Tiekuljetusalan tulevaisuuskatsaus (LOGHO 3) Selvityksen tuloksia. Tiedotustilaisuus. Helsingin Messukeskus, tila 306



Samankaltaiset tiedostot
SKAL Kuljetusbarometri 2/2014: Tiestön kunnon merkitys yrittäjille ja havainnot harmaasta taloudesta kasvaneet

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys raportin valossa

Tiekuljetusalan tulevaisuuskatsaus

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

SKAL Kuljetusbarometri 1/2019: Kuljetusalan odotukset kääntyivät laskuun Kuljettajan työ säilyy ja monipuolistuu

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS

VAHVA SUOMALAINEN. Suomi Finland 100

SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

VAHVA SUOMALAINEN. Suomi Finland 100

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019

Suomen logistiikan näköalat

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013

SKAL Kuljetusbarometri 2/2017: Kuljetukset kasvussa SKAL Kuljetusbarometri osoittaa myötäiseen

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2019

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

SKAL Kuljetusbarometri 1/2018: Maantiekuljetukset noususuhdanteessa Kuljettajapula torjuttava joustavilla koulutusratkaisuilla

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2015

logistiikka-alalta Tilastotietoa kuljetus- ja

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

Vastuullisuusmallin kehittäminen yhteistyössä toimijoiden kanssa

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla

Infra-alan kehityskohteita 2011

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Ammattipätevyys Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Koulutusorganisaatiolla / kouluttajalla tulee olla voimassaoleva sopimus, jonka on myöntänyt ko. tuotteen hallinnoijaorganisaatio.

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2017

Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2017

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2017

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Liikenteen palveluista annetun lain kolmas vaihe. Kuuleminen perustuslakivaliokunnassa

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani Pasi Korhonen, QTeam

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

SKAL Kuljetusbarometri 3/2017: Kuljetusyritysten liikevaihto kerätään kotimaassa Parhaat kuljetusalan suhdannenäkymät 7 vuoteen

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2014

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013:

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2011

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2013

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2015

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

SKAL Kuljetusbarometri 2/2018: Kuljetusalalla vahva noususuhdanne Tieverkon ongelmat hillitsevät yhdistelmäpituuden kasvattamista 7.6.

KULJETUSALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2018

SKAL Kuljetusbarometri 1/2015: Öljyn hinnanlaskun vaikutus laimea kuljetusyrityksille Levähdysalueiden riittävyys ja turvallisuus taattava

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta

SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Perustason Ammattipätevyys, 10 osp

Vastuullisuusmallin kokeilututkimukset

Ammattikuljettajien suhtautuminen liikenteen automaatioon

U-kirje 29/2017 vp; kuorma- ja linja- auton kuljettajien ammattipätevyysdirektiiviä koskeva komission ehdotus

SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

Näkökulmia Espooseen. Korkean vaikuttavuuden yritykset ja metropolialueen talouskasvu -seminaari, Vantaa Minna Joensuu,

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari Helsingin messukeskus

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2016

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Näkymät tulevasta maailmasta

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

Tiedonkeruu / Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti , MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Kuljetusbarometri 1/2008

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Logistiikan perustutkinto. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Varastopalvelujen koulutusohjelma

Lausunto. Laki Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi.

Perustason Ammattipätevyys, 10 osp

Transkriptio:

Tiekuljetusalan tulevaisuuskatsaus (LOGHO 3) Selvityksen tuloksia Tiedotustilaisuus 7.5.2009 klo 11 Helsingin Messukeskus, tila 306

SELVITYKSEN OHJAUS JA TOTEUTUS Selvityksen ohjausryhmä: Heikki Anteroinen (Liikenneturva), Sakari Backlund (SKAL), Jari Gröhn (Liikenne- ja viestintäministeriö), Kirsi Heikkilä (SKAL), Ari Herrala (Ajoneuvohallintokeskus), Arja Holopainen (Liikennevakuutuskeskus), Harri Kallberg (Tampereen teknillinen yliopisto, Logistiikan tutkimuksen edistämissäätiö), Esko Keskinen (Turun Yliopisto), Anna-Kaisa Lehtinen (Rahtarit ry), Mikko Melasniemi (Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry), Leena Nieminen (Työterveyslaitos), Heikki Nordman (Liikenne- ja viestintäministeriö), Seppo Olkkonen (Työterveyslaitos) Selvityksen rahoitus Ajoneuvohallintokeskus, Liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry (koordinaattori), Rahtarit ry, Liikenneturva, Logistiikan tutkimuksen edistämissäätiö (Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry), VOLVO säätiö Tutkimusorganisaatio Sito yhtiöt Ilkka Salanne (projektipäällikkö), Marko Tikkanen (suunnittelija) 2

SELVITYKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Selvityksen tavoitteena oli muodostaa tiekuljetusalan tulevaisuuskatsaus vuoteen 2020 Selvityksessä kartoitettiin ja arvioitiin eri toimintaympäristötekijöiden vaikutuksia alan tulevaisuudelle kuljetusalan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehittymistä vuoteen 2020 kuljetusalan koulutustarpeita sekä ammattikuljettajan ammattipätevyysdirektiivin mukaisen jatkokoulutuksen toteutumista ja sisältövaihtoehtoja Selvityksen tavoitteena oli myös osaltaan tuottaa arvioita tiekuljetusalan tulevaisuudennäkymistä ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä Suomen logistiikkastrategian 2030 laatimiselle 3

SELVITYKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Selvitys y perustuu laajaan internet -kyselyyn, yy joka suunnattiin kuljetusalan yrityksille, niiden asiakkaille ja kuljetusalan koulutusorganisaatioille Kyselyyn saatiin 214 vastausta. Vastauksia saatiin riittävästi kaikista yrityskokoluokista ja eri kuljetussuoritealoilta. Valtaosa vastaajista t edusti kuljetusalan l yrityksiä. iä 4

Kyselyssä korostuneita toimintaympäristötekijöitä ja niiden mahdollisia vaikutuksia tiekuljetusalan kehitykseen Vihreiden logistiikkapalveluiden ja ekologisen tehokkuuden merkityksen kasvu Tiekuljetuspalvelujen saatavuuden mahdollinen heikkeneminen, tiekuljetusten hintatason mahd. nousu Liikenne- ja työturvallisuus, työolot Tiekuljetusten tehokkuuden kasvu Kuljetusalan yritysten ja asiakasyritysten välinen kumppanuus Kilpailun lisääntyminen Tiekuljetusalan yritysten kannattavuuden kehittyminen Yrityskoon kasvu Tiedonkulun ongelmat Toimitus- it ja kuljetuserien suurentuminen Omistajapolitiikan pitkä-/lyhytjänteisyys Kilpailun avautuminen Teknologian kehittyminen Perusteollisuuden kysynnän väheneminen, kysynnän rakenne Kuljetusalan työvoiman riittävyys ja alan houkuttavuus Ilmastonmuutoksen se ja sen hillinnän vaikutus Teollisuuden rakennemuutos Ajo- ja lepoaikasäädökset, tuotekohtaiset määräykset ja asiakasvastuun lisääntyminen Ammattipätevyysdirektiivin mukainen koulutus Kaupunkilogistiikan ongelmat Erityis- ja lisäarvopalveluita tuottavien alihankintayritysten syntyminen Pitkä-/lyhytjänteinen liiketoiminnan kehittäminen Toimitusketjun kokonaishallinnan ja kehittämiskyvyn korostuminen kilpailuttamisessa Toimitusketjuyhteistyön vähäisyys Kiireen lisääntyminen Kuljetusalan työvoimapula (jakelukuljetukset ja erityisalat) Polttoaineen hinta ja vaihtoehtoiset polttoaineet Lisäarvopalvelujen kysynnän kasvu Tiedonkulun ja poikkeamatilanteiden hallinnan kehitys Pienten kuljetusyritysten erikoistuminen Kuljetusmatkojen pidentyminen ja kuljetusten keskittyminen Ympäristöystävällisen kuljetuskaluston lisääntyminen Kuljetusjärjestelmien ja toimintamallien muuttuminen 5

TIEKULJETUSALAN JATKOKOULUTUSJÄRJESTELMÄ Vastaajien näkemys ammattipätevyysdirektiivin mukaisen jatkokoulutuksen osa-alueiden alueiden tärkeydestä Ennakoivan (taloudellisen ja ympäristöystävällisen) ajotavan koulutus. Suoritealan erityisvaatimukset (esim. ADR, erikoiskuljetukset, hygienia). Kuljettajan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Kuljetusten vastuukysymykset. Turvallisuuskulttuuriin (työ- ja liikenneturvallisuus) vaikuttavat tekijät. Asiakaspalvelu ja markkinointi. Ensiapuvalmius. Tieliikennelainsäädäntö. Poikkeamien käsittely. Tietotekniikka. Laatu- ja ympäristökoulutus. Kuljetusketjujen erityispiirteet. Toimitusketjun toimintaperiaatteet. Tuotetuntemus ja tuotetietämys. Sopimuskäytännöt. Liiketoimintaprosessit. Henkilöstöhallinto. Tärkeä ko tärkeä Mel 6

Väittämä TIEKULJETUSALAN JATKOKOULUTUSJÄRJESTELMÄ Kuljettajien ammattipätevyysdirektiivi Kuljetusala Asiakasyritykset Jatkokoulutus lisää kuljettajien ammattitaitoa. Jatkokoulutuksella on mahdollisuus parantaa kuljetusalan toimintamalleja ja kustannustehokkuutta. Koulutuksen sisällön suunnittelun pitää olla yrityskohtainen. Koko toimitusketju on saatava koulutukseen mukaan. Ammattikuljettaja tarvitsee tietoa koko toimitusketjun toimintamalleista oman roolin selkiinnyttämiseksi. Yrityskohtainen työhön perehdyttäminen on tärkeää. Työhön perehdyttäminen ja kouluttaminen on yrityksessämme suunniteltu prosessi. Oppisopimuskoulutus kiinnostaa kuljetusyrityksiä. Oppilaitoksista valmistuvien osaaminen vastaa tiekuljetusalan tarpeita. Eri Ei samaa eikä eri Eri / Ei samaa eikä eri -Väittämiin vastattiin valitsemalla vaihtoehdoista täysin eri, jokseenkin eri, ei samaa eikä eri, jokseenkin samaa, täysin samaa -Kuljetusala -sarake o = yli puolet vastaajista on vastannut väittämään täysin samaa tai jokseenkin samaa oeri = yli puolet vastaajista on vastannut väittämään täysin eri tai jokseenkin eri ojos tai Eri -vastauksia on alle puolet, väittämää ei ole esitetty taulukossa -Asiakasyritykset -sarake o = vastaajista suurin osa on vastannut väittämään täysin samaa tai jokseenkin samaa oei samaa eikä eri = vastaajista suurin osa on vastannut väittämään ei samaa eikä eri oeri = vastaajista suurin osa on vastannut väittämään täysin eri tai jokseenkin eri 7

TIEKULJETUSALAN TYÖVOIMAN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KEHITTYMINEN VUOTEEN 2020 Tiekuljetusalan tulevaisuuskyselyyn perustuva työvoimaennuste verrattuna toteutuneen kehityksen ja tilastojen perusteella laadittuun työvoimaennusteeseen (mukana ainoastaan luvanvaraisen tavaraliikenteen työntekijät) 50000 Työntekijää 45000 Ennuste vuosien 2000-2005 40000 työntekijöiden määrän keskiarvon 35000 ja vuosien 2006-2020 työikäisten 30000 määrän muutoksen 25000 perusteella Ennuste 20000 tulevaisuuskyselyn vastausten 15000 perusteella 10000 5000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 8

TIEKULJETUSALAN TYÖVOIMAN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KEHITTYMINEN VUOTEEN 2020 Ennuste tiekuljetusalan uusista ammattipätevyyden suorittavista kuljettajista Muut = muualla kuin puolustusvoimissa Ajoneuvohallintokeskuksen luvalla suoritettavat perustason ammattipätevyydet vuodesta 2010 alkaen (esim. yksityiset kouluttajat) 6000 Lukumäärä ä 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muut Oppisopimus Näyttötutkinnot Oppilaitosmuoto Puolustusvoimat 9

TIEKULJETUSALAN TYÖVOIMAN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KEHITTYMINEN VUOTEEN 2020 Ennuste tiekuljetusalan uusien ammattipätevyyden suorittavien kuljettajien alalle jäämisestä Luku umäärä 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Ammattipätevyyden suorittaneet Alalle jäävät 10

Arvioita työmarkkinoiden kehityksestä vuosille 2010, 2015 ja 2020 Vuosi 2010 2015 2020 Työvoima Henkilöä Henkilöä Muutos 2010 2015 Henkilöä Muutos 2010 2020 Trendiennuste* 43 590 42 480-2,5 % 41 470-4,9 % Tulevaisuuskyselyn ennuste* 43 840 44 420 +1,3 % 45 020 +2,7 % Ammattipätevyyden suorittaneet Ammattipätevyyden suorittaneet, trendiennuste 5 410 5 460 +0,9 % 5 530 +2,2 % Ammattipätevyyden suorittaneista i t alalle ll jäävät, ät 2 870 3 130 +9,1 91% 3 430 +19,5 % ennuste Taulukossa on mukana ainoastaan luvanvaraisen tavaraliikenteen työvoima. Lisäksi muussa kuin luvanvaraisessa liikenteessä toimii arviolta 10.000000 20.000000 ammattikuljettajaa. Nykyisin tieliikenteen tavarakuljetuksissa toimii arviolta yhteensä noin 53.000-63.000 ammattikuljettajaa. 11

Lisätyövoiman tarve vuoteen 2020 verrattuna eri työvoiman kehittymisennusteiden ja työvoiman kysyntäennusteiden kesken (henkilöä) Nollakasvu Minimikasvu Maksimikasvu Ennuste vuosien 2000-20052005 +2 190 +2 750 +3 850 työntekijöiden määrän keskiarvon perusteella (trendiennuste)* Ennuste tulevaisuuskyselyn vastausten perusteella* -1 000-440 +660 työvoimaennusteissa on mukana luvanvaraisen tavaraliikenteen lisäksi arvio muussa kuin luvanvaraisessa tavaraliikenteessä toimivat henkilöt (noin 15 000 henkilöä) työvoiman kysynnän minimikasvu = vuotuinen työvoiman kysynnän kasvu 250 henkilöä työvoiman kysynnän maksimikasvu = vuotuinen työvoiman kysynnän kasvu 350 henkilöä (lähde: Työministeriö) 12

Työvoiman riittävyyteen vaikuttavia toimintaympäristön tekijöitä Työvoiman määrän (reservin) yleinen väheneminen Tiekuljetusten määrän lisääntyminen Ajo- ja lepoajat Tilapäistyövoiman osittainen poistuminen työmarkkinoilta Tuotekohtaisten määräysten lisääntyminen Lisäarvopalveluiden ja ekologisten palveluiden kysynnän lisääntyminen Kuljettajien tehtävien lisääntyminen Keskimääräisten äi kuljetusmatkojen kljt tkj pidentyminen i perusteollisuudessa Tuotantorakenteen muutos jalostavampaan suuntaan Ympäristötehtävien ja kierrätyksen lisääntyminen Työvoiman rekrytointi / kouluttaminen ulkomailta Rautatiekuljetusten osuuden kasvu Ekologisen jalanjäljen mittaaminen toimitus- ja kuljetusketjuissa Varastoinnin lisääntyminen ja suuruuden ekonomia joidenkin teollisuustuotteiden kuljetuksissa Ammattipätevyysdirektiivin mukainen koulutus Kuljetusyritysten keskimääräisen koon kasvu Kuljettajien työolojen ja työympäristön paraneminen Kuljettajien ammatin houkuttelevuuden kasvu erityisesti jakelukuljetuksissa ja erityissuoritealoilla Alalle valmistuvien määrän ennustettu kasvu Alalle jäävien osuuden kasvu valmistuvista Heikkenee ys man riittävyy Työvoim Paranee 13

VASTAAJIEN ARVIOT TIEKULJETUSALASTA VUONNA 2020 Kuljetusjärjestelmät, toimitusketjut ja kuljetusala vuonna 2020 Väittämä Kuljetusala Asiakasyritykset Kuljetusketjujen toimintamallit ja rakenteet ovat muuttuneet oleellisesti. Toimitusketjun suunnitteluperiaatteiden kehittyminen on liittänyt kuljetusyrityksen saumattomasti osaksi toimitusketjua ja asiakasyritysten prosesseja. Tiekuljetusyritysten it t koko k on kasvanut ja palvelutarjonta l t on laajentunut. t Tiekuljettajien ajo- ja lepoaikasäädökset ja niiden valvonnan kiristyminen on muuttanut oleellisesti Suomen jakelurakenteita. Ajo- ja lepoaikasäädösten ja niiden valvonnan kehittyminen on lisännyt työvoiman tarvetta tiekuljetusalalla. EU-säädösten aiheuttama harmonisointikehitys ja tuotekohtaisten kuljetusvaatimusten lisääntyminen on vaikeuttanut kuljetusten tehokasta suunnittelua ja lisännyt kuljettamisen määrää. EU-säädösten tuoma harmonisointi ja tuotekohtaiset määräykset ovat lisänneet kuljetusalan työvoimapulaa. Teollisuuden rakennemuutos on muuttanut tiekuljetusten suoritealojen painopisteitä, volyymejä ja kuljetusmatkoja. Ei samaa eikä eri / Samaa Ei samaa eikä eri Teknologian kehitys on parantanut kuljetusjärjestelmän tehokkuutta. Kuljettajien työtehtävät ovat edelleen monipuolistuneet. Polttoaineen hinnannousun vuoksi kuljetetaan entistä enemmän kerralla ja aluevarastot ovat jälleen yleistymässä. Ei samaa eikä eri Kuljettajien ammattipätevyysdirektiivin mukainen koulutusjärjestelmä on lisännyt kuljettajien ammattitaitoa. Ulkomailta rekrytoitu työvoima on helpottanut työvoimapulaa. Eri -Väittämiin vastattiin valitsemalla vaihtoehdoista täysin eri, jokseenkin eri, ei samaa eikä eri, jokseenkin samaa, täysin samaa -Kuljetusala -sarake o = yli puolet vastaajista on vastannut väittämään täysin samaa tai jokseenkin samaa oeri = yli puolet vastaajista on vastannut väittämään täysin eri tai jokseenkin eri ojos tai Eri -vastauksia on alle puolet, väittämää ei ole esitetty taulukossa -Asiakasyritykset -sarake o = vastaajista suurin osa on vastannut väittämään täysin samaa tai jokseenkin samaa oei samaa eikä eri = vastaajista suurin osa on vastannut väittämään ei samaa eikä eri oeri = vastaajista suurin osa on vastannut väittämään täysin eri tai jokseenkin eri 14

VASTAAJIEN ARVIOT TIEKULJETUSALASTA VUONNA 2020 Tiekuljetusalan kilpailutilanne vuonna 2020 Väittämä Kuljetusala Asiakasyritykset Poikkeamat Kilpailussa pärjäämisen edellytyksenä on monipuolisten eri asiakassegmenteille räätälöityjen lisäarvopalveluiden tuottaminen. Lisäarvopalveluita tuottamaan on syntynyt kuljetusyrityksille palveluja tarjoavia alihankintayrityksiä. Pienet kuljetusyritykset ovat erikoistuneet määrättyihin palveluihin, kuljetuksiin ja asiakkaisiin ja pärjäävät tällä tavoin hyvin kilpailussa. Ympäristövaikutuksista on tullut merkittävä päätöksentekoon vaikuttava tekijä. Kuljettajapula on heikentänyt kuljetusten saatavuutta. Ei samaa eikä eri / Samaa Kuljettajapula on nostanut kuljetusten hintoja. Venäläiset tai venäläisomisteiset kuljetusyritykset hoitavat myös Suomen sisäisiä kuljetuksia. Kabotaasi / kilpailun vapauttaminen johtaa pienempään verokertymään Suomen valtiolle. Ei samaa eikä eri Ympäristöystävälliset ajoneuvot ovat yleistymässä jakelussa ja ovat korottaneet kuljetushintoja. Kuljetusten hinnan nousu on vaikuttanut yritysten toimintastrategioihin ja kuljetusjärjestelmiin (kuljetusmuodot, varastointi) Kilpailun vapautuminen (kabotaasi) on parantanut t kuljetusten t kustannustehokkuutta. t kk tt Ei Eri Suomalaiset kuljetus- ja logistiikkayritykset toimivat entistä enemmän Venäjän kuljetuksissa ja markkinoilla. Eri Ei samaa eikä eri Suuret kuljetusalan yritykset samaa Venäjän kuljetusten markkinat ovat avautuneet ja kasvaneet huomattavasti ja muodostavat merkittävän markkinapotentiaalin suomalaiselle kuljetuselinkeinolle. Eri Ei samaa eikä eri Suuret kuljetusalan yritykset samaa Kilpailun vapautuminen on vähentänyt työvoimapulaa Suomessa. Eri Ei samaa eikä eri 15

TIEKULJETUSALAN KEHITYKSEN KANNALTA TÄRKEITÄ TEKIJÖITÄ 1 1. Työvoima, koulutus ja alan houkuttelevuus Työvoiman ja kuljetusalan yrittäjien riittävyys ja alan houkuttelevuus (mm. jakelu, erityisosaamista vaativat alat) Ammattikuljettajien tehtävien ja osaamistarpeiden lisääntyminen Kokonaisvaltaisen tietämyksen ja osaamisen sekä jatkuvan kouluttautumisen korostuminen kilpailussa Pienten kuljetusyritysten t asenteet t ammattipätevyysdirektiivin i mukaista koulutusta kohtaan Ammattipätevyysdirektiivin mukaisen jatkokoulutuksen riittävyys toimintaympäristön muutosten, kuljetustoiminnan ja alan kehittymisen kannalta Ammattikuljettajan peruskoulutuksen kehittäminen käytännönläheisemmäksi ja entistä paremmin alan vaatimuksia vastaavaksi Jakelukuljetusten ja erityisosaamista vaativien kuljetussuoritealojen toimintaja työympäristön kehittyminen Toimitusketjun eri osapuolten tietämyksen kehittyminen toistensa toiminnasta ja tavoitteista i 16

TIEKULJETUSALAN KEHITYKSEN KANNALTA TÄRKEITÄ TEKIJÖITÄ 2 2. Kuljetusala ja toimintaympäristö Kuljetussuoritealojen painopisteiden muutokset tuotantorakenteen muutoksen johdosta Tiekuljetusten lisääntyvään ja rakenteeltaan muuttuvaan kysyntään vastaaminen Lisäarvopalveluiden kysynnän lisääntyminen ja palvelurakenteen muutokset Uusien säännösten vaikutukset ja niihin varautuminen Liiketoiminnan kannattavuuden kehittyminen erityisesti pienissä yrityksissä Pienten kuljetusyritysten kehitysresurssit, muuntautumiskyky ja erikoistuminen Ulkomaisen kilpailun lisääntyminen kotimaan sisäisissä kuljetuksissa Suunnittelutaidon ja toimitusketjujen kehittämiskyvyn korostuminen kilpailussa Keskimääräisen yrityskoon y kasvu (kyselyn y mukaan 3,4 autosta 6,6 autoon per yritys vuoteen 2020, ala säilyy edelleen aika pienyritysvaltaisena.) Varautuminen Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin 17

TIEKULJETUSALAN KEHITYKSEN KANNALTA TÄRKEITÄ TEKIJÖITÄ 3 3. Toimitusketjut ja yhteistyö Yhteistyön nykyiset kehittämistarpeet ja yhteistyön kehittyminen toimitusketjujen suunnittelussa ja toiminnassa Toimitusketjujen ympäristöystävällisyyden korostuminen toimitusketjujen suunnittelussa (lainsäädäntö / pakko, asiakaspaineet, ekotehokkuus / taloudellinen tehokkuus) Tiekuljetusjärjestelmien ympäristöystävällisyyden kasvattaminen osana eri alojen toimitusketjuja Toimitusketjujen j ekotehokkuutta lisäävien kuljetuksiin liittyvien lisäarvopalvelujen kysynnän kasvu Kiireen lisääntyminen kuljetuksissa ja sen vaikutukset työoloihin, liikenneturvallisuuteen, riskin ottoon ja ammatin houkuttelevuuteen (myös kiireeseen suhtautuminen) Lastaus- ja purkutilojen työympäristön työturvallisuuden puutteet ja kehittyminen 18

SUOSITUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tutkimustuloksista YHTEISTOIMINTARYHMÄT Osaavan ja motivoituneen henkilöstön riittävyyden turvaaminen sekä kuljetuselinkeinon kehittäminen Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutuksiin ja muihin toimintaympäristön muutoksiin varautuminen Toimitusketju- ja kuljetusasiakasyhteistyön edistäminen Pienten kuljetusyritysten liiketoiminnan, koulutuksen ja kannattavuuden kehittäminen Jakelukuljetusten toiminta- ja työympäristön ja koulutuksen kehittäminen sekä yhteistyöryhmän perustaminen Ammattipätevyysdirektiivin mukaisen jatko- ja peruskoulutuksen toteuttamis-, sisältö- ja arviointimallien kehittäminen Yritysjohdon valmennus Erityisosaamista vaativien kuljetusalojen työympäristön ja houkuttelevuuden parantaminen Kuljettajan ammatin markkinoinnin ja kuljetusalasta tiedottamisen jatkaminen eri tasoilla Tiekuljetusten ympäristöystävällisyyden ja ekologisen tehokkuuden kehittäminen osana toimitusketjuja Ympäristövaatimusten kehittymisen seuraaminen ja niistä seuraavien uusien liiketoimintamahdollisuuksien ennakointi ja hyödyntäminen Vihreiden logistiikan lisäarvopalvelujen kehittäminen ja asiakastarpeiden kartoitus Vihreän kuljetus- ja logistiikkateknologian vaihtoehtojen kartoitus ja käyttöönoton edistäminen Toimitus- ja kuljetusketjujen ympäristöystävällisyyttä parantavien kehittämistoimenpiteiden kartoitus ja tiekuljetusalan ympäristövaatimusten ennakointi Uusien säännösten ja direktiivien vaikutukset / niihin vaikuttaminen Suomen kannalta Kuljetusjärjestelmän saaminen kiinteäksi osaksi toimitusketjun prosesseja Yhteiset määrämuotoiset pelisäännöt vastuistajavelvoitteista(logterms) Kuljetusjärjestelmän kannalta tärkeän toimitusketjun tiedon läpinäkyvyyden kehittäminen Toimitusketjuissa syntyvän kiireen vähentäminen ja liikenne- /työturvallisuuden parantaminen Lastaus- ja purkutilojen työympäristön kehittämisyhteistyö Yhteiskoulutus toimitusketjujen eri osapuolille Kumppanuuteen perustuvien toimintamallien kehitys ja niiden kustannus- ja palvelutehokkuuden mittaus Kuljetuskysyntään ja sen rakenteeseen sekä asiakastarpeisiin vaikuttavien toimintaympäristön muutostekijöiden seuranta ja ennakointi 19