ja työssä käytettävissä työvälineissä ja teknologioissa. Saatavien moninaisten hyötyjen johdosta sekä liikenteessä, yhteydenpidossa, kotitalouksissa kotona että vapaa-aikana käytettävät välineet, laitteet ja teknologiat tehdään yhä useammin ergonomisiksi ja eri ikäisten ihmisten toimintakykyä ja tarpeita vastaaviksi. Lisää ergonomiaa insinööreille Useat suuret amerikkalaiset yritykset, kuten Ford, Chrysler, GM (General Motors) ja IBM, ovat viime vuosien aikana ponnistelleet ja nähneet paljon vaivaa lisätäkseen työn ergonomisuutta työpaikoilla. Keskeisin motivaatio tähän ovat olleet toisaalta nopeasti lisääntyneet rahalliset korvaukset, joita työntekijöille vammautumisten ja sairauspoissaolojen johdosta maksetaan, toisaalta ammattiyhdistysliikkeen kasvanut kiinnostus työympäristöasioita kohtaan. Esimerkiksi GM:n insinööreille on järjestetty peruskursseja ergonomiasta. Lisäksi yrityksessä on laadittu ergonomiset vaatimukset käsityökaluil- 2
le ja tuotantolaitteille. Autojen suunnittelijoita on opastettu pohtimaan sitä, miten autot rakennetaan eikä ainoastaan sitä, miten autot toimivat. Nykyisin GM:n ergonomian asiantuntijat ovat tiiviisti yhteistyössä tuotesuunnittelusta vastaavien henkilöiden kanssa. Ikääntyv ien toimintakunto eri työorganisaatioissa ja toimialoilla NeljäViis-hankkeen uusimmassa raportissa todetaan, että hupenevan työvoiman johdosta työssä olevista on syytä pitää hyvää huolta. Keinoiksi tämän vaatimuksen toteuttamiseen pirkanmaalaisten rakennemurrosalojen yritysten henkilöt esittävät kasvotusten tapahtuvaa lähiopetusta työpaikoilla, lisätiedon saantia sekä ikääntymisestä ja fyysisestä kunnosta että ikääntymisestä ja psyykkisestä kunnosta, henkilöstöpalavereja, työpaikan ilmapiirin myönteisyyden ja johtamisen parantamista, oman sekä henkisen että fyysisen jaksamisen tukemista, mielekästä työtä, palkkausjärjestelmän muuttamista ja työaikaista tauko- ja elpymistoimintaa. Asetettavien yksilöllisten suoritteiden lisäksi työssä olevien hyvinvoinnin ylläpito vaatii siten ennen kaikkea työorganisaatioiden uudentyyppistä poikkitieteistä laadullista kehittämistä. Tärkeintä on osata yhdistää uudella tavalla yritysten henkilöstöjen työkunto ja liiketaloudellinen tuloskunto: yritysten liiketaloudelliset tavoitteet saavutetaan varmimmin motivoituneen, osaavan, terveen, työhönsä ja elämäänsä tyytyväisen henkilöstön avulla. OIKEA HUOLTO JA KUNNOSSAPITO POISTAA OIREET Laaja amerikkalainen tutkimus paljastaa, että rakennusten sisäilman ongelmat johtuvat pääasiallisesti ilmastointilaitteistosta itsestään, sisätilan ilman likaisuudesta ja saastuneisuudesta, ulkopuolisen ilman likaisuudesta ja saastuneisuudesta, pienkasvustosta eli mikrobeista, rakennusmateriaalista ja rakenteista ja muista tekijöistä. Jatkotutkimukset tarkensivat edelleen, että kyseiset ongelmat useimmiten johtuivat ilmastointilaitteistojen huollon ja kunnossapidon laiminlyönneistä ja epäasiallisuudesta, ilmastointilaitteistojen väärästä käytöstä, rakennusten varustelusta ja ilmastointilaitteistojen puutteellisesta suunnittelusta. Tavanomaista on, että ilman laadun suhteen huonolaatuisissa sisätiloissa työskentelevät henkilöt aivastelevat, yskivät, valittavat päänsärkyä, huonovointisuutta, heikkoutta, kärsivät kirvelevistä, kuivuvista, vuotavista tai kutiavista silmistä, kurkun kuivumisesta ja kipeydestä. Tutkimuksen tekijöiden mukaan ilmastointilaitteistoja kunnossapitämällä ja huoltamalla voidaan sisätiloissa työskentelevien henkilöiden oireilu ja valitukset suurelta osin ennalta ehkäistä ja poistaa. Samalla henkilöiden työtyytyväisyys ja työskentelyn tehokkuus lisääntyy. 3
Näin kevennän Kysymys 1: Joudun päivittäin nostamaan hyvin paljon ja hyvin erilaisia kappaleita. Siksi haluaisinkin kysyä, että miten nostetaan oikein ja turvallisesti? Ystävällisin terveisin varastosta Orivedeltä Vastaus: Hyvä kunto, nostoapuvälineet ja oikea nostotekniikka keventävät nostoja. Turvallisessa nostossa polvia notkistetaan ja taakasta otetaan tukeva ote. Hyvin usein ote esineestä ratkaisee sen, miten raskaalta esine tuntuu ja miten kauan sitä voi pidellä. Hyvällä kädensijalla varustettuja esineitä on huomattavasti helpompi nostaa tai siirtää. Nostettaessa käytetään sekä jalka- että selkälihaksia ja taakka pidetään mahdollisimman lähellä vartaloa. Nostaja kääntyy vasta nostettuaan taakan niin ylös, että sitä on hyvä kantaa. Taakan alas laskeminen on myös tärkeä vaihe: polvia taivutetaan niin, että selkä- ja jalkalihakset jännittyvät. Jatkuvaa varpaiden tasolta nostamista on vältettävä. Horjahdukset, nykäisyt tai muut äkkinäiset liikkeet aiheuttavat lisäkuormitusta. Näistä syistä nostoalueella tarvitaan riittävästi tilaa. Lattiapinnan pitäisi olla myös tasainen ja pitävä. Kysymys 2: Koko työporukka täällä Äetsässä on päättänyt ryhtyä tuumasta toimeen ja tehdä jokaisen työpiste työn kannalta mahdollisimman hyväksi. Olemme päättäneet aloittaa muutostyön omista työtuoleistamme. Siksi kysymmekin, että minkälainen työtuoli sopii toimistoon ja verstaaseen? Terveisin Hilkka Äetsästä Vastaus: Toimistossa hyvän perustyöasennon takaa itselle ja omaan työhön ja työskentelytyyliin sopiva työtuoli. Työtuolia valittaessa on hyvä ottaa huomioon käyttäjän koko. Liian isosta työtuolista pienikokoinen ei saa tarvittavaa tukea. Pitkäjalkainen ei ole tyytyväinen, jos istuin loppuu reisien puoliväliin. Istuimen etureunan tulisi olla kaareva, jotta istuin ei painaisi reisiä. Käsinojat vähentävät selän, niskahartiaseudun ja käsien kuormittumista, jos käsinojia pystyy hyödyntämään työtilanteissa. Joissain työpisteissä työtuolit, joihin on asennettu pyörät, antavat sujuvuutta työskentelyyn. Niskatuellisia työtuoleja kannattaa kokeilla töissä, joiden luonteeseen kuuluu mietiskely. Jatkuvaa istuma- ja toistotyötä tekevä voisi puolestaan käyttää korkeaselkänojallista työtuolia vähentämään yläselkänsä staattista lihastyötä. Hyvässä tuotantotyöpisteen istuimessa on helposti säädettävä korkeus, helposti säädettävä selkätuki, joka tukee lantiota ja on säädettävissä sekä ylä- että eteen-taaksesuunnassa. Istuimessa on myös esimerkiksi kankainen päällys mukavuuden vuoksi ja vähentämään hiostumista kuuman kauden aikana. Kysymys 3: Teen jatkuvasti istumatyötä. Miten istumatyötä kevennetään? Vastaustanne odottaa Kerttu Äetsästä Vastaus: Jatkuva istuminen on väsyttävää. Se voi johtaa jalkojen turpoamiseen ja kipeytymiseen. Tästä syystä työssä olisi oltava myös liikkumista ja seisomista istumisen lomassa. Istumatyöpaikassakin on työtä tehtäessä pyrittävä välttämään jatkuvaa kumartumista tai kiertymistä. Hyvä ja helposti säädettävä työtuoli on tärkeä, samoin oikea pöydän tai työtason korkeus sekä katseen etäisyys ja suunta. Jalkatilan on oltava riittävän suuri. On myös huolehdittava siitä, että jalkojen asentoa voidaan vapaasti vaihdella. Istumatyössä jalkojen on ulotuttava kaikissa oloissa tukevasti lattialle tai erityiselle jalkatuelle. Kysymys 4: Työskentelen pakkaamossa ja teen työtäni pääasiallisesti seisten. Miten seisomatyötä kevennetään? Vastaustanne toivoen kolmas äetsäläinen Vastaus: Yleensä jatkuvaa seisomistyötä on vältettävä. Seisomistyössä on huolehdittava hyvästä työasennosta. Työ ei saisi vaatia jatkuvaa kumartuneena tai kiertyneenä oloa pitkiä aikoja. Seisomisalusta ei saisi olla myöskään liian kova, kuten esimerkiksi pelkkä betonilattia. Seisomatyötä voidaan helpottaa erilaisilla nojilla, tuilla, pistematoilla ja joustavapohjaisilla työjalkineilla. Työn on sallittava seisominen molempien jalkojen varassa. Seisomistyöpaikalla on rakennettava koneen tai pöydän alle riittävä tila jalkateriä varten, jotta voidaan työskennellä mahdollisimman lähellä työtasoa. Seisomistyöpaikalla on oltava istuin lepotaukoja varten. Kysymys 5: Teen päivittäin työtä, missä työvaiheet toistuvat säännöllisesti samanlaisena. Miten tällaista toistotyötä kevennetään? Vinkistä kiitollinen tamperelainen Vastaus: Vaikka nykyisin työ on kevyempää kuin aiemmin, moni työ on muuttunut yksipuolisesti kuormittavaksi ja usein sisällöltään yksipuoliseksi. Samalla on yleistynyt toistotyö eli työ, jossa tehtäväkokonaisuus toistuu lyhyissä jaksoissa. Toistotyön yksipuolista kuormittavuutta ja yksitoikkoisuutta vähennetään parhainten kehittämällä työmenetelmiä ja työoloja. Myös pienten taukojen (konekatkot, siirtyminen työpisteeseen, muut tauot) hyödyntäminen on tärkeää. Jatkuvasti samoina toistuvia yläraajoja ja hartioita epäedullisesti kuormittavia liikkeitä ja asentoja on vältettävä. 4
työtäni Kysymys 6: Olemme usein työporukan kesken pohtineet, miten voisimme parantaa valaistusta työpaikallamme. Mitä meidän pitäisi ottaa huomioon tällaisessa toiminnassa ja mitkä tekijät liittyvät hyviin katselu- ja valaistusoloihin? Neuvoja odottelee työporukka Ruskosta Vastaus:Suurin osa työn tekemiseen tarvittavasta tiedosta saadaan näköaistin kautta. Siksi hyvät valaistusolot ovat työn sujumisen kannalta tärkeät. Työpaikan katseluoloihin vaikuttavat päivänvalo ja valaisimilla aikaansaatu valaistus - erityisesti valon määrä, laatu, sijoitus ja suuntaus. Lisäksi vaikuttavat ympäristön ja käsiteltävän materiaalin pintojen ominaisuudet, joista heijastus on tärkein. Henkilön yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä ja näkökyky, on aina otettava huomioon valaistusta järjestettäessä. Iäkkäät ja heikkonäköiset ihmiset tarvitsevat yleensä enemmän valoa, mutta myös häikäisy haittaa heitä enemmän kuin nuoria. Tehokasta kohdevalaistusta vaativissa tehtävissä on hyvä käyttää pienoisloistelamppuja, joiden lämpövaikutus on vähäinen. Lähityöskentelyssä on vältettävä kuumenevia valaisimia (esimerkiksi halogeenilamppuja). Valaistus on useimmiten hyvä, kun työntekijä kokee sen hyväksi. Jos valaisimet ovat asianmukaiset ja niitä on mahdollista sijoitella ja säätää, työntekijä osaa yleensä tehdä itselleen hyvät katseluolot. Aina tämä ei kuitenkaan riitä. Erityisesti ikkunoiden läheisyydessä tai ympäristössä, missä on suuria väri- ja kirkkauskontrasteja, kirkkauseroja on pyrittävä vähentämään kaihtimin tai taustaverhoin. Kysymys 7: Teen säännöllisesti työtä näyttöpäätteellä. Miten voisin keventää työtäni? Pälkäneellä neuvojanne odottavat Vastaus: Tietoteknisen työpaikan kalustamisessa ja järjestämisessä huomiota on kiinnitettävä siihen, mitä katsotaan eniten - kuvaruutua, näppäimistöä vaiko lähdeaineistoa. Hiiren käyttö myös yleistyy entisestään. Yleensä näyttöpäätetyön ergonomiaa lisääviin suorituksiin luetaan työn monipuolisuus ja tuetut työasennot. Hyvän työtuolin lisäksi monipuolisen työasennon edellytys on riittävä pöytätila. Kuvaruutu, näppäimistö, hiiri ja käsiteltävä aineisto voidaan sijoittaa pöydälle sopivaan paikkaan. Useimmille paras päätepöytä on riittävän iso työtaso, jonka lisävarusteena on korkeussäätö. Laitteiden sijoitteluun vaikuttavat tarvittavat työliikkeet ja yksilölliset ominaisuudet, kuten näkökyky, pituus, paino ja raajojen pituudet ja mittasuhteet. Kuvaruutu voidaan sijoittaa yksilöllisesti sopivalle katseluetäisyydelle ja näppäimistön oikeaa paikkaa voi etsiä mielensä mukaan. Laitteiden keskinäisen sijoituksen lähtökohtana ovat riittävät tiedot työtehtävistä. Käsien paikka on lähellä vartaloa olkapää luonnollisessa asennossa. Näyttöpääte pitää sijoittaa työtilassa siten, että työntekijän näkökentässä ei ole kirkkaita pintoja esimerkiksi ikkunoita. Kaiken kaikkiaan ympäristön valaistuksen täytyy olla tasainen eikä kuvaputkelle saa langeta voimakkaita valovirtoja. Jos näyttöpääte on tuotantoalueella päätteen käyttäjän on nähtävä tuotannosta se alue, johon tietojen tai käskyjen syöttö vaikuttaa. 5
PIENET MENESTYVÄT YRITYKSET HYVIÄ TIEDON KÄYTTÄJIÄ Keski-Suomessa Miljardipeli-hankkeen yhteydessä kerätyt tiedot osoittavat, että sisäiseltä tiedotusilmapiiriltään tehokkaissa ja työilmapiiriltään avoimissa yrityksissä ollaan merkittävästi halukkaampia saamaan ulkoisten viestimien (radion, lehtien, television) avulla lisää tietoja ja vaikutteita kuin sisäiseltä tiedotusilmapiiriltään tehottomissa samankokoisissa yrityksissä. Yritysten väliset erot voivat olla jopa viisinkertaiset. Monet pienistä alle 19 henkilöä työllistävistä sisäisen tiedotustoimintansa suhteen hyvistä yrityksistä ovat toimintaansa laajentavia, vientiä harjoittavia ja suurten yritysten alihankkijoita. Erityisesti näiden pienten yritysten henkilöstöjen halu maksimoida erilaisten viestimien seurannan tuoma hyöty ja tuki on heijastusta itse yrityksen johtajan esimerkillisestä käyttäytymisestä ja myönteisestä suhtautumisesta viestimien käyttöön. Kun yrityksen henkilökunnan määrä kasvaa, erot johtajien ja työntekijöiden suhtautumisessa ulkoisten viestimien käytön tehostamiseen myös kasvavat. Yli 20 henkilöä työllistävissä tiedotusilmapiiriltään joko tehokkaissa tai tehottomissa yrityksissä työntekijät ovat johtajiinsa verrattuna merkittävästi halukkaampia tehostamaan viestimien hyötykäyttöä. POISSAOLOT VÄHENIVÄT - TUOTANTO LISÄÄNTYI Investointi fyysiseen työympäristöön ja työorganisaation uudelleen muotoilu on taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Australialainen esimerkkitapaus osoittaa, että työympäristöön tehtyjen investointien ja työorganisaation uudelleen järjestelyjen kustannukset vastasivat yhteensä työntekijöiden noin kolmen kuukauden palkkaa. Uudistuksen jälkeen sairauspoissaolot henkilöstön keskuudessa vähenivät 80 prosentilla ja tuotanto lisääntyi 25 prosentilla. Investoinnin johdosta syntynyt lisääntynyt tuotto kattoi investoinnin aiheuttamat kulut jo yhdessä vuodessa. 6
NeljäViis-hankkeen tulokset kertovat YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET LIITTYVÄT JAKSAMISEN TUKEMISEEN Kaikilla tutkituilla toimialoilla henkinen jaksaminen, työpaikan ilmapiiri ja johtaminen ovat kolme toivotuinta kehittämisen pääluokkaa omalla työpaikalla. Myös palkkaus nousee tärkeäksi kehittämisasiaksi. Noin joka toisen ikääntyvän henkilön mielestä yrityksissä akuutit kehittämistarpeet liittyvät henkilöstön henkisen jaksamisen tukemiseen. Nimenomaan ne henkilöt, jotka katsovat tarpeelliseksi kiinnittää omalla työpaikallaan huomiota henkisen jaksamisen edistämiseen, katsovat myös tarpeelliseksi samanaikaisesti kiinnittää huomiota fyysiseen jaksamiseen. Ne ikääntyvät, jotka eivät pidä tarpeellisena kiinnittää huomiota henkiseen jaksamiseen, toivovat toisaalta johtamiseen liittyvien tekijöiden kehittämistä (so. muutoksien kohtaaminen, tulevaisuuden tavoitteet, asioiden johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja palkkaus) toisaalta työpaikan ilmapiiriin vaikuttavien tekijöiden kehittämistä (so. työpaikan ihmissuhteet, myönteisyyden lisääminen, tiedon saanti ja kulku, yhteistyö). Tauko- ja elpymisliikunta auttaa jaksamaan Valtaosa (90 %) niistä työntekijöistä, jotka harjoittavat taukoliikuntaa työpaikallaan työaikana, ilmoittavat tämän kaltaisten aktiivien elpymistaukojen tukevan omaa työssä jaksamistaan. Tauko- ja elpymisliikunnan koettu tuki oman työssä jaksamisen kannalta on yhtä merkittävää ja yleistä sekä tuotannollista työtä tekevien että toimistotyötä tekevien henkilöiden keskuudessa. Varsinkin iäkkäät henkilöt (yli 45-vuotiaat) kokevat elpymistaukojen tukevan omaa työssä jaksamistaan yleisemmin kuin heitä nuoremmat (alle 45-vuotiaat) henkilöt. Suosituimmat tauko- ja elpymistoiminnat, joihin vastaajat mielellään voisivat ottaa osaa tai toteuttaa itsenäisesti jatkossa työpaikoilla ovat venyttely ja sellainen rentoutuminen, jonka pääasiallisena tavoitteena on lihasten jännittyneisyyden vähentäminen. Kolmanneksi suosituinta on jumppa välinein tai ilman välineitä. Puolet vastaajista toivoo tauko- ja elpymisliikuntaa järjestettävän päivittäin. Puolet henkilöistä pitää sopivimpana järjestää virkistys- ja liikuntatapahtuma työaikana. Enemmistö vastaajista toivoo saavansa tähän liittyvää koulutusta myös työaikana. Yli puolet henkilöstöistä toivoo koulutusta niska-hartia-seudun hyvinvoinnista. Seuraaviksi toivotuimpia koulutusteemoja ovat liikunta ja terveys sekä selän hyvinvointi. Liikunta liev ittää oireita Kaikilla NeljäViis-hankkeessa mukana olevilla toimialoilla eniten oireilua esiintyy niska-hartia-alueella sekä selän ja olkapään alueilla. Toimialat eivät eroa toisistaan näiden oireiden määrän perusteella. Naiset oireilevat miehiä merkittävästi enemmän. Tutkituista naisista jopa 80.4 % ilmoitti kokeneensa yläselän oireita ja kiputiloja viimeisen vuoden aikana. Selkä-niska-hartia-olkapää-alueella viimeisen vuoden aikana enemmän oireita ilmoittaneet toivovat huomiota kiinnitettävän omilla työpaikoillaan henkiseen jaksamiseen enemmän kuin ne, jotka oireilevat vähemmän kyseisillä yläselän alueilla. Sekä kunto- ja hyötyliikuntaa vähintään kerran viikossa harrastavien keskuudessa oireilu (selkä-niska-hartia-olkapää-alueella viimeisen vuoden aikana) on vähäisempää kuin niillä, jotka eivät koskaan harrasta tai harrastavat harvoin kunto- ja hyötyliikuntaa. Tevanake-alalla aktiiv isimmat liikkujat Ikääntyvien eniten suosimat liikuntamuodot ovat kävely, pyöräily ja hiihto. Suosittuja liikuntamuotoja ovat myös lenkkeily, lumityöt, puutarhatyöt, uinti, jumppa ja sauvakävely. Henkilöt harrastavat kuntoliikuntaa eniten nahka- ja kenkäalan ja tekstiili- ja vaatetusalan yrityksissä. Vastaavasti vähiten kuntoliikuntaa harrastetaan asiantuntija- ja talotekniikka-alan yritysten ikääntyvien henkilöiden keskuudessa. Tekstiili- ja vaatetusalan ja nahka- ja kenkäalan yritysten henkilöistä kolmannes ilmoitti liikkuvansa kuntoilumielessä 2-3 kertaa viikossa. Nahka- ja kenkäalan yritysten ikääntyvät harrastavat eniten hyötyliikuntaa eli keskimäärin kolme kertaa viikossa. Seuraaviksi aktiivisimpia hyötyliikkujia ovat tekstiili- ja vaatetusalan yritysten henkilöt, jotka hyötyliikkuvat keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Asiantuntija- ja talotekniikka-alan henkilöt harrastavat hyötyliikuntaa vähiten. Myös nämä tiedot käyvät ilmi NeljäViis-hankkeen uusimmasta raportista. 7
KUNNON LEHTI 2.2003 Olavi Manninen Vastaava päätoimittaja Olavi Manninen Professori mailto:olavi.manninen@gmail.com Kevät 2003 Työorganisaatioiden toimintakunto -luentosarja Näiden lisäksi hankkeen toteuttajat vierailevat yhteistyöyrityksissä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarkoituksessa. Elokuussa 2002 käynnistynyttä syventävää koulutus- ja tutkimusjaksoa rahoittaa Työsuojelurahasto. Toteutus: Käännöspalvelu Seppo Siuro, Domus-Offset Oy